16-06-2021, 18:35:49

Uutiset:

1.11.2020 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä ylläpitoon.


Suomen Harmonikkaliitto

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Viestit - pietrodeiro

1
Nuottiteline / Vs: Tico Tico
23-01-2021, 12:14:20
Ohessa joitain esimerkkejä tuosta Viljasen "sovituskäsialasta", ja näyttää siltä että 1950 – 60 luvulla tehdyt ovat olleet "selkeämpiä" kuin 1970 – 80 luvulla tehdyt sovitukset. Toki käsiala muuttuu ajan myötä mutta kyllä noissa myöhemmissä (ja varsinkin jazz jutuissa) näkyy myös soinnutuksen variaatioiden muuttuminen.
2
Nuottiteline / Vs: Tico Tico
22-01-2021, 12:11:08
Kyllä minulta tästäkin kappaleesta löytyy varmaan kymmenen erilaista versiota (on painettuja alkuperäisiä sekä myös käsinkirjoitettuja). Tosin tuollaiset esim. Viljasen tai Könösen käsinkirjoitetut sovitukset saattavat olla monille hiukan epäselviä (ja vaikeampia) luettavia ettei niistä helposti primavista jutuiksi ole. 

Muistelisin myös että pääsääntöisesti E. Könonen ei tainnut itse kirjoitella noita sovituksiaan paperille vaan ne ovat usein jonkun muun aikalaisen tekemiä/kopioimia.
 
Nyt en ehdi myöskään työstää noita käsikirjoituksia nuotinnusohjelmilla siisteiksi versioiksi tai scannerilla tiedostoiksi, mutta kännykällä saa helposti kuvia joita voin kyllä lähettää.

Tässä olisi jollekin näppärälle tietokoneen käyttäjälle/nuotinnusohjelmistojen hallitsijalle hyvä jobi tehtailla noista kymmenistä käsikirjoitus tai kopiomapeista tunnettujen soittajien sovituksia selkeäpään muotoon.
3
Tarkistapas nuo palkeen ulkomitat ja kulmapyöristys kunnolla niin katsotaan löytyisikö joku muu romutuskuntoinen soitinmalli/merkki missä voisi olla samoilla mitoilla olevia palkeita. Muistelen että ainakin Hagströmiltä oli useitakin malleja joissa palkeet ovat aika lähellä noita mittoja.

Kulmapyöristyksen voi mitata esim. siten että laitat pahvin/paperin kulman väliin ja piirrät pyöristyksen siihen. Sitten mittailet siitä kulman käyttäen suorakulmaa ja asteviivainta. Jos ei tunnu onnistuvan niin ota piirtämästäsi pyöristyksestä tarpeeksi hyvä kuva ja laita viestin liitteeksi niin kyllä asia saadaan selville.
4
Olette oikeassa, kirjoitin kiireessä tuon 435 Hz luvun väärin tuohon kyseisen lauseen kohtaan (piti kirjoittaa 440 Hz) - hyvä että joku lukee ja korjaa asiat! Aikaisemmin 1920-luvun lopulla valmistetuissa peleissä kuulee usein tuolla 435 Hz tasolla soivia kielisarjoja (ellei ole myöhemmin muuteltu).
5
Mielenkiintoinen aihe josta saisi mietiskeltävää ja myös kokeiltavaa pitemmäksikin aikaa.  Noiden edellisten hyvien huomioiden lisäksi tulee mieleen myös soittimien kulloinenkin viritystaso. Muistelen että yksiviivaisen A värähdysluku sovittiin joskus 1800-luvun lopulla että se olisi 435 hz ja sitten tasoa nostettiin vuonna 1939 440 Hz, ja nykyään se taitaa olla vieläkin korkeampi (olisiko 442 Hz). Ja taitaapa olla niin että parhaimmat kyseisellä "äänenvärillä" soivat levytykset ovat tehty juuri tuolla 440 Hz tasolla, elikkä 1930-luvun lopulla tai viimeistään sota-aikana.

Jos tässä nyt muistelee hiukan myös aikoinaan käytyjä fysiikan ja matematiikan luentoja sekä aiheesta suoritettuja kokeiluja niin onhan niitä muitakin signaaliteoriaan ja akustiikkaan liittyviä käsitteitä jotka varmasti vaikuttavat aiheeseen (esim. interferenssi, heijatukset, huojunta, resonointi, absorbtio, Helmholzin yläsävelet, sointuharmonia jne). Sitten (nykyään) on vielä sellainen käsite kuin cymatiikka, jonka tutkijat ovat todenneet että harmonisin sointi syntyisi jos viritystaso olisi 432 Hz.

Minulla on myös hiukan henkilökohtaistakin kokemusta tuollaisella vanhemmalla alkujaan Vesterisen omistuksessa olleella harmonikalla soittelusta. Kyseinen peli oli eräs monista treenisoittimistani silloin kun olin (10 – 20 ikävuosien välillä) enemmänkin kiinnostunut musiikista ja harmonikansoitosta. Palataan aiheeseen mikäli löydän kyseisen soittimen varastojeni kätköistä ja saan (ehkä) puhalleltua siihen henkeä.
6
Kun läpyskän on otettu pois niin kyllä kait se "aika hoitaa" tuonkin asian kuntoon jollain aikavälillä. Nopeutuksena voisi ehkä kokeilla (rajatusti) auringon valolle altistusta tai UV-lampun käyttöä. Muut paikat kannattaa varmaan suojata, ettei koko peli korvennu liikaa.
7
Sen verran voisi kommentoida että kyseisen merkkisiä vehkeitä erilaisina versioina on ollut ainakin länsinaapurin markkinoilla pilvin pimein - ja osa on jatkanut matkaa sitten myös tänne.

Joten mikäli haluaa varmistua pelin kunnosta/toimivuudesta (ja mahdollisesta järjestelmän muutoksen tasosta) niin kannattaa ainakin kokeilla peli kunnolla ja ehkä katsastaa ehkä myös kiinnostuksen kohteen sisusta. Muuten kyllä ainakin ne mihin olen aikojen saatossa törmännyt niin ovat olleet ihan soivia pelejä, tosin oikea/sopiva hintataso on sitten toinen juttu.
8
Hinnoittelu riippuu tietenkin monista asioista mm harvinaisuudesta, määristä, markkinoista jne.

Näiden hinnat ovat olleet yleensä noin puolet nettimyyntien tai antikvariaattien pyynneistä, elikkä alkaen 1-3 euroa/kpl + lähetyskulut ja isommat nivaskat sitten sopimuksen mukaan.

Kunhan ehdin niin voin kaivella varastoista/laatikoista sellaisia sopivia nivaskoita ja koettaa latailla niitä kuvina tuonne myyntipalstalle - mikäli siis kuvatiedostojen lataus nykyään onnistuu.
9
Kyllä noista suurin osa (ja tuhansittain muitakin) pitäisi vielä löytyä tuolta nuottikokoelmistani.

Hankaluus on vain siinä että en ole ehtinyt (tai viitsinyt) kuvata tai scannailla edes murto-osaa tuosta eri musiikkihenkilöiden jäämistömateriaaleista helposti läheteltäviksi tiedostoiksi.

Toisaalta suhtaudun nihkeästi nuottien kopiointiin/ilmaislähettelyyn, joten mieluummin tietenkin myyn niitä (esim. sopivaan "asevelihintaan") ja lähetys hoituu sitten kirjeenä tai pikkupakettina.

Mikäli aihe kiinnostaa useampiakin, niin voin katsella sopivia settejä kokoon ja ottaa muutaman kuvan nivaskoista ladata vaikkapa tuonne myyntipalstalle. Tosin kuvien lähetykset eivät näytä onnistuvan tähän uuteen versioon – riippuukohan selaimesta/versiosta tai joistain muista (security)setapeista? 
10
Logosta ja mallista päätellen näyttäisi olevan vanhempi 2-äänikertainen Weltmeister. Oikea hinta selviää varmaan sitten myyjän ja (mahdollisen) ostajan välillä kun tuote on nähty ja kokeiltu.
11
Tuossa vuodelta 1980 olevassa Kouvolan esitteessä on myös kuva pianocasotosta jossa näkyy olevan 7 bassorekisteriä, joten voisi olettaa että ainakin joitain niitä on myös valmistettu.

Kyseinen esite näkyy olevan kotoisin Televisioavun jäämistöistä koska siinä on tuo Villen käyttämä radioamatööritunnus OH2BLG. Joten jos näette jossain (vanhoissa) harmonikoissa tuollaisen sisälle kirjoitetun tunnuksen niin ne ovat siis lähtöisin Villen liikkeestä.
12
Hieno homma että nämä historialliset nostalgiapelit saavat uuden elämän – menestystä askarteluun!

Elikkä onko kyse siis tästä mm oheisissa kuvissa (ja myös sota-aikaisessa filmissä) esiintyvästä harmonikasta?

13
Musiikin teoria / Vs: Sovittaminen
02-12-2019, 13:10:56
Edellä tässä ketjussa on tullut jo esiin hyviä näkökohtia ko. aiheeseen liittyen mutta mieleen tulee muutamia juttuja joita olen kuullut "isojen poikien" kertovan tai sitten joskus aikoinaan lueskellut heidän toimittamista soinnutukseen ja sovitukseen liittyvistä oppaista.

Mikäli asiaan liittyvät oppaat kiinnostavat (tai epäilee ettei netistä löydy tarpeeksi lisätietoa), niin ainakin Merikanto, Krohn, Ranta ja Salmenhaara ovat toimittaneet aiheeseen liittyviä seikkaperäisiä soinnutusoppaita. Erikoisesti harmonikalle tarkoitettuja säestykseen liittyviä opuksia löytyy ainakin Deiron, Palmerin ja myös Hohnerin toimittamina.

Toisaalta piano tai urut (myös melodiabassoharmonikka) antaa jo hiukan erilaisen lähtökohdan soinnutukseen ja säestykseen (verrattuna standardibassoharmonikkaan) koska niissä ei tarvitse välttämättä tukeutua valmiiksi annettuihin säestyssointuihin vaan soinnutus pystytään rakentamaan myös vajavaisena tilanteen ja tarpeen mukaan.

Vanhemmissa standardibassoisissa harmonikoissa on vielä lisäkiusana tuo basson septimisoinnuissa mukana oleva kvintti (ellei sitä ole jo kyseisestä koneistosta poistettu käytöstä).  En osaa sanoa esim. Kouvolan maestro- tai casottovehkeiden tilannetta (ehkä Viljolla on aiheesta lisätietoa koska on joutunut ropaamaan eri vuosimallisia Kouvolan bassokoneistoja). Italialaisista ja saksalaisista peleistä asia on jo hoidettu aikoja sitten (en osaa sanoa vuosihaarukkaa mutta ehkä viimeistään 1970 luvulla). Vaikka soittaessa ei siis tarkoituksella käytettäisikään muunnekvinttisointuja (7+5 tai 7-5) niin esiintyy niitä väistämättä melodiäänien aiheuttamina. Aiheesta oli jo joskus aikaisemmissa soinnutukseen liittyvissä ketjuissa jonkun verran puhetta, mutta voidaan palata tähän vaikka esimerkein mikäli tarvetta (epäselvyyttä) asian suhteen ilmenee.

Noista toivelaulukirjojen soinnutusversioista sen verran että ehkä ne nyt eivät ole niitä kaikkein parhaita sovitusesimerkkejä, mutta paljon tietenkin riippuu siitä soitteleeko yksikseen vai jonkun säestävän porukan kanssa (tai säestääkö itse jotain laulajaa tmv.).

Kaivelin hiukan tuota "nuottikirjastoani" ja tässä pari lisäesimerkkiä tuosta alkuun mainitusta Olkihatusta. Tuo toinen taitaa olla jopa se alkuperäinen levyllä soiva sovitus jostain 1950-luvun alusta ja kumpikin noista on kyllä ihan tunnetun musiikkihenkilön sovittama. Transponoikaa soinnutus mieleiseen sävellajiin ja kokeilkaa soiko paremmin kuin toivelaulukirjan versio. Lisäkommenttina sävelmään liittyen niin onkohan tekijällä ollut alitajuisesti Rosvo-Roopen juttu/sävel mielessä kun on rustannut ko. kappaletta.
14
Nuottijäämistöjä selaillessa tuli eteen joukko käsikirjoituksia joissa ei ole sävelmien tunnistetietoja, joten laitetaanpas tänne pähkinä pureskeltavaksi.

Toinen esimerkki on siis Koskimaan käsialaa ja tuo toinen jossa puhutaan kuutamosta ja merestä voisi olla vaikka Kärjen käden jälkeä. Mistähän sävelmistä mahtaisi olla kysymys?
15
Myyntikoju / Vs: Harmonikkojen varaosia
29-06-2019, 11:57:23

Laukkujen ja laatikoiden määrästä pikaisesti arvioiden varastoissa on jäljellä vielä noin 100 kpl tuollaisia 1925 – 1957 vuosilta olevia Kouvolan, Viipurin sekä Italialaisia vintage haitareita (tai niiden projekteja) sekä paljon myös kaikenlaisia varaosia. Joukossa näytti olevan myös joitain vanhempia Hohnereita tai muita erikoisempia 1960 - 1990 luvun harmonikkoja.  Yhteisenä nimittäjänä näille kaikille varastoon huilailemaan jätetyille "eläkeprojekteille" on kuitenkin ollut se että näissä on poikkeuksetta hyvät kielet, tai muuten minun korvaa miellyttänyt soundi.

Koska näitä on sen verran paljon, niin mieluummin myisin nämä isompina kokonaisuuksina ei siis näppäin tai ruuvi kerrallaan. Mikäli aihe kiinnostaa tai tulee mieleen kaikenlaisiin vanhoihin harmonikkaprojekteihin liittyviä tarpeita niin parhaiten yhteyden saa alkajaisiksi lokeron pietrodeiro(at)gmail.com kautta.
16
Tuo edellinen kuva vaikuttaa aika vaikealta tapaukselta. Näitä kaikenlaisia "jazz" porukoita syntyi 1920-30 luvuilla varmaan kymmeniä ja samat muusikot saattoivat kierrellä myös paikasta toiseen.

Koetin kaivella arkistoja tai muita tietoja oheisesta hyvälaatuisesta kuvasta mutta aika heikoksi jäi. Eräs noista muusikkosedistäni kertoi tunteneensa Ruotsissa oleskeluaikoinaan (1950 – 1980) myös Paavo Raivosen.

Tämä kuplettien ja torvimusiikin jälkimainingeissa syntynyt "suomi- jazz" (shimmy, one-tvo-step, foxtrot , hotti ja viimein humppavillitys ) on kaikkine muunnoksineen mielenkiintoinen luku näissä haitarijatsikuvioissa.

Laitetaanpas hiukan helpompi tunnistus, elikkä keitä ovat seuraavien kuvien henkilöt ja miltä vuosilta kuvat ovat?
17
Hyvin tiedetty ja alimmassa kuvassa siis " Pikku-Pete, Iso-Pat, gangstereita molemmat" ... joskus 1950 luvulla Hyvinkäällä. Keskimmäinen kuva on välirauhan ajalta Vaasasta kesällä 1940.
18

Tässäpä vielä muutama kuva tunnistettavaksi ja kysytäänpä että miltä vuodelta ja keitä kuvissa mahtaa olla?
19
Alin kuva  siis Dallape 1930-luvun alussa Heimolan talossa Hallituskadulla. Vasemmalta Ville Alanko, Martti Jäppilä, Helge Pahlman, Pauli Impivaara, Eero Lindroos, Paavo Raivonen ja Eino Katajavuori.

Keskimmäinen kuva on ehkä vuoden 1929 lopusta, koska Katajavuori oli tullut mukaan 09/1929. Vasemmalta Hannes Nurminen, Martti Jäppilä, Pauli Impivaara, Mauno Johansson, Santeri Kallio ja Eino Katajavuori.

Jätetäänpä ylin kuva vielä hiukan hautumaan. Liitekuvassa myös lisätietoa tuosta Pihlajamaan ja Viljasen kuvien seurana olevasta pianopelimannista.

20
Laitetaanpas vaihteeksi tuollaiset kuvien tunnistuspähkinät, elikkä pitäisi tietää mitkä orkesterit kuvissa ovat ja mitkä ovat kokoonpanojen vuosiluvut? Kuvat ovat tosin hiukan epäselviä mutta tunnistetaanko myös soittajat?