Moro,
Lojuuko jollain varastossa nahkaiset lukot Wiipurilaiseen. Hakusessa siis sellaiset nahkaiset joissa ei ole nepparia vaan reikä ja ennen kaikkea myös ne runkoon kiinni tulevat vastakappaleet.
Kaipailisin myös laukkua -30 malliseen cooperatiivaan haitarin koko n. 40x40x20. Ei liian modernia ettei nostalgia haihdu!
t. PaRisto
Olen joskus etsinyt heloja noihin vanhoihin peleihin heikolla menestyksellä ja joutunut sitteen tekemään niitä itse.
Jotta pääset etenpäin tässä on kuva Viipurin -34 mallin paljesoljesta heloineen. Nuo soljet tekee Sinulle näppärä suutari tai peitteentekijä ja metalliosat voi tehdä itse esim. messinkilevystä ja sitten niklauttaa, jos ei hyväksy esim. AISI304 levyä niihin.
Mikäli tarvetta on otan kyllä mittojakin noista osista Sinulle.
Johan
Multa löytyy jotain... Ainakin tollanen remmi löytyy. Luulisi, että myös neppariosa. Pitää kaivella laatikoita alkuviikosta.
Yksi remmi löytyy, kaksi nepparipäätyä. Taitaa olla Kouvolan pelistä. Ilmotelkaa, jos kiinnostaa (kannattaa soittaa).
Viljolle kiitos,,, Kaupat on tehty!
Noista remmeistä tuli mieleen . Tein itse Kukkamalliini nahkavyöstä nuo palje remmit ja hyvät tuli :D bassoremmit on vähä vaikeampi ajattelinkin kysyä täälä mahtaisiko keneltään löytyä Viipurilaiseen sopivaa bassoremmiä tarvitsisin niitä kaksikin jos joltain löytyisi tai sitten teetettävä suutarilla vanhan mallin mukaan , mutta jos löytyisi joltain vielä niin voisin ostaa , valkoisia kantikkaita Viipuriin sopivia näppäimiäkin tarvitsisin jos jolllain on ylimääräisiä myydä , nekin ovat kovin hakusessa kun niitä ei varmaankaan missään enää tehdä ::) no laittakaas tietoa jos sattuisi joltain vaikka löytymään ::)
Moro,
Joo kiito Viljolle osista. Peli on etistä komiampi. Tein nahka osat uusiksi. Mukana tullut oli luonnollisesti ruskea ja tuohon peliin on vaihdettu jossain vaiheessa mustat olkaimet ja basson remmi. Sattui vielä olemaan mustaa nahkaa jäänyt eräästä itäsaksan ihmeen olka remmeistä...
t. PaRisto
Tuo Johanin palkeensulkijaremmi on kiinnostava yksityiskohta siitä, koska se ei ole kääntyvä.
Näitä kiinteitä remmejä laitettiin ensimmäisiin 1933 vuoden peleihin ja paljon olen viipurilaisia kukkamallejakin nähnyt ja tämä on vasta toinen peli, jossa tämä alkuperäinen kiinnitystapa on vielä tallella.Arvatenkaan tässä harmonikassa ei ole vielä ilmanappulaakaan. Itselläni on Suomi harmonikka no:25, jossa on nämä ominaisuudet tai jonkun mielestä puutteet.Olisi kiva nähdä soitin etupuolelta, että onko se kaarevatekstinen Suomi harmonikka vai Soitin Oy .Myös kynällä kirjoitettu sarjanumero olisi hyvä tietää. Tikan Markolla on toistaiseksi vanhin tiedossa oleva viipurilainen no:4 kaarevalla Suomi harmonikka -tekstillä.Näitä eri tekstityyppejä ja erilaisia koristeluja on käytetty vaihtelevasti samankin valmistuserän kukkamalleissa.Tätä tietoa sain Aki Lievoselta näyttäessäni tätä
omaa Suomi harmonikkaani hänelle.
Toivo
Samoin minua kiinnostaa ihan tietää samat asiat kuin Toivoakin . Minulla myös on Soitin Oy Kukkamalli jossa ei ole ilmanappulaa ja palkeensulkijaremmit ovat nahkaiset ja kiinteät kuten tuossa kuvassa olevassa pelissäkin ja minun Harmonikan sarjanumero on lyijykynällä kirjoitettu sisäpuolelle ja se on 22 tässä galleriassa oleva keltainen Soitin Oy on sama Harmonikka kuin minullakin , sitten vielä on myös toinenkin Soitin Oy kunnostuksen alla jossa on ne Kotkankuvat siinäkään ei ole ilmanappulaa ja palkeensulkijat ovat kiinteät ja nahkaiset numerosta en ole täysin varma kun se on vähän huonosti näkyvissä enää että en pysty varmasti sanomaan mikä numero siinä on , kunnostettavissa se kuitenkin on ja siitä saadaan vielä toimiva Harmonikka ::)
Koitan hieman avittaa asiassa tuon em. pelin suhteen, mutta kovn vähän on pelin sisäpuolelle kirjoiteltu.
Ainoa paikka, josta löysin tekstiä oli tuossa kahvan takana olevan suojapahvin alla, siinä on nimi, päivämäärä ja numero 3. Lisäksi minusta tuntuu siltä, ettäsiitä on joko pyyhitty tai haihtunut aikojen saatossa jotakin.
Otin siitä kuvan, josta voit itse todeta mistä on kyse. Omien rajoittuneiden tutkimusteni mukaan peli on juuri tuota 1933 alkupään tuotantoa, kahvan päät on ilmeisesti joskus poistettu ja sitten ne on taottu uusiksi poiketen alkuperäisestä mallista kuitenkin melkoisesti.
Ilmanappia ei pelissä ole.
Etupuoleta otetun kuvan voin pistää tulemaan sähköpostitse myöhemmin.
Johan
Minuakin kiinnostaisi nähdä kuva tuosta Johanin Kukkamallista etupuoleltakin nämähän on Viipurin vanhimmasta päästä , voisiko tuo olla ihan numero 3 kuten tuossa Johanin kuvassa lukee ja onko täma tasakahva vaiko rappukahvainen siitä ei ollu myöskään mitään mainintaa tuo päädyn väri ihan sama kuin omissanikin olis kiva nähdä loputki ;D
Poikkikulma
Se on lähempänä kuin luuletkaan!
Vilkasepa galleriaan Soitintehdas Viipuri ja kuva 8/53.
Olen konsultoinut tuosta numerosta 3, Toivon kanssa ja hän kertoi, että hänen pelissään oleva nro 25. on tehty samalla käsialalla, joten ilmeistä on, että pelin järjstysnumero on juuri tuo 3.
Johan
No voihan en arvannut että se on tuo katsoin galleriasta ,ihmettelinkin kun se kuva ilmestyi tuonne gelleriaan jonkin aikaa sitten että mistähän se on löytynyt ja se onkin sinun Harmonikkasi kuva . Onpas niitä tehty kovin erilaisilla teksteillä ja väreillä varustettuna , no tämä sinun Viipurilaisesi on sitten vanhin kunnossa oleva Suomi Harmonikka todella hienoa että on säilynyt , onkohan tämä alunalkaen ollut rappukahvainenkin sitten kun luin ainakin jostain että ihan ensimmäiset oli tasakahvaisia mutta ei sekään näköjään sitten ole oikea tieto koska tuo kolmas on jo rappukahvainen , hienoa komea peli on ;D
Lisään vielä minulla oleva Soitin Oy Viipuri on galleriass numero 3 täysin kunnossa ja toinen on kunnostuksen alla vielä siinä lukee myös Soitin Oy ja ne Kotkan kuvat mutta en ole onnistunut siitä löytämään numeroa mistään liekö sitten kulunut pois on myös saman värinen kun tuo toinenkin kellertävä mutta kauniimmin koristeltu , todella hienoa että näitä on säilynyt jo 80 vuoden takaa näin monia erilaisia . Poikkikulma ::)
Vielä noista pelien numeroinneista . Tutkin uudelleen tuota proijekti Soitin Oy täni oikein suurennuslasin kanssa , löysin siitä 4 eri käyttäjän nimikirjoituksen sekä diskanttiportaasta ne roomalaiset numerot joka portaaseen on taakse painettuna VII sitä en tiedä tarkoittaako se soittimen valmistusnumeroa vai mitä löysin myös päivämäärän 12.5.38 Aarne Viitala
Toivo Silmunmaa Sakari Hakala ja viimeinen nimi näkyy erittäin heikosti ylimpänä en ole varma näenkö sen oikein mutta minusta siinä lukee Paavo Ravelin tai Pauli on yritetty sutata pois ja nimien alla hyvin himmeä numero 5 tietääkö Viljo mitä nuo roomalaiset numerot sielä diskanttiportaassa tarkoittaa ne ovat saumoissa eli kahdessa portaassa puoliksi ne numerot . Mukava tutkia noita peljä jotta niiden elämästä saisi jotain selville ::) Poikkikulma
Nuo näppäimistön takana olevat numerot ovat vain osien järjestyksen pitämiseksi - työtä helpottavia numeroita siis. Tuo päivämäärä on hieno tietää! Etkös laittanut minulle tästä valokuvan joskus? Kyseessä on ostopäivä, ei valmistumispäivä. Todellisuudessa kuitenkin soittimet menivät suoraan tai pienen viiveen jälkeen valmistumisen jälkeen asiakkaalle...
Selvä Kiitos Viljolle vastauksesta , arvelin itse samaa että ne näppäin raput on merkitty noilla numeroilla koska ne on kaikki painettu kahden rapun saumakohtaan että ne sopii yhteen . Lähetin sinulle kyllä kuvan tästä aikaisemmin kun löysin tämän ostin sen ja nyt sitä olen kunnostanut ja vielä noihin päivämääriin ja nimiin takaisn . Poikani näkee paremmin kuin minä nuori kun on korjaan tuon päivämäärän se onkin 25.5.38 ja on jollain terävällä kaiverrettu siihen diskantin suojapeltiin ja nimikin Aarne Viitala sitten poikani löysi vielä viidennen ja ehkä ensimmaisen nimen mikä tähän Harmonikkaan on kirjoitettu se on osittain Toivo Silmunmaa nimen alla ja siinä lukee Taavi Kaplas 12.5.34 , yllätyin itsekin Kaplashan oli Soitintehtaalla töissä ja vielä näiden alla on se himmeä numero 5 sitten . Tämä Harmonikka on vielä kunnostuksen alla en saa millään lähtemään siitä kuvaa tänne se on nyt vähän kauniimmassa kunnossa jo mutta kesken vielä näppäimet eivät ole vielä paikallaan ym mutta kyllä sitä katsoa jo kehtaa .
Jos tuo soitin on Taavi Kaplaksen käyttämä, sen arvo nousi juuri.
Moikka tiedän kyllä että Taavi Kaplas on ollut käynnistämässä alkuun molemmat harmonikkatehtaat Kouvolassa ja Viipurissa ja pitänyt myös omaa tehdasta joka tunnetaan paremmin Suomen Soitin tehtaana Lahdessa , en tiennyt että Kaplas oli myös taitava Harmonikan soittaja myös ennenkuin luin uudestaan Kaplaksen elämäntarinan . En ole ajatellutkaan harmonikkani arvoa mitenkään , ostin se ihan sen takia että voisi tutkia jos sen voisi vielä pelastaa ja laittaa kuntoon oli niin hienon näköinen, luettuani Johanin kirjoituksen ja kuvan pelistään innostuin tutkimaan tuotakin tarkemmin sarjanumeroa ym toinen Soitin Oyni on osittain Viljon itsensä kunnostama ja galleriassa lukeekin alla Viljon kirjoittamana mitä siitä on kirjoituksia ja numeroita löytynyt . Mietin tämän projektin hankkimista lähes vuoden että ostanko ja yritän laittaa sen kuntoon , löysin sen musiikkiliikkeestä oli ollut laukussa piilossa ties kuinka kauan ja omistaja löysi sen liikkeen muuton yhteydessä varastosta isänsä jäljiltä ei itsekään tiennyt sen olemassaolosta . Kuntoon sen saa kyllä siitä ei ole epäilystäkään vaikka oli pahan näköinen alussa , kielipenkit ja kieletkin ovat kunnossa olen purkanut ja puhdistanut sen kokonaan runkokin on ehjä eikä sellaisia vaurioita ole etteikö sitä saisi kuntoon kaiken muun olen saanut siihen hankittua kyllä mitä puuttui vaaleaita näppäimiä en ole onnistunut löytämään vielä niitä ei ollut enää jäljellä kuin 21 mustat minulla on ja bassonäppäimet on kaikki sekä koneisto kunnossa , jonain päivänä sillä vielä soitetaan nyt se pitää pikkuhiljaa kasata takaisin sekä pintakorjauksia tehdä ja lopuksi uusi vahaus nahat ja viritys , aikaa siihen vielä menee mutta kuntoon se varmasti tulee.
Moro vaan kaikille,
Mukavaa keskustelua aikansa huippu vehkeistä. Itselläni kun on vielä jonkin aikaa Aurinko maliin Wiipuri kotona, niin pitääpä käyttää sitä auki vielä tässä viikonloppuna ja tutkia oliko siellä mitään merkintöjä. Peli lähtee tuossa Jussin jälkeen velipoijjaalle 50 v. lahjaksi.
Tarttuisin tuohon Wiipurilaisen vahaamiseen.... Meinaatko laittaa siihen kielilaatat kiinni vahaamalla vaikka varmaankin alunperin ne on laitettu nauloilla kiinni.... En tiedä miten tuo vaikuttaa pelin ääneen tai vaikuttaako mitenkään?
Nää vanhat vehkeet on kyl siitäkin mukavia pelejä että ne on yleensä keveämpiä kuin uudet soittimet. Keveys mielestäni tuntuu eteenkin Basson puolella kun siellä on vähemmän tavaraa. Toisaalta vähän uudemmat (itsellä -74 Kouvolan Maestro) ovat siinä mielessä mukavampia että niistä saa paremmin kappaleen tunnelmaan sopivamaa ääntä aikaan.
Tulee kyllä aika monesti otettua syliin piskuinen -30 Cooppera - Wiipuri ja sillä vedeltyä kappaleita (galleriassa 15/41) omaksi iloksi ja naapureiden ... Kiitokset muuten Viljolle uusista palkeista ja virityksestä sekä pietrodeirolle ulkoisista osista. Kuvan oton jälkeen se on myös siistiytynyt aika paljon ulkopuolelta.
Ei muta kuin kesää kaikille t. PaRisto
Lainaus käyttäjältä: PaRisto - 31-05-2013, 08:51:30
Tarttuisin tuohon Wiipurilaisen vahaamiseen.... Meinaatko laittaa siihen kielilaatat kiinni vahaamalla vaikka varmaankin alunperin ne on laitettu nauloilla kiinni.... En tiedä miten tuo vaikuttaa pelin ääneen tai vaikuttaako mitenkään?
Cooperativoissa käytettiin aika pitkälle kielilaattojen kiinnittämiseen nauloja, ihan 1930-luvun alkupuolelle asti. Tietojeni mukaan Viipurissa vahat keitti Nestor Kukkola itse ja sen vahan koostumus oli salaisuus. Todellisuudessa kielet pysyivät kiinni ruuveilla (Kouvolassa käytettiin harmillisesti nauloja!) ja vahan ainoana tehtävänä oli tehdä kielet kiinnitys vain ilmatiiviiksi. Vahan laatu vaihteli paljon.
Itse olen todennut saman kuin Aarre Lievonen aikoinaan, että nauloja ei voi oikein uudelleen käyttää, ellei tee jotain pientä kikkaa. Kyse on siinä, että ne eivät yleensä pysy samoissa rei'issään tiukkoina. Naulan pituudesta pitää olla vähintään 2/3 puussa. 1/3 on siis kielilaatan paksuus. Tällä suhteella naula tarraa kiinni pysyvästi naulan koosta riippumatta. Mikäli naulauksen uusii, niin tässä vaihtoehtoja:
1) Naulan reiät pitää tukkia ja pyrkiä laittamaan naulat samoihin paikkoihin uudestaan
2) Naulaa uuteen kohtaan. Riskinä on kielipenkin kammioseinämien halkeaminen, en suosittele.
3) Naulan vääntäminen lisäkitkan saamiseksi
4) Naulan pinnoitteen puristamista karheaksi (esim. pihdeillä) lisäkitkan saamiseksi
5) Naulojen poistaminen, vahaaminen
6) jos tilaa, naulojen vaihtaminen ruuveihin.
Itse ostin saman kokoisia viipurin peleihin meneviä ruuveja. Olivat pirun kalliita, mutta niitä saa minun kauttani, jos on tarve. Ruuvin koko on 1,6 x 12 mm.
Terve taas !
Tuossa Viipurilaisessani on kielilaatat vahattuna kiinni nauloja siinä ei ole eikä ole muissakaan Toivokin on nähnyt nuo kielipenkit ja kielet ja hänen mielestään siinä on vielä Viipurin aikainen vahaus sekä osa nahkojakin joitain kielilaattoja on korjattu kiinni jollain eri värisellä vahalla mutta nauloja niissä ei ole kyllä yhdessäkään Viljo itse vahasi nahoitti ja viritti Poikkikulmani siinä on keskeltä kiinitetty laatat ruuveilla ja vahattu ja siinä on italialaiset kielet alún alkaen ja se soi helkkarin kovaa Pasi Raukolakin soitti sillä Ruosniemessä ja totesi että lujaa soi ja voimakkaat bassot :D heillä on myös kaksikin täysikokoista Cooperativaa itsellään rappukahva ja tasakahva joihin on laitettu ne kielilaatat nahan päälle naulaamalla ja ne soi kyllä tosi lujaa mutta kuulema tarvii enemmän ilmaa kuin vahatut , itse kertoivat ja kyllä niillä soitettiinkin sielä ja ääntä kyllä lähti ylitse muiden ;D . Kyllä minä ajattelen että vahataan ne uudelleen , ainakin nuo muutkin Viipurilaiseni soi vahauksella ihan riittävän lujaa ja on tiiviimmästi laatat kiinni ei taatusti falskaa , no jokainen itse päättäköön miten laittaa ne kiinni minusta ne soivat ainakin vahauksella hienosti eihän sitä vaahaa sinne tarvi ylen määrin laittaa hee . Kyllä ne nahan päälle naulattuna soi taatusti paremmin ja kovaa sen myönnän ei siitä ole epäilystäkään mutta mutta hyvin ne soivat vahattuinakin ei valittamista :D Mukava näitä vanhoja pelejä on tutkia ja kunnostaa ja jos josain vastaan tulee jokin kiinnostava vanha peli vaikka huononkin näköinen niin ainakin tutkin sen ilman muuta ihan mielenkiinnon vuoksi . ::)
Moro,
Täytyy tunnustaa että muistin väärin. Kun tarkemmin asiaa muistelin niin vahallahan ne on tuossa kotona olevassa aurikomallissa kielilaatat kiinii (eikä naulaamalla!).
t. PaRisto