Viestit

B = Bombeeratut kielet
K = Kovalaattakielet
K-EL = Erikoiskovalaattakielet
73 – 11 – 21 = 21.11.1973
L = Laserkielet

Mulle ei ole koskaan selvinnyt mitä tuo laserkieii tarkalleen ottaen tarkoittaa.

Ehkä netistä löytyy huonosti dataa suoraan tähän sovellukseen. Mutta jos kieltä ei oteta huomioon, vaan vain kielipenkin muotoilu, kirkkaimmat äänet saadaan, kun ilmakanavat kapenee kärkeä kohden ja muotoilussa ei ole suoria leikkuita missään. Ilmakanavan tilavuus on suoraan verrannollinen kielen vasteeseen, kunnes ilmakanava menee liian pieneksi joka tällöin kuristaa äänestä tumman kirkkaan sijaan. KP:n ilmakanavan muotoilu vaikuttaa myös ääniaallot etenemiseen, ei vain ilmavirtaan. Ääniaalto leviää kielen kärjestä joka suuntaan välittänättä ilmavirran suunnasta tai määrästä. Äänen kirkkaudesta vastataan ilmakanavan aukeamalla ja välipohjan reiän koolla.

Kuvista mikään ei ole optimi, mutta jos on pakko valita, ottaisin B:n.

Ensi vuoden harmonikkaristeily lähenee. Varaa liput 25.–26.3.2023 järjestettävälle risteilylle tuolta ->  https://www.harmonikkaristeily.fi/varaa-risteily/ Nyt kannattaa tulla mukaan, sillä Komiat ovat paikalla. Nuorille on oma esiintymislava, tanssimusiikkia nivelten vetreyttäjäksi, kultaisen ja hopeisen harmonikan semifinaalit, harmonikkanäyttelyt ja paljon muuta.

Onko tällaiselle tarvetta kuinka paljon? Siis lähinnä sitä, jos opettelee yhden soinnun, niin se on aina sama asento sormilla vaikka sävellaji vaihtuu. Vaihtaa vain lähinnä lähtösäveltä. Ehkä sitten sointukäännökset kannattaa vähän harjoitella enemmän.

Oikealla Leander Norrback.

Myydään kaksi paljetta yhdessä tai erikseen.

Musta palje 48 x 18,5 cm. Onni Laihasen vanhasta soittimesta. Ruma, mutta suurin piirtein toimiva. Sopii esim. virityspalkeeksi. 50 e.

Valkoinen palje punaisella kankaalla. Kouvola Cassotto 50 käytetty palje. 48 x 19,2 cm. Siistihkö, pientä putsaamista kannattaa tehdä. 90 e.


040-8291050

Noniin. Nyt pitäisi toimia. Mikäli tulee ongelmia, kannattaa selaimen välimuisti tyhjentää. PHP-päivitys on tehty ja vaikuttaa toimivan.

No joo. Ainakin itselläni on joitain haasteita toiminnallisuuksien kanssa. Korjataan asap!

Foorumi on päivitetty uusimpaan versioon. Pientä säätöä ulkoasun kanssa, mutta laitetaan se kuntoon tässä piakkoin :-) Pieniä haasteita ulkoasun kanssa (lähinnä näkyy tuolla taustalla admin-puolella). Joitain pieniä käyttökatkoja voi siis vielä tulla. Ilmoitelkaa taas, jos jokin ei toimi.

Jos nyt osittain nopeasti tässä puhelimella vastaan.

Sointi: katso kielen profiilia päältäpäin. Leveämpi kärki antaa kirkkaamman äänen kuin kapea kärki. A manot yleensä leveämpikärkisiä.

Ilman kulutukseen en osaa suoraan sanoa. Perusperiaate on, että hieman jäykempi profiili antaa suuremman dynaamisen alueen. Jos kieli on jäykkä, mutta samalla herkkä, ei tarvitse pumpata niin paljoa paljoa. Nykyiset kielet ovat vähän pehmeämpää terästä kuin parhaissa kielissä 1980-luvulla. Kovemmalla teräksellä voidaan tehdä herkkä kieli, mutta jossa on iso dynaaminen alue. Myös bandoneonien kielet ovat tietääkseni vähän kovempaa seosta.

Vireydessä pysymisessä ei periaatteessa saisi olla eroja. Voci Armoniche on ottanut käyttöön uudenlaisen mekaanisen vasaratyökakun, jolla niittaukset saadaan paremmiksi ja tasalaatuisimmiksi kuin käsin niitatut tai halvempien laatuluokkien koneellisesti niitatut. En ihan tarkkaan tiedä miten niittaus on parempi, mutta ilmeisesti saadaan oikeaan kireyteen siten, että energiahäviötä on vähemmän -> nopeampi vaste ja kirkkaampi ääni?

Käsintehdyissä on alumiinilaattaa vähän enemmän siistitty. Eniten huomiota laittaisin kielen neliskulmaisuuteen vs. puolisuunnikkuuteen, isoon niittikantaan ja hyvään niittaukseen.

Noniin. Testi on tehty! Ja oletuksista huolimatta, selviä muutoksia harmonikan äänessä on havaittavissa. Tämä yllätti, vaikka monet soittajat sanovat, että harmonikkoja pitää soittaa, jotta ääni pysyy avoimena. Tässä muutamat pääkohdat. Kirjoitan sitten seuraavaan haitari.fi-lehteen pidemmälti asiasta.

Testisoittimena oli vanha kouvolan pianopeli, jota ei ollut käytetty vuosikausiin aktiivisesti. Mittausolosuhteet olivat käytännössä vakiot (lämpötilassa 0,5 celciuksen ero, kosteus ja ilmanpaine erittäin lähellä toisiaan)

• Soittaminen tekee muutoksia sävelten spektreihin erityisesti matalissa äänissä. Korkeissa äänissä eroa ei havattu juurikaan.
• Testisoittaja havaitsi muutoksia noin 13 tunnin soiton jälkeen. Yhteensä soittotunteja tuli runsas 32 tuntia kuukauden aikana
• Muutokset oli mahdoton tai erittäin hankala päätellä kuuntelemalla yksittäisiä säveliä ennen ja jälkeen soittamisen otetuista ääninäytteistä. Sen sijaan muutokset voitiin havaita spektristä siten, että yläsävelsarjat vahvistuivat. Muutokset eivät kuitenkaan olleet isoja eikä jokaisessa mitattavassa äänessä
• Vireystaso nousi soiton aikana. 8'-äk vetoääni nousi keskimäärin 13,85%, työntö 2,67 %. Vastaavasti 4' vetoääni nousi 10,07% ja työntö 1,78 %. 16'-äänikerrassa tilanne oli toinen. Siinä vetoäänet nousivat 1,74 % ja työntöäänet 6,06 %. Kokonaisuudessaan tämä muutos on merkittävä.
• Kun viritysmuutosta tutkitaan senttimääräisin muutoksin, monet äänet nousivat noin sentin (puolisävelasekeleen sadasosan), mutta kuitenkin eniten äänet nousivat matalissa äänissä ja korkeissa äänissä.

Tutkimustulokset olivat hieman yllättävät, sillä en itse odottanut näin isoja muutoksia. Miksi muutoksia sitten tuli? Se olisi toisen tutkimuksen aihe. Nythän tämä oli tällainen kotivaratutkimus, minkä tulosta voidaan pitää suuntaa antavana, mutta jatkossa testit pitäisi olla labolatorio-olosuhteissa tehtyjä. Muutokset pitäisi mitata hertseissä, ei senteissä, joka tällä kertaa valittiin helpomman ymmärrettävyyden vuoksi. Joka tapauksessa mahdollisia syitä äänenvärin kirkastumiseen voivat olla esimerkiksi nahkaisten venttiilien "aktivoituminen", löysentyminen.

Ainakin yksi johtopäätös voidaan kuitenkin tehdä. Epävireistä soitinta kannattaa soittaa enne virittämistä. Tällöin muutos on jo sisäänajettu ennen viritystyötä, jonka jälkeen viritys todennäköisesti pysyy paikallaan paremmin.

Testasin sitä päivitystä, niin tulee haasteita. Osalla selaimista toimii, osalla ei. Pitää päivittää muutakin samalla.

Tuota myyntilistausta ei varmaan enää laiteta kuntoon.

Muutamia satasia vuodessa taitaa mennä. Ei se rahanmäärä sinänsä, mutta sitten on näitä teknisiä juttuja, jota tuo päänsärkyä aina silloin tällöin.

Siis kyllähän mä tästä maksan, että palvelu on pystyssä 

Kyllähän niitä kieliä tehdään edelleen, jos tehtailta kysyy. Tosin jos eri kielivalmistajia vertaa, niin kullakin on omat huippukielensä. Jos bombeeratut kielet olisivat parhaita, niitähän myös mainostettaisiin parhaina. Näin ei ole.

Joka tapauksessa ne hyvät kielet: Massimo Piginihän siirtyi haitarinvalmistuksesta siihen kielien valmistamiseen Artigiana Voci -tehtaalle. Massimon poika hoitaa haitaripuolta. Artigianalla on se oma patentti siihen, että kielet niitataan väärinpäin kiinni kielilaattaan. Ideana on se, että se antaa kovemman äänen, kuten varmaan myös antaakin. Tosin, omasta kokemuksesta pienet kielet eivät toimi niin kivasti kuin isot kielet. Pienissä kielissä ilmaa ei pitäisi päästää läpi sieltä kielen profiilin ja laatan välsitä tällä tavalla. Urkuharmoneilla vähän vastaavasta onkin jo kokemuksia 1800-luvulta asti: Kielen taivuttamisella on vaikutus ensimmäiseen vääntömoodiin siten, että taivutetuissa kielissä tämä vääntömoodi on isompi kuin tasaisissa kielissä. Tämä puolestaan auttaa kielen vastenopeudessa (isoissa kielissä). Sen sijaan, miten taivutus muuttaa ääntä on asia erikseen. Urkuharmonien kielien valmistajat ovat sanoneet, että urkuharmoonien kielen kärjen taivuttaminen kaarelle tekee paremman vasteen ja että kielen äänenlaatu paranee.

Voci Armonichella puolestaan on tämä BlueStar, joka on jälkihehkutettu/jälkipäästetty kieli. Tällä tavalla saadaan jännitteitä pois ja dynaaminen alue isommaksi. Heillä on myös niittaustapa muuttunut osaan kielistä ja se laajenee vissiin kaikkiin kieliin. Uudella niittaustavalla äänen kirkkaus paranee + kielien tasalaatuisuus paranee niin ikään.

Mutta tuo edellisessä viestissä mainitsemani tekninen juttu on sellainen tiedejuttu, enkä tiedä mahtaako olla vielä viety käytäntöön kieliteollisuuteen. Kyse on siis siitä, että jokaisella kielellä (palkkivärähtelijä) on oma ominaistaajuus ilman, että kieli liikkuu mihinkään. Mikäli tämä ominaistaajuudet saadaan samaksi kuin kielen tuottama "soittotaajuus", vasteaika pienenee, koska kielellä on oma "heräte-energiansa/-taajuus". Näin sen voisi ehkä ilmaista kansankielellä.

Ensimmäinen ominaistaajuus on päävärähtely eli se värähtely, jolla kieli soi. Toisessa värähtelymoodissa kieli taipuu siten, että siihen tulee solmukohta (vrt. vaikka kitaran kieli, johon tulee solmukohtia sen huojuessa). Kolme ensimmäistä värähtelymuotoa ja ensimmäinen vääntövärähtelymuoto ovat havaittavissa harmonikan kielissä ja ne voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Vaikka kielen liikettä hallitsee tyypillisesti ensimmäinen poikittainen moodi, ylemmät värähtelyt, erityisesti toinen poikittainen moodi ja ensimmäinen vääntövärähtely, esiintyvät vapaalehdykkäkielen vasteen muutoksessa täysimittaiseksi värähtelyksi. Taivutettu kieli voimistaa edellä mainittuja värähtelymoodeja ja tätä kautta auttaa kielen vastetta. Moodit saadaan esiin aikavälillä 0-0,05 sekuntia ja ne ovat laantuneet pois jo 0,15-0,2 sekuntia kohtaan tultaessa. Eli näitä kieliä suunnittelemalla moodien mukaan, voidaan siis parantaa vasteaika tuosta 0,2 sekunnista. Kuinka paljon, en tiedä.

Tätä suuremmassa roolissa on mun mielestä ilmavirran ohjaaminen kielipenkeissä! Omissa kokeissani ja kielipenkkisuunnittelussa olen saanut Fis5-äänen kohdalla perinteisellä kielipenkkisuunnitelulla vasteajaksi 0,08 sekuntia ja kunnollisella suunnittelulla 0,065 sekuntia. Se on melkein 20 % parannus vasteaikaan puuta muokkaamalla. Samalla myös ääni tuli kirkkaammaksi.

Että on tämä aika teknistä. Jos vaan joku vielä maksaisi, että tietää näitä juttuja

Joo, samasta jutusta kyse eli kielen pitkät sivut on hiottu matalammaksi kuin keskiosa. Ääni siinä hieman muuttuu. En ole näitä kyllä sillä korvalla kuunnellut, että osaisin kuvailla.

Toisijaisesti voi vaikuttaa kielen ensimmäisen akselinsuuntaisen kiertovärähtelymoodiin, joka puolestaan vaikuttaa ensimmäisten sekuntiin sadas- ja kymmenösosien aikana, ennen kuin kieli on aloittanut värähtelyn kunnolla. Myös ensimmäinen ja toinen vähätelymoodien taajuudet varmaankin muuttuu. Nämä moodit vaikuttavat jonkin verran kielen vasteaikaan ja jos kielien resonanssimoodit ovat suunniteltu kielen tuottaman taajuuden kanssa sopimaan keskenään, on lopputuloksena nopeampi vasteaika.

Mutta tuleeko tuollaista positiivista efektiä bombeerauksesta, en osaa sanoa.

Hei taas,

Foorumin php-versio on päivitetty uuteen. Mikäli huomaat vikoja, ota yhteyttä.

EK = erikoiskovalaatta, B = bomberatut kielet.

Taitaa olla sen verran vanha peli, että mitään kytkentkäkaavioita ei mistään suoraan löydy. Internetistä voisi ehkä googlailla jos jotain löytyisi. Muilla kielillä kuin suomella siis.

Tsekkasin Hohnerin valmistusluettelosta, niin tätä mallia on tehty vain vuonna 1987.