Varmaan joltakin löytyy, sillä onhan Satumaasta harmonikkalevytyksiä mm. Veikko Ahvenaiselta, Kalevi Nyqvistiltä, Seppo Leinolta ja Kalle Paloselta.
Alkukevennyksenä voin todeta, että vaatimus 2-äänisestä on todella vaatimaton. Lankomies laulaa ukkoköörissä, joka esittää 3-äänisesti laulut. Lankomies on mukana myös lauluryhmässä/kuorossa, joka lankomiehen vakuuttelun mukaan pystyy laulamaan jopa 12-äänisesti. :o Siinä sitä on kuuntelemisen iloa yleisöllä.
Leikki sijansa saakoon, mutta nyt pylly pois tyynyltä.
Mikko Vanhasalon Humppaa-väitöskirjassa v. 2009 on sivuilla 128-133 on mielenkiintoinen analyysi Valkaman tangosovituksista, ja erityisesti Satumaasta v. 1962 versiosta. Mukana on Vanhasalon nuotinnos A- ja B-osista. Kahdella hanurilla voisi sävellyksen mielestäni esittää siten, että toinen soittaa melodian ja basson. Toiselle olisi urakkaa soitella viulu-, klarinetti- ja hanuristemmat.
Kyse on siis Valkaman sovituksesta 1962. Elämän yllätyksellisyyttä kuvaa se, että Mononen 18-vuotiaana kävi viheltämässä ensimmäisen julkaistun sävelmänsä Helsingissä, ja nuotinnoksen suoritti Kaarlo Valkama! Lennokas valssi Pieni laulu löytyy Tähdet meren yllä-nuottikirjasta, joka löytynee useimmista kirjastoista. Monosen sävelmistä kannattaa tsekata ainakin svengaavat Polttava liekki ja Ikkuna kadulle, Matti Viljasen sovittama Yön hiljaisuudessa sekä lukuisat Jaakko Salon viimeistelmät tangot.
Satumaista pääsiäistä kaikille!
toiv. Maniskamies
PS.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail:
[email protected].
Lisätietoja: Mikko Vanhasalo, puh. 044-323 2833,
[email protected]
Kaarlo Valkaman Satumaa-sovituksesta tuli mieleen sellainen asia, että jonkin aikaa sitten eräs Valkaman perillinen kyseli Hesarissa tekijänoikeuskorvauksia siksi, että Satumaan välisoitto olisi hänen mukaansa Valkaman säveltämä.
Itsekin olen kuullut tällaista vihjailua, mutta Unto Monosen jälkeenjääneistä käsikirjoituksista käy kiistatta selväksi, että kyseessä on Monosen säveltämä välisoitto. Kuuluisa alku- ja välisoitto esiintyy Tango Amor-nimisessä tangossa (nuottikirjoituksen perusteella merkitty viivastolle 50-luvun puolivälissä), josta Mononen on valinnut sen Satumaan uuteen versioon. (Ensilevytys 1955 Henry Theelin laulamana kannattaa sivuttaa maininnalla, että sen sovitti Toivo Kärki.)