Viestit

Edellinen oma tilitys sai itseni sen verta synnin tuntoon, että kävin samantien opettelemassa nuottien mukaiset vaihtobassot kappaleeseen jota aiemmin soitin enempi häpeilemättä tasabassoilla, kun se oli helpompaa. Tulipa ahkeroinnista tyytyväisen hurskas olo 

Minä olen valmis kannustamaan kaikkia nuoteista soitteluun. Itse opettelen korvakuulolta/muistinvaraisesti useimmat biisit ja laiskuudesta siinä viime kädessä on kyse. Sovitus on oma eli helpoin mahdollinen, joten ei tarvitse nähdä vaivaa uusien rytmitysten, tekniikoiden yms säntilliseen opetteluun. Riittää kun on vähän sinnepäin. Soittotaidot tuppaavat kehittymään hyvin hitaasti.

Nettisoitto-opetuksesta voisi itselleni käydä semmoinen, kun muut linkittäisivät havainnollisia, salaisuuksia paljastavia, tms. soittovideoita tänne. Osaavat voisivat vielä kirjallisesti selittää mitä kulloisestakin musapätkästä kannattaa tumpelon ottaa opiksi.

Muutama malliksi jotta selviää mitä meinaan:

http://www.youtube.com/watch?v=CBHtNJdZCLA&feature=related
Kaveri painaa välillä diskanttipuolelta yhtä nappulaa pohjaan piitkiä aikoja. Kivan kuuloinen kikka.

http://www.youtube.com/watch?v=vvRvW_uDDNs
Tuossa aika kädestä pidellen paljastellaan Amelien valssin soittoa.

Hyville vinkeille on käyttöä, koska opetan itse itseäni - eli oppilas on laiska ja opettaja huono.

Kiitos tiedoista. Kiva kuulla ettei ole törppöillyt...

[Öljyä lisätään metalliliitoksiin vain muutamassa poikkeustapauksessa]

Terves kaikille,

Haitari rupesi kekkuilemaan, yksi perusbasso ääni alkoi jäämään toisinaan "auki". Eli ääni hiukka sattumanvaraisesti jäi ajoittain soimaan, vaikka nappulaa ei enää painettukaan. Muutaman viikon harmittelin ja ihmettelin vaivaa kunnes uskalsin avata lootan - oli hyvin suunniteltu ja helposti purettavissa. Yksi vipstaaki (oisko oksa-akseli?) siellä liikkui nihkeästi. Tökkäsin kahteen hankauskohtaan pienet tipat öljyä, kasasin kaitteen ja nyt toimii moitteetta.

Nyt sitten lukaisin tuolta soittimien rakenteiden selittely sivulta seuraavaa:

"Aika ajoin näkee bassokoneistoja, joihin on laitettu reippaasti vaseliinia kohtiin, joissa kaksi metalliosaa on kosketuksissa toisiinsa. Syynä vaseliinin lisäykseen on koneiston äänien vaimentaminen. Vaseliini kuitenkin kerää itseensä kaiken lian ja pölyn, joka koneistoon pääsee, ja ylimääräinen koneistoon kuulumaton tavara jäykistää koneiston toimintaa. Öljyä lisätään metalliliitoksiin vain muutamassa poikkeustapauksessa. "

Eli teinkö ihan väärin? Ja mitä muuta olisin voinut tehdä?

Mistään arvosoittimesta ei sitten ole kyse, vaan itäsaksalaisesta Vermona romance'sta. 2-äänikertainen kevyt nuorisomalli 80-luvulta. Tuskin minkään ammattimiehen korjailun/tuntiveloituksen väärti.

http://www.youtube.com/watch?v=IBHeEmKQ_uI

Tuossa videossa Haitari-illuusio on toteutettu Ipad -teknovermeessä.

Kuuntelin ja tykkäsin.

Kiva kun studioasiantuntija antoi kerrankin rohkeasti luvan kutsua soitinta hanuriksi tahi haitariksi - mitäpä sitä sievistelemään.

Ja varsinainen kohokohta oli tietysti sinun soittosi ohjelmaan, Olli!

Tässä hieman hymyssäsuin  lueskelin pitkästä aikaa poisolleena turinointianne.  Ei kai se ole noin vaikeeta: treenatkaa "Ukkonnovaa". Ja kuunelkaappa vaikka Piazzollan "volver", niin bassosta jotain nytkähtää!

Että pitäs ihan oikeesti treenata - onnistusko jollain sormivälien avarrusleikkauksella/sormien pidennyksellä?

Vähän niikus laihdutus vaivattomasti - rasvaimulla.

Hyvä kun on tunnetusti aloittelija, niin ei tarvitse hävetä tyhmiäkään kommenttejaan.

Ajatus sisimmän bassorivin käytöstä perustui havaintoon siitä, että

basso- ja sointuääntä vuorotteleva sointukierto C c  F f   G g

alkaa muistuttaa yllättävän paljon kiertoa  C c E em F f  G g

kun soittaa yksinkertaisemmin C c E c  F f  G g

Eli sitä C:n vierestä löytyvää E:tä sekaan enempi kurottelematta em-sointua kaveriksi kun se on kuinteskin niin kaukana.

Okei, myönnän ettei ole ihan täydellinen oikotie. Liekkö semmonen aloittelijan "mistä aita on matalin" - sormitus.  


edittiä: Meniköhän nuo isot ja pienet kirjaimet (sointu=pieni, basso=iso) varmasti oikein ja niinkus on totuttu, vaiko sittenkin väärinkäsin?

Olisko tuossa lupa käyttää sitä sisintä bassoriviä? C:lle ja F:lle löytyy heti vierestä kaveriksi E ja A.

Joku aika takaperin menin ja myin venäläisen 3-riviseni ja ostaa hötäisin tilalle itä-saksilaisen pelin. Vermona romance 5-riviä suomisysteemillä ja 2 äänikertää. Ilmeisesti 80-luvulta. Pieni, kevyt ja halpislaatua (220e) - kuullostaa haitarilta, muttei varsinaisesti "kauniilta".

Päätin ruveta soittamaan diskantit ns. 3-rivisesti. Eli sormitan kappaleet kolmelle diskanttiriville - sama sinänsä josko 3:lle sisimmälle, keskimmäisille vaikko uloimmalle. Tämä siksi kun vapaus vaihdella rajoituksetta sävellajia viehättää. Soittelen muitakin soittimia, ja on mukava kun voi säestellä haitarilla näitä joustavasti, kun esim leikin tietokoneen moniraitatallennusohjelmalla. Venäläiselle 3-riviselle opetellut sormitukset eivät asiassa vaikuta, koska eivät suomijärjestelmäisessä enää toimi.

Nyt kun olen tällainen itse itseäni "opettava" aloittelija, en oikein tiedä olenko tekemässä ihan oikein/ratkaisevan virheen/vaiko vain hiukka kummallisesti. Miten "oikeasti" tehdään, ja kärsiikö soittoni ratkaisevasti, jos näin jatkan?

Itselläni vaikkapa näin:
CD tietokoneen levyasemaan sisälle. Koneessa käyttöjärjestelmänä windows vista, jossa mukana windows media player -apuohjelma. Tällä ohjelmalla voi soittaa cd:t - siinä on myös "kopiointi cd-levyltä" toiminto, jolla kopioin levyn musiikit koneeni kovalevylle mp3 muotoisiksi tiedostoiksi. Kännykkäni Nokia E51 ymmärtää ja osaa soittaa näitä mp3 tiedostoja. Kelpaavat sille myös "soittoääniksi". Liitän kännykkäni tietokoneen usb-liittimeen tarkoitukseen hankitulla johdolla. Tietokone tunnistaa kännykän muistikortin itseensä liitetyksi ulkoiseksi kovalevyksi, jonka sisällön voin esim. avata kurkittavakseni tietokoneen näytölle omaan ikkunaansa. Kopioin haluamani mp3 muotoiset bolerot ja bossanovat tietokoneen kovalevyltä kännykän muistikortille. Jos kaikki menee nappiin on seuraavalle hölkkälenkille uutta kuunneltavaa.

Näin siis teen itse. Mahtoiko kaikki oleellinen tulla selvitellyksi? Joku tosinörtti tietty naureskelee, että ompa vanhanaikaiset metodit ukolla.

Nykyaikaisilla kännyköillähän voi toki äänittää omaa hanurinsoittoansa ja laittaa nuo äänitteet soittoääneksi. CD-levyjen musiikit siirtyvät myös kännykkään ja toimivat samaten soittoääninä.
Seuraavaksi soittimeksi et osta Olli uutta haitaria, vaan kännykän. 

Ollille täältä hatunnostot - kuullostaa määrätietoselta touhulta. Vaikeimmasta kohdasta alotetaan ja varttitunti tehokkaasti samaa kappaletta.

Tuttavan lapsen (venäläinen=tiukka?) pianonopettaja oli peräti kehottanut kieltämään lapselta kaikki omat vapaamuotoiset pimputtelut - pelkät soittoläksyt sallittu.

Itse jatkan intiaanimetodilla: jouska käteen ja tähtäilemään rastaita ilman sen kummempia rataharjoituksia.  Siinä vaan saattaa Emma vaihtua lennosta Suhmuransantraksi.

Taidat itseasiassa puhua nuoteista/korvakuulolta soittamisesta.
Jos soitat (tarkalleen) nuottien mukaan opit nuottien mukaisen version - Jos alat soittelemaan korvakuulolta ja kuulomuistista, soittelet pian enempi vähempi erilailla kuin nuoteissa lukee.

Molemmat konstit olisi tietty hyvä hallita. Toisissa tilanteissa vaaditaan tarkkaa nuoteissa pysymistä, toisissa sopii soveltaa. Useimmiten on myös helpompi päästä kuulemaan kappale, kuin löytää siihen nuotit - silloin ei nuotinlukutaito auta.

Ise olen kömpelö nuotin luvussa, mutta kuulomuistista soitto sujuu paremmin. Vaikka olisi nuotit edessä, on usein kova kiusaus alkaa soittaa kuulomuistista jos kappale on tuttu. Koen kyllä puutteeksi taitamattomuuteni/laiskuuteni soittaa tarkasti nuottien mukaan.

Vapaalehdykän tyylistä ruotsinkielistä keskustelupalstaahan tässä olin vailla. Josko semmoista ei vain ole? Avuliaille linkkien tarjoajille kiitokset kuitenkin.

Onkos muilla tietoa ruotsalaisista dragspel-foorumeista? Kiinnostaisi kurkata, jos moinen löytyy. Sikäläinen muusikoiden-nettikin voisi kiinnostaa. Eli linkkejä oisin vailla.

Saksalaista hanuria olen löytänyt tuolta:
http://www.musiker-board.de/f319-akkordeon/
On vaan vähillä saksantaidoillani työläs tavata.

Kyllä ne venäläiset niillä kolmirivisillä soittaa paremmin ku monet suomalaiset viisirivisillä. Eli ei ole mikään mahdottomuus kyseisellä järjestelmällä oppia soittamaan hyvin. Jos nyt on 3-rivinen b-järjestelmä, niin voihan sitä myöhemmin ostaa vaikka sen 5-rivisen samaa järjestelmää olevan soittimen. Ongelma tulee lähinnä siinä, että koska kyseistä järjestelmää käytetään vähän Suomessa, niin soitinvalikoima ei ole niin kattava käytetyissä. Uusiahan saa sitten tehtaalta järjestelmällä kuin järjestelmällä.

Basso on toki sama, mikäli pysytään standardibassossa.

Niin tuo saatavuus on tietty suomessa paras suomi-järjestelmän peleillä.
Jos ostan kovalla rahalla kunnon soittimen, niin tuskin alan erikseen etsimään venäläisen sormituksen peliä jos kaupan hyllyllyt on täynnä suomalaisia samaan hintaan. Eri asia jos noita vierasmaalaisia myydään selkiästi halvemmalla.

Päättelenkö oikein että Rolandilla tarkoitetaan digihanuria, ja että niissä siis voi itse valita ja vaihtaa näppis-systeemin? No miksipä ei voisi kun sähköaivoilla toimii.

http://www.youtube.com/watch?v=ql4B92ZYCPM&feature=related
Eli: Anna el negro zumbon
Tuon alkuluritus keinuu pianolla sormien alla mukavasti vaikken hääppönen pimputtaja olekaan. Kolmirivisen aloittelijan en valitettavasti samaa letkeyttä ole hanuriin vielä löytänyt. Mitenkähän tuommonen keinuva latinorytmi edes hanurista taiotaan? Omastani kuuluu kulmikkaasti joko (hum pa pa hum pa pa)  taikka  (hum pa hum pa).

Vielä: Olen aiemmin Sirkkojen Tanssia pimputellut pianolla kuulomuistista (eli väärin ja itse osan keksien), tietämättä kappaleen nimeä tahi säveltäjää - vasta näin haitarinsoittajaksi ryhdyttyäni huomasin kyseessä olevan ns. alan standardi.