Viestit

Laitoin uudelleen. Jos ei tule perille, laita minulle viestiä [email protected]

Lähetetty, TV, Hannu

Kokemuksen ja erehdyksen kautta sitä pikkuhiljaa viisastuu. Olen kokeillut eri tapoja ja työkaluja miten homma toimisi parhaiten. Turhaa työtä on tullut tehtyä ihan riittävästi, mutta tekemällä oppii. Paras ja oikeastaan toistaiseksi ainut käyttökelpoinen ohjelma on Tabletille on ForScore. Toimii niin Ipadissa kuin muissakin tableteissa.
Eli tarvittavat työkalut:
1. Hyvälaatuinen skanneri, jos saa suoraan tulostettua PDF muotoon, määritettyä tulostuskoon ja liitettyä sivut yhdeksi tiedostoksi jo skannerilla, säästää paljon aikaa. Riittävä koko on alle 250 kt/sivu jopa alle 100kt.
2. Taplet, mieluiten 12" näyttökoko. Itsellä on 10":n Ipad ja kyllä silläkin hyvin tulee toimeen.
3. Bluetooth sivunvaihtaja. Sitä oppii varsin nopeasti käyttämään. Suurin osa nuoteista on max 2 sivua, jolloin käyttö helppoa. Kun nuotti 3 ja + sivua, kertauksia segnoihin, vaatii vielä harjoittelua. Itse ainakin luen nuottia soittaessani hieman "ennustaen" eli tahti, pari edellä, jotta tietää mihin mennään, joten sivun vaihto toimii mainiosti.
4. Valmiiden PDF-nuottien siirto tapletille I Cloud Driverin kautta. Yksinkertainen, helppo ja nopein tapa.
5. ForScorella voi edelleen muokata nuottia sopivaksi. Säätää nuotin koko näyttöön sopivaksi, yhdistää nuotin sivut yhdeksi, tehdä merkintöjä nuotteihin siinä missä paperinuotteihinkin yms. Forscore on hieno tietokantaohjelmisto, jolla halutun nuotin voi hakea parissa sekunnissa useilla eri tavoille. Sillä voi nopeasti tehdä soittolistat, ryhmitellä nuotteja säveltäjän, esittäjän, Genren tms luokkiin.
6. ForScore tarjoaa edelleen lisäominaisuuksia, joihin en ole vielä ehtinyt perehtyä kuten PDF nuotin lukeminen nuotinnusohjelmaan esim Sibelius tai MuseCore. Näin voisi helposti transponoida nuotit esim säestystä varten sopiviin sävellajeihin.
Tällä hetkellä on jo 1000 kpl nuotteja tehty ja homma jatkuu. Kerrankin nuotit ovat tallessa ja järjestyksessä - voi käyttää aikaa soittamiseen eikä nuotin etsimiseen. On aivan verraton työkalu esim eri tilanteissa missä soitetaan yhdessä eri porukoiden kanssa ja eri tilanteissa, säestetään. Kun etukäteen ei ole suunniteltu mitä soitetaan tai lauletaan, niin aivan verraton kyökälu. 

Arvo varmaan löytyy myyjän ja ostajan kesken.

Onnitelut Ollille uudestavanhasta! Eikö se ole kuin uusi, kun kaikki on läpi käyty? Kyllä tuolla passa soitella.  Nautinnollisia soittohetkiä. Tv, Hannu

Hei oliko jollain nuotti tuohon Harmonikkaserenadiin. Sitä kaipailisin. Kiitos. Tv, Hannu [email protected]

Palaan vielä tähän aiheeseen. Kyllä, se on helppoa napata kuva, muuttaa se PDF:ksi ja laittaa bloutooth jalkapoljin, mutta siihen se sittten loppuukin. Niin Ipad kuin Android pohjainen Samsung ovat kytännössä haitarin kokoisia kännyköitä. Kun valokuvan muuttaa PDF:ksi ja sen vielä käsittelee järkeväksi, niin PDF:n koko on kymmenkertainen normaaliin PC:ll' tehtyyn PDF:ään verrattuna. Tiedostojen kopiointi on jo melko mahdottomuus. Kun Tapletti hajoaa, niin on koko juttu mennyttä kalua. Toiseksi on melko mahdotonta tehtä toista kopiota toiselle laitteelle. Pilvipalvelut, niiden kapasiteetti ja tiedonsiirron hitaus tekee siitä täysin mahdottoman. Hyvä kalu, kun ei ota murheita, jos laite varastetaan tai särkyy.

Mielenkiintoinen aihe. Olisi hyvä nähdä käytännössä miten nuottien skrollaaminen soiton aikana oikein onnistuu.
Itse olen tekemässä soinnutettuja laulun sanoja ensin mini PC:lle ja sitten siirrän tabletille. Ajatuksena on, että kun säestää eri tilanteissa, sanat löytyisivät helposti ja ne voisi heittää projektorilla seinälle. Siinö minulla on käytössä DocFetcher asiakirjanhaku-ohjelma. Eli luettelo löytyy heti kaikista lauluista. Laulun voi hakea heti, kun vain muistaa vaikka jonkunlaulun sanan tai nimen sinnepäin. Sanojen kirjoitus ja sointumerkkien tekeminen Wordilla on melko työlästä. Sitten joutuu miettimään missä kannattaa yksinkertaistaa sointuja.

Minulla on yksi tuollainen 7-rivinen.

No joo, vaikka kyllä nuo vanhat mitat joskus tuntuu ihan sopivilta. Ajattelin juuri järjestellä hankasellisen irtonuotteja, mutta täytynee kait oikein todeta ja mitata. Ajattelin järjestellä (mittasin) 9,85 mm:n paksuisen nipun irtonuotteja.

Kyllä minusta nuo vanhat poronkusemat, peninkulmat, virstat, syli, kyynärät, korttelit, vaaksat, kynnet - mitä niitä nyt onkaan - ovat ihan riittävän käyviä käytännön mittoja nykypäivänäkin monessa kohtaa.

Nykyäänhän pitää ranteessa olla joku ihmeen mustalaatikko, joka kertoo montako askelmaa olet päivän mittaan ottanut, GPS laskee montako metriä olet kävellyt ja illalla voit sykemittarista tulostella päivät pulssisaldot ja energian kulutuksesi - tieteellisen tarkasti. Itse en oikein ole noihin innostunut, riittää, kun illalla tuntuu kropassa onko sitä tullut jotain tehtyä tai sitten ei.

Itse olen huomannut noita metsänraivaustöitä tehdessäni, että nykyihmisille on sellainenkin käsite kuin manttaali usein täysin tuntematon käsite.

Niin, siis historiallisesti Herz eli 1800 luvun loppupuolella ja urkupillejä on valmistettu jo satoja vuosia aiemmin. On siis historiallisesti väärin sanoa, että jalkamitta tulisi jonkun sävelen Herziluvusta. Tieteen kehittyessä on vain kyetty parempiin mittauksiin ja tarkennuksiin ja otettu käyttöön uudenlaiset tarkemmat määritteet jo käytössä olevalle mittayksikölle. 8-jalkainen pilli on ollut olemassa ennen kuin olemme tienneet mitään herzeistä. Samoin kuin nykyisin tiedämme cesuim atomin värähtelyt ja sitä kautta on voitu tarkentaa ja standardisoida ajan määrettä, niin aikaa on mitattu puukepeillä on yli 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

En oikein ymmärrä tuota käsitystä, että jalka olisi jostain c-äänen aallonpituudesta johdettu mitta. Jalka sinänsä mittana on niin vanha, ettei edes aallonpituuksista ole silloin ollut mitään tietoa. Meidän ymmärtämämme jalkamitta on lähtöisin Roomasta, joka taasen on peräisin Kreikasta, joka on edelleen lähtöisin Egyptistä jne. Jo ammoisina aikoina lähes 1000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kuningas Salomon Temppeliä rakennettaessa Jarusalemiin Jalkamitta oli jo tunnettu ja käytössä.
Tietty yleinen viritystaso on vain yhteinen sopimus - taitaa olla ajalta Talvisota, kun sovittiin jotain että a:n viritystaso olisi jotain 440 Hertsiä ja tulleneko siitä, että Markon mainitsema yksiviivainen c on sitten jotain n. 260 Hertsiä. Jo satoja vuosia aiemmin viritystaso on siitä poikennut aikaan ja paikkaan sopivammaksi sekä säveltäjän mieltymysten mukaan ja uskon, ettei se tule oleva pysyvä, vaan tulee muuttumaan musiikin ja instrumenttien muuttuessa ajan oloon. No onhan jalankin pituus eri maissa ja kulttuureissa eri.

Ai jaa. Minulla oli käsitys, että jalka tulee urkujen maailmasta ja urkupillin pituudesta. Uskoisin edelleen niin, koska ymmärrykseni mukaan urkuja on ollut paljon aiemmin kuin ääniaallon amplitudeja on mittailtu. Eli urkupilli pituudeltaan 8 jalkaa soi siinä oktavissa kuin nuotit on kiroitettu. 16 jalkaa pitkä urkupilli soi oktaavia matalammalta kuin nuottiin on kirjoitettu. Vastaavasti 4 jalkaa pitkä pilli soi oktaavia korkeammealta. Mutta enpä tuota tiedä mikä tulee mistäkin.

On hieman ongelmallista, kun harmonikan äänikerroille ei ole saatu aikaan kansainvälistä standardia niiden merkitsemiseksi tai ilmaisemiseksi. Tuossa ilmoituksessa puhutaan 4-jalkaisesta musettesoittimesta, mikä voi hieman herättää hämmästyttä näin suomalaisena. Kait tuossa on haluttu lyhyesti kertoa, että soittimessa on yksi 16-jalkainen äänikerta, kaksi 8-jalkaista äänikertaa ja yksi 4-jalkainen äänikerta. Joissain maissa ymmärretään museteksi myös, kun käytetään piccolo äänikertaa eli 4-jalkaista äänikertaa + kaksi 8 jalkaista äänikertaa. "Aidossa" musetteharmonikassahan on LMMM äänikerrat, eli yksi 16-jalkainen ja kolme 8-jalkaista äänikertaa. Tuo ilmoituksen sisältö on yksi tapa kertoa mitä myy, eikä yhtään sen enempää väärä tai oikeampi kuin mikään muukaan ilmaisu.

Kainuuseen taitaa posti kulkea hitaammin, no tuli tänään. Minullakin oli samanlainen soittajan penkki kuin Ollilla, kunnes se yksi kerta hajosi allani soittaessa. Onneksi hanuri pelastui oikea kyynärpää oli pariviikkoa mustana. Hyvä tuoli muutoin, mutta rimpula, en enää luota siihen. Nykyään käytän keskiraollista laadukasta (ykävä kyllä kallista) satulatuolia. Hyvää siinä on se, että on rullat alla, voi ahtaissa tiloissa väistellä liian innokkasta yleisöä ja on terveellinen selälle. Huonoa, että polviväli jää hieman liian suureksi.

Vähän summassa valitsin tuon Klaanin, kun ei jaksa kaikkia alkaa vertailemaan, mutta näyttää olevan todella toimiva tietokantaohjelmisto.

Kuinka monelle on tuttua käyttää tuhottomasti aikaa nuotin etsimiseen. Onhan se jossain, kunhan vain löytäisin? Ajattelin tehdä itselleni tuollainen nuotistotietokannan, mistä löytyy heti onko nuottia, mikä nuotti, missä muodossa ja mistä löytyy. Menee varmaankin aikaa, kun kaikki on tietokantaan syötetty, mutta pikkuhiljaa...... TV, hannu

Karin osalta kyselyt lienevät jo liian myöhäisiä.

Suomeksi se on " Rakastan sinua edelleen". Venäjän kieli on kulttuurikieli, missä tällaiset asiat pystyy ilmaisemaan lyhyesti. Kyse on siis vanhasta avioparista, pitkä yhteinen yhteiselo takana ja edelleen keskinäinen rakkaus elää ja tunne on vahva. Sitten se nimi tarkoittaa nuotin kirjoittajaa ei säveltäjää.

Pyysin venäläistä ystävääni lukemaan teksti. Hän suomensi: Armenialainen valssi, aika ei palaa takaisin, A. Rosenberg. 50 kopekkaa, pietari. Siitä ei tullut varmuutta onko Rosenberg säveltäjä vai onko nuotintanut. Itse en usko että säveltäjä olisi Rosenberg, kun ei ole Armenialainen nimi. Varmaankin on kyseisen nuotin kirjoittanut. Mutta menneiltä ajoilta valssin alkuperä jäänee armenialaiseksi lauluksi ja alkuperäinen säveltäjä tuntemattomaksi.