Suomen Harmonikkaliitto

Aito vai feikki harmonikka?

Aloittaja Hannu S, 28-01-2009, 14:26:22

« edellinen - seuraava »

Hannu S

Tehdäänkö tällainen pieni äänestys. Sanokaa kukin mielipiteenne kysymykseen aito vai väärennös. Kyseessä on siis liitteenä oleva kuva. Kuva on kyllä aito, mutta onko soitin. Kuvan hanuri ei ole  Suomessa, eikä myöskään myytävänä.

Kuten tiedämme (tai olemme jostain näin lukeneet):
1. Vesterinen soitti B-järjestelmää
2. Lievosen Akin ideasta alettiin tekemään myös mustia hanureita Viipurin tehtaalla ja ensimmäinen niistä tehtiin Vesteriselle
3. Hanurin valmistajat käyttivät Vesteristä mainosmannekiineinaan, josta Vesterinen sai usein palkkioksi mm. uuden hanurin itselleen. (Kait tästä johtuen puhutaan paljon, että Vesterinen soitti myös C-järjestelmää, esim Pihlajamaan mukaan hän soitti vain B-järjestelmällä)
4. Onko Viipurin tehdas tehnyt mainosmielessä Mustan Kravatin Vesterisen nimellä kuvausta varten? Jos joku on nähnyt tällaisen mainoksen, olisi hyvä tietää.
5. Onko hanuriin vain jälkeenpäin lisätty vesterisen nimi, mikä olisi kaikkea muuta kunnioitettava teko.
6. Onko järjestelmä vaihdettu jälkeenpäin B:stä C:hen?

Toivottavasti mahd. moni sanoo mielipiteensä. Klikkaa kuvaa, niin saat sen suuremmaksi.

olli

Aito pelihän se on.

Vili Vesterinen soitti 1920-luvun alussa yhden vuoden Nestori Kukkolan valmistamalla pelillä, jossa oli stradella-diskantti.  Hän siis osasi ensin tämän järjestelmän.  Vuosina 1924-1926 Vili soitti italialaisen Paolo Rogledin valmistamalla pelillä, jossa oli belgialais-venäläinen diskantti.  Oisko Kukkola myynyt pelin halvemmalla?  Halusiko Vili briljeerata opettelemalla uuden systeemin?  Kirjoittaja (Marko Tikka) ei ole saanut tähän täyttä selvyyttä.  Tämän jälkeen Nestori Kukkola teki Vilille aina uuden pelin kilpailuihin, samalla belgialais-venäläisellä diskantilla.  Kirjan mukaan Lasse Pihlajamaa on muistellut, että Vili hallitsi molemmat diskanttijärjetelmät, mutta stradellan huonommin.
Lähde: "Harmonikan kuningas Vili Vesterinen" Marko Tikka, Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy, 2007.    Tämä teos on täydellisin historiateos Vili Vesterisen elämästä.  Se ei ole mikään muistelmateos pelkästään, kirjoittaja on tutkija, joten lähdeviittauksia on runsain määrin.  Pidän tätä erittäin luotettavana.  Kannattaa jokaisen hanuristin lukea teos.
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Hannu S

#2
Noinhan se lienee kuin Olli kirjoitti. Tarkoitin sillä C-järestelmällä soittamisella sen tason soittamista, että olisi voinut vaikka keikan heittää. Jossain jonkun muusikon muistelmissa oli kirjoitettu mm, että musiikkiliikkeessä esitellessään C-järjestelmällä olevaa hanuria hän ei varsinaisesti soittanut sillä, vaan kävi perus säveltapailua. Joten soitto lienee ollut varsin rajallista. Kiitos palautteesta Olli.

Itse uskoisin, että kyse on Viipurin tehtaan mainoskuvaukseen valmistama hanuri. Mainos kuvauksessa on ollut Vesterinen. En oikein usko, että hanuri olisi ollut Vesterisellä käytössä ja Vesteriselle käytettäväksi tehdessään hanurin tehdas olisi varmaan tehty sen B-järjestelmällä. Hanurihan on kuitenkin 30-luvun loppupuolelta (kravattimalli), olettaisin? En oikein usko, että järjestelmää olisi vaihdettu jälkeenpäin, koska hanuri on maassa, missä ei käytetä C-järjestelmää. Myöskään en oikein usko, että Vesterisen nimi olisi laitettu jälkeenpäin, koska Hanurin omistaja ei ollut edes tietoinen muutama vuosi sitten kuka Vesterinen on.

Viljo

#3
Pari huomiota.


  • Ensimmäinen kerta, kun näen kravatin, jossa kaikki tekstit pystysuunnassa.
  • Ensimmäinen kerta, kun näen mustan kravatin

Pääsääntöisesti voidaan vetää linja, että sodan aikana / jälkeen alkoi tulla markkinoille mustia harmonikkoja. Herääkin kysymys, että onko tuo kuitenkin 1940-luvun alun soitin? Tehtiinkö ensimmäinen musta Kukkolan tehtaan soitin Viipurissa vai Lahdessa? Kouvolan peleissä gallerian ensimmäinen musta Kouvolan peli on laihasmalli (1940 - 1946).

Eli vähän kiikun kaakun se valmistusvuosi. Jos Viipurissa, niin silloin vois olla 1939. Onko mitään kirjallisia tai muita luotettavia lähteitä?
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

olli

Selasin lisää tuota Vesterisen historiateosta.  Lainaan tähän tekstiä sivulta 157:
"Kesällä 1939 Vilille oli tulossa uusi harmonikka: Aki Lievonen oli tekemässä jotain aivan uutta.  Uusi viipurilainen olisi aikaisemmista poiketen kokonaan musta: vain valkeat diskanttinäppäimet, muutama nuottia jäljittelevä koristekuvio ja harmonikan maskissa oleva koristeellisesti muotoiltu soittajan nimi olisivat valkoista helmiäistä.  Kyseessä oli erikoisversio Viipurin Harmonikkatehtaan uudesta "H-mallista".  Aki Lievonen teki Vilin soittimeen muista mallin harmonikoista poikkeavan koristelun helmiäisineen.  Tämäkin malli oli kopio ruotsalaisesta, Hagströmin tehtaan valmistamasta harmonikasta, joka taas oli kopioitu amerikkalaisista harmonikkamalleista. - Tämän tyylikkään väriratkaisun kilpaileva Kouvolan harmonikkatehdas nappasi heti omaan käyttöönsä, rakentaen vain muutamaa kuukautta myöhemmin ensimmäisen mustan harmonikan.  Uusi malli nimitettiin tulevaisuuden miehen, Onni Laihasen, mukaan Laihasmalliksi".
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

olli

Tutkin tuota kuvaa vielä tarkemmin.  Kovin tarkaksihan tuota ei suurentamalla saa.  Pelin muotoilu näyttää Kravatilta.  Vesterisen nimen alkukirjain näyttäisi kaksoisveeltä "W".  Valmistajaksi on pantu "Viipurin soitin".  Veikkaisin, että soitin on yksittäiskappale, jonka joku alan mies on rakentanut?!!  Kuten Viljo jo totesi, mustia Kravatteja ei tunneta yleisesti valmistetun!  Voi olla valmistettu Ruotsissa (sinnehän vietiin Kravatteja Neco-merkillä) ja  Vili oli suosittu soittaja Ruotsissa.
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

ftamt

Tervehdys
Tämä kuvan Harmonikka on väärennös. Oikeasti se on 1940-luvulla valmistettu Kouvolan
Pikku-Kravatti. Marko Tikan ansiokkaasta Vesterisen elämäkerrasta löytyy tosiaan parasta
tietoa, joten luottakaamme siihen. Itsekin olen jokunkunlainen asiantuntija, sillä olen
entisöinyt mm. pari aitoa Vesterisen harmonikkaa. Niiden rakenteissa ja kielissä ei ollut
mitään poikkeavaa - normaaleja hyviä italialaisilla oman aikansa kovalaattakielillä varustet-
tuja pelejä. Hänen soittimiinsa ei liity mitään mystisiä ominaisuuksia. Olen myös entisöinyt
Sysmän museossa olevan Onni Laihasen pystyraitaisen Kouvolan Amerikkalaismallin, jossa
on kaksi vetorekisteriä takana. Siinä on alkuperäiset Kouvolan tehtaan omat kielet, jotka
soivat yhtä herkästi kuin italialaiset kielet. Ne olivat myös pitäneet hämmästyttävän
hyvin vireensä. Olen tavannut muitakin italialaisten veroisia Kouvolan kielisarjoja. Kieli-
pulan takia tehdas alkoi itse tehdä kieliä ja alkuvaiheessa kielien laatu oli todella epäta-
sainen ja heikko. Loppuvaiheessa ne olivat italialaisten tasoisia. Ne olivat kalliimpia val-
mistaa Suomessa, joten kauppayhteyksien taas avauduttua sodan jälkeen siirryttiin
takaisin italialaisiin kieliin. Menin vähän sivuun kieliasioihin, mutta ehkä tämäkin jota
kuta kiinnostaa. Myös Suomen Soitin valmisti erinomaisia kielisarjoja. Ne olivat niin
hyviä, että Konsertti-harmonikkaan laitettiin tehtaan omat kielet ja halvempaan Orkesteri-harmonikkaan italialaiset. Olen käytännössä sen testannut ja niin vain suomalainen
kieli soi paremmin. Kouvolan tekemien alkupään huonojen kielisarjojen maine on tehnyt
suomalaisien kielien arvostukselle hallaa. Jos ne kuitenkin kelpasivat Onni Laihaselle,
niin pitäisi kelvata toisillekin.



Toivo Tamminen

olli

C Griffille kysymys:  Josko voisit paljastaa, mistä tuon kuvan olet saanut?  Nyt on mielestäni jo tullut aika paljon syventävää tietoa "mustasta kravatista".  Edelleen veikkaan, että peli on tehty Ruotsissa?
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

risto

Toinen kysymys C Griffille: soitako itse eurooppalaisella systeemillä, kun tuollaisen nimimerkin otit?

ftamt

Vielä tästä kravatista.Veikkaan, että se on maalattu yli "Minarolilla" ja pelin omistaja näppä-
ränä käsistään on joko itseään tai muita pettäen tehnyt siitä jälkikäteen siitä Viipurin ja
Vesterisen pelin. Pikku-Kravatteja tehtiin Suomeen ja vientiin 1940-luvulla Amerikkalais-
mallien aikaan. Kouvolan peleissähän on juokseva sarjanumero mallista riippumatta. Viipurin
tehdasta ei enää tässä vaiheessa ollut.Ikaalisten museossa on valkoinen Pikku-Kravatti
numero 1570, jonka olen huonon kunnon takia kokonaan uudelleen päällystänyt. Moni
museossa kävijä on luullut, että se on vain harvinaisen hyvin auringonvalolta säilynyt.
Se on kylläkin täysin alkupeäisiin väreihin entisöty aikoinaan Kouvolasta ostetuilla
selluloideilla.
Toivo Tamminen

olli

Tuli mieleen noista Kouvolan pelien sarjanumeroista.  Minulla on Kouvolan Kravatti, jossa on bassokopassa (siellä levyn takana) numero 1240.  Yritin aikoinaan selvittää valmistusvuotta.  Sain sellaisen tiedon, ettei Kouvola kaikkia pelejään numeroinutkaan (Toivo Ylönen, Sysmä).  Niinpä varma vuosi jäi selvittämättä.  Viljo arvioi omien tutkimustensa mukaan, että tämä mun pelini olisi sieltä viimeiseltä vuodelta eli 1939.  Eipä se niin kovin tärkeää olekaan, peli on hyvässä kunnossa ja soi kauniisti.  Joka päivä (tai joka toinen päivä) sillä fiilistelen vanhoja sota-ajan valsseja.
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

ftamt

Vanhemmissa Kouvolan peleissä sarjanumero on leimattu muistaakseni pariin paikkaan harmo-
nikan sisälle. Kouvola on aloittanut numeroinnin ykkösestä. Vanhin tiedossani oleva kravatti
on muistaakseni numero 380 ja se on Jukka-niminen pianopeli Ikaalisen museossa. Olen
aikoinaan omistanut sen. Huhupuheena kuulin, että harmonikkakauppias Toivo Himbergillä
oli aikoinaan Helsingissä numero 4, joka oli tasakahvainen Kukkamalli. Itse omistan alkupään
Viipurin Suomi Harmonikan numero 25. Näytin sitä jokunen vuosi sitten Aarre Lievoselle, jota
kävin haastattelemassa. Marko Tikalla on sama malli vielä vanhempi numero 4. Lievonen
kertoi Viipurilaisten numeroinnista, että se kirjoitettiin aina lyijykynällä runkoon. Pelit tehtiin
50 kappaleen sarjoissa. Kun se oli valmis, niin alettiin taas uusi 50 kappaleen sarja.
Kukkamalleja tehtiin samalla koristelulla yleensä vain se 50 kappaleen sarja. Sarvimalli ja
vuonna 1938 aloitettu H-malli olivat niin suosittuja, että niitä tehtiin useamia 50 kappaleen
sarjoja. Kaiken kaikkiaan Viipurissa valmistui noin 1500 harmonikkaa. Sodan alettua Aarre
Lievonen sai tehtäväkseen evakoida tehtaan irtaimiston, joka mahtui yhteen junanvaunuun.
Keskeneräiset pelit koottiin sekä Lahdessa että Kouvolan harmonikkatehtaalla.
Toivo Tamminen

Viljo

Miten minulle tuli outo tunne, että olisin nähnyt tuon mustan kravatin jossain nettimyynnissä ruotsinmaalla takavuosina :S
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

squeeze

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 28-01-2009, 19:43:28
Tervehdys
Tämä kuvan Harmonikka on väärennös. Oikeasti se on 1940-luvulla valmistettu Kouvolan
Pikku-Kravatti.



Toivo Tamminen

Samaa minäkin kattelin.

Tuli tuosta Kukkolasta vuorostaan mieleen, kun olen lukennu isäni muistiinpanoja Kukkolasta. "Kukkola oli erittäin kriittinen mustien hanureiden suhteen".

En tiedä onko näin, mutta.... No meni ny sivujuonteeseen tämä jutttu..
Luukinen Accordions offers a full line of fine handcrafted custom made accordions.

JLS

#14
Tämä hanuri ei minun mielestäni ole Viipurin tehtaalla valmistettu!
Se voi olla Ruotsiin valmistettu Kouvolan Kravatti ja joku on nimennyt sen Westerinen nimellä mutta sillä ei ole mitään tekemistä itse Viljo Vesterisen kanssa. Voi olla että omistaja on ollut itsekkin Vesterinen ja siksi tuon etukirjaimen muuttanut tuplaksi!
Sitä en kyllä ymmärrä miksi siinä lukee viipurin soiton, ilmeisesti ei ole tunnettu mikä ero on Kouvolan ja Viipurin tehtaalla! tais sitten ko. henkilö on ollut esim itse viipurista kotoisin.
Viljo Vesterinen oli hyvin tarkka nimestään eikä hän koskaan "pelleillyt" soittimella!

Toinenkin seikka pistää silmään, tässä soittimiseesa ei tuota kravattikuviota ole diskanttinäppäimistön etuosassa kuten "kotimaisissa" karavateissa vaan tuo kuviointi on kuten esim. Ruotsalaisten Exelentin ja Ragnar Sundquistin valmistamassa Ragge Special soittimessa, joten tältä pohjalta on vaikea sanoa onko soitin "kotimainenkaan"

Mutta vaikka siinä luki mitä tahansa niin se on kuitenkin oman aikansa soitin ja varmaan ihan yhtä hyvä kuin mikä tahansa vertaisensa soitin! yksilökohtainen ja jonkin näkemys asiasta, en kuitenkaan kutsuisi sitä väärennökseksi koska väärennöksellä tarkoitetaan ihan jotain muuta. Kun lähdetään spekuloimaan niin kannattaa muistaa että me keskustellaan asiasta josta meilä ei ole varmuudella kenelläkään oikeata tietoa ja siksi en kannata nimeä "väärennös" koska en usko kenenkään olevan niin naivi että voisi tällä asialla saavuttaa yhtään mitään.

Hannu S

#15
Kiitos hyvästä palautteesta. Täytynee vastata noihin esitettyihin kysymyksiin.

Risto: Soitan ns. suomalaisella järjestelmällä eli G-Griff:llä. Joskus soitan myös C-Griff:llä, mutta usein soitto loppuu kuin kanan lento, kun huti tulee. Soitan pääasiassa nuoteista, kun en jaksa kappaleita muistiin hioa, jolloin sormistusta en ehdi katsella tai miettiä. Transponointi tuottaa ongelmia, kun tekniikka ei ole kunnossa. Järjestelmien välinen erohan on kuitenkin varsin pieni. C tai G 1. ja 4. rivillä ja tuo G-Griff järjestelmä ei liene niin tunnettu kuin C-Griff. Kunhan liittyessäni vain otin jonkun nimimerkin, mikä sattui ensimmäisenä mieleen tulemaan.

Olli: Viljo muisteli nähneensä kuvan aiemmin. Kuva oli takavuosina netissä, mutta en tiedä olisiko ollut myytävänä, ainakin kuva oli keskustelupalstalla. Omistaja tiedusteli tietäisikö kukaan mikä hanuri on kyseessä ja mitä nimet Vesterinen ja Viipuri tarkoittavat. Keskustelin omistajan kanssa puhelimessa ja  norjan sekaista ruotsia kun puhuttiin, niin jäi sellainen muistikuva, että hän olisi ollut Norjalainen, mutten enää muista oliko keskustelupalsta norjalainen vai ruotsalainen. Kerroin kuka Vesterinen on ja mikä on Viipurin soitin ja mikäli soitin on hyväkuntoinen se voisi olla arvokaskin. Soittimen aitoutta en hänelle alkanut epäilemään. Myymään hän ei ollut kiinnostunut.

Moni arvelee kyseessä olevan Kouvolan Kravatin. Tuo tupla W ja sitten kirjain tyyli herättävät minua hieman ihmetystä myös. Pelkän kuvan perusteella vaikea tehtävä, kun pitää mielessä, että ns. kravattimallejahan on valmistettu monien muidenkin valmistajien toimesta kuin vain suomalaisten (esim. excelsior, Raggie Special jne). Kravatti kuviointi ei ollut suomalaisten kehittämä, vaan kopioitu ulkomaisista hanureista. Itse olen miettinyt tuota Ruotsalaista Ragnar Sundquistia. Hänhän oli Amerikassa ja tutustui mm. Pietro Frosiniin, jonka sävellyksiä hän lanseerasi Ruotsiin. Hän alkoi tuomaan maahan hanureita italiasta ja Amerikasta (mm. Ballona Burini, Excelsior), joille hän antoi nimensä. Myöhemmin hän myös valmisti hanureita. Hänen hanureissaan on nähtävissä amerikan vaikutus mm mustana värinä ja kravatti kuviointi, mikä oli hänellä käytössä ennen suomalaisia. Voisihan tuo muuten sopia, mutta miksi on suomalainen järjestelmä, en tiedä? Laitan kuitenkin Raggie Specialin mustan kravatin kuvan, niin voi verrata. 

Viljo: Minulla on Suomen Soitin harmonikka valmistettu vuonna 1938. Siinä on sisällä lyijykynällä kirjoitettu päiväys 20.8.1938. Voisin laittaa kuvankin tulemaan, jos haluat, soitin on kuitenkin niin paljon erilainen kuin nuo Galleriassa olevat, joten kuva voisi täydentää Galleriaa. Valmistusnumerosta en ole varma, täytyisi avata ja katsoa.

Toivolle on näköjään kokemusta ja tietoa karttinut vuosien myötä, hyvä että jaat sitä meillekin. Tuossa Suomen Soittimessani on juuri mainitsemasi Konsertto kielet. Kielipenkkeihin on leimattu sana "Konsertto" ja luki siinä muistaakseni jotain muutakin sanan perässä, mutta en nyt muista. Ne ovat todella erinomaiset kielet.

Viljo

Lainaus käyttäjältä: C Griff - 29-01-2009, 10:58:09
Risto: Soitan ns. suomalaisella järjestelmällä eli G-Griff:llä. Joskus soitan myös C-Griff:llä, mutta usein soitto loppuu kuin kanan lento, kun huti tulee.

Soitin muuten eilen elämäni ensimmäisen kerran Säkkijärven polkan c-järjestelmällä. Viimeinen osa meni vähän niin ja näin, kun olisi pitänyt käyttää olematonta sisäriviä  ::)

Lainaus käyttäjältä: C Griff - 29-01-2009, 10:58:09

Olli: Viljo muisteli nähneensä kuvan aiemmin. Kuva oli takavuosina netissä, mutta en tiedä olisiko ollut myytävänä, ainakin kuva oli keskustelupalstalla.

Se voisi hyvin olla tuo Antikprat-keskustelupalsta, missä olen nähnyt kuvan. Seurailen ko. palstaa aina silloin tällöin. Ohessa linkki.

http://www.antikviteter.net/antikprat/messages/183/183.html?1187880710

Lainaus käyttäjältä: C Griff - 29-01-2009, 10:58:09
Viljo: Galleriassasi Suomen soittimen kohdalla on valmistusvuosi -37 kysymysmerkillä ja vaihtoehtona vuosi -38. Minulla on Suomen Soitin harmonikka valmistettu vuonna 1937. Siinä on sisällä lyijykynällä kirjoitettu päiväys, olisiko ollut lokakuu/marraskuu 1937 valmistettu, joten kyllä Suomen soitin on tehnyt hanureita jo vuonna 1937. Voisin laittaa kuvankin tulemaan, jos haluat, soitin on kuitenkin niin paljon erilainen kuin nuo Galleriassa olevat, joten kuva voisi täydentää Galleriaa. Valmistusnumerosta en ole varma, täytyisi avata ja katsoa.

Jep. Anna tulla vaan kuvia. Nyt niitä on taas kertynyt joitakin kymmeniä, jotka pitäisi laittaa nettiin, mutta ehdin tehdä tämän aikaisintaan lauantai-iltana tai sunnuntaina. Täytyypi viikonloppuna vähän parannella sivustoa korjausehdotusten takia. Aina kun lähetätte kuvia, niin olisi kiva jos kertoisitte valmistenumeron. Jos olette kuulleet tai tiedätte soittimen tarkan valmistuvuoden, niin aina vaan paranee...
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

olli

Tuli tuosta Kukkolasta vuorostaan mieleen, kun olen lukennu isäni muistiinpanoja Kukkolasta. "Kukkola oli erittäin kriittinen mustien hanureiden suhteen".

Saattoi ollakin.  Tikan kirjan perusteella tuli mieleen, että Aki Lievonen halusi kontrastia.  Vilihän alkoi käyttää valkoista smokkia esiintymisasuna, joten siihen sopisi hyvin musta hanuri.
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

ftamt

Tästä kravatista vielä. Runko on täysin identtinen Kouvolan Pikku-Kravatin kanssa riippumatta
koristelusta. Niitä on viety Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan hyvin erilaisilla koristeluilla
ja nimillä. Joka tehtaalla on ollut oma muotoilu. Itse aloitin soittamisen ruotsalaisella kolmi-
rivisellä kravatilla Raggie Specialilla. Sundqvistin pelin muotoilu oli paljon pyöreämpi. Kokemuk-
seni mukaan ruotsalaisten harmonikkojen laatu jää kauaksi suomalaisten tehtaiden tuotteista.
Ragnar Sundqvist oli pohjolan Frosini. Omistamieni levyjen perusteella todella kova soittaja,
jonka kanssa Vesterinenkin olisi ollut helisemässä. Raggie oli kuitenkin vanhempaa ikäluokkaa,
eikä osallistunut esimerkiksi pohjoismaisiin harmonikkakilpailuihin. Sundqvist oli pitkiä aikoja
Yhdysvalloissa ja soitti siellä ollessaan pianoharmonikkaa. Enemmän hän kuitenkin soitti
näppäinpeliä, jonka diskanttijärjestelmä oli sama kuin Vesterisellä ja Frosinilla.
Eli kolme kovaa soittajaa soitti samalla järjestelmällä.
Toivo Tamminen

JLS

Samaa mieltä olen tuosta Ragge Special soittimesta, itselläni on vastaava Ragge ravatti hyllyssä ihan ok ja soi, kulmat kuten kerroit pyöreät. Excellent on kulmikkaampi ja aika paljon Kouvolaa muistuttava, halusinkin vain muistuttaa että valokuvasta on hankala päätellä mutta varmaankin pitää paikkansa että kuvan soitin on Kouvolan rungolla.
Ragnarista vielä sen verran että hän kuoli 1951 samana vuonna kuin Frosini, hän pelastui lähes varmalta kuolemalta Titanicista koska ei hyväksynyt saamaansa d-hytin paikkaa (hän oli jo tuolloin ruotsin mestari) vaan halusi liput perheelleen paremmasta luokasta ylemmältä kannelta vaikka liput oli jo maksettu ja kun laiva oli täysi niin hänen lippunsa muutetiin Titanicin identtiseen sisaralukseen Olympiciin.