Sormitukset

[olli]

Selasin "haku"-toiminnolla otsikon aiheita.  On keskusteltu monenkin otsikon alla.  Nyt laitoin oman otsikon   Kysymys kuuluu: "Olisiko joku foorumin alan asiantuntijoista valmis tekemään oman ehdotuksensa koko kappaleen sormituksesta?"

Esimerkkinä voisin linkittää Paavo Raivosen valssin "Syksyn varjoja" c-mollissa   Ilmeisesti on riittävän vanha sävellys, että voisi julkaista kokonaan liitteenä!

PS. Tekijänoikeuden alaisten kappaleiden liitteitähän ei voi julkisesti laittaa foorumille.  Näiden osalta olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö "avuliaita aatuja", jotka tekisivät sormituksia halukkaille.  Viestit luonnollisesti yksityisesti sähköpostin välityksellä.

[Giulietti]

Kyllä itse ainakin voin tehdä, mikäli ei ole aikatauluvaatimusta.

[maukka]

Tää ei varsinaisesti lii ty tähän, mutta otsikko oli hyvä. Kysyisin soittaako kukaan muu siten, että cm ulkoriviltä gm keskiriviltä dm sisäriviltä. mulle ainakin sopii hyvin kun soita kaikki nuoteista, ps anteeksi ku vaiavasin.

[htoyryla]

Esimerkkinä voisin linkittää Paavo Raivosen valssin "Syksyn varjoja" c-mollissa   Ilmeisesti on riittävän vanha sävellys, että voisi julkaista kokonaan liitteenä!

Suoja-aikahan ei riipu siitä, kuinka vanha kappale on, vaan kestää 75 vuotta tekijän kuolemasta. Raivonen lienee kuollut 1981, joten suoja jatkuu vielä pitkään.

Itsehän en tätä käytäntöä pidä kaikin puolin järkevänä, varsinkaan kun olen törmännyt siihenkin että esim. joululaulun "Kun joulu on" oikeudet ovat edelleen voimassa amerikkalaisilla kustantamoilla, vaikka meikäläinen 75 vuoden suoja-aika on jo täyttynyt, jenkeissä vastaava aika onkin 95 vuotta.

[olli]

No kokeillaan nyt kuitenkin.  Laitan Raivosen valssin.  Katsotaan millaisia sormituksia syntyy

[Giulietti]

Tämä Raivosen valssin sormitus onkin jostain syystä jäänyt minulta tekemättä. Äsken kirjoitin nuotteihin käsin sormitukset ja huomenna täytynee soittaa kerran läpi niin huomaa tuliko ajatusvirheitä.

[Hannu S]

Jep, minä voisin tehdä oman sormitukseni, kun se on sellainen ei minkään yhden harmonikkamestarin mukainen. Pääosin se pohjautuu L.O. Anzighin oppeihin, mutta lisäksi sekamelska Pihlajamaan ja Ahvenaisen oppeista - ei siis perustu mihinkään ainoaan oikeauskoiseen harmonikan soiton sormitukseen.

[Giulietti]

Kyseisen nuotin sormitus on valmiina, vielä kun saan Ollin sähköpostin jostakin niin lähtee tulemaan. Tämän sivun kautta en ainakaan saa lähetettyä liitetiedostoa.

[maestro]

Tää ei varsinaisesti lii ty tähän, mutta otsikko oli hyvä. Kysyisin soittaako kukaan muu siten, että cm ulkoriviltä gm keskiriviltä dm sisäriviltä. mulle ainakin sopii hyvin kun soita kaikki nuoteista, ps anteeksi ku vaiavasin.

Minä soitan tai sormitan noin,lisäksi fm tahtoo mennä paremmin sisältä,kuin myös hm...

[htoyryla]

Tää ei varsinaisesti lii ty tähän, mutta otsikko oli hyvä. Kysyisin soittaako kukaan muu siten, että cm ulkoriviltä gm keskiriviltä dm sisäriviltä. mulle ainakin sopii hyvin kun soita kaikki nuoteista, ps anteeksi ku vaiavasin.

Minä soitan tai sormitan noin,lisäksi fm tahtoo mennä paremmin sisältä,kuin myös hm...

Minä soitan cm:n keskiriveiltä, gm:n myös keskiriveiltä mutta dm:n usein minäkin sitten sisäriveiltä. Ulkoriveiltä harvoin aloitan mitään, ellei ole pakko, mutta usein ylemmäs siiryttäessä saatan siirtyä ulkoriveille, pikkusormen saa helpommin mukaan sillä lailla.

[maukka]

Sormitan mollit seuraavan muistisäännön mukaan.
Jos ei ele etumerkkiä niin ulkoriviltä
yksi ylennys keskiriviltä ,  kaksi ylennystä sisiäriviltä, 3 ylennystä ulkoriviltä 4 ylennystä keskiriveiltä jne.
yksi alennus sisäriviltä, 2 alennusta keskiriviltä, 3 alennusta ulkoriviltä, 4 alennusta sisäriviltä jne.
Eli ylennetyt kiertää vasemmalle ja alennetut oikealle.
Tällöin lähtö kappaleeseen tapahtuu usein peukalolla.
Soinnut menee muuten hyvin, mutta päänuotista alaspäin käytän apurisiä ja sisärisiltä siirryn ulkoriveille, niin ei mene sormet solmuun.
Duurit pyrin soittamaan samoilta paikoilta, mutta niitä kannattaisi varmaan siirtää vasemmalle, ainakin nopeissa kappaleissa.

[Giulietti]

Itse soitan sävellajista riippumatta lähes aina keskiriveiltä ja käyttäen sitten tarvittaessa joissakin kohdissa apurivejä. Siirrettävän sabluunan huono puoli on että sormitekniikka ei kehity samoissa määrin kuin soitettaessa eri sävellajeja eri sormituksilla. Tosin eihän tuossa keskiriveiltä soitettaessakaan tarvitse kuin kolmet sormitukset duureille ja molleille.

[maestro]

Itse soitan sävellajista riippumatta lähes aina keskiriveiltä ja käyttäen sitten tarvittaessa joissakin kohdissa apurivejä. Siirrettävän sabluunan huono puoli on että sormitekniikka ei kehity samoissa määrin kuin soitettaessa eri sävellajeja eri sormituksilla. Tosin eihän tuossa keskiriveiltä soitettaessakaan tarvitse kuin kolmet sormitukset duureille ja molleille.

Miten tuolla sormitus tavalla onnistuu kappaleen vaihto toiseen sävel-lajiin?? Sormitus muuttuu myös eikö vain? Omalla sormituksellani olen vaihtanut nuotista soittamalla eri sävel-lajiin ,kuin mitä nuotti.Onnistuu ,kun sormitus sama lähes aina.....

[Giulietti]

Itse soitan sävellajista riippumatta lähes aina keskiriveiltä ja käyttäen sitten tarvittaessa joissakin kohdissa apurivejä. Siirrettävän sabluunan huono puoli on että sormitekniikka ei kehity samoissa määrin kuin soitettaessa eri sävellajeja eri sormituksilla. Tosin eihän tuossa keskiriveiltä soitettaessakaan tarvitse kuin kolmet sormitukset duureille ja molleille.

Miten tuolla sormitus tavalla onnistuu kappaleen vaihto toiseen sävel-lajiin?? Sormitus muuttuu myös eikö vain? Omalla sormituksellani olen vaihtanut nuotista soittamalla eri sävel-lajiin ,kuin mitä nuotti.Onnistuu ,kun sormitus sama lähes aina.....

Sävellajia vaihtaessa sormituskin todellakin muuttuu, mutta en koe tuota ongelmaksi, harvoin on tilannetta että joudun vaihtamaan sävellajia "lennosta". Soittelen monia kappaleita harjoituksenakin eri sävellajeissa ja sormitus on tällöin siis eri, hyvää harjoitusta tuokin.

[olli]

Kopioin tänne, kun Giulietti valitti
Kirjoittelin illalla Veikon oppilaan Tatu Kantomaan kanssa.  Pari lainausta: "Huono juttu, mikä seuraa peukalon välttelystä on tämä, että 3. ja 4. sormilla täytyy soittaa kuvioita enemmän.  Keskisormi ja nimetön jakavat yhteisen hermon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kun 3. sormi liikkuu, niin 4. sormen täytyy liikkua mukana ja toisinpäin.  3-4 sekä 4-5 sormitusyhdistelmät ovat huonoimmat mahdolliset.  Tämän voi kokeilla soittamalla trilliä 4-5, 3-4, 2-4, 2-3, 1-3 ja 1-2 sormiyhdistelmillä.  3-4 sormitusyhdistelmä tuottaa säännöllisesti huonoja tuloksia."  Näin siis Tatu puhuu kokemuksesta sekä soittajana että opettajana ja jatkaa "Eihän 3-4 yhdistelmää voi kokonaan välttää, mutta kun on hieno järjestelmä apurivien ansiosta, aina on olemassa monta eri vaihtoehtoa."  Lopuksi Tatu vielä toteaa: "Kappaleisiin järkevät sormitukset ja sormiharjoitukset sitten erikseen.  Ei niitä sormituksia kyttää kuin etupenkin haitarinomistajat, eivätkä hekään oikeasti pysy mukana."

[olli]

Jatkan vielä tuota juttua Tatun kanssa.  Hän kirjoittaa: "Arpeggiota soitettaessa käsi tekee luonnollisen liikkeen liikkuessaan "peukalon yli".  Esim. Metsäkukkia loppuluritus sävelin G, Bb, D, G, Bb, D, G eli arpeggio alhaalta ylös.  Paras soittaa sisä- tai ulkoriviltä sormilla 1,2,3,1,2,3,4.  Ahvenainen opettaa nykyisin 2,3,4,2,3,4,5.  Tämä Veikon sormitus on aikalailla tuhoon tuomittu, tai sellainen "kyllä se kotona meni-sormitus", joka siis tiukan paikan tullen pettää suuremmalla todennäköisyydellä kuin toimii."

Toinen lainaus Ahvenaisen sormittamisesta: "Veikolla oli hyvät sormitukset 1970-1980 lukujen kirjoissa (Vanhat harmonikkakoulut, Lapikasta lattiaan, Onni Laihasen kirja... mitä niitä onkaan.)"

[olli]

Laitan vielä kolmannenkin Tatun lainauksen: "Monet hinkkaavat kuvioita kappaleissaan, eivätkä saa niitä menemään huonojen sormiyhdistelmien vuoksi.  Tästä syystä jotkut päättelevät - virheellisesti - tekniikan olevan puutteellista.  Joissakin tapauksissa kuvioita voi soittaa vaikka vuosikausia, eivätkä ne mene, syynä mahdottomat sormitukset.  On aivan turhaa laittaa kappaleisiin epävarmoja sormituksia, käyttää järjettömästi aikaa niiden harjoittelemiseen ja siitä syystä ottaa riskejä esiintyessä.  Ja tuo aiemmin jo mainittu 3-4 yhdistelmä pettää aina.  Ei joka kerta, mutta aivan varmasti säännöllisesti.  Meillä suurimmalla osalla on viisi toimivaa sormea per käsi.  Saa soitettua kaiken muun ohella myös "viidensormensoinnut" hienosti ja peukalon avulla jopa kuuden sävelen soinnun!"
Näin siis Tatu Kantomaa.  Olen nämä kommentit kirjoittanut tänne Tatulta saamani luvan perusteella

[Giulietti]

Jatkan vielä tuota juttua Tatun kanssa.  Hän kirjoittaa: "Arpeggiota soitettaessa käsi tekee luonnollisen liikkeen liikkuessaan "peukalon yli".  Esim. Metsäkukkia loppuluritus sävelin G, Bb, D, G, Bb, D, G eli arpeggio alhaalta ylös.  Paras soittaa sisä- tai ulkoriviltä sormilla 1,2,3,1,2,3,4.  Ahvenainen opettaa nykyisin 2,3,4,2,3,4,5.  Tämä Veikon sormitus on aikalailla tuhoon tuomittu, tai sellainen "kyllä se kotona meni-sormitus", joka siis tiukan paikan tullen pettää suuremmalla todennäköisyydellä kuin toimii."

Toinen lainaus Ahvenaisen sormittamisesta: "Veikolla oli hyvät sormitukset 1970-1980 lukujen kirjoissa (Vanhat harmonikkakoulut, Lapikasta lattiaan, Onni Laihasen kirja... mitä niitä onkaan.)"

Aika erikoinen väite sinänsä, minulla on kaikki nämä Veikko Ahvenaisen sovitukset metsäkukista ja yhdessäkään ei ole tuota Tatu Kantomaan mainitsemaa sormitusta? Myöskään Veikon harmonikkakouluissa arpeggion soittoa ei opeteta tuollaisella sormituksella vaan esim tuo G-Bb-D-G-Bb-D-G (keskiriveiltä) menee sormituksin 2-3-1-2-3-1-2(3). Olisi Tatun kannattanut ensin lukaista nuo nuotit ennen kuin väittää mitään. Mitenkään vähättelemättä Tatu Kantomaata soittajana, ei hän ainakaan minulle edusta kokenutta pedagogia tai erityisen menestynyttä konsertoijaa. Tässä näkyy Ollin perisuomalainen kateus Veikko Ahvenaista kohtaan, joka kyllä aiemmistakin viesteistä on tullut läpi. Suomalainenhan on aina kateellinen, varsinkin jos joku menestyy.

[Giulietti]

Tuo samainen kuviohan esiintyy mm. Onni Laihasen tangossa Iltatähti (sen B-osassa). Tuohon löytyy Veikon sormitukset Harmonikat soimaan nro. 20 joka on vuodelta 2015. Kuviohan on siis siinä Bb-Db-F-Bb-Db.. jne... Sormitus tuossa menee ulkoriveiltä 1-2-3-1-2-3 jne.. Eli joku on nyt sekoittanut asioita.

[Giulietti]

Itse suosin kyseisessä kuviossa, joka esiintyy mm. harjoittelun alla tällä hetkellä olevassa Parisian Moods teoksessa, tosin siinä c-mollissa, sormitusta 2-3-1-2-3-1-2 jne. Käden asento on tällöin parempi, koska peukalo tulee muiden sormien alle. Esim tuossa c-mollissa, sävelet C-Eb-G-C-Eb-G-C, soitan uloimmilla riveillä jolloin peukalo on tuolla kaikkein uloimmalla rivillä. Pidän tätä parempana kuin tuota ehdotettua 1-2-3-1-2-3, koska tässä sormet asettuvat luonnollisen pituuseronsa mukaisesti eivätkä joudu taipumaan niin paljoa.