Viestit

Se on kahden äänen välistä huojuntaa. Eli vaikka kaksi keski-A-säveltä viritetään hieman toisistaan eri korkeudelle, niin ääni alkaa wowwaamaan. Tämän kautta voidaan sitten tehdä erilaisia virityksiä: mussette-viritys, vanhan ajan viritys, suomalainenn, italialainen, saksalainen viritys... Toisissa on enemmän huojuntoja kuin toisissa.

Uusimpaan Haitari.fi-lehteen tein juuri jutun, miksi kuulemme tällaista huojuntaa.

Sinänsä, jos sottimessa on sopivat äänikerrat huojunan tekemiseen, sen voi tehdä tietyissä rajoissa. Jos lähtökohta on täysin suora viritys, niin sitten työtä on aika lailla. Onnistuu, mutta ei mitään liian isoa huojuntaa laittaisi, ettei tule kieliä ihan turhaan viilattua.

Mutta jos taas tarkoitat sitä, että soittimeen on lisätty kokonaan uusi äänikerta, niin se vaatii sitten, joko sitä, että on lisätty uusi kielipenkki (ja läpät isommaksi ja tehty välipohjaan uudet reiät) tai että kielipenkit ovat vaihdettu sellaikseksi, että siihen sopii uudet kielet, joissa on valssiviritys.

Assille puolestaan tuo äänikertojen määrä: https://vapaalehdykka.net/aanikerrat/

Koplareista voi päätellä auttavasti joo, mutta on sielläkin poikkeuksia. Vaikkapa Giuliettin Traviata-mallissa on 3 tai 4 koplaria, mutta soitin on 4 äk diskantista. Vanhan ajan harmonikat ovat usein 4 äk ja niissä on yksi koplari, joskus kaksi. Jos puhutaan nykyisistä harmonikoista, niin vastaus on tässä:

1 äänikerta – 1 rekisteri (ei vaihtajia)
2 äänikertaa – 3 rekisteriä (eli kolme vaihtajaa)
3 äänikertaa – 7 rekisteriä
4 äänikertaa – 14 tai 15 rekisteriä

Ehkäpä voin vastailla tässä hieman näihin kyssäreihin. Kaikki tiedot näihin itse asiassa löytyy ihan täältä pääsivulta https://vapaalehdykka.net/ -> Harmonikat-valikon kautta.

Kromaattinen harmonikka on sellainen, joka voi soittaa kaikki länsimaisen musiikin 12 säveltä oktaavia kohden. C-Cis-D-Dis ja niin edelleen. Eli siellä tulee kaikki puolisävelaskeleet. Tällaisia näppäimistöjä on vaikkapa pianokoskettimisto ja sitten vähintään kolmeriviset harmonikat. Viisiriviset ovat oikeastaan kolmirivisiä, joissa on sitten vaan kaksi apuriviä.

Diatoninen harmonikka puolestaan soitin, jossa on vain jonkin asteikon sävelet. Helpoin esimerkki on vaikka C-duuri. C-D-E-F-G ja niin edelleen. Diatonisia harmonikkoja on aivan älyttömästi erilaisia. Suomessa ne ovat pääosin 1-, 2- ja 3-riviset harmonikat. Bassopuolella on vaihteleva määrä näppäimiä, ja rivimäärällä tarkoitan nyt nimen omaan diskantin rivejä. Diatoniset harmonikat ovat runkojen osalta usein miten kohtuu pieniä soittimia kromaattisiin verrattuna.

Diatoniset harmonikat voivat olla samanäänisiä tai vaihtoäänisiä. Pääosa Suomessa olevista diatonisista on vaihtoäänisiä. Veto- ja työntöpalkeella tulee siis eri äänet samasta näppäimestä. Samanäänisiä diatonisia soittimia löytyy esimerkiksi Venäjän puolelsta paljon enemmän.

Soittimen hankinnassa kannattaa pohtia mitä haluat oppia ja mitä tarvitset sen oppimiseen. Jos haluat oppia klassista musiikkia, niin kyllä sitä standardibassollakin voi tehdä, mutta paljon pidemmälle pääsee melodiabassolla. Tanssimusiikkiin standardibasso riittää puolestaan aivan mainiosti. Melodiabassoissa on usein miten pitkä kääntäjälista bassopuolen rekisterinappuloiden vieressä. Siitä voi vaihtaa bassonäppäimen uloimmat neljä riviä standardibassoiksi tai yksittäisiksi melodiabassoääniksi.

Laitappa kuva, niin se auttaa kovasti. Näitä koneistoja on jos jonkinmoista, niin aina ei muista yksityiskohtia. Hagströmejä aika harvoin kuitenkin korjattavana.

Juu. Nuo ovat kyllä italialaiset kielet. Suomessa tehdyt kielet pääosin ovat pitkittäishiottuja. Välimäet taisi tehdä poikittain. Suomalaisissa kielissä ei ole tuota poikkiviivaakaan.

Saa korjattua, mutta näppituntumalla sitten pitää vähän katsella, mitkä vaihtaa uusiin nahkoihin. Ei tarvitse kuitenkaan kieliä ottaa irti, koska kielipenkin pohjasta pääsee hyvin vaihtamaan alaventtiilit, jos tarve.

Harmi homma, jos näin pääsi käymään. Näitä venäläisiä pelejä voi myös korjata (tietenkin), mutta monien mielestä korjauksen hinta verrattuna soittimesta maksettuun hintaan ei kohtaa.

Oli vahauskolvi minkälainen tahansa, ei sillä saa vahaa kapeisiin väleihin ollenkaan. Pitää käyttää vahaveistä. Ja siinäkin tapauksessa tulee vastaan vahan pintajännitys, joka käytännössä estää vahan menemisen näihin tosi pieniin väleihin.

Jos ei ole riittävästi tilaa kiinnityksille, niin itse pitäisin sitä vähän niinku suunnitteluvirheenä. Tarkoituksenahan siinä on saada soittimen kokoa pienemmäksi. Jos ei vahaa saa laitettua päältä, niin sitten pitää yksi kerrallaan laittaa kiinni. Ei tämäkään mikään ongelmaton tapa ole, sillä tällä tekniikalla jää vahaa helposti kielilaatan alle.

Kiva kun pääsit uuden harrastuksen pariin! Se on kyllä totta, että tämä foorumi on hiljenytynyt verrattuna, mitä se oli vaikkapa ennen koronaa. Sosiaalisen median isot alustat ovat puksuttaneet sen sijaan aika kovaa eteenpäin. Mutta kyllä täällä saa edelleen keskustella :-)

Minulla on joku venäläinen 3-rivinen kromaattinen harmonikka, soi hyvin, kuulostaa hyvältä. Seuraavaksi yritän ostaa italialaisen 3-rivisen.

Italialaisia 3-rivisiä kromaattisia on Suomessa kovin vähän, jos ei mennä sinne 1920-luvun harmonikkoihin. Taitavat kaikki uudet ja viime vuosikymmeninä tuodut olla 5-rivisiä.

Muutostyö on mahdollinen. Kielien kohdalla voi olla niin, että kielpenkkiä pitää hieman muokata, että uudet kielet mahtuu paikalleen. Saksalaiset kielet ovat nimittäin eri mitoilla kuin italialaiset. Tämä on hyvä tarkistaa etukäteen. Toki saksalaisillakin mitoilla saa kieliä.

Onko järkevää, riippuu tavoitteistasi ja käytettävissä olevasta budjetista. Vanhaan soittimeen muutostyötä tehdessä tarvitaan uudet kielet, vanhojen kielien irroitus, uusien kiinnitys ja viritys. Jos budjetti on rajallinen, niin voi olla halvempaa etsiä sopiva käytetty soitin. Jos puolestaan haluat päättää esimerkiksi minkälaiset kielet haluat (ominaisuudet) soittimeen, silloin korjaus on ehkä järkevämpi.

Gallerian kuvista voi vähän katsoa näppäimistöjä. Ja erityistä huomiota kiinnittäisin siihen näppäimistön päätyjen suureen alueeseen. Olettaisin, että diskantti on aika lähellä tällaista: https://vapaalehdykka.net/harmonikkagalleria/kukkamalli-143/ Tuo kouvolan peli tuo ei kuitenkaan ole, sillä kahvan päätyjen muotoilu on eri.

Näppäinjärjestelmäkin taitaa olla ruotsalainen.

No ei ole paljoa tästä kuvasta ammennettavaa. Kahvan tyyli on 30-lukua, joten jos kuva on otettu sodan jälkeen, soitin on kuitenkin 30-luvulta. Voi olla niin viipurilainen, kouvalalainen, Kaplas-harmonikka... Muitakin on tällä tavalla tehtyjä ulkomaita myöten. Jos kuva olisi edes vähemmän suttuinen ja valotus onnistunut paremmin, niin ehkä päästäisiin vähän pidemmälle. Tasakahvainen kuitenkin, mikä viittaa 30-luvun alkupuolelle.

Sata-Häme Soibon haettu tänään konkurssiin.

https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/fa51f916-33e2-4d67-b412-623d28566f70

Huomatkaa, että Harmonikkatisteily ja pelimannimestaruuskilpailut eivät oli SHS:n toimintaa vaan Suomen Harmonikkaliiton.

Myyty.

Heipsan kaikille.

Käsiini tuli tällainen soitin, jolla en oikestaan tee mitään. Eli 2-äk Weltmeister Fionetta. 7 kg painoa ja mitat ovat 37 x 18,5 x 39 cm (KSL). Ääniala on 42 (f-ais'''). Soitin on ikäänsä nähden ihan ok kuntoinen. Tiivistelin sitä, että on mukavampi soittaa. Remmit ja laukku mukana, tosin remmit olisi hyvä vaihtaa vähän tukevampiin. Parempaan kotiin siis mielellään. 200 e. / 040-8291050

Niin. Tuli mieleen, että tässä foorumillahan on jokaisella myös mahdollisuus säätää omaa kelloaan. Koska serverin aika on oikein, voi sitten omista asetuksista laittaa itselleen näkyvän kellon oikein.

Profiili -> ulkonäkö ja asemointi -> Aikavyöhyke

Tiettömiä ovat kellojen tiet. Serveriasetukset ovat ihan ok, joten en osaa sanoa, mistä tämä johtuu.