Pikkusormi

[Pukari]

Tässä selaillessa osui tämä keskusteluketju silmiini. Kun lopultakin sain hankittua viisirivisen, aioin opetella Säkkijärven polkan Ahvenaisen sormituksilla. Tuossa minulla olevassa nuotissa ei käytetä lainkaan pikkusormea! Peuksloa tungetaan mielestäni vähän turhankin moneen paikkaan. Sormitukset on sekä piano- että näppäinhanurille. Mielestäni kyllä luin oikeita sormituksia. Ne toiset eivät mielestäni näppäimistöön sopineet.. Käytin niitä sitten vaan niiltä osin, kun ne minulle sopivat.

Ei ainakaan minun soittamassa versiossa pikkusormi osu kertaakaan näppäimille diskantissa, mutta muutamissa kappaleissa sitä kyllä joutuu käyttämään.

Pukari

[Pukari]

Aloin oikein miettimään missä biisissä esim. meidän tanssisetissä käytän pikkusormea, kun olen introssa tai soolossa. Tallinnan illat intro tuli mieleen, todella vähän sitä tulee käytettyä. Valkealan vesillä intro on toinen, muuta ei tule mieleen nopeasti ilman että ottaa pelin syliin.

Pukari

[htoyryla]

No joo... Itse en kyllä käsitä miksen käyttäisi pikkusormea jos se on sopivasti kohdalla. Mutta mä nyt en soita muutenkaan minkään opin enkä systeemin mukaan. Enkä valmiita sovituksia. Kunhan nyt jotain, siihen tapaan kuin allekirjoituksessa lukee.

Ei tuo minunkaan pikkusormi mikään pitkä ole. Kyllähän sen käyttö helposti johtaa siihen että siirtyy ulkoriveille. Entäs sitten.

PS. Muistelen lukeneeni myös siitä ettei peukaloa juurikaan käytetä. Onko tässä kaksi koulukuntaa, toiset välttävät peukaloa, toiset pikkusormea? Vai soitetaanko siis kolmella sormella? 

[olli]

Mielestäni viisirivisellä on tarkoitus käyttää viittä sormea   Sormitus on toki kunkin oma luonnollinen tapansa, valmiita voi käyttää apuna - näin minä olen tottunut tekemään.  Pikkusormen ja peukalon käyttö on paikallaan, kun se on tarkoituksenmukaista.  Nyt opettelun alla on Paul Norrbackin hieno valssi "Metsälinna" g-duurissa.  Siinä on väliosassa sellaisia lurituksia (yksi jopa oktaavin hyppy), että peukalon ja pikkusormen käyttö helpottaa huomattavasti soittamista.   Voin laittaa liitteeksi pätkän nuottia, ellei tämä sodi tekijänoikeuksia vastaan   Liitteenä B-osaa minun sormituksin!

[Giulietti]

Oletettavasti sormitus on tehty käytettäväksi kolmella keskirivillä. Aika paljon peukalon käyttöä ja melko vähän pikkusormea. Itse en ainakaan suosisi tuota peukalon käyttöä sisärivillä kuten tässä on muutamassa kohdassa, ranne joutuu tällöin erittäin huonoon asentoon.

[olli]

Oletettavasti sormitus on tehty käytettäväksi kolmella keskirivillä. Aika paljon peukalon käyttöä ja melko vähän pikkusormea. Itse en ainakaan suosisi tuota peukalon käyttöä sisärivillä kuten tässä on muutamassa kohdassa, ranne joutuu tällöin erittäin huonoon asentoon.

Ei ole ajateltu ns. rivisääntöä "keskirivi" tai jotain.  On etsitty optimaalista sormitusta hankaliin kohtiin
Eihän peukalo käy kertaakaan sisärivillä   Peukalo on keskirivillä tai sitten usein ulkorivillä.  Noissa oktaavijutuissa pikkusormi on paikallaan
Linkissä näppäinpelin soittoa, harmi kun ei näy sormien käyttö kovinkaan tarkasti.
https://www.youtube.com/watch?v=9RIQog20DcM

[Giulietti]

Tuota rivien käyttöä ei oltu merkitty sormitukseen mitenkään joten tulkitsin sen olevan kolmelle keskiriville. Ilman merkintöjä mitä rivejä pitäisi käyttää ulkopuolisen on tuota hieman mahdoton tulkita. Edelleen käyttäisin pikkusormea hieman enemmän jolloin tuota ulkoriviä ei edes tarvitsisi käyttää, sormitukset saisi silti "hyviksi".

[olli]

Tuota rivien käyttöä ei oltu merkitty sormitukseen mitenkään joten tulkitsin sen olevan kolmelle keskiriville. Ilman merkintöjä mitä rivejä pitäisi käyttää ulkopuolisen on tuota hieman mahdoton tulkita. Edelleen käyttäisin pikkusormea hieman enemmän jolloin tuota ulkoriviä ei edes tarvitsisi käyttää, sormitukset saisi silti "hyviksi".

Onhan tuossa liitteessäni merkitty täysin selvästi sormitusnumerot.  Keskirivit numerolla, sisärivit numerolla = merkinnällä ja ulkorivit - merkinnällä.  Tämä lienee aika yleinen merkintätapa.  Eli tarkennuksena vielä, sisärivin numeron yhteyteen on (=) merkki ja ulkorivin numeron yhteyteen miinus (-) merkki.  Keskiriveillä on sitten pelkkä numero

Tuo oktaavijuttu sujuu oivasti käyttäen pikkusormea ja peukaloa - hyvä haarukka oktaaville

[Giulietti]

Olihan siellä todellakin merkinnät rivien käytöstä kun tarkemmin katson, en vain aluksi edes ajatellut että tässä tarvittaisiin apurivejä. Liitteenä sama B-osa sormitettuna kolmelle keskiriville. Pikkusormea tulee nyt käytettyä enemmän eikä apurivejä tarvita.

[olli]

Olihan siellä todellakin merkinnät rivien käytöstä kun tarkemmin katson, en vain aluksi edes ajatellut että tässä tarvittaisiin apurivejä. Liitteenä sama B-osa sormitettuna kolmelle keskiriville. Pikkusormea tulee nyt käytettyä enemmän eikä apurivejä tarvita.

Kuten sanottu jo aiemminkin, sormitukset eivät ole "kiveen hakattuja".  Kukin sormittaa itselleen sopivasti.

Vielä tuosta peukalosta; ranskalaiset soittavat pääsääntöisesti neljällä (tai kolmella) sormella ja peukalo ottaa vahvasti tukea kahvasta.  Lieneekö tyyli peräisin heidän aika yleisesti käyttämistään nelirivisistä peleistä?

[Giulietti]

Lienee osittain peräisin käytettävästä näppäinjärjestelmästä. Liiallista peukalon käyttöä pitäisikin välttää ja pyrkimään soittamaan siten, että pääasialliset soittavat sormet ovat 2-5, näin soittaen tekniikka on taatusti parempi varsinkin nopeissa kappaleissa, kun peukalo jonka liikerata verrattuna muihin sormiin on erilainen, ei ole jatkuvasti "häiritsemässä" soittoa.

[olli]

Olihan siellä todellakin merkinnät rivien käytöstä kun tarkemmin katson, en vain aluksi edes ajatellut että tässä tarvittaisiin apurivejä. Liitteenä sama B-osa sormitettuna kolmelle keskiriville. Pikkusormea tulee nyt käytettyä enemmän eikä apurivejä tarvita.

Ymmärrän tuon kolmen rivin käytön.  Tällöinhän sävellajin vaihto on helppoa, kun sormitus pysyy "vakiona"   Minä en oikeastaan tarvitse sävellajin vaihtoa, sillä soittelen yksikseen tai sitten kerhossamme.  Minulle tärkeintä on itselleni sopivan sormituksen löytäminen.  Jos olisin 50 vuotta nuorempi ja aloittelisin haitarinsoittoa, opettelisin luonnollisesti kaikki asteikot ja "kolmirivisysteemin"

[maestro]

Minä taas tulen käyttäneeksi kaikkia sormia ja rivejä,ne kun on vielä käytettävissä.. Aikoinaan kun menin yksityis opetukseen pedagoki Ihalainen sanoi,että,kun on kaikki sormet,niin niitä käytetään ja rivejä myös... Niinpä tuli silloin opeteltua,enkä kadu.... Onnistuu aika lailla sävel-lajin vaihdot...

[pianohessu]

Kuten olen jo aiemmin leveillyt, soitan siis pianohanuria. Vuonna 1970 antoi Markku Jokinen -tunnettu hanuristi Tampereen seudulta- ohjeen että pianohanurin tärkein sormi on pikkusormi.

Olen pitänyt edellistä ohjenuorana, toki samoin myös monenkin harmonikkakoulun esimerkkejä. Asteikkoharjoituksissa on aina käytettävä pikkusormea, siitä ei pääse millään lipeämään. En tiedä uskallanko nyt pullistella mutta sangen määrätietoisesti harjoittelin pikkusormea enkä ainakaan yrittänyt kiemurrella siitä pois. Toivo tuolla jossakin mainitsi sormiensa anatomiasta; minulla on hyvin saman tyyppinen tilanne; pikkusormi ylettää vain nimettömän viimeiseen niveleen asti. On vielä mainittavaa että parikymmentä vuotta sitten pikkusormen isomman nivelen kohdalla diagnosoitiin Duptrein kontraktuura, mutta sen eteneminen jostakin syystä pysähtyi. Ehkä messevän niminen tauti ei tykännyt jatkuvasta harjoittelusta.

Joissakin "tulisissa" oktaavihypyissä on harjoitetusta pikkusormesta suuri apu. Esimerkkeinä heittäisin Paul Norrbackin sävellyksiä ja vaikkapa Lukkari-Heikin polkan. Siinähän saa ihan vuorotella pikkusormi - nimetön akselilla.

Etu-, keski- ja nimetön ovat pitkiä ja hoikkia. Ne ovat luonnottoman pitkiä tälle pikkusormelle ja siitä muodostuu jonkin tason hankaluus esimerkiksi soinnussa gm6add9 sen perusasemasta. Tässä tapauksessa joudun kääntämään rannetta soittamisen kannalta huonoon asentoon, pitkän sormet koukistuvat liiaksi jotta pikkusormi ylettäisi vielä a:lle. Ebmaj:n soitan sormituksella 1, 2, 3, 5, duurin taas 1, 2, 3, 4, koska pitkä nimetön sen sallii. Äkisti luulisi ettei kovin pitkään viitsi, kun ei kerran ole edellytyksiä, mutta olen mielestäni pystynyt kääntämään tämän vajavaisuuteni jollakin tapaa myös eduksi: Joissain paikoissa voi käyttää "bachimaista" sormitusta. Jostakin nuorena luin ettei kyseinen urkuri aina mennyt sivistyneesti vaan nimetön saattoi kurkottaa yli pikkusormen. Tarina tai varma tosi, mutta tämä auttoi minua. Jos melodian kulku ylöspäin päättyy vaikka b- säveleen, soitan sen nelosella ja melodian pudotessa takaisin soitan a:n pikkusormella ja edelleen alaspäin 4, 3, 2, j.n.e. Lyhut pikkusormi sallii tällaisen ristiinmenon. Pianonsoitossa tämä tekniikka ei mielestäni toimi, hanurilla kylläkin. Uskon että opettajat näkevät ties mitä värejä, mutta hätä ei lue lakia.

Voi miten monesti olen kirjoittanut jonkin helvetillisestä sävellajista halutun kappaleen helpompaan - ainakin itselleni helpompaan sävellajiin. Suurimmalle osalle kuulijoista se on yks lysti soitanko Sirkkojen tanssin b-mollista vai kuten olen jo pitkään soitellut. Aloitan e-mollista, vaihdan a-mollin ja lopuksi d-molliin. Vaihdokset ovat niin "suuria" että tavallisempikin kuulija huomaa jotakin "valtavaa" tapahtuneen ja mielessään uskovat kuulleensa erinomaista harmonikkataiteilijaa.

Samalla kun olen suorittanut vaativan transkription olen miettinyt sormituksia. Tässä olen käyttänyt ohjetta jossa "mustat melodiaäänet" soitetaan aina 2-, 3-, tai 4- sormella. Se periaate on ollut minulle sopiva. Soinnuissa käytän sitten peukaloakin mustilla, muutenhan se ei luonnistu.

Tällainen - siis lyhyesti - on käyttämäni järjestelmä, jos nyt ollenkaan niin hienolla nimellä uskaltaa asiaa esittää. Löysin de Godzinsky - Vesterinen opuksesta virheen juuri sormituksen kohdalta, oletteko te löytäneet saman?

Pianohessu

[ftamt]

Myöskään Onni Laihanenkaan ei käyttänyt pikkusormea, kuin soinnuissa, mutta peukalo oli sitäkin kovemmassa käytössä. Varmasti oli kovempi soittaja kuin meistä yksikään. Katsokaa Youtubesta Ukko Noa muunnelmia. Onni oli myös saksofonisti, huilisti, pianisti ja pianohanuristi, mutta 5-rivistä
hän soitti näin.
Toivo

[Giulietti]

En kiistä Laihasen ansioita harmonikansoittajana, mutta olen tuon Ukko Noa muunnelmia katsonut joskus aiemmin ja täytyy sanoa ettei kromaattinen juoksutus ylöspäin ainakaan kovin kauniilta näytä kun ranne kääntyy noinkin paljon, tänä päivänä noin ei juuri kukaan onneksi soita. En siis sinällään pitäisi kyseistä tekniikkaa kovinkaan hyvänä. Varmasti oli aikanaan yksi parhaista soittajista, toki täytyy muistaa että siihen aikaan taso ei ollut yhtä korkea kuin tänä päivänä. Hienoja sävellyksiä Laihanen on tehnyt ja upeita levytyksiä, sitä en lainkaan kiellä.

[ftamt]

Kauneus on katsojan silmässä, mutta levyiltä kuultuna Onnin kromaattiset juoksutukset ja pitkät koristenuottisarjat yhdistettynä suurella tunteella soittamiseen ovat nautinnollista kuultavaa. Soitossa täytyy olla paljon muutakin kuin tekniikkaa.
Toivo

[Giulietti]

Kauneus on katsojan silmässä, mutta levyiltä kuultuna Onnin kromaattiset juoksutukset ja pitkät koristenuottisarjat yhdistettynä suurella tunteella soittamiseen ovat nautinnollista kuultavaa. Soitossa täytyy olla paljon muutakin kuin tekniikkaa.
Toivo

Olen täysin samaa mieltä, Laihasen soitto on hienoa kuunneltavaa ja kyseinen Ukko Noa muunnelmat myös upea esitys. Rantakoivun alla valssi lienee yksi hienoimpia harmonikkavalsseja mitä on (tämä täysin oma mielipiteeni).

[olli]

...ja Rantakoivu pitää aina soittaa E-mollissa

[maestro]

Sormien käytöstä vielä... Huomasin kun aloin harjoittelee konserttiin 2-ääntä "muisto"-valssiin. Siinä tarvii taas paljon peukkua ja pikkurilliä.. On kahdeksas-osia terssissä ja kvintissä ylöspäin ja alaspäin..
Niissä on joutunu opettelee käyttää kumpaakin "halveksittiua" sormea,ja kaikkia rivejä....taas.... Samoin trioleissa oktaavissa....