Tässä uutena (tyhmänä) aloittelijana esittäisin jonkinlaisen nuottipankin/ lainaamon perustamista.
Tarkemmin sanottuna olisi oltava jonkinlainen yksittäisten (harmonikka) kappaleiden nuottien hakupaikka, mielellään jotenkin aakkosellisesti järjestetty josta takuuvarmasti löytyisi
ainakin kaikkien kotimaisten harmonikkasävellysten nuotit. Tässä tarkoitan myös sitä, että
ei noita nuottivihkoja/kirjoja tarvitsisi olla ihan hyllymetreittäin, vaan saisi aina vain sen haluamansa kappaleen nuotit.
On tylsistytävää kierrellä musiikki/soitinliikkeitä ja kysellä: olisko teillä hanurinuotteja esim
Jamppa Tuomisen laulamaan "Aamu toi ilta vei"kappaleeseen... Sen sijaan että myyjä tietäisi/etsisi ko nuotteja hän alkaa minulta - asiakkaalta - kyselemään, että missäs vihkossa se olisi ?? Enhän MINÄ sitä voi tietää, minä olen musiikin harrastaja... Sitten tuo myyjä kääntyy nettikoneen puoleen josko sieltä tärppäis, ei turha vaiva... mitäs sitten ??
Taitaa sellainen olla suomessa laitonta,yleinen "kirjasto" josta voi itelleen ottaa nuotin....?? Eihän kirjaston nuoteistakaan sais ottaa kopioita... Ehdotuksena olis ennemmin,käyttäjien nuotti-listat,joita sit vois täydentää.Siitä vois löytämänsä pyytää s-postina...
Miltä kuulostais..???
Listaus lienee toteutettavissa eikä riko mitään lakeja. Nuottikirjaston perustamisessakaan ei taida olla mitään väärää, mikäli nuotit ovat tekijänoikeudellisesti vanhentuneita... Sen ylläpitäminen tosin söisi kohtalaisen nopeasti serveritilaa. Sitten tulee kysymys, että jos listaa käytetään hakuteoksena, kappaleen hallussapitäjän nimimerkki yms. pitäisi olla listassa -> tällöin tiedosto muuttuu sähköiseksi henkilörekisteriksi ja pitäisi tehdä rekisteriseloste... Tai ainakin jos tiedostoon tulee mitään henkilöihin viittaavaa (eli nimimerkit lienevät ok, mutta nimet ei?)
Lainaus käyttäjältä: maestro - 13-03-2013, 22:52:37
Taitaa sellainen olla suomessa laitonta,yleinen "kirjasto" josta voi itelleen ottaa nuotin....?? Eihän kirjaston nuoteistakaan sais ottaa kopioita... Ehdotuksena olis ennemmin,käyttäjien nuotti-listat,joita sit vois täydentää.Siitä vois löytämänsä pyytää s-postina...
Miltä kuulostais..???
Tuohon jatkona; `nuoteista ei sais otta kopioita`- monellako muusikolla/harrastajalla olisi käytössään nuotteja, jos noita kopioita ei
otettaisi. Harmonikkakerhot, kansalaisopistot jne. tarvitsevat nuotteja ja
mikä olisikaan kätevämpää jos aina olisi takuuvarmasti löydettävissä ja käytettävissä nuo juuri siinä tilanteessa tarvittavat nuotit; ja korostan vielä
että toki tällaisesta palvelusta voitaisiin jokin palvelumaksu periä ! :) ;)
Esimerkiksi Oulun kaupungin "verkkokirjastossa" ovat kaikki Veikko Juntusen sävellykset pdf-muodossa. Ne ovat vapaassa käytössä. Muiden kirjastojen palveluja en tunne. Nettihauilla löytää myös nuotteja, mutta ehdotuksen kaltaista "kokonaispalvelua" en tiedä.
Onhan tämän fooruminkin kautta saanut kohtuullisen paljon "nuottipalvelua"! :D
Tämä on kyllä kovin mielenkiintoinen projekti, mutta jos tämä toteutuu, niin se täytyy lähtökohtaisesti olla yhteisöllisesti tehty, ei minun. Toisaalta tulee kysymykseksi, onko kyseessä myös Harmonikkainstituutin / liiton toimenkuvaan liittyvä palvelu? Annatko Olli linkin tuohon Oulun palveluun.
http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?teema=43&nimi=Veikko%20Juntusen%20nuotit&valikko=0
Tässä linkki Juntusen nuotteihin ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 14-03-2013, 16:12:31
http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?teema=43&nimi=Veikko%20Juntusen%20nuotit&valikko=0
Tässä linkki Juntusen nuotteihin ;)
Tässäpä hyvä esimerkki kuinka vaivatonta nuottien haku voisi olla !
Löytyi heti mitä hain; "Aamu toi ilta vei" eikä tuottanut tuskaakaan...
Joten alan osaajat alkakaapa töihin ja pistäkää (nuottikirjasto) toimimaan
suomen muusikot/Hanuristit ym. harrastajat tarvisevat nuotteja...kiitos !
Vaan kun ei tuo ole aivan näin yksinkertaista. Tuossa on vain yhden tekijän nuotteja, joten häneltä on voitu kysyä lupa. Mitäs sitten kun tekijöitä on satoja? Ei onnistu kuulkaas ihan niin helposti ja nopeaan. Sen lisäksi, että jos onkin säveltäjän lupa, niin sitten kustantajan lupa tarvitaan myös (tai oikeastaan vain kustantajan, sillä heillä oikeudet kopioitavaan nuottiin).
Mielestäni asia on vähän sellainen, että voisin jutella Kimmo Mattilan kanssa asiasta...
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-03-2013, 22:14:57
Sen lisäksi, että jos onkin säveltäjän lupa, niin sitten kustantajan lupa tarvitaan myös (tai oikeastaan vain kustantajan, sillä heillä oikeudet kopioitavaan nuottiin).
Ja voi ihmetellä miksi kustantajalla olisi intressiä antaa sähköinen kopio nuotista vapaaseen jakeluun? Tässä on kyllä aika vaikeasta kuviosta kysymys, parempi pysyä kaukana.
Olen ymmärtänyt, että oikeudenomistajatahot hyväksyvät sen, että rahalla ostetuista nuoteista voi itselleen ottaa kopioita keikkakäyttöön, ettei ole pakko raahata kaikkia kirjoja vaan voi tehdä nuottimapin.
Tuohon voi väittää vastaan, että eihän niitä nuotteja saa mistään edes rahalla. Ei saa monia levyjäkään, eikä niitä silti saa kopioida. Luulisi että tekijöiden oikeuksien mukaista olisi että teokset olisi kattavasti saatavilla käypää korvausta vastaan. Mutta siihen ei vielä ole ainakaan nuottien osalta päästy.
Semmoiseen pienimuotoiseen touhuun, että kysellään nuottia ja lähetetään kysyjälle sähköpostina, kukaan tuskin puuttuu. Siinä liikutaan vielä lähellä omaan käyttöön kopointia. Siis siinä tapauksessa että lähetettävä kopio otetaan suoraan alkuperäisestä luvallisesta julkaisusta.
Homman luonne muuttuu täysin jos syntyy jonkinlainen nettiarkisto. Jo pelkkä rekisterikin voi olla kyseenalainen. Eihän nämä piratebaytkään nykyään pidä yllä kuin rekisteriä, ja musiikin laiton kopiointi kulkee rekisterin avustamana käyttäjältä toiselle. Kun sen rekisterin tarkoituksena on tukea luvatonta kopiointia, niin laittomana sitäkin tunnutaan pitävän.
Ei tämä käy kuin elokuvissa.Tekijöiden lisäksi ovat vielä nuottien kustantajat Suomessa ja ulkomailla.Suurin osa julkaisuoikeuksista on siirtynyt yrityskauppojen kautta amerikkalaiselle
Warnerille.Nuottien luetteloinnissa on valtava työ, sillä niitä on todella paljon. Siinä menisi
monia vuosia ehkä enemmän kuin 5 vuotta ja kuka ottaa tällaisen urakan läpikäydäkseen
kaikkien julkaisijoiden nuotit lävitse, joita ei kaikkia löydä yhdestä paikasta. Jo pelkästään
Fazerin kustantamia nuotteja on yli 10 000 nimikettä, Westerlundilla muistaakseni yli 3000,
Dallapélla lähemmäs tuhat ja Scandialla vielä enemmän.Kustantajia on 1900-luvun alusta
ollut monia kymmeniä ja melko monella on ollut julkaistujen nuottien määrä sadoissa kap-
leissa.Kaikki nuotit olisi kuitenkin käytävä lävitse asioiden varmistamiseksi.Ainakin Fazer on käyttänyt juosevaa numeroaan myös julkaistuissa musiikkiin littyvissä kirjoissaan.Tämä aiheuttaisi kalliita matkoja ja viikkojen oleskeluita eri yliopistojen nuottiarkistoissa.Tätä
ei kenenkään omat varat kestä. Melkein kaikki nuottikustantajat ovat ajat sitten hukanneet
omat arkistonsa toiminnan loppuessa, joten niitä löytyy vain eri kaupunkien Yliopistojen
kirjastoista ja muista arkistoista tai keräilijöiltä. Sen verran olen rääpinyt tälläkin alalla, että tiedän minkä mittakaavan asioista on kysymys.Itselläni on suuri nuottienkin kokoelma, mutta
aika ei riitä millään yleisön palvelemiseen, vaikka nuotti olisikin. Olen myös sitä mieltä, että
nykyisistä soittajista on tehty liikaa nuottiriippuvaisia. Myös korvakuulosoittoa pitäisi kehit-
tää, jotta voi keskittyä kappaleen tulkintaan. Korvaa voi myös kehittää kirjoittamalla nuotit
levyjä kuuntelemalla.Joskus onkin pakko tehdä näin, jos levytetystä kappaleesta ei ole kos-
kaan tehty painettua nuottia.
Toivo
Painavia sanoja - ja asiaa.
Jos teoreettisesti onnistuisikin kaikki julkaisuoikeudet yms., niin Topin kuvaama työmäärä on valtaisa. Ainoa tehokas tapa saada volyymia aikaiseksi on hajauttaa tekeminen ihan samaan tapaan kuin Wikipedia toimii. Samalla tulee kuitenkin mahdollisuus ristiriitaisiin tietoihin.
Tämä on todella hyvä keskusteluaihe ja lähtökohta keskutelulle on mainio, kun tarve tiedetään ja ratkaisuun liittyvät esteet ja ongelmat tunnistetaan, mistä ensimmäisenä johtopäätöksenä on luonnollisesti "mission impossible". Aivan kuin lukemattomien suomalaisten menestyneiden liikeideoiden lähtökohtatilanne. Joku innovatiivinen henkilö ei ole lannistunut vaan lopulta kehittänyt toimivan ratkaisun.
Itselleni tulee eittämättä mieleen ajatus, että lähtisin ongelmaa ratkaisemaan kahdesta näkökulmasta: Ensiksi uskoisin rekisterityyppiseen ratkaisuun, mistä saa tiedot mistä eri julkaisuista kyseinen kappale löytyy ja mistä julkaisun saa hankittua / tilattua. Näin ei mielestäni loukata kenenkään oikeuksia vaan päinvastoin autetaan molempia niin nuotin hakijaa kuin nuotin oikeudet omistavaa. Jos rekisterissä on lueteltu eri sovittajat ja lähteet mistä nuotin saa ko kappaleelle, niin se on valtava apu.
Toiseksi lähtisin ongelmaa ratkomaan pienimuotoisemmin, ettei kerralla haukkausi liian suurta palaa ja siitä pikkuhiljaa voisi kehittyä toimintamalli, mitä voisi soveltaa laajemminkin. Esim siten, että miten edes omat nuotit saisi rekisteröityä siten, että vaivatta löytää hyllystään mitä etsii. Kun on erilaisia kokoelmakirjoja kuten esim Fazerin Suuri taivelaulukirjasarjaa, suomalaisn viihteen ikivihreitä, iskemä toivelaulukirjoja, Valssin ja Tangon hurmaa jne..... esittäjäkohtaisia kirjoja kuten Dallape vihkot, Souvarit, Olavi Virtaa, Tapio Rautavaaraa, Reijo taipaletta jne..., Säveltäjäkohtaisia nuottikirjoja kuten Georg Malmstenia, George de Gozinskya, Unto Monosta jne.... Sitten on hyviä sovituskirjoja harmonikalle kuten Suuri harmonikka kirja, Veikko Ahvenaisen ja muiden harmonikkataiteilijoiden omat sävellykset ja sovitukset hanureille koostettuna kirjoiksi, sitten eri harmonikan oppikirjat, joissa on monia hyviä sovituksia jne...... Sitten edelleen kaikki ne vanhat Deiron ja muiden sävellykset ja tuollaiset harvinaisuudet kuten Toivon tekemä työ Viola Turpeisen tuotannosta.....
Sitten on valtavasti ei painetussa muodossa vaan kopioina erilaisia harmonikkasovituksia esimerkkinä mainitakseni eri harmonikkakerhojen menneet ja nykyiset taiteellisten johtajien tekemät sovitukset harmonikalle ja useammalle harmonikalle. Esimerkkinä täällä Kajaanissa Armas Piipon sovitukset ja sävellykset, jotka varmaan löytyy harmonikkakerholta, mutta harva osaa niitä kysyä. Sitten yksi mielestäni erityisesti huomioitavaa olisi tämän päivän harmonikan soittajat ja säveltäjät, joilta saa nuotteja soittamalla heille sähköisessä muodossa, kunhan vain tietää kenen sävellys ja mitä hakee. Esim Seppo Leinolle, kun soittaa, niin häneltä saa nuotin sähköisessä muodossa. Samoin esim täällä Kainuussa erinomaisen hyvää tuotantoa tekevät harmonikka taiteilijat Pölläsen veljekset ja heiltäkin olen saanut nuotin sähköisessä muodossa, kun olen kysynyt.
Siinä valtavassa nuottimäärässä mitä itse kullakin on hyllyssä on sama kappale nuotinnettu eri tavoin ja itsekultakin löytyy hyviä harmonikka sovituksia, mutta kun niitä ei edes itse muista mistä sen hyllystään löytää. Jos omat nuottinsa saisi sähköiseen rekisteriin, niin siitä olisi jo helpompi viedä juttua laajempaan käyttöön.
Eli tärkeintähän mielestäni on se, että saisi helposti tietää mistä haluamansa nuotti olisi saatavana, mitä sovituksia siitä on olemassa, onko alkuperäisnuottia, – ei se maksaako se jotain. Itse ainakin olen valmis maksamaan käyvän korvauksen nuotista. Se ei vain ole toimiva ratkaisu, että on hankasellinen nuotteja hyllyssä vaikka kuinka harvinaisuuksia, kun niitä ei löydä eikä muista silloin kun tarvitsee. Tärkeää on saada tieto helposti ja nopeasti.
Eli lähtökohtana tulisi olla, että rekisteristä hyötyvät niin soittajat kuin säveltäjät tai tekijänoikeudet omistava. Se motivoisi esim tämän päivän säveltäjiä, sovittajia tuomaan oma tuotantonsa rekisteriin ja siten se päivittyisi - niin wikipedian tavoin-, mutta itse nuotti on sitten saatavana sähköisesti siltä taholta, kuka oikeudet omistaa. Tällainen rekisteri olisi suuri teko harmonikkamusiikin eteen. TV, Hannu
Lyhyenä johtopäätökseni koko jutulle mielestäni tässä olisi hyvä lähtökohta harmonikkamusiikin tietokannan kehittämisprojekti esim harmonikkaliiton taholta tai muun vastaavan yhteisön taholta ja tällaiseen projektiin tulisi hakea apurahaa eri tahoilta. Tämä juttu olisi toteutettavissa, jos tahtoa löytyy. / Hannu
Kaiman kirjoitus on täyttä asiaa. Noin toimien ei loukata kenenkään oikeuksia. Rekisteri mistä teoksista nuotit löytyy on ok, rekisteri keneltä saa kopion nuotista ei ole ok.
Haaste tässä tulee silti olemaan saada oikeudenomistajat mukaan sähköisen jakelun järjestämiseen. Äänitteiden puolellahan ääniteala vastusti kaikin keinoin tämänsuuntaista kehitystä, kun näkivät siinä vain uhkia eikä mahdollisuuksia. Nyt ovat kyllä heränneet pakon edessä, ja ehkä sitä kautta myös kustantajien puolella olisi ymmärrystä ja yhteistyöhalua. Mä en nyt ajattele tätä vain haitarimusiikin kannalta vaan yleensä kotimaisen musiikin nuottien kannalta. Kansainvälisiä palveluita on jo mistä saa ostaa nuotteja online, ja valmiiksi haluamassaan sävellajissa suoraan omalle printterille. Mutta suomalaista musiikkia ei niistä löydy.
Mä myönnän että näen tämmöisessä vaikeuksia. Taustalla on useiden vuosien aikana käydyt keskustelut joissa tekijänoikeuksia puolustaneet ovat nähneet kaikki tietotekniset hankkeet uhkina ja niiden kehittäjät roistoina jotka pyrkivät hyötymään heidän työllään. Mutta muutostakin on nyt tapahtunut asenteissa, siitä on merkkejä.
PS. Tosin masentava esimerkki löytyy sitten e-kirjapuolelta. Ruotsissa e-kirjat julkaistaan ilman kopiosuojausta, niin että e-kirjaan on sisällytetty tiedot ostotapahtumasta luvattoman kopioinnin varalta. Näitä on helppo ostaa, asentaa laitteeseen kuin laitteeseen ja lukea. Suomessa kustantajat julkaisevat e-kirjat suojattuina pdf:inä joka tarjoaa paremman kopiosuojauksen mutta hankaloittaa kirjojen käyttöä. Itse olen parin kokeilun jälkeen päätynyt siihen etten osta kotimaisia e-kirjoja. Englanninkielisiä e-kirjoja ostan Amazonilta, vaikka ne ovatkin kopiosuojattuja, niin tavalla joka ei mitenkään näy käytössä. Ostetut kirjat näkyy kaikissa laitteissa mitä mulla on.
Mutta mulle ongelmien identifiointi ei tarkoita sitä että pitää luovuttaa. Vaan että ne on asioita jotka pitää tiedostaa ja ottaa huomioon. Tässä mielessä minut on monta kertaa ymmärretty väärin, työelämässäkin. Esimies parikymmentä vuotta sitten kävi kyselemässä miten menee. Muisteli kymmenen vuotta myöhemmin kuinka olin innoissani selittänyt miten hyvin menee, ja mitä kaikkia ongelmia oli ratkaistavana :)
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 15-03-2013, 10:29:15
Lyhyenä johtopäätökseni koko jutulle mielestäni tässä olisi hyvä lähtökohta harmonikkamusiikin tietokannan kehittämisprojekti esim harmonikkaliiton taholta tai muun vastaavan yhteisön taholta ja tällaiseen projektiin tulisi hakea apurahaa eri tahoilta. Tämä juttu olisi toteutettavissa, jos tahtoa löytyy. / Hannu
Tässä on mielestäni juuri tämän asian ydinkysymys ! Tuntematta pätkääkään noiden atk-alan osaajien työtapoja, luulisin olevan tällaisen,
- puhutaanko nyt sitten rekisteristä - melko helpostikin olevan toteutettavissa. Vielä sitten nuo kaikki käytettävät ohjelmat ym. Olemmehan me suomalaisetkin, kaikki jos vaikka kuinka monessa rekisterissä ja meitäkin on sentään kuitenkin reilut 5 miljoonaa.
No ehkä vähän eksyin asiasta, mutta jonkinlaisena vertauksena kuitenkin.
Kustannuskysymys tämä varmasti on mitä suurimmassa määrin, mutta tuskin mahdoton.
Kustannustoiminta on mielestäni jo ottanut suunnan kohti sähköistä tiedonsiirtoa, jopa päivälehdillä alkanee olla paineita tuohon suuntaan.
Siksipä olisi nuottikustantajienkin nyt aika tarrtua tilaisuuteen, viisaat päät
yhteen ja toimeksi, kyllä tämä tekemällä hoituu. Ja vielä, tuskin kenenkään
tarvitsee tuotoksiaan lahjoittaa..
Sanoisimpa melkein, että tästä voisi kehkeytyä melkoinen kulttuuriteko
koko musiikkielämälle ja jonkinlainen piristysruiske alan Har.. ei kun hanuristeille !
Sain Mattilalta paluuviestin ja hyviä uutisia! Asia on pitkään tiedostettu ja hankerahoitusta ollaan paraikaa hakemassa. Projektin ytimenä on Hanuritalon (harmonikkainstituutin) kokoelmien digitoiminen ja verkkojakelu. Nämä tekijänoikeudelliset asiat ovat huomioitu, mutta toistaiseksi positiivisesti onnistumisen kannalla ollaan, hienoa! Ja kuten moni tietää, on instituutin kokoelma ihan mielettömän iso. Ongelmana on myös noidankehä, että julkisesti saatava nuotisto ei sovi uhata instituutin nuotinmyyntiä - nuottimyynti kun rahoittaa digitointia.
Mieletöntä, meillä kaikilla on yhteiset hyvät intressit!
Olen Hannu S:n kanssa samaa mieltä, että jokin pieni latausmaksu olisi hyvä. Hyvin nimellinen, mutta pienistä puroistahan se virta syntyy.
Ajattelin tuota tietokanta-asiaa. Suomestahan löytyy jo monenlaisia asiaa sivuavia tietokantoja. Paras niistä lienee Suomen äänitearkisto (http://www.aanitearkisto.fi/). Menee helposti syvälliseksi projektiksi, mutta hyvä kysymys on, että onko nuottiprojektin yhteydessä mahdollista yhdistää eri tietokantoja astetta isommaksi palveluksi?
Tässä vielä instituutilta ostettavia nuotteja listattuna: http://www.harmonikkainstituutti.net/julkaisut/index.php
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 16-03-2013, 11:44:55
Ajattelin tuota tietokanta-asiaa. Suomestahan löytyy jo monenlaisia asiaa sivuavia tietokantoja. Paras niistä lienee Suomen äänitearkisto (http://www.aanitearkisto.fi/). Menee helposti syvälliseksi projektiksi, mutta hyvä kysymys on, että onko nuottiprojektin yhteydessä mahdollista yhdistää eri tietokantoja astetta isommaksi palveluksi?
Tuohan menee nykyaikana parhaiten niin, että olemassaolevat palvelut avaavat pääsyn tietoihin ns. API:n (sovellusrajapinta) kautta muiden palveluiden käyttöön. Kun semmoiset on olemassa, niin uusia sovelluksia voidaan tehdä yhdistelemällä tietoja eri palveluista. Tämä on nykypäivää nettipalveluissa. Komiteat ei niitä saa aikaan, mutta jos palvelut antavat pääsyn omiin tietoihinsa (asiallisella tavalla tietenkin), niin uusia palveluita syntyy ja niissä on vain mielikuvitus rajana. Olen tuollaisia joskus tehnyt ihan kokeilu/tutkimustarkoituksessa.
No, teknisessä mielessä rajana on mielikuvitus. Käytännössä tietysti noiden eri palveluiden käyttöehdot tulevat ensin vastaan.
HelMet-kirjastojen tietokantaan on pääsy API:n kautta. Äänitearkistosta ei ole tietoa. Eikä tuo kirjasto-API:kaan näytä olevan kirjastojen oma ajan tasalla oleva tietokanta, vaan siitä joskus tehty kopio. Mutta tämä on periaate. Jossain palvelussa oleva tieto julkaistaan paitsi ihmisten, myös tietokonesovellusten helposti käsittelemässä muodossa. Siitä se lähtee. http://www.hri.fi/fi/ajankohtaista/datan-avaaminen/helmet-kirjastojen-api/