Kukaan teistä rakentajista ei sanout mitään tuohon hintakyselyheittooni Garmoshka ketjussa, mutta:
töissä en päässyt irti ajatuksesta rakennuttaa täällä pienikokoinen nätti 4-rivinen. Kun kellään ei tietenkään ole sellaiseen mitään suunnitelmia, tuli mieleen että kiinnostaisiko jotakuta rakentajaa sellainen yhteisprojekti - joka saisi kestää pitkään, vaikka pari vuotta- että neuvoantajien tuella, opastuksella ja yhteisymmärryksessä mallintaisin 3D cadillä tuollaisen 4-rivisen ja sitten kun kuvat ovat valmiit peli rakennettaisiin?
Älytön vai älyllinen ajatus?
PS. Niitähän voisi sitten tehdä tietysti N kpl lisää proton jälkeen, jos on muitakin kiinnostuneita...
Onhan se totta, että tuonti haitareiden hinta on noussut aika lailla. Olet Risto oikeilla jäljillä.
Aikoinaan alko Suomalaisen haitarin valmistaminen tuon tuonti haitareiden hinnan nousun myötä.
Ei se ole ongelma valmistaa 4-rivinen haitari. Olisko se kromaattinen? Minkä kokoinen, äänikerrat, yms tietoa.
Toisaaltaan älytön ajatus on, mutta on tuossa itua. Koska haitarin valmistamiseen tarvittavat työkalut/taito on olemassa. Sekä parilla ihmisellä käytännön kokemusta jota siinä tarvitaan.
Ensimmäinen ammattimäärite. Harmonikkaa ei rakenneta, se valmistetaan. Taloja rakennetaan.
Siitä se lähtee, olen mukana projektissa.
Voin olla mukana jollain tavalla. Omat projektit tosin vievät paljon aikaa. Lukekaa tämän päivän blogi, niin ymmärrätte tilanteen.
No mutta hei hienoa (!), toteutetaan, mehän ollaan aikuisina ja vapaita tekemään mitä meitä lystää. Itse olen suunnitellut ja rakentanut koneita muutaman kymmen vuotta työkseni, joten tällainen projekti on siinä mielessä leipähommaa, kohde vaan on täysin erilainen kuin koneet.
Pitkä aikavaraus projektille tarvitaan, koska rakennan parhaillaan erästä isohkoa konetta omaan käyttööni ja sen prioriteetti on 1. sijalla juuri nyt, että saan sen joskus valmiiksi. Kehitysvaihe ei myöskään saa rasittaa teitä ja viedä aikaa töiltänne neuvomisen lisäksi. Myös kustannukset jakaantuisivat pitemmälle aikavälille. Kun edetään rauhassa sutta tulee vähemmän.
Näin puolentoista päivän speksillä projekti olisi tämän suuntainen:
- 4-rivinen kromaattinen, näppäinten määrä X kpl
- 60 tai 72 bassoa
- äänikerrat 2 (Salterelle?) tai 3 (Castagnari?)
- koko samaa luokkaa kuin vastaava Saltarelle ja/tai Castagnari, pienempikin jos mahdollista.
- käytetään hienoja puulaatuja, intarsiaa ja tarvittaessa CNC tekniikkaa puuosien muodon ja koristeiden saamiseksi kauniiksi ja vähemmillä kustannuksilla. Tämä onnistuu luontevasti kun osat on 3D mallinnettuja.
- valmis suunnitelma mahdollista totetuttaa N kertaa, eli on käytettävä ratkaisuja joita saatavilla enemmän kuin 1 kpl, nimenomaan mielessä koneistot.
Omalta kannaltani katsoen suurin pähkinä on koneistot. Pitäisi saada jostakin kopioimisen arvoiset tai valmiit Stradella bassokoneistot ja diskanttikoneisto ja vaihtajien koneistot katsottavaksi. Näiden pohjalta mallintaisin ensin koneistot yhdessä välipohjien kanssa. Kysyä voisi tietysti myös Hohnerilta. Heillä on joitakin vanhoja pieniä haitarimalleja joissa on ainakin 60 bassoa ja joihin voisi saada varaosakoneistoja. Tässä on juuri se riski, että niitä ei ole saatavilla kuin muutama.
Eli mistä siis koneistot?
Käytönnössä suunnitelussa kaksi kaavaa: käyttää italialaisia / saksalaisia osia, jolloin muutkin mekaaniset osuudet täytyy mitoittaa ko. materiaalien perusteella. Mekaniikan lopputulos muistuttaa tällöin enemmän tai vähemmän näiden maihden tämänhetkistä tuotantoa. Toinen vaihtoehto on tehdä suunnittelu itse ja teettää sellaiset osat, mitä ei pysty itse tekemään. Mekaniikka kannattaa siis suunnitella hyvin. Kun ne ja välipohjat ok, niin rungon rakentaa kyllä suhtnopeasti.
Itseltäni löytyy välineet pintaintarsian tekemiseen, syväintarsiaa voisi harkita, mutta tuskin tarpeellista...
Basso koneistoja varten on lankaa ja hitsauskone. Basso nappulavarret alumiinista ja niitä saa esim valmiina italiasta. Diskantti koneisto osiin saadaan osat kaikki joko kotimaasta tai Italiasta.
Baasokoneiston mallin saa vaikka tehtyä jostain 5-rivisestä, kun sen purkaa ja tekee kaavat osista.
Esim lasten malli jossa on 72 bassoa. Samoin diskantti koneiston.
Mittoja joutuu kuitenkin muuttamaan, riippuen siitä minkä kokoine haitarista tulee.
3-äänikertainen ehdottomasti.
Joko massiivi puusta tai viilutettua vaneria.
Liian pieneksi ei haitaria kannate tehdä, jotenkin sen ääni kärsii. Mutta katon gastan ja saltarelli koot. Kerron lisää sitten soivien äänten määrästä yms
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 03-03-2009, 12:13:46
Käytönnössä suunnitelussa kaksi kaavaa: käyttää italialaisia / saksalaisia osia, jolloin muutkin mekaaniset osuudet täytyy mitoittaa ko. materiaalien perusteella. Mekaniikan lopputulos muistuttaa tällöin enemmän tai vähemmän näiden maihden tämänhetkistä tuotantoa.
Tämä olisi varmasti helpoin tie, mutta myyvätkö italialaiset ulos pienien kromaattisten koneistoja? Hohnerille voisin kyllä laittaa kyselyn.
Lainaa
Toinen vaihtoehto on tehdä suunnittelu itse ja teettää sellaiset osat, mitä ei pysty itse tekemään. Mekaniikka kannattaa siis suunnitella hyvin.
Tämä olisi ihan kiinnostava ajatus, siis tehdä täällä kaikki. Silti malli pitäisi olla, että pääsee perehtymään koneistoihin.
Lainaa
Itseltäni löytyy välineet pintaintarsian tekemiseen, syväintarsiaa voisi harkita, mutta tuskin tarpeellista...
OK, jos käytetään CNC:tä upotukset saadaan todella nopeasti ja tarkasti.
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 03-03-2009, 12:24:14
Basso koneistoja varten on lankaa ja hitsauskone. Basso nappulavarret alumiinista ja niitä saa esim valmiina italiasta. Diskantti koneisto osiin saadaan osat kaikki joko kotimaasta tai Italiasta.
Baasokoneiston mallin saa vaikka tehtyä jostain 5-rivisestä, kun sen purkaa ja tekee kaavat osista.
Esim lasten malli jossa on 72 bassoa. Samoin diskantti koneiston.
Mittoja joutuu kuitenkin muuttamaan, riippuen siitä minkä kokoine haitarista tulee.
3-äänikertainen ehdottomasti.
Joko massiivi puusta tai viilutettua vaneria.
Liian pieneksi ei haitaria kannate tehdä, jotenkin sen ääni kärsii. Mutta katon gastan ja saltarelli koot. Kerron lisää sitten soivien äänten määrästä yms
Selvä, nyt tarvitaan sitten konkreettisia vaihtoehtoja. 3 äänikertaa varmaan paras. Ei vaneria, täyttä tavaraa. Pieni koko on minusta juuri se oleellinen juttu.
Pitää valmistautua töihin menoon, palataan.
Toi castagnarin maciga junior koko olisi aika hyvä.
Pakko nyt mennä, mutta kysyn vielä, että saisiko tämän topikin alueelle, jonka näkevät vain rekisteröidyt käyttäjät? Entä myöhemmin, kun/jos homma lähtee etenemään, onko mahdollista, että topikin näkevät vain ne, jotka tavalla tai toisella ovat siinä mukana?
Tuotekehitys; miten porukka haluaa? Jos on julkista, niin rahahommissa tulee ennen pitkää riitaa. Kuka keksi ja mitä? Paljonko tuloista kuuluu mulle? Itse en ole tähän projektiin lähtemässä, mutta kannattaa miettiä asioita. Perustakaa esim. "suljettu projekti", miten se sitten onnistunee. Jos rahasta ei ole kyse, niin sitten täysin avointa hommaa.
Antaa tämän pätkän olla julkinen, kun ei tässä nyt mitään ratkaisevaa ole keskusteltu. Voi harkita mm. sähköpostirinkiä kiinnostuneiden kesken.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 03-03-2009, 18:00:35
Antaa tämän pätkän olla julkinen, kun ei tässä nyt mitään ratkaisevaa ole keskusteltu. Voi harkita mm. sähköpostirinkiä kiinnostuneiden kesken.
OK.
Jos nyt konkreettisesti lähdetään liikkeelle, niin mitä ehdottaisitte koneistojen hankkimisen suhteen. Siis ihan käytännössä toteutettavia ehdotuksia, hankintapaikkoja tai muita vaihtoehtoja, joista pääsee oikeasti liikkeelle. Tuo kahden vuoden aikataulu voi kenties olla turhankin pitkä, jos asian saisi heti jotenkin nytkähtämään liikkeelle, siis puheesta tekoihin.
Eiköhän rungon tekeminen olisi se mistä voi aloittaa. Koneistot voi tehdä itse, tarvikkeita saa kotimaasta tai Italiasta.
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 04-03-2009, 00:08:46
Eiköhän rungon tekeminen olisi se mistä voi aloittaa. Koneistot voi tehdä itse, tarvikkeita saa kotimaasta tai Italiasta.
Kyllä mä oon vakaasti sitä mieltä, että koneisto ensin ja sitten kotelo ympärille. Tää syystä, että tietää mitä oikeasti tilaa tarvitaan.
Voisi sen tietysti noinkin päin tehdä, mutta minusta on parempi selvittää vaikein osa ensin ja kotelot todellisen tilantarpeen perusteella.
Lainaus käyttäjältä: risto - 04-03-2009, 00:33:35
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 04-03-2009, 00:08:46
Eiköhän rungon tekeminen olisi se mistä voi aloittaa. Koneistot voi tehdä itse, tarvikkeita saa kotimaasta tai Italiasta.
Kyllä mä oon vakaasti sitä mieltä, että koneisto ensin ja sitten kotelo ympärille. Tää syystä, että tietää mitä oikeasti tilaa tarvitaan.
Voisi sen tietysti noinkin päin tehdä, mutta minusta on parempi selvittää vaikein osa ensin ja kotelot todellisen tilantarpeen perusteella.
Joo voi koneistot tehdä ensin ihan hyvin. Tarvii tehdä ns koneisto testipenkki tai koneiston kokoamis jigi. Välipohjien reijitys jako on hyvä olla tiedossa jo sillon jotta varret yms saa oikeille paikoille.
Laitan tohon kuvan yhdestä kokoamis jigistä.
Kuinka monta soivaa ääntä siihen tulee, se määrittelee kuinka monta esim diskantti vartta tulee+hiljaset äänet. Perustuksiltaan diskantti koneisto on norm 3-rivisen koneisto johon tulee 1-aupurivi.
No täytyy sitten omatoimisesti ryhtyä etsimään ja kyselemään koneistoja maailmalta.
Lainaus käyttäjältä: risto - 04-03-2009, 13:01:13
No täytyy sitten omatoimisesti ryhtyä etsimään ja kyselemään koneistoja maailmalta.
Heitän tähän välikommentin. En ole kiinnostunut mistään projekteista senkumm., mutta jos vähällä rahalla halutaan näyttävä speli; niin miksei halvan Kiinassa tehdyn tai käytetyn jkmn. selluliodipurkin sisäkaluja voisi pukea prameisiin puukehyksiin. Tuunataanhan autojakin - jopa naisiakin - ja pidot paranee?
Itse soitinhan siitä ei parane, mutta se soittajan ego.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 04-03-2009, 19:33:40
Heitän tähän välikommentin. En ole kiinnostunut mistään projekteista senkumm., mutta jos vähällä rahalla halutaan näyttävä speli; niin miksei halvan Kiinassa tehdyn tai käytetyn jkmn. selluliodipurkin sisäkaluja voisi pukea prameisiin puukehyksiin. Tuunataanhan autojakin - jopa naisiakin - ja pidot paranee?
Itse soitinhan siitä ei parane, mutta se soittajan ego.
Kyllä tuon on yksi ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta onko kiinalaisilta saatavissa 4-rivisiä pieniä haitareita ja mistä? Jos rupeaa tekemään uusi puuosia, mitä siitä sitten oikeastaan enää jäisi alkuperäistä, muuta kuin koneisto? Ja eikö se soitinkin siitä voisi parantua kun vaihtaisi hyvät kielet ja tekisi muuta tarvittavaa petrausta?
Muita vaihtoehtoja kun miettiin on tietysti olemassa Ranskan eBay, sieltä ostin ensimmäisen Ericani. Jos löytyisi käytetty halpa josta saisi kriittiset osat, jälleen siis koneistot. Mä näen tämän projektin oikeastaan ainoana suurena ongelmana koneiston löytymisen. Edit: tai paremmin sen, että itse en ole tutustunut kromaattisten koneistoihin, nollasta ei kannata lähteä keksimään pyörää uudestaan.
Ranskan eBay:stä uusia kiinalaisia 4-rivisiä 600e molemmin puolin, vaikkapa tällainen. Jos ois kanttia voisi kysyä tietysti suoraan Kiinan tehtaaltakin.
http://cgi.ebay.fr/ACCORDEON-CHROMATIQUE-NOIR-80-BASSES-NEUF_W0QQitemZ310125509958QQcmdZViewItemQQptZFR_YO_InstrumentsMusique_Accordeons?hash=item310125509958&_trksid=p3286.c0.m14&_trkparms=72%3A1526%7C66%3A2%7C65%3A12%7C39%3A1%7C240%3A1318
No 5-rivisen koneisto on kyllä helppo kopioida, ja sen pohjalta tehdä sitten. Oma aikansa siihen menee. Kuitenkin diskantin osat ei ole niin kalliita, että se estäis tekemästä.
Voihan sitä etsiä, kotimaasta koneistoa. Haitari jossa on 72 bassoa valmiina sekä siihen sopiva diskantti koneisto. 37-39 soivaa ääntä diskantissa. 5-rivisestä jättää toisen apurivin pois.
Varmaan tälläisiä haitareita löytyy Suomesta. Tai katselee Ruotsin foorumeja.
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 05-03-2009, 10:47:59
No 5-rivisen koneisto on kyllä helppo kopioida, ja sen pohjalta tehdä sitten. Oma aikansa siihen menee. Kuitenkin diskantin osat ei ole niin kalliita, että se estäis tekemästä.
Voihan sitä etsiä, kotimaasta koneistoa. Haitari jossa on 72 bassoa valmiina sekä siihen sopiva diskantti koneisto. 37-39 soivaa ääntä diskantissa. 5-rivisestä jättää toisen apurivin pois.
Varmaan tälläisiä haitareita löytyy Suomesta. Tai katselee Ruotsin foorumeja.
Joo, täytyy pitää asia elossa ja hakua päällä. Ensin kuitenkin keskeneräiset asiat valmiiksi.
Kiinasta voi saada yhen kappaleen hyvällä tuurilla kokeilumielessä Suomeen, mutta tilattavat sarjat ovat 100-200 kappaletta.. Sitten Risto olisi jo jälleenmyyjä ;D
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 05-03-2009, 11:20:05
Kiinasta voi saada yhen kappaleen hyvällä tuurilla kokeilumielessä Suomeen, mutta tilattavat sarjat ovat 100-200 kappaletta.. Sitten Risto olisi jo jälleenmyyjä ;D
Hehe. No, näytekappale tietysti riittäisi kopiointiin, mutta kun kiinalaiset ovat jo kerran sen tietysti jostakin kopioineet voisi kopion kopio olla jo aika hauska värkki.
Vuosi ja risat on kulunut siitä kun tähän topikkiin viimeksi kirjoitin, mutta asia on koko ajan ollut elossa. Yli kahden vuoden pakertaminen leipätyön raatamisen ohessa oman sivuprojektin parissa on tehnyt sen, että nyt on myös järjestynyt edellytykset tehdä suurin osa osista itse.
Englannista lähtee tänään tai tällä viikolla Suomea kohti käytetty Hohnerin 72 nappinen bassopääty. Sen pohjalta pääsen tutkailemaan bassopuolen tilan tarvetta ja saan suunnittelulle konkreettista pohjaa.
Viljo mainitsi ketjussa aiemmin että olisi mahdollista järjestää postiketju asian tiimoilta. Olen valmis pitämään projektin etenemistä näytille kiinnostuneille, ja hommaan jollakin tavalla osallistuville, joten tuollainen ketju voisi olla paikallaan jossakin vaiheessa.
Erittäin mielelläni otan vastaan ideoita ja neuvoja. Joitakin asioita joudun tietysti tilamaan Squeezeltä ja Viljolta.
Sain käsiini 72 nappisen Stradella bassopäädyn ja selvitelläkseni sen toimintaa tein liitteen bassokartan siitä mitä läppiä avautuu milläkin napilla.
Kuvan yläreunassa on ilmareijät kielipenkkeihin niinkuin ne tässä Hohnerin päädyssä ovat. Numerot nappien alla kertovat mitkä reijät aukeavat, reijät on numeroitu 1-12 ja bassot b1-b12. Vasemmassa laidassa on skaalan äänien numeroina soinnut sointuopista.
- Ensimmäiseksi ihmetyttää soiko kaikissa stradelloissa sekä sointu- että bassoääni perusbasso/vaihtobassonapeista.
- Tässä vehkeessä 7-sointu on neliääninen ja dim 3-ääninen, onko tämä tavallista?
- voisiko läppien reijistä (määrästä) päätellä että sekä bassot että soinnut ovat 2-äänisiä tässä pelissä?
EDIT: Minulla ei siis ole pelin kielipenkkejä ollenkaan.
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-04-2010, 18:19:06
- Ensimmäiseksi ihmetyttää soiko kaikissa stradelloissa sekä sointu- että bassoääni perusbasso/vaihtobassonapeista.
...
- voisiko läppien reijistä (määrästä) päätellä että sekä bassot että soinnut ovat 2-äänisiä tässä pelissä?
Asiasta mitään tietämättä...
Eihän tuossa siis kai sointu soi perusbassonapista, vaan sieltä sointuäänistä se sama sävel kuin perusbassossa. En tiedä onko yleistä, mutta eikös sillä saada yksi äänikerta lisää siihen perusbassoon (tai tässä siis oikeastaan kaksi).
Nimenomaan, sama sointukieli (nuotti) kuin bassossa.
EDIT: Siis onko tavallista, vai soiko yleensä vain se bassokieli?
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-04-2010, 19:34:53
Nimenomaan, sama sointukieli (nuotti) kuin bassossa.
EDIT: Siis onko tavallista, vai soiko yleensä vain se bassokieli?
Minäkin odotan Viljon vastausta :) Mutta tuo minusta selittäisi miksi bassoissa on niin reilusti äänikertoja (pienissäkin haitareissa niitä tuntuu löytyvän bassopuolelta vaikka diskantissa paljon olisikaan).
EDIT: Tuolla Viljon tietopakettipuolellahan oli asiasta jotain. Oli sanottu että sointubassonäppäin ei avaa perusbassoa (jotta saadaan jämäkkä perusbasso ja kevyempi sointu). Tuosta voisi päätellä, että toisinpäin saattaa sitten käydäkin.
Ja samassa kappaleessa oli sanottu, että suomalaisissa haitareissa olisi neljän sävelen seiskasointu, italialaisissa olisi jätetty niistä kvintti pois.
Ja muuten, onhan se sointukielikin basso kai.
Edit2: Näinkin siellä luki: "Perusbassonäppäin kääntää vain yhtä oksa-akselia, ja nouseva perusbassoläppä nostaa sointubassoläpän."
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 23-04-2010, 19:45:09
Ja muuten, onhan se sointukielikin basso kai.
Mut varmaan ylemmässä oktaavissa (kysyy samalla)?
Kauheasti ehditte höpötellä, kun olen veneellä vaan neljä tuntia :-)
Perusbassonäppäintä painaessa nousee kaksi vastakkain olevaa läppää, joiden alla on usein miten viisi reikää, eli viisi äänikertaa. Jos rekistereistä on kaikki äänikerrat valittuna, niin perusbassonäppäintä painamalla soi siis viiden äänikerran äänet yhtäaikaa. Esimerkiksi C-perusbassonäppäimen kohdalla soi viisi C-ääntä 4-5 eri oktaavista (joskus saattaa keskipenkissä olla samanlaiset kielet, samasta oktaavista).
Perusbassoläpän varsi nostaa siis halutun äänen sointubassoläpän. Sointubassonäppäintä sen sijaan painettaessa poikittaisia akseleita taipuu 3-4 vähän valmistajasta ja soinnusta riippuen. Usein miten juuri myös 7-soinnut on kolmella äänellä tehtyjä (kvintti pois). Tällöin nousee 3-4 sointubassoläppää, jonka kunkin alla on yleensä kolme äänikertaa.
Perusbassonäppäintä painettaessa soi siis yhtaikaisesti 5 kieltä / palkeen suunta. Sointubassossa soi siis 3 (soinnun äänet) x 3 (äänikertaa) = 9 kieltä / palkeen suunta.
Jeesasko tämä?
Kuvaus ei kylläkään vastaa tätä haitaria.
EDIT: Tässä ei ole rekisterin valintaa ollenkaan. Jos tsekkaat kuvaani, niin näet mitkä läpät aukeavat. Yritän siis etsiä yksinkertaisinta toimivaa järjestelyä pikkuhaitariin äänellisesti ...
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-04-2010, 22:20:29
Kuvaus ei kylläkään vastaa tätä haitaria.
EDIT: Tässä ei ole rekisterin valintaa ollenkaan. Jos tsekkaat kuvaani, niin näet mitkä läpät aukeavat. Yritän siis etsiä yksinkertaisinta toimivaa järjestelyä pikkuhaitariin äänellisesti ...
Mutta sinullakin siis sointubasso aukeaa samaan aikaan kuin perusbasso.
Muuten puhuin läppiä päähäni, siis tässä viestissä ennenkuin muutin tätä. Kuvittelin että rekisterinvaihtaja onkin siellä toisella puolella. Mutta kiinnostaisi tietää miten se rekisterinvaihtaja noissa oikein sijaitsee.
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-04-2010, 22:20:29
Kuvaus ei kylläkään vastaa tätä haitaria.
EDIT: Tässä ei ole rekisterin valintaa ollenkaan. Jos tsekkaat kuvaani, niin näet mitkä läpät aukeavat. Yritän siis etsiä yksinkertaisinta toimivaa järjestelyä pikkuhaitariin äänellisesti ...
Minun mielestäni vastaa. Joskin soitin on bassosta 4-äänikertainen, jolloin kunkin läpän alla on 2 ilmakanavaa.
Ja tuo järjestelmä äänellisesti..?? Subjektiivinen asia? Selitä paremmin.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-04-2010, 22:47:00
Minun mielestäni vastaa. Joskin soitin on bassosta 4-äänikertainen, jolloin kunkin läpän alla on 2 ilmakanavaa.
Joo, kyllä se kuitenkin vastaa nyt kun aamulla luin uudestaan. Ja siis 4-äänikertainen, tämä hyvä tieto ja nyt siis niin ilmeistä.
Lainaa
Ja tuo järjestelmä äänellisesti..?? Subjektiivinen asia? Selitä paremmin.
Mielessä on se Saltarella puuhaitari ja sen bassosoundi. osaisitko yhtään kuunnella ja sanoa montako äänikertaa siinä on? Tässä linkki:
http://domriviere.over-blog.com/article-17856285-6.html#comment25616179
Sitten toinen juttu bassoissa on, että modaalinen kansanmusiikki kyllä ehdottomasti vaatisi vitossointujen olemassaoloa. Painamalla vierekkäisiä nappeja yhtä aikaa se tietysti onnistuu, mutta silloin alempi basso-oktaavi soi mukana. Onko tullut vastaan haitareita, joissa tätä on ajateltu? Duursoinnusta (tai mollisoinnusta) pitäisi siis kadota terssi. Ilma-aukkoja sulkemalla rekisterivivulla ei taida onnistua koska se vaikuttaa muihinkin sointuihin. Tätä täytyy vielä miettiä, ideat tervetulleita.
Tämä kasettibassomekanismi on kyllä aika selkeä kun sitä aikansa ihmettelee. Nyt pitää ruveta mallintamaan ja katsoa onnistuuko modifiointi sellaiseksi, että mitään peltiosia ei tarvitse kantata. Silloin saisin kaikki osat itse tehtyä jyrsimällä. Tämä mekanismi myös rohisee ja kolisee aika paljon kun metallia on metallia vasten. Taidan käyttää duralumiini vasten muovia aina kun voi, jolloin pitäisi olla hiljaisempi. Pitäisi tietysti nähdä enemmän erilaisia mekanismeja ja saada niistä ideoita, mutta menee se kai tästäkin modifioimalla.
Itse asiaan mitenkään liittymättä olen huolissani huomannut, että kun painaa 9 iltaa/yötä peräkkäin töissä ja vielä aamulla omia juttuja, alkaa ajattelu- ja käsittämiskyky aivan selvästi kärsiä ja palaa vasta kun on levännyt useita päiviä. Toissayönä ja viimeyönä vielä lintuparvi mölysi ikkunan alla ja sain unta vasta neljän jälkeen aamusta. Ei ihme jos on vähän pönttönä.
Vaikka asia ei tietysti minulle kuulu, niin kiinnostaa kumminkin. Varsinainen kysymys tuossa taitaa olla, että mitkä äänikerrat sinne bassopuolelle kannattaa laittaa. Kaksihan niitä tuli perusbassoihin ja kaksi sointupuolelle, ja perusbassossa soivat kaikki ja soinnuissa kaksi niistä. Jos nyt oikein ymmärsin. Mitä katselin tuolta vapaalehdykän tietopuolelta, niin näytti siltä että bassopuolella ei juuri laiteta useampaa äänikertaa samalle korkeudelle, vaan oktaavin välein.
EDIT: Kirjoittelinkin samaan aikaan kun Risto täsmensi tarpeitaan. Mutta edelleen kiinnostaa minuakin, paremmin hahmottaa tuota bassopuolen soundin syntymistä. Ja tuon terssin poistaminen soinnuista on mielenkiintoinen tekninen haaste.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 10:33:19
Vaikka asia ei tietysti minulle kuulu, niin kiinnostaa kumminkin. Varsinainen kysymys tuossa taitaa olla, että mitkä äänikerrat sinne bassopuolelle kannattaa laittaa. Kaksihan niitä tuli perusbassoihin ja kaksi sointupuolelle, ja perusbassossa soivat kaikki ja soinnuissa kaksi niistä. Jos nyt oikein ymmärsin. Mitä katselin tuolta vapaalehdykän tietopuolelta, niin näytti siltä että bassopuolella ei juuri laiteta useampaa äänikertaa samalle korkeudelle, vaan oktaavin välein.
Kaikki kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita; ja kyllä, tätä varmasti tarkoitan :)).
Sainkin Theolta kuvan kielipenkistä ja hän sanoi, että kielipenkkien molemmat puolet (kummassakin kielipenkkissä?) on tuossa Hohnerissa identtinen. Toisen äänikerran täytynee silloin olla samassa oktaavissa?
EDIT: Lisään kuvan kohta.
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 10:31:06
http://domriviere.over-blog.com/article-17856285-6.html#comment25616179
Kuuntelin tuon (taas) pariin kertaan noilla aika hyvin erottelevilla kuulokkeilla. Tuntuisi, että bassossa soi lähinnä sointupuoli, ainakaan kovin matalia sieltä ei tuntuisi kuuluvan. Mutta sitten olen kuulevinani siellä ihan oikean basson, siis semmoisen nelikielisen.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 10:50:27
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 10:31:06
http://domriviere.over-blog.com/article-17856285-6.html#comment25616179
Kuuntelin tuon (taas) pariin kertaan noilla aika hyvin erottelevilla kuulokkeilla. Tuntuisi, että bassossa soi lähinnä sointupuoli, ainakaan kovin matalia sieltä ei tuntuisi kuuluvan. Mutta sitten olen kuulevinani siellä ihan oikean basson, siis semmoisen nelikielisen.
On siellä ehdottomasti alabasso (subbari jytisee mukavasti stereoissa) ja jotenkin kuulostaisi aika puhtaalta yksiääniseltä tai jotain sinnepäin. Jos katsot videolinkkiä niin basso soi aina siinä kohden missä painaa bassonäppäintä. :)
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 10:54:58
On siellä ehdottomasti alabasso (subbari jytisee mukavasti stereoissa) ja jotenkin kuulostaisi aika puhtaalta yksiääniseltä tai jotain sinnepäin. Jos katsot videolinkkiä niin basso soi aina siinä kohden missä painaa bassonäppäintä. :)
Joo, huomasin kyllä tuon, mutta kun se basso kuulostaa ihan liian puhtaalta, kielisoittimen bassolta. Lehdykästä lähtee minun korviin sellainen mörisevä basso, mitä en tuossa kuule. Ettei vain olisi miditetty tuo peli?
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 10:59:11
Joo, huomasin kyllä tuon, mutta kun se basso kuulostaa ihan liian puhtaalta, kielisoittimen bassolta. Lehdykästä lähtee minun korviin sellainen mörisevä basso, mitä en tuossa kuule. Ettei vain olisi miditetty tuo peli?
Oma arvioni on, että siinä on käytetty samanlaista järjestelyä kuin (EDIT: länsimaisissa )vähärivisissä, niissä bassoääni kuulostaa juuri tuollaiselta EDIT: ja taitaa yleensä olla yksiääninen. Tässä voisikin olla ratkaisu bassoäänelle - ottaa siinäkohden mallia vähärivisistä. Tähtäimessä siis on kromaattinen 4-rivinen, sopiva folkmusiikkin.
EDIT: Tai toiseen alabasson äänikertaan sulkuläppä l. rekisteri
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:10:48
Oma arvioni on, että siinä on käytetty samanlaista järjestelyä kuin vähärivisissä, niissä bassoääni kuulostaa juuri tuollaiselta EDIT: ja taitaa yleensä olla yksiääninen.
Mielenkiintoista, tässä sen näkee kun on niin vähän kokemusta eri värkeistä. Tuossa Bugarissa matalat kielet (jo diskantin alimmatkin) yksinäänkin syttyvät, soivat ja sammuvat ihan eri tavalla kuin se mitä tuossa videossa kuulen. (EDIT: eli siis pelkästään yksiäänisyydestä ei ole kysymys). Onkohan pienellä kopalla (ja kopan materiaalilla) vaikutusta? (EDIT: tai sitten lehtien rakenteella, miten ne värähtelevät).
Loppujen lopuksi en ole muuten aivan tyytyväinen siihen miltä Bugarin basso kuulostaa. Kaipaisin jotain hieman pehmeämpää.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 11:22:11
Mielenkiintoista, tässä sen näkee kun on niin vähän kokemusta eri värkeistä.
Niin, sama vika täällä, siksi kyselenkin. Vähäinen kokemus tietää sitten yleensä rahanmenoa erilaisiin kokeiluihin ja protoihin.
Vehkeen painon, koon ja hinnan vuoksi minimäärä kieliä olisi tärkeää.
Tässä vielä yksi kysymys Viljolle ja muille asiantuntijoille: Annoit tiedoksi kielen leveydelle 15 mm. Minkä arvioisit olevan pienin mahdollinen/järkevä väli läppien välillä? Ts. kuinka tiiviisti kielet voi pakata vierekkäin?
Kuuntelin tässä Youtubesta melodeonin soittoa nimenomaan tuota perusbasson soundia ajatellen. En nyt sen perusteella vielä usko että niistä yleensä lähtee tuommoinen soundi kuin tuossa mallivideossa. Kyllä niissä kuuluu selvä lehdykän ääni, ja tuossa soundi oli lähempänä kielisoittimen bassoa. Mutta olisiko Saltarelloissa jokin ratkaisu joka saa aikaan tuommoisen perusbasson? Olin jossain videossa kuulevinani nimenomaan Saltarellasta jotain vastaavaa, videon äänikuva oli vain turhan epäselvä.
Edit: Kuuntelin lisää. Kyllä toisissa soundi tulee aika lähelle kumminkin. Mielenkiintoista.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 11:39:28
Edit: Kuuntelin lisää. Kyllä toisissa soundi tulee aika lähelle kumminkin. Mielenkiintoista.
Joo, kyllä niissä on samoin tässä omassa BC:ssänikin.
Vielä toinen kysymys tietäjille: bassonäppäinten rasterijakoväli on tässä Hohner Concerto II päädyssä digitaalisella työntömitalla mitattuna 14.7 mm. Käytetäänkö eri haitareissa yleensä samaa jakoväliä ja onko se tuo?
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:49:35
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 11:39:28
Edit: Kuuntelin lisää. Kyllä toisissa soundi tulee aika lähelle kumminkin. Mielenkiintoista.
Joo, kyllä niissä on samoin tässä omassa BC:ssänikin.
Täytyisi sitten kuitenkin kokeilla sitä :) Mutta edelleen, kun kuuntelen sitä Dominiquen pätkää, niin se bassosoundi kuulostaa erilaiselta kuin missään noissa mitä youtubesta löysin, bassonbassommalta, ei lehdykältä.
Pistäs näytettä missä saat Morganista samanlaisen niin katsotaan. Siis soitat pelkkää perusbassoa.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 11:56:55
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:49:35
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 11:39:28
Edit: Kuuntelin lisää. Kyllä toisissa soundi tulee aika lähelle kumminkin. Mielenkiintoista.
Joo, kyllä niissä on samoin tässä omassa BC:ssänikin.
Täytyisi sitten kuitenkin kokeilla sitä :) Mutta edelleen, kun kuuntelen sitä Dominiquen pätkää, niin se bassosoundi kuulostaa erilaiselta kuin missään noissa mitä youtubesta löysin, bassonbassommalta, ei lehdykältä.
Pistäs näytettä missä saat Morganista samanlaisen niin katsotaan. Siis soitat pelkkää perusbassoa.
EDIT: Kaivoin BC:n kaapista ja muistikuvani oli hieman pielessä (taas), ei kuitenkaan ollut yhtä kaunis ja puhtaan kuuloinen kuin tuossa Saltarellassa. Asia on siis vielä ratkaisematta.
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:55:35
EDIT: Kaivoin BC:n kaapista ja muistikuvani oli hieman pielessä (taas), ei kuitenkaan ollut yhtä kaunis ja puhtaan kuuloinen kuin tuossa Saltarellassa. Asia on siis vielä ratkaisematta.
Otankin takaisin tuon perumiseni, kyllä se sittenkin on, ei ehkä ihan yhtä kaunis, mutta italialaisissa kielissä, jotka tässä nyt on diskattipuolella on selvä ero Hohnerin kieliin, ehkä siitä tulee parannusta bassopuolellakin. Otin ääninäytteen. Tässä:
http://www.elisanet.fi/fennotek/TR05___2.wav
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 12:20:39
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:55:35
EDIT: Kaivoin BC:n kaapista ja muistikuvani oli hieman pielessä (taas), ei kuitenkaan ollut yhtä kaunis ja puhtaan kuuloinen kuin tuossa Saltarellassa. Asia on siis vielä ratkaisematta.
Otankin takaisin tuon perumiseni, kyllä se sittenkin on, ei ehkä ihan yhtä kaunis, mutta italialaisissa kielissä, jotka tässä nyt on diskattipuolella on selvä ero Hohnerin kieliin, ehkä siitä tulee parannusta bassopuolellakin. Otin ääninäytteen. Tässä:
http://www.elisanet.fi/fennotek/TR05___2.wav
No, minun korvaan tuossa ei ole mitään samaa kuin siinä Dominiquen äänityksessä. Tuohan mörisee koko soinnin ajan, vähän niinkuin kontrabasso jousella. Dominiquella basso soi hyvin puhtaana, niinkuin näppäilty basso. Pillillä voisi saada samanlaisen äänen, mutta niin iso pilli ei mahdu haitarin sisään. Haitarin erikoisuus taitaa ollakin että niin pienillä fyysisillä mitoilla tehdään niin matalia ääniä. Tekisi mieli väittää, että se juuri vaikuttaa siihen soundiin, että siinä on paljon ylä-ääneksiä.
Edit: rupesin etsiskelemään tietoa vapaalehdykän fysiikasta, ainakaan vielä ei kuitenkaan osunut kohdalle sen tasoista tietopakettia kuin mitä puhaltimista ja muistakin soittimista löytyy täältä http://www.phys.unsw.edu.au/jw/clarinetacoustics.html
Joo, mutta ota huomioon ihan eri äänitystavat ja -laatu, sekä se, että tuossa minulla soi nuotit pitkään.
Melko varmasti kielien laadulla on isokin vaikutus, valtava ero on italiaanoissa Hohnerin kieliin, ainakin diskantissa. Squeezellä ainakin on kokemusta italialaisista vähärivisten bassokielistä, hän varmasti osaa sanoa jotakin. Ja olen kyllä kuullut Youtubesta italialaisilla ja ranskalaisilla vähärivisillä soitettuja biisejä ja niissä minusta basso on kyllä jotain kuten Dominicilla. Tuo Domincin soundi olisi kyllä hyvä tavoite.
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 12:58:12
Joo, mutta ota huomioon ihan eri äänitystavat ja -laatu, sekä se, että tuossa minulla soi nuotit pitkään.
Joo, mutta Dominiquellakin soi riittävän kauan että sen ehtii kuulla.
Mietin sitäkin, voiko soittotekniikalla vaikuttaa, jotenkin päästää ilmaa vähemmän sinne? Jotenkinhan se soundi on dempatumpi kuin vapaan lehdykän.
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 11:30:28
Tässä vielä yksi kysymys Viljolle ja muille asiantuntijoille: Annoit tiedoksi kielen leveydelle 15 mm. Minkä arvioisit olevan pienin mahdollinen/järkevä väli läppien välillä? Ts. kuinka tiiviisti kielet voi pakata vierekkäin?
Siis kielilaatan leveys on normaalisti 16 mm, mutta tehdään myös 15 mm versioina pyydettäessä. Ota kuitenkin huomioon, että oikeastaan tuo leveys on ratkaiseva diskantin puolella, jossa kielilaattoja on vieritysten tosi paljon. Sen sijaan bassossa on enemmän tilaa ihan siitäkin syystä, että bassokielipenkin kielet ovat sointubassokielipenkkien kielieä isommat joka suhteessa - myös leveydessä. MB-soittimissa sitten tilanne on hieman toinen...
Sitten mitä tulee tuohon basso-otelautaan, niin aika pitkälti ovat samanlaisia. Ehkä nyt ei kannata ottaa ihan 1930-luvun pelistä mallia, mutta jostain vaikka 1950-luvulta lähtien aika samanlaisia kaikkialla. Mitoista en tiedä. Reikien koot vaihtelevat riippuen huovan asettelutavasta.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 24-04-2010, 15:46:10
Siis kielilaatan leveys on normaalisti 16 mm, mutta tehdään myös 15 mm versioina pyydettäessä.
No niinpä niin, juuri noin sanoit postissa.
Lainaa
.... bassokielipenkin kielet ovat sointubassokielipenkkien kielieä isommat joka suhteessa - myös leveydessä. ...
Aivan. Varmasti joudun ottamaan kielet sitten sinulta, mikänä leveys bassokielissä ja sointubassokielissä?
Lainaa
Sitten mitä tulee tuohon basso-otelautaan, niin aika pitkälti ovat samanlaisia.
Näyttäisi olevan melkein ellei ihan tuossa Hohnerissa ja Rolandissa. Rollesta sitten kai mallia...
Kiitos tiedoista!
PS. Et sattunut kuuntelemaan tuota Dominiquen bassoa Saltarellasta. Olisi tosiaan kiva tietää mikä on käsityksesi asiasta josta juttelimme yllä.
Kävin kuuntelemassa videoita Saltarellen saitilta. Kivankuuloinen basso heidän vähärivisissä, mutta ei minusta kuitenkaan samanlainen kuin Dominiquen videossa. Harmi, että videot löytyvät sieltä vain vähärivisiin.
Sointubassokielet ovat se 16 mm. En nyt ihan tiedä tarkkaan noiden isojen kielien mittoja. Pitäisi mitata tai kysyä tehtaalta. Tuossa virityksessä olleesta haitarista mittasin toiseksi matalimman kielien leveydeksi 20,5 mm ja matalimman 23 mm.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 16:04:49
Kävin kuuntelemassa videoita Saltarellen saitilta. Kivankuuloinen basso heidän vähärivisissä, mutta ei minusta kuitenkaan samanlainen kuin Dominiquen videossa. Harmi, että videot löytyvät sieltä vain vähärivisiin.
Kyllä minusta on ihan. Kuunteleppa tätä:
http://www.saltarelle.com/videos/Laurentides/chaicrots.m4v.SWF
tai tätä:
http://www.saltarelle.com/videos/Laurentides/quebec1.m4v.SWF
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 17:04:55
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 16:04:49
Kävin kuuntelemassa videoita Saltarellen saitilta. Kivankuuloinen basso heidän vähärivisissä, mutta ei minusta kuitenkaan samanlainen kuin Dominiquen videossa. Harmi, että videot löytyvät sieltä vain vähärivisiin.
Kyllä minusta on ihan. Kuunteleppa tätä:
http://www.saltarelle.com/videos/Laurentides/chaicrots.m4v.SWF
tai tätä:
http://www.saltarelle.com/videos/Laurentides/quebec1.m4v.SWF
Niin, nämä kuuntelinkin. Mutta taidat kuitenkin olla oikeassa. Korva toimii kyllä aika jännästi. Päivällä kun rupesin kuulemaan sen basson niinkuin basistin bassona, niin sitten tosiaan kuulin sen niin. Nyt muutaman tunnin tauon jälkeen kuulen siinä kyllä sen lehdykän äänenkin, tosin varsin pehmeänä. Päivällä kuulin sen soundin vähän onttona niinkuin näppäillyssä bassossa.
No, tästä syystä neuvotaan miksatessakin pitämään taukoja, jotta kuulisi taas oikein eikä niinkuin on ruvennut kuulemaan.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 17:48:44
Niin, nämä kuuntelinkin.
No, tästä syystä neuvotaan miksatessakin pitämään taukoja, jotta kuulisi taas oikein eikä niinkuin on ruvennut kuulemaan.
Juu. Sama pätee myös transkriptoidessa.
Lainaus käyttäjältä: risto - 24-04-2010, 18:23:48
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-04-2010, 17:48:44
Niin, nämä kuuntelinkin.
No, tästä syystä neuvotaan miksatessakin pitämään taukoja, jotta kuulisi taas oikein eikä niinkuin on ruvennut kuulemaan.
Juu. Sama pätee myös transkriptoidessa.
No, kun miettii että aivot joutuvat analysoimaan sitä äänimassaa ja erottelemaan siitä mikä on mikäkin soitin ja ääni, niin alkaa tajuta että sen voi kuullakin eri tavoin.
Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun modifioidusta stradellabassosta, joka sopisi irkkumusaan ja muuhun modaaliseen (kansan)musaan. Mekaniikan suunnittelu etenee itselläni pikkuhiljaa sitä mukaa kun aika antaa myöten. Pian pitää ruveta tosissaan miettimään juuri tätä samaa asiaa mitä tuon linkin keskustelun pohjana olevassa The Session linkissä on mietitty ja juuri nyt samaan aikaan.
http://forum.melodeon.net/index.php/topic,4128.0.html
Tällä viikolla (eli huomenna edit: tai ylihuomenna) alkaa bassomekanismin näppäinvarsien koekoneistukset. Bassokoneistoni designin muutin 96-näppäimiseksi, koska se ei vie yhtään sen enempää tilaa kuin 72-näppäiminen. Koekoneistusten tarkoituksena on tässä vaiheessa vain tarkastaa varsien päiden mitta ja oksatappien reijän koko, jotta muovinäppäin ja oksatappi istuvat paikoilleen sopivan tiukasti, sekä sopivat koneistuarvoit duralumiinilevylle.
Hitaasti mennään, mutta mennään kuitenkin...
Lainaus käyttäjältä: risto - 28-05-2010, 19:42:27
Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun modifioidusta stradellabassosta, joka sopisi irkkumusaan ja muuhun modaaliseen (kansan)musaan. Mekaniikan suunnittelu etenee itselläni pikkuhiljaa sitä mukaa kun aika antaa myöten. Pian pitää ruveta tosissaan miettimään juuri tätä samaa asiaa mitä tuon linkin keskustelun pohjana olevassa The Session linkissä on mietitty ja juuri nyt samaan aikaan.
http://forum.melodeon.net/index.php/topic,4128.0.html
Lukenut tuon... on siellä aina muutakin mielenkiintoista. Vanhasta tottumuksesta käyn tsiikaamassa pari kertaa viikossa, vaikka keskustelin lopetin jo aikoja sitten.
Joo, itselläni myös on ollut pakko vähentää keskustelupalstakäyntejä, aikaa niihin kuluu yllättävästi. Täälläkin näköjään viettänyt aikaa yhteensä yli 10 pv., tosin usein netti/palstat ovat vain auki ja itse jossain ihan muualla.
Tästä bassokoneistosta tulee nyt kuitenkin perinteinen Stradella, myöhemmin voi miettiä noita modaalisia vaihtoehtoja kun nyt saa ensin viilattua valmiiksi normaalin bassokoneistokonseptin.
Laitanpahan tähän liitteeksi surkean kännykkäkuvan ensimmäisestä osasta jonka koneistin tänään, Dim7 soinnun varsi. Tämä on ensimmäinen koneistettu osa ja siis projektin ruumiillistumisen alku. Surkeudestaan ja vähäpätöisyydestään huolimatta kuvalla on siksi siis (minulle) historiallista arvoa, joten saanen pistää sen tänne näkyville. :)
Enempää varsia en viitsinyt turhaa koneistaa ennen kuin olen viilannut päätä niin, että bassonappi istuu sopivan tiukasti varren päässä ja saanut sillä tavalla mitat joilla korjailen osan mallinnosta ja koneistuksen koodausta. Lienee turha odottaa että Viljolla sattuisi olemaan bassonapin sisäreijän mittakuva tai varsi, josta voisi mittoja mittailla. Osia koneistelen verkkaiseen tahtiin aina akun kerkiän ja ehkä postailen niitä tännekin ihmeteltäväksi.
PS. Kuva ei tee osalle oikeutta, koneistettu osa on tietysti suora, saamarin kännykkäkamera. :)
Bassokoneiston rakentelu nytkähti taas yhden pykälän verran eteenpäin. Jokin aika sitten sain Viljolta kaikki napit ja muuta mekaniikkatilpehööriä joiden pohjalta sain liittyville osille korjattua mitat oikeiksi. Seuraavaksi koneistan alumiinisen pohjalevyn johon kaikki romppeet kiinnittyvät.
Yksi isoksi muodostumassa ongelma on kuitenkin ratkaisua vaille, osaisikohan joku antaa vinkkiä. Kyse on poikittaisten akseleiden materiaalista. Tarkoitan niitä yleensä näköjään n. 2.5...3mm halkaisijaltaan olevia akseleita, joita on yksi kutakin läppää kohden eli siis 24 kpl, ja joissa on kiinni iso joukko n. 1mm tangonpätkiä joita näppäivarsissa olevat oksaniitit työntävät.
Hohnerin haitarissa nämä akselit ovat jotakin kovaa seosta, mutta eivät kuitenkaan rautaa. En ole vielä päässyt selvyyteen mistä aineesta on kyse. Sekä 2.5mm akselit että nuo 1mm tangot ovat samaa materiaalia. Ostin jo sokkona 2.5 mm alumiinitankoja akseleiksi, mutta ne ovat niin pehmeitä tavaraa, että niitä ei voi käyttää. Hohnerin materiaalista saa pienillä sivuleikkurilla napsittua vähän voimaa käyttämällä palasia, mikä ei onnistu edes ohuemmasta 1.5mm rautalangasta.
Kyseessä saattaisi tietysti olla duralumiinilanka, jota ei tietenkään saa täältä pohjoisesta mistään. Jenkeistä tilaaminen ei olisi ongelma, mutta pitäisi tietää mistä aineesta on kyse. En haluaisi vaihtaa materiaalia rautaan ja sen vaatimaan kalliiseen tarkkuutta vaativaan hitsaamistyöhön. Olisikohan jollakin, joka on koneistoja korjaillut tietoa asiasta, ehkä myös tietoa mistä tuota lankaa saisi ostettua tai muita ehdotuksia?
Tällaisia bassovarsiaihioita saa Italiasta. Ne on tehty kovemmasta alumiinilangasta, ja alaosa
on litistetty valmiiksi sivutappeja varten. Ostin niitä kerran Kantolan Kalevin kanssa pienen
erän Garinin kaupasta. Ne ovat suoria ja niitä voi taivutella mielensä mukaan sopiviin mutkiin. Valitettavasti Kantola on juuri nyt käymässä Italiassa. Kysele onko muita Italiaan lähtijöitä, jolle voisit antaa tehtäväksi tuoda varsiaihioita. Nämä olisivat oikeaa tavaraa oikeaan paikkaan.
Basson akseleita on tehty sekä teräksestä että messingistä (ohuesta messinkiputkesta).
Sellaista messinkiputkea, mitä esimerkiksi Kouvolassa käytettiin 1930-1950 luvuilla löytyi
muutama vuosi sitten Yhdysvalloista Menards-nimisestä rautakauppaketjusta. Poikkesin
kaikissa näkemissäni kaupoissa ja ostin mitä löysin, en kuitenkaan tarpeeksi. Mistään
muualla sitä lajia en ole onnistunut löytämään. Näistä kaupoista sai vielä monenkokoisia
vanhanajan kromattuja, niklattuja ja messinkiruuveja ei ristipää kannoilla. Ulkomaan mat-
koja kannattaa hyödyntää tälläkin tavalla. Valitettavasti Menardsin postimyyntiä ei ole
Eurooppaan. Euroopassa voisi olla myös rautakauppoja, joista voi löytää käyttökelpoista
haitariin sopivaa tavaraa. Englantihan on vanhanaikainen maa ja sieltä voisi löytää hy-
vinkin vanhoja rautakaupan varastoja. Palatakseni noihin messinkiputkiin, niin ne olisivat
ihanteellisia akseleina. Ne ovat hyvin kevyitä, melko helppo porata läpi ja niihin voi
juottaa tinalla tapit lujasti kiinni. Kolvin pitää vain olla riittävän tehokas. On olemassa
myös yhtä ohutta umpinaista messinkitankoa samassa Menardsissa, niistä tulee jo
aika paljon painoa. Niitäkin voi kuitenkin kotikonstein juottaa, eikä tarvitse hankkia
pistehitsauskonetta. Ehkä aktiivinen netin käyttäjä löytää tätä tavaraa muualtakin.
Alumiiniset akselit eivät näissä hommissa ole riittävän kestäviä. Tapeiksi ja koukuiksi
sopivaa ohutta messinkilankaa saa kaasuhitsauksessa käytettävästä langasta. Siitä
saa myös akselilankaa vanhojen pelien diskanttivarsiin.
Suosittelen rautakauppashoppailua, olitte sitten missä maassa tahansa lomamatkalla.
Toivo
Mainiota käyttökelpoista tietoa Toivo, kiitti todella paljon!
Osa Viljolta tulleista osista tuli juuri Carinilta, kunpa olisi tajunnut tilausta tehdessä, että sieltä kannattaa kysyä niin olisi tullut samassa satsissa. Saisihan ne vieläkin tulemaan postitse, jos vain osaisi kysyä heiltä asiasta niin että ymmärtävät, täytyy selvittää asiaa tuosta suunnasta.
Putki on kyllä hyvä ajatus ja iltselläni olikin eräässä vaiheessa mielessä, että tekisin akselit juuri putkesta, jolloin tapit saisi pysymään paikoillaan ilman hitsausta tai kovajuottamista pursottamalla putki täyteen epoksihartsia ennen tappien paikalleen työntämistä. Epoksi on melko kevyttä, joten siitä ei tulisi huomattavaa painonlisäystä. Askarteluliikkeistä saa amerikkalaista 0.1 tuuman eli n. 2.5mm messinkiputkea, mutta hinta sieltä ostettuna (n. 2eur/300mm) tulee liian kovaksi. Ehkä kuitenkin kannattaisi tilata koemielessä muutama putki ja kokeilla tappien pysyvyyttä tuolla konstilla. Olen joskus käyttänyt liimaamisen ihan lasikuituveneen rakentamisessa käytettävää hartsia ja sillä kyllä pysyy paikallaan, joskin homman tekeminen siistisi vaatii työmenetelmän miettimistä. Menetelmän sotkuisuutta lisää se, että injektioruisku menee roskiin alle puolen tunnin välein. Epoksi myös lisää putken jäykkyyttä niin, että sen jälkeen putkea ei voi enää taivuttaa lainkaan.
(Olen ollut yhteydessä myös ESAB:iin ja sieltä on tulossa jollakin aikataululla näytekappale alumiinin 2.5mm hitsauslangasta. Nämä ovat seosalumiinia, jonka voisi olettaa olevan kovempaa kuin 99% alumiinin, joita nuo jo ostamani tangot ilmeisesti ovat. Kaveri Esabilta lupasi lähettää langat ilmaiseksi kun kerroin että kokeilen langan soveltuvuutta haitarin rakennusprojektiin. :) Saatavuus ja hinta olisivat sopivat jos lanka jäykkyytensä puolesta muuten olisi kelvollista tarkoitukseen.)
Osaatko Toivo sanoa millä konstilla Italiasta saataviin bassovarsiaihioihin on sivutapit perinteisesti kiinnitetty? Vaikuttaisi melkein siltä, että ne on vain prässätty voimalla pieneen reikään. Hohnerin akselin kun nimittäin katkaisee tapin kohdalta, tappi putoaa siististi irti eikä mitään merkkejä sidosaineesta näy. Nykyään on olemassa alumiinin hitsaamiseen Techno Weld niminen hitsausaine, jota käytetään kovajuottamisen tapaan lämmittämällä liekillä kappaleet 380 asteeseen. Sillä liitos on lujempi kuin alumiinin peruslujuus, mutta kaikki tuollainen on hidasta ja hankalaa kun sivutappeja on 96-näppäimisessä koneistossa n. 250 kpl.
Ennen vanhaan bassovarsiaihioihin niitattiin messinkitappi, joka oli sorvattu toisesta päästä
ohuemmaksi. Se laitettiin ohuemman pään mukaan tehtyyn reikään olkapäätä myöten ja
niitattiin tiukasti paikalleen. Nämä tapit olivat nykyisiä alumiinisia huomattavasti kestäväm-
piä. Myös niissä alumiinitapeissa on olkapää, jota vastaan se niitataan tai puristetaan sitä
varten suunnitelluilla pihdeillä. Teuvo Torvinen Kankaanpäässä on suunnitellut ja tehnyt
näitä pihtejä, joilla painetaan tapin reikä ja puristetaan tappi aihioon kiinni. Alumiiniset ta-
pit ovat niin heikkoja, että niissä on oltava muovisukka päällä kulumisen estämiseksi ja
tekeehän se myös koneistoa äänettömämmäksi. Ostin tällaiset pihdit Torviselta ja ne on
tosi hyvät. Hän tekee työkaluja myyntiinkin.
Tässä tämä tällä kertaa.
Toivo
Okei. Hohnerin Concerto II:ta olen solveltuvin osin käyttänyt mallina ja siinä ratkaisu poikkeaa kuvaamastasi vanhasta menetelmästä, tapeissa ei ole olakkeita, vaan ne ovat aivan suoria. Puristusliitoksella / prässäämäällä osia liitetään toisiinsa konerakennuksessa ihan säännöllisesti, reijän ja tapin sovitteen vain pitää olla kohdallaan. Luultavasti koneistan jonkilaisen asennusjikin, jolloin saan tapit ilman olakkeitakin oikealle syvyydelle. Eiköhän tähän joku ratkaisu nyt sitten löydy, tämä keskustelu kyllä auttoi, kiitos vain Toivolle taas.
/Risto
Menestystä sitten vain bassokoneiston rakennukseen. Varmaan perästä kuullaan koneiston
edistymisestä.
Toivo
Kiitos vaan, varmasti kertoilen. Koneiston sain lopulta valmiiksi mallinnettua kun sain Viljolta kauppaosat. Parhaillaan on CNC ohjelmien teko osista työn alla ja aloitin myös bassopään puukopan mallinnuksen. Nuo tangot ovat ainoa ratkaisematon kohta koneistossa, mutta uskallan tässä vaiheessa koneistaa muut osat, kun se tuskin vaikuttaa muihin osiin.
Kävin tässä taannoin myös Lahdessa ja PK-seudulla kiertelemässä jalopuiden kauppiaiden varastoilla tutkailemassa sopivia puulaatuja. Vielä en ole päättänyt mistä materiaalista kopat tekisin.
Mahonki on harmonikanrakennuksessa todettu soivimmaksi puuksi ja yllätys, yllätys suoma-
lainen tervaleppä hyvänä kakkosena.Näistä ja muita puulajeja on tieteellisesti testattu suo-
messa. Kannattaa siis tehdä mahonkivanerista koppa. Jos vaneria ei saa valmiina, niin viiluja
ristiin liimaamalla sitten. Vanhoissa Kouvolan peleissä 1930-40-luvuilla huomaa hyvin selkeän
eron äänen voimakkuudessa, jos kuoret on tehty mahonkivanerista verrattuna koivuvaneriin,
jota enemmän käytettiin. Samoissakin malleissa käytettiin näitä kahta eri vanerilaatua. Myös
havupuuvaneri soi paremmin kuin yleinen koivuvaneri. Siltikin soittimet ovat äänellisesti yk-
silöitä ja joskus koivuvanerirunkoinen haitari soi yllättävän hyvin. Siihen voi tietysti vaikut-
taa soittimen historia eli missä ja miten haitaria on vuosikymmeniä säilytetty. Jos vanerin
haluaa tehdä itse, niin se täytyy liimata kovettuvilla soitinrakennukseen sopivilla liimoilla.
Väärä liima tuhoaa puussa olevan soinnin, joten erikeeperiä ja muita vastaavia liimoja ei
kannata käyttää. Tuttavani Rauno Nieminen Ikaalisten soitinnrakennuskoululta oli tekemässä
näitä testejä muistaakseni parikymmentä vuotta sitten. Itsekin tiedän jotakin puusta, sillä olin enti-
sessä työpaikassani puuseppänä.
Toivo
Ehkä Toivon kommenttiin lisäys: sopiva puu sopivaan käyttötarkoitukseen. Soittimessa on kohtia, missä vaaditaan lujuutta, joissakin taas äänen siirtoa... Eli käyttötarkoitus täytyy tietää ensin.
Joo,kyllä! Kestävyytta vaativissa paikoissa on tavallisesti käytetty pyökkiä kuten esimerkiksi listoissa ja kielipenkkien pohjissa.
Toivo
Joo, puutietämykseni on vielä tällä hetkellä suppea. Sen verran olen asiaan kuitenkin miettinyt, että kaikki kylkiosat teen aidosta jalopuusta ranskalaiseen tyyliin ja vaneria vain pohjalevyihin. Koneistaminen paksuista lähtöaihiosta antaa valtavasti mahdollisuuksia osien muotoiluun, erilaisia pieniä rimoja ja "apupalikoita" jää pois jos niiden tukitoiminnot saa "integroitua" paksusta tavarasta koneistetun osan muotoon. Myös seinämät voi ajaa ohuiksi käyttämällä erilaisia jäykkyyttä lisääviä tukiseinämärakenteita. Kustannuksia ei puusta pienessä haitarissa kuitenkaan tule vaikka käyttäisi paksumpaa tavaraa.
Erilaisia mahonkilaatuja on Suomesta nykyisin vaikea löytää johtuen tarvittavista sertifikaateista joilla puun myyjä voi osoittaa, että puuta ei ole kaadettu suojelluista metsistä. Tämä selvisi "ekskursiollani" eri myyjien luona. Khaya mahonki, jota käytetään veneiden rakennuksessa on melkein kai ainoa mitä on täällä saatavilla laillista toimintaa harjoittavilta puukauppiailta. Joihinkin kohtiin ehkä myös Iroko voisi olla sopivaa. Sitten on tietysti puulaatuja joita perinteisesti käytetään kitaroiden rakentamisessa. Kaikenkaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti itselleni ...
Lainaus käyttäjältä: risto - 02-06-2011, 21:48:41
Joo, puutietämykseni on vielä tällä hetkellä suppea. Sen verran olen asiaan kuitenkin miettinyt, että kaikki kylkiosat teen aidosta jalopuusta ranskalaiseen tyyliin ja vaneria vain pohjalevyihin. Koneistaminen paksuista lähtöaihiosta antaa valtavasti mahdollisuuksia osien muotoiluun, erilaisia pieniä rimoja ja "apupalikoita" jää pois jos niiden tukitoiminnot saa "integroitua" paksusta tavarasta koneistetun osan muotoon. Myös seinämät voi ajaa ohuiksi käyttämällä erilaisia jäykkyyttä lisääviä tukiseinämärakenteita. Kustannuksia ei puusta pienessä haitarissa kuitenkaan tule vaikka käyttäisi paksumpaa tavaraa.
Erilaisia mahonkilaatuja on Suomesta nykyisin vaikea löytää johtuen tarvittavista sertifikaateista joilla puun myyjä voi osoittaa, että puuta ei ole kaadettu suojelluista metsistä. Tämä selvisi "ekskursiollani" eri myyjien luona. Khaya mahonki, jota käytetään veneiden rakennuksessa on melkein kai ainoa mitä on täällä saatavilla laillista toimintaa harjoittavilta puukauppiailta. Joihinkin kohtiin ehkä myös Iroko voisi olla sopivaa. Sitten on tietysti puulaatuja joita perinteisesti käytetään kitaroiden rakentamisessa. Kaikenkaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti itselleni ...
Seuraan mielenkinnolla projektiasi. 99% menee ohi tietotaitoni. Kaikki mikä liittyy ajan kuivattamaan "jalopuuhun" aina riittää reagointiin. Kävin aikoinaan noita kansalaisopiston kursseja: Huonekalujen restaurointi.... Onnea valitsemallesi "matkalle".
Vaneria ryhdyttiin käyttämään sen takia, että se ei vääntyile kuivuessaan yhtä paljon kuin
yhtenäinen puu. Monessa vanhassa soittimessa yhdestä puusta tehdyt sivut ovat taipuneet
kourulle. Näinhän ei normaalioloissa tapahdu, vaan soittimen on täytynyt olla välillä kosteassa ja kuivassa paikassa.Kaikki täytyy kuitenkin ottaa huomioon, jos halutaan mahdol-
lisimman pitkäikäinen soittopeli. Puutavaraa kannattaa varastoida normaalissa huoneenläm-
mössä useita vuosia, kuten varmaan kaikki tietävätkin.
Minullakin on vuosia ollut suunnitteilla 5-rivisen Kukkamallin teko, mutta kaverit
kantavat romukasojaan minulle entisöitäväksi, eivätkä usko, että tarvisisin työ-
rauhaa haitarin valmistamiseen. Eivät usko, että on niitä muitakin korjaajia Suo-
messa. Tämän liitteenä olevan bassopuolen esikuvana ovat olleet "Kouvola",
Dallapé ja Cooperativa. Tämän puuraaka-aineina on ollut havupuuvaneri ja pyökki.
Tästä bassosta puuttuu vielä koneistot, kielipenkit ja koristekaiverrukset. Kaikki
on itse tehtyä koristelistoja myöden.
Toivo
Vanerin on hyvä vaihtoehto, kun tehdään selluloidi pintaisia soittimia. Kuten edellä jo mainittiin, että se ei vetele niin paljoa kuin massiivi puu. Sellulloidilla on valtava voima, kun se kuivuu. Se kitistyy. Toki voi tehdä ns. puupintaisia haitareita vanerista ihan hyvin. Kovempi työ, viiluttaa pintaviilut yms.
Pienen soittimen kohdalla massiivi puu toimii ihan moitteettomasti. Puuvalintoihin vaikuttaa kokemus eri puulajeista ainakin omalla kohdalla. Varsiki kielipenkin puu valintoihin. Jolla on yllättävän paljon merkitystä kokonaisuudessa. Kuin myös välipohja materiaalilla.
Kuten Topi mainitsi mahonki, se on hyvä vaihtoehto kuin myös tervaleppä.
Myöskin pähkinäpuu, kirsikka, päärynäpuu, vaahtera, haapa (haapa jossain kohdin) on hyviä vaihtoehtoja. Unohtamatta yhtä jalopuuta vaikka sitä ei sanota jalopuuksi. Tieheästi kasvanut honka.
Niitä kouruksi vääntyneitä yhdestä puusta tehtyjä haitareita ovat juuri olleet vanhat puupin-
taiset haitarit, mutta niitähän on vuosien aikana säilytetty missä tahansa. Monet niistä on
päällystetty jakaranda-viilulla, joten tätäkin puulajia on käytetty.Sen verran olen tutkinut
vanhojen pelien akustiikkaa, että puisilla välikansilla soi vielä paremmin. Mitä enemmän
lisätään alumiinia, niin sen sammuneempi ääni. Olenkin pohtinut, että tekisikö diskantiin
välikannen teräksestä tai puusta ja laittaisi koplariliuskat vanhaan tapaan kielipenkkeihin.
Pitäisi olla pieni sarja, että kokeilisi kaikkia vaihtoehtoja ja sitten tekisi lisää parhaimmaksi
osoittautuneella välikannella.Pienet 1-2 riviset pysyvät kuosissaan,vaikka on yhdestä puusta
tehdyt sivut. Isompi yli 40 cm korkea arveluttaisi ainakin itseäni. No, jokainen tekee haita-
rinsa itse ja "vihollisen" ääntä ei pidä kuunnella. Usein yhteiset pohdinnot ovat kuitenkin
hedelmällisiä.
Toivo
Komppaisin tässä kyllä Squeezea, eihän ne jalopuusta tehdyt huonekalutkaan yleensä mihinkään itsekseen vääntyile vaikka seisoisivat terassilla. Ja ovathan italialaiset isommat vähärivisetkin ole usein jalopuusta tehtyjä.
Tästä haitarista ei nyt tule ihan niin matalaa (polvelta leukaan) kuin olisi halunnut, mutta tämä johtuu kokonaan saatavilla olevien bassokielten leveydestä + palkeen viikkauksen korkeudesta. Näin ollen korkeus on luokkaa 330-340 mm riippuen mitä päätän viikkauksen korkeudeksi. Siis jonkin verran ehkä isoimpia vähärivisiä korkeampia. Uskoisin silti, että noissa mitoissa vääntelyä ei juurikaan pitäisi tapahtua kunhan tekee puusepänkuivasta ja osaa suunnittella levypintojen jäkistykset sopivasti.
(Houkuttaisi tehdä palje 20mm sisäkorkeuden viikkauksella, kun siihen minulla on kartongin viikkausvärkki tehtynä pikkuhohneria varten).
Muutama tärkeä seikka kokopuun käytössä on:
- kuivatus. Puusepän kostea ei ole riittävä.
- puiden valinta -> riittävä kuivatus, kun puut ovat sahattu melkein muotoonsa (vrt. viulun kannen puiden kuivaus ja tekeminen). Tätä en ole riittävästi kokeillut, mutta luotettaneen viulurakentajien usean sadan vuoden perinteisiin. Eivät ne turhaan ole perinteitä
- Ilmasto. Jos soittimet tehdään Suomessa talvella ja ne lähtevät vaikka brasiliaan, niin on selvä, että 2-3 kuluessa soittimeen tulee varmasti vikaa, jos on väärin tehty. Tämä näkyy myös Italiasta suomeen tuoduissa soittimissa diskantin kahvan ja diskanttirungon liitoksen elämisenä: valoa vasten katsottaessa ja sormella tunnustellessa huomaa liimausliitoksen elämisen selluloidin alta.
- Mahdollisimman ohutta puuta: Mitä enemmän puussa on tangettia, sitä enemmän puu elää kosteusvaihteluista (haastattelutieto kouvolan tehtaan työntekijältä). Tämän takia viilutettu puu on hyvä: ei ole käytännössä taipuvaa tangenttia. 5-rivistä puupintaiseksi haluttua soitinta ei kuitenkaana voi tehdä vanerista mikäli haluaa puun syiden näkyvän. Tummaksi maalattuna kulmista häviää rumat viilujen kerrosnäkymät.
OK. Mahdollistahan olisi myös käyttää puut termokäsittelyssä ennen koneistusta.
Lämpökuivauksessa on älyttömän tarka se ohjelma, millä se viedään läpi. Pahimmassa tapauksessa puu tykkyyntyy työstössä, jos kuivaus on tehty väärin.
Luultavasti koneistan kaikki puuosien muodot ensin MDF:stä kokeilun vuoksi ja samalla ehtii perehtyä puuasioihin rauhassa ja selvitellä sitä puolta. Toisekseen diskanttikoneistokin pitää saada ensin suunniteltua, että tietää vaikuttaako se pelin ulkomittoin. Pitää tehdä muutakin, eli aikaahan palaa ennen kuin sinne asti pääsee...
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 03-06-2011, 19:17:51
Lämpökuivauksessa on älyttömän tarka se ohjelma, millä se viedään läpi. Pahimmassa tapauksessa puu tykkyyntyy työstössä, jos kuivaus on tehty väärin.
Niitähän on Suomessa laitoksia jotka tekevät kitaran kansiin ja muihin puuosiin lämpökäsittelyä, siellä luulisi olevan tietotaitoa. Mitään uunia ei kannata itse ruveta rakentamaan ja kokeilemaan.
Pohjalevy koneistettu, pari kuvaa. Tässä levy juuri koneesta tulleena. Rivistö pieniä osia on keinuvarsien akselin pukkeja. Tuo ratkaisu pitää miettiä uusiksi jos vielä tekee toisen, asentaminen vaatii vähän liikaa näpräämistä. Pari muuta näkyvää laippaa kuvassa eivät liity haitariin:
Tässä pohjalevy alta päin katsottuna putsattuna. Pienet kolot ovat näppäinvarsien rungon kiinnityksen muttereille, mitta mutterin avainväli. Mutskut jäävät levyn alle. Muita koloja muita tarkoituksia varten. Siistimpää levyä ei saa edes kaupasta :)
Onko tässä mun Nokia N95:ssä jotenkin huono tuo kamera, kun näyttää siltä että muilla kameroilla otetut kuvat ovat aina parempia? Vai pitäisiköhän tosiaan ostaa oikea digikamera? Noita kuvia parempia en vain saa aikaiseksi tällä pelillä, pitäisi kuitenkin olla 5 megan kamera...
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 18:40:53
Onko tässä mun Nokia N95:ssä jotenkin huono tuo kamera, kun näyttää siltä että muilla kameroilla otetut kuvat ovat aina parempia? Vai pitäisiköhän tosiaan ostaa oikea digikamera? Noita kuvia parempia en vain saa aikaiseksi tällä pelillä, pitäisi kuitenkin olla 5 megan kamera...
Jos aiot kuvata ko. aihetta esim. vakavampaan demotarkoitukseen, niin kannattaa varmaan hankkia "oikinen" kamera, jossa kunnollinen optiikka myös makrokuviin.
Ittekin halusin kunnollisen makrokuvausvehkeen, mutta kun objektiivi maksoi 900 euroa, niin sitten pidättäydyin perusjärkkärissä. Tai sonyn nex 5 tuo on. Ei siis nyt ihan perinteinen järkkäri, mut järkkärin kenno siinä on ja käsitarkennus.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-06-2011, 20:25:18
Ittekin halusin kunnollisen makrokuvausvehkeen, mutta kun objektiivi maksoi 900 euroa, niin sitten pidättäydyin perusjärkkärissä. Tai sonyn nex 5 tuo on. Ei siis nyt ihan perinteinen järkkäri, mut järkkärin kenno siinä on ja käsitarkennus.
Käsittäässeni ihan "perusjärkkärillä" saa "tähän" aivan riittäviä kuvia. Noilla kallilla objektiiveillä kai mennään jo mikroskooppikuvauksen puolelle????
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-06-2011, 20:51:58
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-06-2011, 20:25:18
Ittekin halusin kunnollisen makrokuvausvehkeen, mutta kun objektiivi maksoi 900 euroa, niin sitten pidättäydyin perusjärkkärissä. Tai sonyn nex 5 tuo on. Ei siis nyt ihan perinteinen järkkäri, mut järkkärin kenno siinä on ja käsitarkennus.
Käsittäässeni ihan "perusjärkkärillä" saa "tähän" aivan riittäviä kuvia. Noilla kallilla objektiiveillä kai mennään jo mikroskooppikuvauksen puolelle????
Joo. Niillä saa laskettua vaikka kärpäsen aivosolut...
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-06-2011, 19:37:44
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 18:40:53
Onko tässä mun Nokia N95:ssä jotenkin huono tuo kamera, kun näyttää siltä että muilla kameroilla otetut kuvat ovat aina parempia? Vai pitäisiköhän tosiaan ostaa oikea digikamera? Noita kuvia parempia en vain saa aikaiseksi tällä pelillä, pitäisi kuitenkin olla 5 megan kamera...
Jos aiot kuvata ko. aihetta esim. vakavampaan demotarkoitukseen, niin kannattaa varmaan hankkia "oikinen" kamera, jossa kunnollinen optiikka myös makrokuviin.
Mä en usko että se kauheasti auttaisi kun en ole ikinä kuvausta harrastanut. :) Pitäisi löytää jokin halpa mutta hyvä digikamera, jolla saa läheltäkin hyviä kuvia. Kaikki rahat taas loppu. :)Tää vanha Nokia ottaa kyllä melko hyviä ulkona, mutta tuolla tavalla salamalla otettuna ovat ihan onnettomia.
Näköjään Viljo sai aikaiseksi Nexuksen tai mikä Nex ostamisen, siitähän oli juttua aikanaan. :)
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 21:25:21
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-06-2011, 19:37:44
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 18:40:53
Onko tässä mun Nokia N95:ssä jotenkin huono tuo kamera, kun näyttää siltä että muilla kameroilla otetut kuvat ovat aina parempia? Vai pitäisiköhän tosiaan ostaa oikea digikamera? Noita kuvia parempia en vain saa aikaiseksi tällä pelillä, pitäisi kuitenkin olla 5 megan kamera...
Jos aiot kuvata ko. aihetta esim. vakavampaan demotarkoitukseen, niin kannattaa varmaan hankkia "oikinen" kamera, jossa kunnollinen optiikka myös makrokuviin.
Mä en usko että se kauheasti auttaisi kun en ole ikinä kuvausta harrastanut. :) Pitäisi löytää jokin halpa mutta hyvä digikamera, jolla saa läheltäkin hyviä kuvia. Kaikki rahat taas loppu. :)Tää vanha Nokia ottaa kyllä melko hyviä ulkona, mutta tuolla tavalla salamalla otettuna ovat ihan onnettomia.
Näköjään Viljo sai aikaiseksi Nexuksen tai mikä Nex ostamisen, siitähän oli juttua aikanaan. :)
Aikaisemmin paljonkin valokuvausta harrastaneena; mutta: Ainoa digikamera, millä nykyään kuvaan on vuosia vanha Canon IXUS, siinä aivan mainio makrokuvausoptio - hyvä optiikka.
- Ei noita miljoonia pikseleitä kukaan tarvitse - omassani kai just 5. Kuka meistä printattavia A2 - julisteita tarvitsee?????. Tärkeintä on käsitarkennusmahdollisuus. Kuviahan voi sitten parannella ja skarpata softilla - jos tarpeen.
Seuraavaksi koneistelen läpinäkyvästä polykarbonaatista (Lexan) venttililäpät ja liimaan niihin nahat ja huovat. Täytyy ensin tehdä nuo, jotta näen mikä niiden todelliseksi paksuudeksi muodostuu ja saan mitattua josko läppien varsien kuvia pitää muuttaa todellisen korkeuden perusteella. Sen jälkeen voin vasta koneistaa läppien varret.
Aiemmin mainitut akselit ovat vielä hakusessa ja pitää laatia ja lähetellä kyselyitä. Esabilta tuli AL hitsauspuikot, mutta ne ovat aavistuksen liian ohuita eivätkä yhtä jämäkkää tavaraa kuin Hohnerin materiaali. Eräänä uutena vaihtoehtona tulee mieleen instrumentointiputket rosterista. Selvittelyä siis riittää.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-06-2011, 21:37:12
Aikaisemmin paljonkin valokuvausta harrastaneena; mutta: Ainoa digikamera, millä nykyään kuvaan on vuosia vanha Canon IXUS, siinä aivan mainio makrokuvausoptio - hyvä optiikka.
- Ei noita miljoonia pikseleitä kukaan tarvitse - omassani kai just 5. Kuka meistä printattavia A2 - julisteita tarvitsee?????. Tärkeintä on käsitarkennusmahdollisuus. Kuviahan voi sitten parannella ja skarpata softilla - jos tarpeen.
Noita vois ehkä löytyä käytettynäkin...
PS. Parantelusta - joo just sain hankittua Photoshop Extended softan. Sillä saa kai aikaiseksi kaikelaista parantelua, se on myös yksi syy miksi rupesi taas himottamaan kameran hankinta.
Vähän toisaan harmittaa noiden kuvieni laatu kun katsoin niitä uudestaan. Siis osat ovat oikeasti vimosen päälle siistejä ja tarkkaan mitoillaan. Kuvissa aukkojen reunoilla näkyvät epäselvät pöperöt ovat kaksipuolisen teipin jäänteitä. Nuo pikkuriikkiset osat jätin kiinni aihiolevyyn ohuella 0.3mm kannaksella, jotta ne eivät liikkuisi koneistuksen aikana, muulla tavalla niitä on melkein mahdotonta koneistaa. Osat irroitin sitten aihiosta ja toisistaan katkaisemalla kannakset vain saksilla.
Mulla oli ixus 40. Se oli sillon just Mikrobitin testivoittaja. Se kestikin jotain vähän alle 15 000 kuvaa. Nyt tämä uus Nex 5 paukuttelee pien 1200 kuvan rajaviivan. Ja tuossa on just se käsitarkennus, mikä oli mulla kriteerinä. Se on ehdoton makrokuvauksessa.
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 21:45:52
PS. Parantelusta - joo just sain hankittua Photoshop Extended softan. Sillä saa kai aikaiseksi kaikelaista parantelua, se on myös yksi syy miksi rupesi taas himottamaan kameran hankinta.
Hanki Risto mikä tahansa zoomaava pokkari hintaluokassa n. 100-200 eukkua; kaikissa on makrokuvausoptio. PH:lla voit sitten hieman fiilata kuvan ilmiasua, jos innostusta riittää ja tarvetta on.
- Jalusta vois olla paikallaan lähikuvaukseen - mutta niitähän saa kympillä?
Joo, kyllä se on kai jo ihan pakko ...
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2011, 22:01:37
Joo, kyllä se on kai jo ihan pakko ...
Puhelin puhumiseen ja kamera kuvaamiseen:-)
:)
Lainaus Squeezen postista sohvan puolelta:
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 14-06-2011, 20:17:08
Lapin reissu tehtynä ja lopullakin sain tyssähitsauskoneen käyttööni sekä muuta materiaalia.
Samalla tuli vanhoja kouvolan ja kukkolan ym kielisarjoja.
Muutama tuhat kilometria tuli vanhalla rouvalla ajettua.
Jos tekisi akselit raudasta tyssähitsaus olisi kyllä yksi vaihtoehto. Sitä varten pitäisi kuitenkin rakentaa paikoitusjikisysteemi jokaiselle 24 akselille, että tapit osuvat luokkaa plus-miinus-kymppi tarkkuudella paikoilleen. Hitsisaumat pitää myös hioa ylimääräisistä purseista ja lopuksi akselit käyttää pintakäsittelyssä. Pienissä määrissä siis kallis ratkaisu, mutta sarjatuotannossa varmasti edullinen. Umpiraudasta tosin tulee painoa, nämä Hohnerin akselit painavat vain n. 12-15 grammaa per akseli eli kaikki yhteensä 280-360g. Kun raudan tiheys on n. 3x alumiinin tiheys tulisi raudasta tehtynä lähes kilon painoinen akselistopaketti.
Askartelukaupasta löysin oikean halkaisijaista messinkiputkea. Hinta vaan on liian kova pitemällä tähtäimellä eli 1,70 e/300mm pätkä. Ainakin tähän ensimmäiseen kokeilen pysyvätkö tapit lujasti paikoillaan jos poraan putkeen reijät tapeille ja täytän messikiputken super epoksilla.
Tiedustelin Saksasta eräältä haitaritehtaalta Hohnerin kovan alumiinitankomateriaalin saatavuutta ja tulos oli negatiivinen. Tiesivät kuitenkin sanoa, että materiaali on jokin alumiinin ja sinkin seos. Jos olisi toimiva haitaritehdas, niin voisi jopa miettiä akselitankojen valamista tuollaisesta alhaisen sulamislämpötilan seoksesta.
Kuvassa akseli ja sen akselipukit paikallaan.
Taidan kuitenkin heti muuttaa konstruktiota ja mallintaa pohjalevyn uusiksi tuolta osin liiallisen näpräämisen vuoksi. Parempi tehdä muutos heti samantien tässä vaiheessa. Huomenna kuitenkin koneistan venttiilien läpät pohjalevyn materiaalia odotellessa.
PS. Kuva on otettu uudella Panasonic DMC-TZ9 kamerallani. Vähän parempi kuva, varmaan paranee kun opin (ulkoa) kameran säädöt.
PPS. Ihmellisen voimakas perspektiivi tuossa kuvassa kuitenkin alustna oleva paperikin on ihan kaareva...
Lainaus käyttäjältä: risto - 16-06-2011, 20:53:39
Kuvassa akseli ja sen akselipukit paikallaan.
Taidan kuitenkin heti muuttaa konstruktiota ja mallintaa pohjalevyn uusiksi tuolta osin liiallisen näpräämisen vuoksi. Parempi tehdä muutos heti samantien tässä vaiheessa. Huomenna kuitenkin koneistan venttiilien läpät pohjalevyn materiaalia odotellessa.
PS. Kuva on otettu uudella Panasonic DMC-TZ9 kamerallani. Vähän parempi kuva, varmaan paranee kun opin (ulkoa) kameran säädöt.
PPS. Ihmellisen voimakas perspektiivi tuossa kuvassa kuitenkin alustna oleva paperikin on ihan kaareva...
Kuvahan erinomaisen hyvä. Noita perspektiivijuttuja kai voi vaan parannella sohtan kanssa - ei siis kameran omien säätöjen?
Joo, Photoshopista opettelin viimeyönä crop työkalun käyttöä, sillä voisi. Luulen kuitenkin että kamerallakin voisi parannella. Tässä on macrozoomi, ehkä se auttaa asiaa, siltä osin en vielä ole lukenut manuskaa...
Lainaus käyttäjältä: risto - 16-06-2011, 21:12:31
Joo, Photoshopista opettelin viimeyönä crop työkalun käyttöä, sillä voisi. Luulen kuitenkin että kamerallakin voisi parannella. Tässä on macrozoomi, ehkä se auttaa asiaa, siltä osin en vielä ole lukenut manuskaa...
En minäkään noita nykyaikaisten digikameroiden ominaisuuksia tunne. Aikaisemminhan oli filmikameroille olemassa objektiiveja, jotka oikaisivat perspektiiviä. Tarkoitettuja nimenomaan arkkitehtikuvaukseen ja vaativaan tuotekuvaukseen. Hinnatkin sitten enemmän, kuin itse kameroilla.
Kuva ensimmäisistä venttiililäpistä. Läpissä vähän tuollaista lujuusopillista muotoilua. Vaaka, jonka tarkkuus on +/- 1g näyttää kolmelle isolle läpälle yhteispainoksi 5g ja pienille yhteispainoksi 4g.
Ajan läpistä vielä toisen version pienemmillä syötöillä paremman pinnanlaadun vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: risto - 16-06-2011, 12:27:21
Lainaus Squeezen postista sohvan puolelta:
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 14-06-2011, 20:17:08
Lapin reissu tehtynä ja lopullakin sain tyssähitsauskoneen käyttööni sekä muuta materiaalia.
Samalla tuli vanhoja kouvolan ja kukkolan ym kielisarjoja.
Muutama tuhat kilometria tuli vanhalla rouvalla ajettua.
Jos tekisi akselit raudasta tyssähitsaus olisi kyllä yksi vaihtoehto. Sitä varten pitäisi kuitenkin rakentaa paikoitusjikisysteemi jokaiselle 24 akselille, että tapit osuvat luokkaa plus-miinus-kymppi tarkkuudella paikoilleen. Hitsisaumat pitää myös hioa ylimääräisistä purseista ja lopuksi akselit käyttää pintakäsittelyssä. Pienissä määrissä siis kallis ratkaisu, mutta sarjatuotannossa varmasti edullinen. Umpiraudasta tosin tulee painoa, nämä Hohnerin akselit painavat vain n. 12-15 grammaa per akseli eli kaikki yhteensä 280-360g. Kun raudan tiheys on n. 3x alumiinin tiheys tulisi raudasta tehtynä lähes kilon painoinen akselistopaketti.
Askartelukaupasta löysin oikean halkaisijaista messinkiputkea. Hinta vaan on liian kova pitemällä tähtäimellä eli 1,70 e/300mm pätkä. Ainakin tähän ensimmäiseen kokeilen pysyvätkö tapit lujasti paikoillaan jos poraan putkeen reijät tapeille ja täytän messikiputken super epoksilla.
Tiedustelin Saksasta eräältä haitaritehtaalta Hohnerin kovan alumiinitankomateriaalin saatavuutta ja tulos oli negatiivinen. Tiesivät kuitenkin sanoa, että materiaali on jokin alumiinin ja sinkin seos. Jos olisi toimiva haitaritehdas, niin voisi jopa miettiä akselitankojen valamista tuollaisesta alhaisen sulamislämpötilan seoksesta.
Vähärivisissä onneksi ei tule kovin paljoa bassoon mekaniikkaa. Joten olen käyttäny rautaa. On tietenkin hitsatussa värkissä jälkitöitä.
Oletko kokeillu merialumiinia? Minulla on kyllä varastossa alumiiniinisia valmiita näppäinvarsia, siis semmosia jotka on tarkoitettu 5-rivisen bassoon.
Lainaus käyttäjältä: squeeze - 18-06-2011, 10:16:13
Vähärivisissä onneksi ei tule kovin paljoa bassoon mekaniikkaa. Joten olen käyttäny rautaa. On tietenkin hitsatussa värkissä jälkitöitä.
Oletko kokeillu merialumiinia?
Vähärivisissä tosiaan painoa ei niinkään kerry, painoa saisi tietysti alas tässä rautaa käyttäessä pienentämällä akselin halkaisijaa.
Duralumiini on merialumiinia lujempaa ja sillä on selvästi paremmat koneistettavuusominaisuudet. Merialumiini on sitkoista tavaraa, joten siitä ei irtoa kunnon lastua ja lastu pyrkii sulamaan kiinni terään, mikä tekee koneistamisen vaikeaksi varsinkin pienillä, helposti katkeavilla terillä. Virtaava ja jäähdyttävä leikkuunesteen kierto ehkä auttaisi, mutta en meinaa sellaista järjestelmää hankkia.
Lainaa
Minulla on kyllä varastossa alumiiniinisia valmiita näppäinvarsia, siis semmosia jotka on tarkoitettu 5-rivisen bassoon.
Tähän koneistoon ei käy mikään olemassa oleva näppäinvarsi, kun kaikki osat ovat omilla mitoillaan.
Vaikka tarkan mallinnoksen vuoksi osat ylensä istuvat niinkuin ne on piirretty, näyttää siltä, että joudun tekemään jotkin asiat uusiksi kertaan tai pariin, jotta olisin itse tyytyväinen lopputulokseen joka suhteessa. Postailenkin siis tästä lähtien vasta kun jokin juttu on riittävän valmis, tuskin kukaan onkaan niin erityisemmin kiinnostunut rakentamiseen liittyvistä raadollisista välivaiheista. :)
Hei Risto!
Minua jäi kiinnostamaan tuo ohut messinkiputki, jota Amerikan matkallani löysin pienen
määrän. Sille olisi käyttöä vanhojen pelien entisöinnissä, joten mistä askartelukaupasta
sitä voi tilata?
Toivo
Toivo
Ostin Hesasta Hämeentieltä www.mallikauppa.fi. Putken valmistaja on englantilainen K&S, saman valmistajan putkea saa muistakin askarteluliikkeistä.
/Risto
Kiitos Risto! Siellä näyttää olevan muutakin mielenkiintoista.
Toivo
Korjaus tuohon messinkiputken valmistajaan, se onkin amerikkalainen eikä englantilainen K&S Engineering.
Varmaankin ihan samoja kuin Amerikasta ostamani. Ainakin mitoista ja pituudesta päätellen.
Jos tarvitset bassonäppäimiä, niin minulla on muutama ylimääräinen sarja loimunkirjavia
valkoisia Italiasta ostettuja, paksuus 7,5 mm ja korkeus 15 mm. Ostin niitä yli kymmenen vuotta sitten 12 sarjaa 120-näpäimistä bassoa varten. Kaksi sarjaa on vasta käytetty, joten kyllä näistä joutaa. En nyt enää muista hintaa, mutta eiköhän näille sopiva omakustannus-
hinta löydy.
Toivo
Kiitos vaan tarjouksesta, tähän kappaleeseen ostin kuitenkin jo kaikki napit Viljolta. Lähdes kaikki tarvittava on hankittuna koneiston osalta. Eniten huolestuttaa edelleen nuo 24 akselia. Vastushitsaaminen voisi olla asia mitä kannattaisi kokeilla, vaan pitäisi hankkia laitteita jne., ei ehkä mikään pieni osaprojekti...
Minulla on remontissa 1932 vuoden Cooperativan rappukahva. Hämmästyttävää siinä on
bassopuolen teräskoneisto. Esimerkiksi läppien varret on tehty 2 mm teräslangasta ja niihin
on jo silloin osattu hitsata nostokoukut ja niin siististi, että hitsaussaumoja ei näy. Yhtään
ei pysty sanomaan millä menetelmällä nostokoukut on kiinnitetty, mutta työn jälki on huip-
puluokkaa tämänkin päivän mittapuun mukaan. Kuva on vähän epäterävä ja basso putsaa-
matta pölystä ja liasta. Teen siinä vielä pintatöitä, joten hionnasta tulevaa pölyä tulee vielä
joka paikkaan. Kun kuoret on kunnossa, niin sitten puhdistan koneiston ja laitan uudet läp-
pänahat. Tämä Kukkolan piirustuksilla tehty peli on tappajahaitaristin unelma. Se soi todella
lujaa ja kirkkaasti. Runko on ohutkuorinen ja kokokonaan mahonkivanerista. Ääniaukot ovat
erittäin isot. Kukkolan tilaamat 4-äänikertaiset Cooperativat vuosilta 1931-33 olivat tämän
tehtaan parhaita pelejä. Edustuksen siirryttyä Fazerin musiikkikaupalle tehdas teki taas har-
monikkansa oman pään mukaan pienentämällä ääniaukkoja huomattavasti ja paksuntamalla
kuoria. Ne eivät sitten enää soineetkaan yhtä hyvin. Nestori Kukkolalla näyttää olleen tieto
harmonikan ominaisuuksista jo vuosia ennen oman tehtaan perustamista, sillä olihan hän
korjannut ja rakennellut yksittäisiä kappaleina omia soittimia. Kukkolan Soitin Oy teki en-
simmäiset harmonikkansa täysin samanlaisiksi, kuin Cooperativat. Nekin olivat voimakas-
äänisiä, mutta ne oli tehty eri puista ja koneistot olivat liian pehmeästä alumiinista. Tämä
kostautui etenkin bassopuolella, sillä niissä esiintyi ja esiintyy vuosien mittaan ongelmia.
Viipurilaisen basso on tahmea ja ääniä saattaa jäädä soimaan. Toisiaan koskettavat me-
talliosat eivät ole tarpeeksi liukkaita. Cooperativassa on teräksestä johtuen jämäkkä ja
ehkä kestävin bassokoneisto, mitä olen missään nähnyt. Sen haittapuoli on, että sen ää-
ni kuuluu hiukan soittajan sylissä. Yleisö sitä ei kyllä onneksi kuule.
Toivo
Hieno kuva ja valaiseva selitys, kiitos.
Kun kyselin Harmonan tehtaalta Saksasta Hohnerin akseleiden materiaalin saatavuudesta kertoivat samassa yhteydessä, että he itse käyttävät galvanoitua teräslankaa. Kun katselee ympärilleen, niin esimerkkejä siististä lankojen (vastus)hitsaamisesta löytyy tietysti runsaasti, esimerkiksi kurkistamalla vaikka hellan uuniin, sen ritiläpellistä, sekä kaikelaisista koreista.
Velipojalla oli 90-luvulla oma tuote, rautalangasta tehty roskapussiteline ja sekin oli tietysti siististi hitsattu. Muutaman sadan kappaleen sarjassa tehtynä maksoi muistaakseni noin 15 markkaa kpl. Yritänkin päästä käymään jossakin lankafirmassa ekskursiolla kuvan ja mallikappaleen kanssa kyselemässä mitä maksaisi, jos vaikka samalla näkisi minkälaisia laitteita käyttävät. Toinen tärkeä asia on langan materiaali, eli mikä/mitkä lujemmat teräkset ovat sopivia vastushitsaamiselle.
/Risto
Pari kuvaa tyssäkoneesta. Kuvat ei ole kovin hyviä.
Tulee tässä mieleen, että 1-2 haitaria varten ei kannata ostaa näitä vehkeitä, ellei sitten ole
muutakin käyttöä. Ehkä jonkun verstaalla voisi käydä tekemässä. On olemassa pieniäkin
kaasuhitsauslaitteita, jolla voisi tehdä kestäviä juotoksia, mutta jälki ei ole yhtä siisti. Pedant-teina ihmisinä tykkäämme, että konehuoneen pitää olla yhtä siisti kuin päälipuolikin. Tässä
taas muutama ajatus aiheesta.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 22-06-2011, 12:08:07
Tulee tässä mieleen, että 1-2 haitaria varten ei kannata ostaa näitä vehkeitä, ellei sitten ole
muutakin käyttöä. Ehkä jonkun verstaalla voisi käydä tekemässä. On olemassa pieniäkin
kaasuhitsauslaitteita, jolla voisi tehdä kestäviä juotoksia, mutta jälki ei ole yhtä siisti. Pedant-teina ihmisinä tykkäämme, että konehuoneen pitää olla yhtä siisti kuin päälipuolikin. Tässä
taas muutama ajatus aiheesta.
Toivo
Tässä pari kuvaa tyssähitsauksestani, ei tarvitse paljoa hioskella. tulee aika siistiä jälkeä..
Hienoa!
Itse mietin, että olisi omalle tyssäkoneelle tarvetta, mutta en sellaista osaa rakentaa tai ei ihan sellaiseen kalliiseen ja (turhan?) isoon värkkiin ole varaa. On tuossa yksi koneisto kun pitäisi käydä kokonaan läpi...
Lainaus käyttäjältä: huru.ukko - 22-06-2011, 14:34:45
Tässä pari kuvaa tyssähitsauksestani, ei tarvitse paljoa hioskella. tulee aika siistiä jälkeä..
Huru.ukko ei taidakaan olla niinkään huruinen. :) Hienoa jälkeä!
Missäpäin Suomea muuten vaikutat herra huru.ukko?
Samat sanat. Hyvännäköiset akselit on.
Toivo
Akselit ovat nyt sen verran iso ongelma ja kriittinen juttu, että lienee parasta ottaa time out muusta värkkäämisestä ja keskittyä selvittämään tämä asia ensin kuntoon.
Koneistoni on kasettityyppinen ratkaisu Hohnerin tyyliin, ja niissä oksalankojen tarkka paikoitus akselilla on tärkeää, nähtävästi ehkä tärkempää kuin sellaisissa koneistotyypeissä, missä lankaa voi jonkin verran vapaammin taivutella ja suunnata oikeaan asentoonsa hitsaamisen jälkeen. Olin yhteydessä Lankapaja Oy:n ja sain sieltä hieman tietoa. Ensin joudun kuitenkin värkkäämään jotakin, jolla saan oksalangat tarkasti paikoitettua.
Reikien poraus dia 2.5mm rauta-akseleihin onnistuu nyt hienosti. Tarkoitus on kovajuottaa oksatapit akseleihin. Pitää kuitenkin tilata Saksasta aavistuksen pienempiä poria, tappi heiluu liikaa reijässä ja voi juottaessa jäädä vinoon asentoon. Kovajuottamista varten pitää hankkia välineet ja opetella kovajuoton tekeminen.
Aikaa paloi materiaalien odottamiseen ja sopivien oksatappien halkaisijoiden ja niille sopivien porien etsimiseen, tilaamiseen ja kokeiluihin. Kuvissa porausjiki, jossa näkyy tasaus ja alkuporaus ja toisessa C-tanko jossa oksatapit asennettuna.
Lankapaja oy, josta sain akselin matskun koekappaleet heittäytyi kalliiksi ja rupesi pyytämään 50e+alv dia 2.5mm rautalangan määrästä, joka riittäisi kahteen koneistoon. Piti etsiä toinen paikka ja nyt hinta oli oikea kun otin 50m lankaa.
Paljon piti kokeilla eri asioita, mutta jätän kertomatta miten homma on nyt tehty. Sen voin sanoa, että luovuin kovajuottamisesta sitä edes kokeilematta, vaikka ehdin jo tilata kaikki välineet ja tarvikkeet. Jos näitä tekisi enemmän ja myyntiin vielä pitäisi muutama asia tehdä toisin.
Ainahan tehdessä virheitä sattuu ja jonkun asian joutuu tekemään moneen kertaan, mutta
varmasti on kiva tehdä jotakin aivan omaa. Haitarissa on perussääntönä, että mahdollisimman kevyet rakenteet jotka samalla ovat myös mahdollisimman kestävät.
Hiljaa hyvä tulee - sanotaan!
Toivo