Palkeen käyttö

[Teme]

Neuvokaa kokeneemmat amatööriä palkeen käytössä. Nyt kun alkaa soitto muuten sujua jotenkin, niin palkeen käyttö tuottaa ongelmia. Soittaessa tuntuu että menee ihan hyvin, mutta kun kuuntelen omia tallenteita, niin niissä huomaa kuinka soitto katkeaa monesti palkeen suunnanvaihdon yhteydessä.

Mulla on tapana äänittää omaa soittoa siinä kohtaa kun saan jonkun kipaleen siihen malliin että se alkaa suht sujuvasti mennä, siitä kuulee helpommin mitä kaikkia virheitä soittaessa tekee ja sitäkautta on helpompi niitä korjata.

[mahu]

Palkeen suunnanvahdot kannattaa ajoittaa aina tahdin loppuun. Monesti kuulee Youtubessakin erittäin taitavaa soittoa mutta paljevaihdot tulevat vääriin kohtiin ja soitto katkeaa. Tämä on ärsyttävää varsinkin jos vain kuuntelee soittoa tehden jotain muuta samalla.

Ehkä joku osaavampi neuvoo vielä tarkemmin.

[Tatu Kantomaa]

Oman soiton äänittäminen on kauhistuttavan hyvä juttu. 

Ajattele laulu. On pakko hengittää jossain välissä, ja hengitys tapahtuu yleensä "välimerkkien" kohdalla tai lauseiden lopussa. Sama idea haitarin palkeenkäännöissä, hengitämme palkeella. Fraasi kerrallaan. Palkeenkääntö voi olla ykkösellä uuden fraasin alkaessa, mutta aika usein fraasi alkaa kohotahdilla, jolloin hyvä palkeenkääntöpaikka on siinä. Esim. 3/4 tahtilajissa fraasi voi alkaa tahdin kolmannella neljäsosalla, eli kolmosella.

Lisäksi on hyvä koittaa pitää se palje lähellä ja kääntää useammin. Valsseissa noin 4 tahtia on hyvä nyrkkisääntö, mutta myös noin 2 tahdin käännöt voivat olla tarpeellisia.

Tähtäät palkeenkäännöt fraasien aloittaville nuoteille tapahtuvaksi yhtäaikaa kun painat näppäimen alas, niin tulee siisti palkeenkääntö.

[Teme]

Oman soiton äänittäminen on kauhistuttavan hyvä juttu. 

Samaa mieltä, ainakin siitä on minulle ollut paljon apua.

...hengitämme palkeella.  Fraasi kerrallaan. Palkeenkääntö voi olla ykkösellä uuden fraasin alkaessa, mutta aika usein fraasi alkaa kohotahdilla, jolloin hyvä palkeenkääntöpaikka on siinä. Esim. 3/4 tahtilajissa fraasi voi alkaa tahdin kolmannella neljäsosalla, eli kolmosella.

Tähtäät palkeenkäännöt fraasien aloittaville nuoteille tapahtuvaksi yhtäaikaa kun painat näppäimen alas, niin tulee siisti palkeenkääntö.

Kiitos neuvosta Tatu! Mulle ei toi fraasi vaan vielä oikein auennut. Pystynkö nuotista lukemaan mistä fraasi alkaa? En ole musiikin teoriaa kovin paljoa opiskellut joten tämä oli aivan uusi termi musiikin yhteydessä. Kun googlailin niin menin vaan päästä pyörälle kun vastaukset olivat tätä luokkaa: "Fraasirakenne on muiden rytmirakenteiden tapaan kerroksellinen, joten sekä säe, säepari että säenelikko voivat olla fraaseja."

[Hannu S]

Temeltä oli hyvä kysymys, johon Tatulla on kyllä selvitys. Melodinen Fraasi poikkeaa hieman rytmisestä fraasista. Esim Aamu Airistolla: "Luo aamuaurinko kimmeltään". Siinä melodinen fraasi lähtee sanasta "Luo" ja rytmisen fraasin ensimmäinen isku sanan "aamurinko" ensimmäisestä tavusta. Samoin 2. osassa _: Niin kirkkahasti, kirkkahasti. Tällöin palkeen vaihto on laulun mukaan Tatun kuvaamalla tavalla - ei siis tahdin lopussa.

[Teme]

Miten esim. tuossa liitteen nuotinpätkässä menee fraasit?

[olli]

Minäkin odotan mielenkiinnolla vastausta edelliseen   Minulle on jäänyt mieleen yksi "nyrkkisääntö": soivaa ääntä ei saa katkaista palkeen suuntaa vaihtamalla!
Kun olen myöskin innostunut nuottien kirjoittamiseen, laitoin tuon Pariisin taivaan osan yksinkertaisempaan muotoon ja tahtinumerot esiin.  Josko siihen saisi sitten asiantuntijoiden kommentit niihin palkeiden suunnan vaihtoihin.

[Giulietti]

Kannattaa harjoitella palkeen kääntöä itselle tutuilla kappaleilla joihin on olemassa sanat. Tällöin käännökset voi ajoittaa sanojen mukaan, samoihin kohtiin kuin laulaessa on hengitystauko. Valssit ovat tähän hyviä harjoituskappaleita. Nuotteihin voi vaikka merkitä näihin kohtiin paljemerkit. Myös harmonikkakouluista kannattaa katsoa miten eri tyylisiin kappaleisiin on merkitty paljemerkinnät, näistä saa aika hyvää kuvaa asiasta. Palkeen käyttöä kannattaa samalla muutenkin harjoitella, jotta siihen saa eloa. Fraasien keskiosia kannattaa hieman korostaa nostamalla niitä kohti tultaessa äänenvoimakkuutta ja taas loppua kohden hieman hiljentäen. Näin soittoon saa laulavuutta, eikä soitto ole niin tasapaksua puuroa.

[Tatu Kantomaa]

Miten esim. tuossa liitteen nuotinpätkässä menee fraasit?

Pariisin taivaan alla... Jos haluaa oikein hyvät käännökset tehdä, niin tässä pätkässä 8 tahdin jaksoissa, kaksi fraasia siis.
Jos 8 tahtia on liian pitkä pätkä, niin tuohon löytyy kyllä epäsäännölisempi ratkaisukin, joka toimii.

Fraasi on siis säe. "Hengityksen mittainen jakso sävellyksessä" on vanhempi selitys asialle. Joskus fraasit on kirjoitettu muotokaarilla, ne legatokaarien näköiset kaaret, mutta ei läheskään aina.

Musiikissa ei käytännössä erotella fraaseja melodisiin ja rytmisiin fraaseihin. Tanssijat jakavat fraasit eri tavalla, ja ilmeisesti tanssimaailmassa on tuttua puhua C Griffin mainitsemasta rytmisestä ja melodisesta fraasista.     

P.S.
Kannattaa "keventää" tässä Pariisiin taivaan alla pätkässä noita fraasien lopuissa olevia pitkiä nuotteja... siis lopettaa ne käytännössä aikaisemmin kuin mitä nuottiin on kirjoitettu. On mukavamman kuuloinen ja vähentää samalla ilman kulutusta.

[olli]

Kokeilin tuota omaa versiotani ja neljäkin tahtia tuntui sopivalta.  Tuo "hapen" riittäminen on myös kiintoisa juttu.  Kun laitetaan sointuja mukaan, niin riittääkö happi?  Haitareillakin on vaikutusta, jotkut tarvitsevat happea enemmän ja jotkut toiset vähemmän

Vuosien soittoharrastuksessani en ole erityisemmin tarvinnut "palkeenkääntömerkkejä" - palkeet kääntyvät  oikein, jos ovat tullakseen   Nuottien "fraasikaaret" on hieno juttu.  Se auttaa omaksumaan. Giulietin mainitsemat laulun sanat varmaankin auttavat - no jos ei ole koskaan kuullutkaan kappaletta laulettavan, on vain nuotti - täytyy mennä nuotin ehdoilla!  No onhan noissa oppaissa merkinnät palkeiden käännöillekin, joten ne lienevät aivan hyviä ohjeita.

Tuo Tatun loppu P.S. on hyvä ohje kaikille soittajille   Kirjoitettu nuotti on vain osviitta kappaleeseen - aina ei tarvitse soittaa juuri niin kuin on kirjoitettu.  Toisaalta televisiosta jäi korviin Sibeliukselta lainattu toteamus: "Jokainen nuotti on tärkeä"!

[Hannu S]

Tatu, onko siinä ajatusta, että varsinkin jos ei ole erityistä lyhyttä introa, niin piirun verran raottaa palkeita ennen aloitusta, ettei ensimmäisen fraasiparin lopussa palkeet mene täysin kiinni ja ilma riittää? Olen vain huomannut, että joskus niin kannattaa tehdä välttääkseen ilman lopuumisen.

[Giulietti]

Tatu, onko siinä ajatusta, että varsinkin jos ei ole erityistä lyhyttä introa, niin piirun verran raottaa palkeita ennen aloitusta, ettei ensimmäisen fraasiparin lopussa palkeet mene täysin kiinni ja ilma riittää? Olen vain huomannut, että joskus niin kannattaa tehdä välttääkseen ilman lopuumisen.

Itse ainakin teen näin, että ennen aloitusta raotan paljetta hieman jotta työntöpalkeelle on hieman enemmän "pelivaraa".

[Tatu Kantomaa]

Varailma on hyvä juttu, siis avata paljetta vähän ennen kuin alkaa soittamaan.

Sitten vielä vähän tähän liittyen... kun se palkeen vetomerkki lähestyy soitettaessa (eli työnnetään paljetta kiinni) ja näyttää, että ilmaa on reilusti, niin ei ole yleensä syytä runtata sitä paljetta kiinni ennen kuin kääntää. Palkeen ei siis tarvitse mennä aina täysin kiinni, parempi säilyttää siinäkin se varailma jos mahdollista.

[Teme]

Nyt alkaa fraasit ehkä vähän aueta. Jos ei lauluun ole sanoja, niin viheltämällä kai voi ajaa saman asian jos niin haluaa palkeen kääntökohtia hakea?

Kannattaa "keventää" tässä Pariisiin taivaan alla pätkässä noita fraasien lopuissa olevia pitkiä nuotteja... siis lopettaa ne käytännössä aikaisemmin kuin mitä nuottiin on kirjoitettu. On mukavamman kuuloinen ja vähentää samalla ilman kulutusta.

Ehkä tyhmä kysymys mutta kysynpä kuitenkin: Jos tässä esimerkissä fraasi on 8 tahtia, niin 7 ja 8 tahdissahan on yhdysviiva a:n välillä joten käsittääkseni a soi yhtäjaksoisesti molempien tahtien ajan. Miten voin lyhentää sen sointia muuttamatta tempoa? Sama ykkösmaalin lopussa, siinähän e soi yhtäjaksoisesti viimeisen tahdin ensimmäiseen lyöntiin, ei kai sitä oikein voi lyhentää. Vai ymmärsinkö aivan väärin mitä ajoit takaa?

[Tatu Kantomaa]

Miten voin lyhentää sen sointia muuttamatta tempoa? Sama ykkösmaalin lopussa, siinähän e soi yhtäjaksoisesti viimeisen tahdin ensimmäiseen lyöntiin, ei kai sitä oikein voi lyhentää.

Tempon muuttaminenkaan ei tavallaan lyhennä nuottia, nuotilla on kussakin tempossa sama aika-arvo. Mutta ei nyt lähdetä saivartelemaan tällä asialla...

Siis nuottia ei tarvi tässä soittaa välttämättä niin pitkään, kuin mitä on kirjoitettu. Tilalle tulee oikealle kädelle tauko, basso soittaa omansa.

[Hannu S]

Tuo Temen nuotti on pianonuotti, ilmeisesti toivelaulukirjasta. Harmonikalla soitettaessa itse tekisin kuten Tatu neuvoi. 8 tahdissa keventäisin ja 3/4-osa nuotin soittaisin puolinuottina, siten jää 1/4 tauko 8. tahdon loppuun, jolloin on hyvä vaihtaa palkeen suuntaa. 1. maalin lopussahan jääkin jo tauko, missä vaihtaa palkeen suuntaa. Hiljaisuus on myös musiikkia. Tempoa ei tietenkään muuteta. Bassolla soitta 8. tahdin 1/4 osa taun kohdalla Am soinnun. Samoin 1. maalissa basso soittaa H7.