Säveltäminen - eli omien kappaleiden tekeminen lienee harvemmin käsitelty aihe :) Ryhdytään hommiin ;) Rakennetaan porukalla "vapaalehdykälle" kappale ;D Foorumin jäsenistössä lienee asian harrastajia, joten ei kun hommiin 8).
Jonkin verran sain teoriaoppia Ylläksen leirillä. Eli asteikko, sävellaji aluksi. Ehdotankin valssia A-mollissa! :P
Tässäpä Ollilta oiva avaus ! Soon papparaiset just niin, että aletaan tosissaan kokeilemaan
tuota säveltämistä ! Luulen kyllä, että voipi alussa olla enempikin `säheltämistä`! Kukas antais hyvää vinkkiä - miten olis oikeaoppista aloittaa - jo senkin takia ettei lähtis ns.pers`edellä puuhun. Otetaanko ihan ensteks, hyvä tuoli, (sellainen viishaaranen jalka - pyörillä, hyvä selkätuki, korkeudensäätö niin että jalat on suorassa kulmassa), Hanuri syliin, lyijykynä, paperille nuottiviivoja (saanee tulostettua tuolta netistä) Tästä eteenpäin otetaan vastaan hyviä neuvoja....humpappaa, hyikakkaa , daada, diida, duu.....
Muuten, moniko teistä aktiiveista polttaa, siis tupakoi..? Itse savuttelin yli 20 v ja sitten huomasin, että eihän sätkä suussa tule kirjoitus/kynätöistä yhtikäs mittää. Silmiä kirvelee ja tuhkat varisee... Nyt polttamatta 30 v, eikä yhtään itketä.... ;) :)
eikkajuhani
Nuottipaperia tulossa ja eikun tositoimiin... ;D ;) ;)
eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 18-09-2013, 16:17:02
Nuottipaperia tulossa ja eikun tositoimiin... ;D ;) ;)
eikkajuhani
En päässyt oikein jyvälle ;) Tässä harjoitelmani a-mollissa :D
Ollin harjoitelma-versio kertoo, että kyseessä olisi valssilaulu.
Eräs sävellystapa on säveltää valmiiseen tekstiin, joten nyt Kauhutarinan alkuja-aiheen esiintuomien runoilijoiden täytynee työstää valmis sanoitus Vapaalehdykkä-valssiin.
Siihen oppia haluavien kannattaa tutustua Heikki Salon kirjaan {kahle} KUNINGASLAJI ja alaotsikkona on Laululyriikan käsikirja.
Lainaus pietrodeirolta: "Aika korkealle tuntuu kuitenkin oheisessa esimerkissä (ainakin miesäänelle) tuo loppupuoli menevän."
Ollin esimerkin vaikeusaste lienee kolme ja puoli?
Yleensä lauluissa säkeiden ja/tai säeparien melodia alkaa alhaalta, ja loppupuolella taas laskee kulminaatiopisteestä, mutta 'yleiset tavat' on tietysti rikottavissa.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 19-09-2013, 08:48:44
Laitetaan tähän väliin kuitenkin vitsi.
Kersantti alokkaalle: - "Alokas Möttönen, korjatkaapas asentonne".
Möttönen: - " Herra kersantti, mittee sitä vanhoo tyhjee korjoomaan, miepä tien kokonaan uuve".
Elikkä jos kyseessä on vaikkapa a-molli melodia niin pyöritetään ostinaatiota (nykyään kait riffiä) esim. kaavalla Dm-Am-E7 ja tehdään nousevia tai laskevia sävelkulkuja sopivaan teemaan kohtuullisen pienellä oktaavialueella. Melodiasta tulee kuulemma silloin selkeämpi, rauhallisempi ja helpommin laulettava (jää siis mieleen paremmin).
Hyvä, että tulee virikkeitä antavia kommentteja. Tuo Möttösen lause pätee, eli uuven saa tehä :D
Tai se kuuluisa alikersantin komento alokkaalle: "Kaksi kaunista sanaa, uusiksi meni!"
Innostuin tekemään kakkosversion ;) Laajensin neljän tahdin pätkiin. Loppuosassa on mielestäni aika onnistunutta hommaa :P Bassot nyt tuli huitaistua - virheitäkin lienee ;D
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-09-2013, 15:50:55
Innostuin tekemään kakkosversion ;) Laajensin neljän tahdin pätkiin. Loppuosassa on mielestäni aika onnistunutta hommaa :P Bassot nyt tuli huitaistua - virheitäkin lienee ;D
Moi
Olli laitappas soitettuna juutuuppiin niin kuunnellaan tuo tekemäsi kappaleen pätkä
T: Oki
Lainaus käyttäjältä: oki - 19-09-2013, 15:56:23
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-09-2013, 15:50:55
Moi
Olli laitappas soitettuna juutuuppiin niin kuunnellaan tuo tekemäsi kappaleen pätkä
T: Oki
No - ei nyt vielä :D Koneellaa tehty versio, en ole itse edes vielä haitarilla kokeillu ;D
Suoni sykkii ;) Tässä jo kolmas versio. Paranneltu. Nyt on välisoitto ja intro mukana :D Eiku kommentteja odotellaan 8)
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-09-2013, 19:32:07
Suoni sykkii ;) Tässä jo kolmas versio. ......... :D Eiku kommentteja odotellaan
Hyvä aloitus, "Sibelius 2" ky kyllä se tuosta jo toki lähtee... ! :) ;) ::)
Kun sanoit että koneella, niin mikä olikaan tuo ohjelma millä näitä pipanoita voi naputella paperille ??
Muuten tuossa minun, - kynäversiossani - oli ajatus tuollainen, että joku pistäis jatkamalla...
siitä eteenpäin ja taas seuraava jne..! Olisi hauska nähdä lopputulos, vähän sama jos laittais juorun liikkeelle ja sitten aikojen päästä kuulis sen joltain - vahvasti muuntuneena.
Oliskohan ensimmäinen ketjukirjeenä tehty sävellys ?. ;)
eikkajuhani
Ketjua ajattelinkin alunperin, mutta kun on hidasta :D Tuota aloitustani saa toki muokata ja muutenkin hyväksi käyttää ;D
Nuotinnusohjelmani on Capella :)
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-09-2013, 21:49:27
Ketjua ajattelinkin alunperin, mutta kun on hidasta :D
Hyvä Olli!
Saattaa olla, että me muut asetellaan vasta lähtötelineitä? Eikä huru-ukon diesel kiihdy hetkessä?
Aloitetaanpa alusta :D Pietrodeiron toivomana C-mollissa. Liitteenä on intro ja A-osan neljä ensimmäistä tahtia ;) Nyt halukkaat jatkamaan! Jatkossa aina neljän tahdin rivi kerrallaan ;) Näin ovat jotkut säveltämisen ja musiikin ammattilaiset todenneet, että 4-8 tahtia olisi sopiva fraasi. Innostavia inspiraatioita halukkaille :D
PS Ne mun aiemmat versiot voi jättää enemmittä huomioitta :P
Olli halunnee säveltää laulun taitaville laulajille. Alun septimi-intervallihyppy vaatii paljon.
On septimiä käytetty ennenkin: Äidin syntymäpäivä on Metro-tyttöjen laulamana OK, mutta sen lukuisissa septimi-hypyissä moni joutuu 'oikaisemaan': "Syntymäpäivä äidin unhoon EI jäädä voi..." ja "ho-pe-A-kellot soi." Ja myös "Mitään EI äiti.." ja "yhtä VAIN toivoo..." Toivo Kärki on antanut kovan haasteen solisteille.
Aili Runne kirjoitti tekstin Muistatko Monrepos'n? Erik Lindström sävelsi: "Muistan puiston KAU-nehimman..."
Aiemmin jo kirjoitin, että eräs sävellystapa on säveltää valmiiseen tekstiin, joten kannattaisiko työstää valmis sanoitus Vapaalehdykkä-valssiin. Ollilla näyttää runosuoni pelaavan, joten ainakin ensimmäinen säkeistö olisi hyvä olla kirjoitettuna. Näin tiedämme, missä mennään. Muuten meille käy juuri siten kuin on Ollin motossa: Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!
Septimin käytöstä äsken kirjoitin. Kannattanee miettiä, millaisia intervalleja on sävellyksissä käytetty (enimmäkseen sekuntia ja terssiä sekä saman sävelen toistoa; mitä suurempi intervalli, niin sitä harvinaisempi varsinkin lauluissa).
Tietysti sanoituksen antamia kiksejä kannattaa yrittää hyödyntää. Ohessa säveliä tekstiin "Soi vapaalehdykät, kirkkaat diskantit kauniisti soi."
Va-paa -sana mielestäni kannattaa olla ilmava intervalli, esim. terssi, kvartti, kvintti tai seksti.
Pietrodeiron Free Reed Waltziin täytyy tutustua pyhänä, sillä syksyiset puutarhatyöt kutsuvat.
PS. Eikkajuhanin 'vallssiin' en saanut otetta. Silloin oli Ollin toive a-mollivalssi. Ylennetty toonika (tai alennettu 2. aste) heti alussa hieman arveluttaa. Nuo sävelethän voi soinnuttaa Gm- tai D+ -soinnuilla, jotka ovat aika kaukana a-mollista.
PS 2: Kiireessä unohtui tuo "Soi vapaalehdykät". Anteeksi!
Ollin uusin alkaa sointukululla Fm - Gm - Fm (IVm - Vm - IVm). Toivo Kärki käytti muistaakseni kerran tai kahdesti mollisointua dominantti-asteella, mutta harvinainen tuo sointukulku lienee.
Mitenkäs olisi Olli, jos käyttäisi mustalaismusiikista tuttua (c-mollissa) Fm - Cm - G7 - x -sointukiertoa. Eka säkeessä x voisi olla harhalopuke Ab, ja säkeistön lopussa toonika Cm?
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 21-09-2013, 11:33:35
Ollin uusin alkaa sointukululla Fm - Gm - Fm (IVm - Vm - IVm). Toivo Kärki käytti muistaakseni kerran tai kahdesti mollisointua dominantti-asteella, mutta harvinainen tuo sointukulku lienee.
Mitenkäs olisi Olli, jos käyttäisi mustalaismusiikista tuttua (c-mollissa) Fm - Cm - G7 - x -sointukiertoa. Eka säkeessä x voisi olla harhalopuke Ab, ja säkeistön lopussa toonika Cm?
Yritin pysytellä erossa tästä keskustelusta, mutta nyt tunnutaan pääsevän asiaan. Kappaletta on vaikea saada pysymään kasassa panemalla säveliä peräkkäin. Sointukulun ainakin alustava hahmottaminen heti alussa auttaa pitämään kappale kasassa.
LainaaPS. Eikkajuhanin 'vallssiin' en saanut otetta. Silloin oli Ollin toive a-mollivalssi. Ylennetty toonika (tai alennettu 2. aste) heti alussa hieman arveluttaa. Nuo sävelethän voi soinnuttaa Gm- tai D+ -soinnuilla, jotka ovat aika kaukana a-mollista.
Samoja pohteita. Jossain vaikkapa kreikkalaisessa mollisävyisessä musiikissa esiintyy alennettua toista astetta, mutta heti kappaleen alussa tämmöinen on hämäävää, kun kuulija ei vielä hahmota missä mennään. Kappaleen alussa on tärkeää ensin synnyttää mielikuva siitä missä (sävellajissa tms) suurinpiirtein mennään.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 21-09-2013, 10:45:30
Tämä on sen verran pikainen sutaisu että toivottavasti siitä saa selvää ja Olli voisi vaikkapa muokata tästä sopivan "siistin" version tietokoneellaan (tuntuu käyvän niin näppärästi) ja halukkaat voivat sitten testata erilaisilla soittimilla että olisiko tässä ainesta kehitellä/lisätä tuota keskiosaa ja muokata sitä sitten tilanteeseen sopivan laulun sanoihin käyväksi (loppuosa istuu kyllä tämä vaikuttaa "toimivalta rungolta" niin tähän voisi sitten keksiä lisää sopivan loppuosan, tai sitten jos tuleva lauluteksti vaatii uuden keskiosan niin sitten pitää vain tehdä sellainen.
Valitettavasti en saa selvää - on sen verran "harmaa" tuo liite. Olisi mielenkiintoista kirjoittaa puhtaaksi ja kokeilla :D Voin vielä suurennuslasin kanssa tihrustella, josko ottaisi selvää ;D
Näin kesämme hiipuu jo pois,
vaik`en vielä sen päättyvän sois.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Jospa kesämme, ihanan, kauniin,
voisin uudelleen, haaveissa mun,
viettää rakkain, kanssasi sun.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Tään kesämme päättyvän nään,
syksyn harmauteen kietoutuvan.
Kahden kuljemme sumuista rantaa
ja syliin tahtoisin ottaa mä sun.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Tässä vapaaseen (arvosteluun - käyttöön ) ;) ::)
eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 21-09-2013, 15:16:12
Näin kesämme hiipuu jo pois,
vaik`en vielä sen päättyvän sois.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Jospa kesämme, ihanan, kauniin,
voisin uudelleen, haaveissa mun,
viettää rakkain, kanssasi sun.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Tään kesämme päättyvän nään,
syksyn harmauteen kietoutuvan.
Kahden kuljemme sumuista rantaa
ja syliin tahtoisin ottaa mä sun.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Tässä vapaaseen (arvosteluun - käyttöön ) ;) ::)
No jopas tulikin... tämähän jo innostaisi tekemään tähän sävelen, mutta kun en mokoma kerkiä. Täytyy katsoa paremmalla ajalla.
PS. Haitarista löytyy kyllä loputtomiin melodioita, mutta alaan huonosti perehtyneenä en voi tietää mitkä niistä on jo sävelletty!
Lainaus Eikkajuhanilta:
" `Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`"
Yllä oleva lienee kertosäe?
Sitä ennen on 1. säkeistössä 2 säettä, toisessa 3 säettä ja 3. säkeistössä 4 säettä,
joten rakenne tulisi olemaan hieman ongelmallinen. HUOM: tämä ei ole arvostelu, vaan toteamus. Toisaalta (länsimaisessa) musiikissa 'säännöt' on tehty rikottaviksi, sillä nehän ovat syntyneet aiemmasta käytännöstä ja käytöstä.
Lainaus Ollilta:
"
Lainaus käyttäjältä: olli - 21-09-2013, 16:00:10
Hyvä teksti Eikkajuhanilta :D Yritin tihrustaa pietrodeiron nuotin, lieneekö kirjoitusvirheitä. Nuotti kuitenkin liitteenä. Mielestäni hieno sävelmä - kerrassaan :D
Tuo kappaleen esittäminen jäi hiukan auki. Intro, A jne. Miten pietrodeiro sen ajatteli menevän? :P
Harmaa on minunkin tulosteeni, mutta niinhän se oli harmaata mummo-vainaan elämäkin.
Mutta nähdäkseni Olli on kiitettävästi ja nopeasti tehnyt nuotit lähes painokuntoon.
Minun tihrusilmäni :o tosin katselivat tahtia 38, ja veikkaisin soinnuksi C7-sointua.
Joka tapauksessa Ollille napsahtaa ansaittu karma!
Lainaus Hannulta: "Yritin pysytellä erossa tästä keskustelusta, mutta nyt tunnutaan pääsevän asiaan. Kappaletta on vaikea saada pysymään kasassa panemalla säveliä peräkkäin. Sointukulun ainakin alustava hahmottaminen heti alussa auttaa pitämään kappale kasassa."
Älä hyvä mies jää pois keskustelusta!
Kitaristina tiedät, että kitaran avulla sävellettäessä vedellään komppia erilaisilla sointukuluilla.
Sitten kun löytyy sellainen, joka miellyttää tai sopii mielessä pyörivään sanoitusideaan, niin sävel ja sanat saattavat syntyä lähes samanaikaisesti, luulisin.
Aika monia lauluntekijöitä on miellyttänyt sointukierto I - VI - IV - V7 , päätellen siihen pohjautuvien hittien määrästä.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 21-09-2013, 20:44:05
Älä hyvä mies jää pois keskustelusta!
Kitaristina tiedät, että kitaran avulla sävellettäessä vedellään komppia erilaisilla sointukuluilla.
Sitten kun löytyy sellainen, joka miellyttää tai sopii mielessä pyörivään sanoitusideaan, niin sävel ja sanat saattavat syntyä lähes samanaikaisesti, luulisin.
No, en mä pidä itseäni kitaristina, vaikka sitäkin välillä soitan. Kitaralla soi tosiaan soitella sointukulkuja, mutta kyllä pianolla tai haitarilla on helpompi hakea melodiaa samaan aikaan. Varsinkin kun mun oma kykyni laulaa tuosta vain vireessä pelkkien sointujen päälle on varsin rajallinen. Sillä lailla tulee mulla aika yksinkertaisia lauluja.
Mutta joo, semmoista joskus sattuu että sointukulku, melodia ja sanat tulevat melkein yhtäaikaa. Silloin tunnelmakin yleensä on hyvin koossa. Ajatuksen kanssa kehittelemällä voi saada aikaan monimutkaisempia juttuja, mutta niistä sitten tuntuu puuttuvan jokin fiilisjuttu.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 21-09-2013, 20:17:59
Lainaus Eikkajuhanilta:
" `Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`"
Yllä oleva lienee kertosäe?
Sitä ennen on 1. säkeistössä 2 säettä, toisessa 3 säettä ja 3. säkeistössä 4 säettä,
joten rakenne tulisi olemaan hieman ongelmallinen. HUOM: tämä ei ole arvostelu, vaan toteamus. Toisaalta (länsimaisessa) musiikissa 'säännöt' on tehty rikottaviksi, sillä nehän ovat syntyneet aiemmasta käytännöstä ja käytöstä.
Huomasin saman, mutta en pitänyt sitä isona ongelmana. Kun ottaa pohjaksi runoilijoiden tekstiä, ei rivitkään mene samalla pituudella ja muotilla. Senkin kanssa pärjää, varsinkin jos saa ottaa tekstin kanssa pieniä vapauksia.
Olen mä tavannut kansanlaulunkin, jossa viimeisessä säkeistössä toistetaan yksi tekstirivi eri sävelellä. Mollista yhtäkkiä rinnakkaisduuriin. Se on aika tehokas.
Mä ajattelin että tuon Eikkajuhanin tekstin voisi läpisäveltää, siis että säkeistöt ei toistuisi identtisinä (vaikkakin niissä olisi samoja osia). Ensimmäistä säkeistöä jo tapailin c-mollissa, ja sitten ajattelin jos jatkaisi toisessa säkeistössä ainakin aluksi pienin muutoksin eb-duurissa. Läpisävellettynä tuo ero rivien määrissä ei ole ongelma. Ja jos oikein onnistuu, niin kuulija ei edes ajattele sitä että säkeistöt eivät ole toistensa kopioita.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 21-09-2013, 20:44:05
Aika monia lauluntekijöitä on miellyttänyt sointukierto I - VI - IV - V7 , päätellen siihen pohjautuvien hittien määrästä.
Heh, kiertokomppi alias akuankkakomppi... Muistan vielä kun kaveri näytti miten se menee kitaralla. Olen sitä itsekin joskus käyttänyt mutta pääasiassa huumorimielessä. Työpaikalla oli ulkomainen asiakas käymässä ja hänellä oli valittamista. Oli perjantaipäivä ja kun pääsin kotiin, tein aiheesta laulun tuolla sointukierrolla. (Eipä se ollutkaan kuin kertosäe tuolla kompilla siinä).
Ei tule heti haitarimusiikki tuosta mieleen, mutta kaipa tuostakin saisi valssin, itseasiassa tuli jo hetkisen kokeiltua.
:D Vau! ;D Näyttääpi otsikko toimivan! Uusia runoja ja uusia säveliä. Nyt ilmeisesti tämä "potpourri"-ajatus täytyy unohtaa. (eli siis jostain aletaan ja sitten jatketaan). Tehdään siis kokonaisia kappaleita. Aiemmin julkaistuja luonnollisesti saa - ja täytyy kommentoida - joten niistä tulee entistä parempia. Lopuksi valitaan ne parhaimmat - ei varmaan yhtä vaan monta vapaalehdykän porukan aikaan saamaa hienoa uutta kappaletta. Viljo lienee tyytyväinen, kun tähän foorumiin saadaan oikein tunnuskappalekin! :D
Nuo tekstini olen kirjoittanut täysin tietoisesti, siis eivät `täsmää`ihan, mutta mielestäni `rimmaavat`- tähänkin on jollakin parempi ilmaisu - ja se oli tarkoituksenikin. Mielenkiinnolla seuraan nyt `vapaalehdykkäisvalssin`muotoutumista ! Omaan tekstiini liittyen kommentit ovat ihan suotavia. On varmaan mahtavaa vetäistä Hanurilla - useammallakin, tuota
yhteistyöprojektia, sitten kun tulee valmista. Toivottelen onnea jo etukäteen, toivottavasti saadaan," Muistojen harmonikan" veroinen suosio !! :) ::) ;)
eikkajuhani
.......... Viljo lienee tyytyväinen, kun tähän foorumiin saadaan oikein tunnuskappalekin! :D
Tässä olenkin pohtinut, miks Viljoo ei oo näkynynnä, kuulununna.... ehkäpä kohta kajahtaa Viljonkin painava kommentti... ;)
eikkajuhani
326 kertaa luettu :) Kiinnostusta riittääpi! Odottelen pietrodeiron kommentteja tuohon ns. puhtaaksikirjoittamaani versioon! ;)
Meinasin mennä maata, mutta porukoita on vielä hereillä, joten otan - paussin ja palaan hetken kuluttua kuistilta :D
Kiitoksia kiitoksista! Korjaan tuon mainitun soinnun ;) Mielestäni tämä valssi on jo "valmis" - peräti 67 tahtia, kertauksineen kestää varmaan "riittävän pitkän" ajan. Sointuja lisäilen ja käsittelen nuottia huomenna ohjaajani kanssa (ammattilainen). Saa sitten nähdä miten hän asiaan suhtautuu. :D
Uusia kappaleita vaan kehiin ;D
Vilkaisin vielä tuota puhtaaksikirjoitettua versiota, ja mikäli siis loppuosa halutaan pitää mukana sekä sisällyttää se tuohon koko sävelmään, niin siitä pitäisi varmaan poistaa tahti 50 ja jatkaa kerrattaessa suoraan tahdista 48 tahtiin 51 ja sitten D.S al Fineen saakka. Silloin menisi nähdäkseni yleisesti noudatetun nuottikäytännön mukaisesti. Mikäli sitten halutaan pitää loppuosa vain valinnaisena niin sitten se pitäisi ehkä jotenkin merkitä (coda, codetta jne). Vaikka musiikki onkin aika "variaabeli" taidemuoto niin nuottikirjoituksessa on oikeastaan aika tarkat säännöt (vähän niin kuin kielioppi) ettei tule väärinkäsityksiä soitettaessa.
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 21-09-2013, 15:16:12
Näin kesämme hiipuu jo pois,
vaik`en vielä sen päättyvän sois.
`Syksyn lehdykät vapaina lentää,
tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
Jospa kesämme, ihanan, kauniin,
voisin uudelleen, haaveissa mun,
Tämän kuuden rivin verran haeskelin haitarista näin äkkipäätä, tämmöistä sieltä tuli http://freygish.com/htoyryla/music/vale230913a.mp3
Sitä en tiedä onko tuon jo joku säveltänyt. Ja tuo oli nyt ensimmäinen yritelmä. Mulla "sävellykset" useimmiten tulee hakemalla. Muuttaa muotoaan kunnes päätyy johonkin.
Tuossa tuo toinen säkeistö lähtee tarkoituksella vähän eri tavalla, ja duurisoinnulla. Sitä en vielä pohtinut miten tuon "ylimääräisen" rivin tuohon sovittaa ja jatkaa siitä kertosäkeeseen. En edes sitä pysyykö kertosäe samanlaisena kuin ensimmäisessä säkeistössä. Kunhan nyt katsoin mitä mun pikkuhaitarista lähti tuota tekstiä katsellessa.
LainaaTämän kuuden rivin verran haeskelin haitarista näin äkkipäätä, tämmöistä sieltä tuli http://freygish.com/htoyryla/music/vale230913a.mp3
Sitä en tiedä onko tuon jo joku säveltänyt. Ja tuo oli nyt ensimmäinen yritelmä. Mulla "sävellykset" useimmiten tulee hakemalla. Muuttaa muotoaan kunnes päätyy johonkin.
Tuossa tuo toinen säkeistö lähtee tarkoituksella vähän eri tavalla, ja duurisoinnulla. Sitä en vielä pohtinut miten tuon "ylimääräisen" rivin tuohon ......
PS. Kokeilin laulaakin http://freygish.com/htoyryla/music/vale230913a2.mp3 . Hätäisesti laulettu ja sen huomaa, mutta saa olla niin.
Tästähän voi löytyä myöskin valssin ainekset, ihan hyvin !! :) Olen jo ihan otettu tässäkin vaiheessa, hyvää työtä - kiitos ! :) ;)
Itse en ole vielä sitä ensimmäistäkään sävellystäni saanut aikaiseksi, mutta perässä tullaan....
::) ;D
eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 23-09-2013, 16:52:16
Tästähän voi löytyä myöskin valssin ainekset, ihan hyvin !! :) Olen jo ihan otettu tässäkin vaiheessa, hyvää työtä - kiitos ! :) ;)
Itse en ole vielä sitä ensimmäistäkään sävellystäni saanut aikaiseksi, mutta perässä tullaan....
::) ;D
eikkajuhani
Eikös se kuitenkin ollut kolmijakoinen, vaikka mun vasen käsi ei sitä valssia koko ajan korostanutkaan. Jos rytmi nytkähti jossain kohtaa niin se oli vahinko. Tarkoitus on vain saada tuo ajatus talteen ennenkuin unohtuu.
Mutta voi olla että saa jäädä tuohon. Ei ole kuitenkaan meikäläisen alaa.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 23-09-2013, 08:19:37
Vilkaisin vielä tuota puhtaaksikirjoitettua versiota, ja mikäli siis loppuosa halutaan pitää mukana sekä sisällyttää se tuohon koko sävelmään, niin siitä pitäisi varmaan poistaa tahti 50 ja jatkaa kerrattaessa suoraan tahdista 48 tahtiin 51 ja sitten D.S al Fineen saakka. Silloin menisi nähdäkseni yleisesti noudatetun nuottikäytännön mukaisesti. Mikäli sitten halutaan pitää loppuosa vain valinnaisena niin sitten se pitäisi ehkä jotenkin merkitä (coda, codetta jne). Vaikka musiikki onkin aika "variaabeli" taidemuoto niin nuottikirjoituksessa on oikeastaan aika tarkat säännöt (vähän niin kuin kielioppi) ettei tule väärinkäsityksiä soitettaessa.
Muokkaan nuotin ehdottamaasi muotoon. Opettajani kävi tänään pitämässä tunnin. Hän soitti kappaleesi, eikä tuntunut tuttuja tahteja löytyvän - joten "uniikki" sävellys on. Toisaalta hyväksytäänhän muutaman "tutun" tahdin lainaaminenkin - oliskohan se ollut 4-8 tahtia, kun saa lainata muilta. Ei siis vielä syytetä plagioinnista ;)
Opettajani piti tänään tunnin. Käytiin läpi teoriaakin - soiton harjoittelun lisäksi. Hänen mielestään säveltäminen voidaan tehdä monellakin tavalla. Teksti edellä, melodia edellä, soinnut edellä. ;) Aionkin tehdä seuraavan version c-molliin soinnut edellä - siis cm - fm - g7 - cm (aiempi tekstini on kuitenkin siellä taustalla, sitä pitää sitten muokata tahteihin sopivaksi). Välisoiton voi sitten tehdä es-duurissa (es-as-bb7). :D Toinen ohje oli, että tahtien pitäisi olla esim. 4+4+4 tai 8+8 tai 4 x 4 tai jotain tällaista. ::)
Tarkoitinpa vaan, että hyvinkin voisi olla valssin ainekset koossa tuossa kuuntelemassani pätkässä ja siitä Kiitos ! Iso kiitos ! :) :) :) `tekstiäni on voitava ja saa muokkailla, kaikin mokomin`jos vaikka lopputulos paranisi entisestään. En tunnistanut tuosta soittamastasi nyt mitään aiempaa tuntemaani... joten sanoisin omasta puolestani - Hannu, oma tekemäsi - ! :) :)
Tokihan tarkkakorvaisempiakin meistä löytyy ja kokeneempia, enemmän asiaa harrastaneita..
Välillä takkuaa tämä munkin kirjoitteluni, mutta jospa rivien välistä paistais jalo tarkoitus... ;)
eikkajuhani
Ollille kysynys, joko viikolla saamme kuulla you tuubista...?? ::) :) ;)
eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 23-09-2013, 17:39:00
Ollille kysynys, joko viikolla saamme kuulla you tuubista...?? ::) :) ;)
eikkajuhani
No ei ny vielä - opiskellaan ensin tätä säveltämistä ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 23-09-2013, 17:25:39
Opettajani piti tänään tunnin. Käytiin läpi teoriaakin - soiton harjoittelun lisäksi. Hänen mielestään säveltäminen voidaan tehdä monellakin tavalla. Teksti edellä, melodia edellä, soinnut edellä. ;)
Joo, totta kai. Meinasin sillä sointukulkuhommalla enemmänkin sitä, että jos tottumaton alkaa tehdä melodiaa panemalla säveliä peräkkäin, niin lopputulos voi olla aika epätavanomainen. Ajattelin siinä Eikkajuhanin avausta. Jos on sointurakennetta jo mielessä, niin sen pohjalta melodiakin pysyy aisoissa.
Kevyessä musiikissa sointukulut kun noudattavat aika selkeitä kaavoja, miten soinnut asettuvat perätysten.
Jos on tottunut sävelmän tekijä, niin melodian voi tehdä suoraan ja silti istuu totuttuihin kaavoihin, ja sen saa sitten soinnutettua. Eihän ne kansanlaulutkaan ole sointujen päälle syntyneet, vaan niinpäin että ihmiset ovat luonnostaan laulaneet sellaisia sävelkulkuja, jotka sopivat tiettyihin sointukulkuihin.
Muistan kun itse tein "sävellyksiä" 11-vuotiaana, kirjoitin niitä nuottipaperille. Kaveri näytti yhtä niistä musiikinopettajalle ja pyysi tätä soittamaan sen pianolla. Opettaja oli kommentoinut että merkillisiä sävelkulkuja :)
Pietrodeiron valssin nimiehdotuksia tänne. Tuo "Haitarivalssi" tuntuu niin tavanomaiselta ;D
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 24-09-2013, 12:48:38
No entäs jos olisi vieläkin kansanomaisempi, "Haetarivalssi", onhan se olemassa tuollainen "Haetarirock" niminen sävelmäkin.
Mielestäni on niin hieno valssi, ettei pilata huonolla nimellä. Voisi olla jotenkin tähän aikaan istuva - siis syksyyn ;) Syksyisiä valssejakin on valtava määrä, joten erottuvan nimen keksiminen tuottaa työtä ;)
Tällaista ei liene teostonkaan listoilla: "Syksyn putoilevat lehdykät" :D
Tällaista nimeä ei löydy tietokannoista: "Syksyn väreitä" ;D Voisko joku tehdä tähän nimeen sopivan tekstin? :P
Kumpaakaan ei löytynyt!
Millaisia fiiliksiä sävelmä herättää? Sitä kautta löytyy paras nimi.
Lainaus käyttäjältä: Johan - 24-09-2013, 16:19:38
No nyt on pojat taas eksyneet, biisin pitää kulkea duurissa, jos lauleskellaan niin iloisesta asiasta kuin Vaapaalehdykkä;-)
Johan
Tietysti Johan'in pitkän keikan aikana olemme olleet ' kallella kypärin', siis hieman blues-tunnelmissa. Saanemme varmaan pian kokeneen säveltäjän nuotit tutkailtavaksi, jos on hyvä duuri. Työnimenä voisi olla "Iloinen harmonikka", "Jolly Acc" (yksikössä vai monikossa)
PS. "Iloinen hanuri" ei käy, sillä joku saattaisi kirjoitella fingelskaa (Jolly Ass).
Alkoi päässä soida ;) Liitteenä "Polkan pätkä" C-duurissa! ;D Syntyi siten, että kuistilla ...tauolla tuli mieleen. Open ohjeiden mukaan laitoin ensin bassot ja sitten mukailin melodian. Hyvin yksinkertainen juttu c - f - g7 -c! ;D Vapaasti lehdykässä kommentoitavaksi ja mahdollisesti jatkotyöstettäväksikin! :P
Tässä edellinen koneen (Win7, Capella) soittamana midinä. ;)
Kävin jälleen kuistilla ... tauolla ja tuli mieleen B-osa - a-mollissa. Nyt vielä puuttu se C-osa, joka voisi olla taas C-duurissa. Mitä mieltä olette "nuottisuoneni" sykkeestä? ;) Välillä tulee tunne, että säveltäminen on helppoa kuin rieskan syönti, laidasta aloitaa... :D
Kävin kolmannen kerran kuistilla...tauolla ja tuli tuo C-osan lirutus mieleen. Nyt on sitten polkanpätkä valmis ;) Odottelen kommentteja tyyliin: "Arvostele mun illallinen ...eiku sävellys ;D
PS Siis parisen tuntia mukaan luettuna ne kuistin ...tauot :P
Vanhemmat suomalaiset valssit kulkevat sekä mollissa että duurissa. Kolmeosaisissa valsseissa oli myös yksi duuriosa tai päinvastoin.Emme saa unohtaa komeita 1930-40
lukujen suomalaisia merimiesvalsseja, joissa asia on usein näin. Ne ovat oikeastaan moni-
puolisempia, kuin ruotsalaisten monesti kaksiosaiset merimiesvalssit. Poikkeuksiakin on tietysti molemmin puolin. Merimiesvalssien soittoa pitäisi elvyttää, sillä niissä pääsee haitarin soittaja irroittelemaan vähähän niin kuin polkissakin. Mestarit Vesterinen, Laihanen ja Manni-
nen sävelsivät niitä loppujen lopuksi aika monta.Itse olen säveltänyt vähän tähän tyyliin
Hart Lake Walz- nimisen kappaleen 1980-luvulla.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: olli - 24-09-2013, 21:20:29
Kävin kolmannen kerran kuistilla...tauolla ja tuli tuo C-osan lirutus mieleen. Nyt on sitten polkanpätkä valmis ;) Odottelen kommentteja tyyliin: "Arvostele mun illallinen ...eiku sävellys ;D
PS Siis parisen tuntia mukaan luettuna ne kuistin ...tauot :P
Kovasti sulla tuntuu kulkevan melodia pelkillä sointusävelillä. Jopa niin että voi kysyä onko siinä melodiaa vai vain arpeggiomaista säestystä. Kiinnostava melodia syntyy siitä kun sävelkulku kulkee omaa tietään niin että siinä kuitenkin keskeiset (yleensä painolliset) sävelet sopivat yhteen soinnun kanssa.
Tahdeissa 3 – 4 melodia käy kyllä läpi d-mollisoinnun säveliä vaikka sointu on F. En tiedä, pisti vain silmään, voihan se toimia jos siitä tulee haluttu sävy.
On kai aika tavallista, että kappaleissa käytetään osan tai rivin alussa arpeggiomaista sävelkulkua, mutta sitten pitää lähteä omille teille.
No, olihan mullakin ajatus, kun lähdin kokeilemaan valssia Eikkajuhanin tekstiin, että se keskimmäinen säkeistö olisi ollut duurivoittoinen.
Omat tekeleet mulla on kuitenkin aivan valtaosaltaan mollissa. Mutta sitten toisaalta, ei molli minusta ole aina itkettävä. Reipas mollikappale on usein kaikkea muuta kuin surullinen.
Mukavaa, että saa rakentavaa palautetta. Täällä foorumillahan on mukana "ikänsä säveltäneitä" kokeneita teorian ammattilaisia, joiden palaute on hyödyllistä. Itse olen täysin aloittelija, joten nuo mainitut arpeggiot ovat mielestäni "varmoja", kun on vielä tuo teoria hakusessa ;) Saahan niilläkin aikaan ainakin melodian tuntua :D Ajatuksenani olikin saada oppia tähän hommaan. Jos näistä "pätkistä" joku saa inspiraation tehdä "oikeakin menestyskappale" niin siitä vaan - en kaipaa niinkään menestystä markkinoilla - omaksi ilokseni "värkkään"!
Lainaus käyttäjältä: olli - 25-09-2013, 12:31:14
Mukavaa, että saa rakentavaa palautetta. Täällä foorumillahan on mukana "ikänsä säveltäneitä" kokeneita teorian ammattilaisia, joiden palaute on hyödyllistä. Itse olen täysin aloittelija, joten nuo mainitut arpeggiot ovat mielestäni "varmoja", kun on vielä tuo teoria hakusessa ;) Saahan niilläkin aikaan ainakin melodian tuntua :D Ajatuksenani olikin saada oppia tähän hommaan. Jos näistä "pätkistä" joku saa inspiraation tehdä "oikeakin menestyskappale" niin siitä vaan - en kaipaa niinkään menestystä markkinoilla - omaksi ilokseni "värkkään"!
Joo, enkä tarkoittanutkaan kritiikiksi vaan huomiona. Ja voi olla että tuo konsti sopiikin erityisesti polkkaan. Olen itse joskus esitellyt kaksirivistä, että sillä saa lähes automaattisesti polkan aikaan painelemalla nappuloita oikeassa rytmissä. Sointu vaihtuu palkeen suunnan mukana ja taas on diskantissa sopivat sävelet valmiina.
Säveltämisen taito on hieno asia. Monilla kuuluisillakin säveltäjillä on erilainen metodi, miten hommat hoidetaan. On ollut ilo kuunnella YLE:n tämän vuotista projektia iskelmästä (YLE Teema, YLE1 ja RadioSuomi). Irwin varmaankin sävelsi kitaran ja pianon kanssa ns. perusmelodian. Sitä he sitten Vexin kanssa työstivät yhteistyössä valmiiksi kappaleeksi. Irwin totesi, että se oli tosi työtä! Kassu Halonen taas totesi, että hänen kovalevyllään (päässä) soi jatkuvasti (luomisvaiheen ollessa voimakkaimillaan) kappaleita. Ne pitää vaan sitten kirjoittaa muistiin. Pertti Lasanen on todennut televisiohaastattelussa, että se sovittaminen on varsinaista sävellystyötä. On saanut eteensä muutaman tahdin melodian, josta hänen sovitustyönsä (sävellystyönsä) jälkeen on tullut valmis kappale.
Luin Toivo Kärjen elämäkerran (Maarit Niiniluoto), jossa hän kertoo omasta ja mm. Jukka Kuoppamäen ja Aarno Ranisen sävellystyylistä. Kirjoitin kirjasta otteen, joka on liitteenä.
Lainaus käyttäjältä: olli - 25-09-2013, 14:16:11
Pertti Lasanen on todennut televisiohaastattelussa, että se sovittaminen on varsinaista sävellystyötä. On saanut eteensä muutaman tahdin melodian, josta hänen sovitustyönsä (sävellystyönsä) jälkeen on tullut valmis kappale.
No niinhän se on jos "säveltäjältä" ei tule kuin idea.
Selailin vielä tuota Kärjen muistelmateosta. Hänen lausumansa tekstin tekemisestä on liitteenä ;)
No, jos tämä meni yleiseksi sähel... siis sävellysketjuksi, niin tämmöistä olen kehitellyt heinäkuusta asti. Nyt se alkaa olla jossain muodossa. Tähän oli tarkoitus saada viulu vielä mukaan, mutta ei ole näkynyt. Olen soittanut tätä haitarillakin, mutta ehkä toimii paremmin näin http://www.youtube.com/watch?v=DOh1sCbYLSU
Totesin tuon aiemman versioni aika mutkikkaaksi nuotitettavaksi ja siksipä tässä UUSI verso !
eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 28-09-2013, 20:53:49
Totesin tuon aiemman versioni aika mutkikkaaksi nuotitettavaksi ja siksipä tässä UUSI verso !
eikkajuhani
Minä puhuisin nuotittamisesta (tai oikeastaan nuotintamisesta?) vasta kun sävel on jo tehty ja pitää kirjoittaa nuoteiksi.
Siinä alkuperäisessä versiossa oli mukavasti haastetta, kun joka säkeistössä tuli yksi rivi lisää. Kuinka saada sujuva sävelmä siihen. Nythän tuo menee, kun tekee sävelen yhteen säkeistöön.
Kyllä mä tuossa yhtenä päivänä kehittelin eteenpäin sitä minkä jo aloitin. En saanut heti toimimaan ja jätin odottamaan aikaa parempaa.
Olli aloitti mielenkiintoisen ketjun, joka näyttäisi nyt kuihtuvan. Joten on tehtävä jotain!
Aloitammeko sävellysharjoituksen valmiiseen tekstiin? Sellaisia hommia oikeille säveltäjillekin tulee tehtäväksi, joten alkaako allaoleva runo synnyttää mielikuvia?
Tekijänoikeussyistä valitsin erään Kantelettaren runon, joka ei ole liian pitkä 'läpisävellettäväksi'.
272. Laula, laula veitoseni.
Laula, laula veitoseni,
Kuku, kuku kultaseni;
Anna aikasi ilohon,
ääni laske laulamahan!
Ota kaunis kantelesi
Soitto kultainen kuleta,
Kielet soppehen sovita,
Käännä sormet soittamahan,
Jotta kuuluisi kujilla,
Kajahtaisi kankahilla,
Sekä soitto, jotta laulu,
Jotta ainoinen ilosi--
Kuuluisi kyliä myöten,
Kajahtaisi kaikin paikoin,
Savossa soria soitto,
Ilo kaunis Karjalassa!
"Säännöt" eli marssijärjestys löytyy linkistä:
http://academic.udayton.edu/PhillipMagnuson/soundpatterns/compbasics/
1. vaihe on siis tekstin rytmin tutkiminen(pitkät tavut - lyhyet tavut, painolliset - painottomat)
Paikoillenne, valmiit, HEP!
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 15-10-2013, 09:07:59
Vaikuttaa äkkiseltään aika hankalalta saada menestyskappaletta tuosta kalevalaisjutusta - mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Tässä taannoin kehittelin tämmöistä sävelmää
http://freygish.com/htoyryla/music/kexi1012.mp3
kalevalamitassa kulkevaan ns. Keksin runoon joka kertoo Torniojoen tulvasta 1600-luvulla.
Kun taannoin törmäsin Suomen viimeisen runonlaulajan Jussi Huovisen levyttämiin kalevalaisrunoihin, tajusin ettei niiden aina tarvitse mennä sillä yhdellä ja samalla sävelellä.
Lainaus Hannulta:
"Tavujen määrä ei ole ainoa asia joka vaikuttaa rytmiin. Tavujen painollisuus on myös tärkeä. Ei haittaa jos tuntisi perinteisen runousopin alkeet. Ei ole samantekevää mitkä tavut osuvat painollisille iskuille."
Vexi Salmi on kertonut usein, että mennessään Topi Kärjen hommiin, Topi oli antanut hänelle kirjasen runousopista. En jaksa muistaa, mikä teos oli ollut kyseessä, mutta siitä oli ollut Vexille suuri apu. Tuloksen olemme kuulleet lukuisissa hänen sanoituksissaan! :D Muistaako kukaan, mikä teos oli kyseessä? Voisin opiskella sen ;D
PS. Oli pitkähkö juttu, josta yritin lainailla, mutta meni pieleen, joten tällainen versio ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 15-10-2013, 15:25:54
Vexi Salmi on kertonut usein, että mennessään Topi Kärjen hommiin, Topi oli antanut hänelle kirjasen runousopista. En jaksa muistaa, mikä teos oli ollut kyseessä, mutta siitä oli ollut Vexille suuri apu. Tuloksen olemme kuulleet lukuisissa hänen sanoituksissaan! :D Muistaako kukaan, mikä teos oli kyseessä? Voisin opiskella sen ;D
On se tuo Wikipedia mainio juttu. Muutaman klikkauksen jälkeen tuokin asia selvisi. Kysessä on V. Artin (Kaarlo Väinö Valve 1885-1963) teos "Runoanalyysi ja runotekniikka".
Nyt sitten uusi kysymys: "Mistähän tuon kirjasen löytäisi?" ???
Ainakaan Oulun alueen kirjastoista ei löytynyt!
Aikoinaan on julkaistu myös:
Runoanalyysin opas / kirjoittanut V. Arti, n. 200 siv. WSOY 1930
Tuskin näitä V. Artin kirjoja löytyy etsimälläkään,
mutta lainaa Olli kirja nimeltä {kahle} KUNINGASLAJI, kirjoittanut Heikki Salo (eturivin sanoittaja ja lauluntekijöiden kouluttaja).
Toisaalta saattaa käydä kuten minulle, että tämä Laululyriikan käsikirja täytyi ostaa omaksi. On meinaan siksi mielenkiintoinen opus.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 15-10-2013, 17:06:13
Tuskin näitä V. Artin kirjoja löytyy etsimälläkään,
mutta lainaa Olli kirja nimeltä {kahle} KUNINGASLAJI, kirjoittanut Heikki Salo (eturivin sanoittaja ja lauluntekijöiden kouluttaja).
Kiitos vihjeestä ;) En nyt ala oikein tosissaan lauluja tekemään, mutta kuka sitä tulevaisuudestaan niin paljon tietääkään :D
Muokkaus: Kuningaslaji-nimikkeeltä tuli vastaan vain "potkupallo"kirjoja. Miten se tuo Heikki Salon kirjan nimi on oikein kirjoitettuna? ;)
Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-10-2013, 20:03:54
Ken on joskus joutunut säestelemään yhteislauluja, lauluryhmää tai laulajaa, on varmasti käytännössä havainnut, että kun lauletaan sellaisia kappaleita, joissa säkeistöt ovat rakenteeltaan identtisiä meno on helpohkoa, mutta heti kun poiketaan tästä, niitä tavuja alkaa olla erilalaisia määriä osassa ja alkavat ongelmat siitä tulkinnasta, miten melodia ja teksti toimivat keskenään.
Tämä on ihan totta, varsinkin jos kappale on semmoinen joka ei ole niin tuttu että tulkinta tulee selkärangasta.
On tähän tullut törmättyä jo omassa piirissä. Joku laulu jonka jako on itsellä selkärangassa jonkun levytyksen kautta, mutta mukana tai yksinkin laulaa semmoinen jolle se ei ole tuttu.
Mä vain en ole itse tehnyt yhtään sävelmää yhteislaulu mielessä. Tai edes muuten livenä laulettavaksi. Ja soittaessakin tykkään kaikenlaisesta muuntelusta, rytmisestä ja muusta. Tavallaan rajoitteita nämäkin, tämmöistä mä tarkoitin sillä että jokaisella on omansa.
Semmoinenkin asia tulee mieleen, että useimmiten kun ollaan eri mieltä, ollaan todellisuudessa tekemässä tai tavoittelemassa eri asiaa tai ratkaisemassa jollain lailla eri ongelmaa.
Kävin tuolla nettisivuilla, ja löysin kirjan myynnistä (Johanin kuva) eikä ole kallis. En nyt vielä tilannut (oli tuo maksaminen vähän erilaista mihin olen tottunut). No ehkäpä hankin kirjan; en tänään, enkä huomenna, mutta ehkäpä lähipäivinä ;D
Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-10-2013, 20:03:54
Kaikenlaista musiikkia tehdään ja kaikki on mahdollista, taiteellisia vapauksia siis voidaan ottaa melko pitkälti, vaikka kyllähän musiikillakin on omat "lainlaisuutensa"
Tätä ketjua seuratessa on kuitenkin selkeästi havaittavisissa, että melkoisella kiihkolla, hyvä niin, lähdettiin tekemään jotain sellaista, josta ainakaan osalla osallistujia ei ole aikaisempia kokemuksia vielä kertynyt. Opiksihan Olli oli tätä aloittamassa.
Johan
Näin oli tarkoitus - jotta jotain oppisi ;) Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"? ??? Lyriikkaan näyttäisi löytyvän mielenkiintoista luettavaa.
Ollin kysymys: "Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"?"
Yksinkertaisena ukkona uskallan suositella seuraavaa:
http://www.amazon.co.uk/Tunesmith-Inside-Songwriting-Jimmy-Webb/dp/0786884886/ref=sr_1_8?ie=UTF8&qid=1381905150&sr=8-8&keywords=songwriting+book
Jimmy Webb: Tunesmith: Inside the Art of Songwriting 448 siv.
Kirjan sisällyksen ja varsinkin index-sivujen mukaan faktaa riittää.
Jos ei halua kirjoitella laulujen sanoja, niin kirjastahan voi poimia musiikkia koskevat osuudet. Niissä lienee se tieto, mikä on tarpeen sävelmien kasaamiseen.
Sokerina pohjalla: paperback-versiona hinta puntina ei ole paha. Kannattaa ostaa, kun saa halvalla - näin opetti Sulo Wilen. (anteeksi, Emilian vaatima heittomerkki puuttuu.)
"Vaikuttaa äkkiseltään aika hankalalta saada menestyskappaletta tuosta kalevalaisjutusta - mutta eihän sitä koskaan tiedä. "
Kenpä tietäis sen - niin lauleltiin uusina ollessa. Tuskin useat sävelmiä rustaavat saavat aikaan menestyskappaletta aherrettuaan vuosikymmeniä. Siksi kannattaa asennoitua siten, että nauttii tekemisistään eikä säveltele dollarin kuvat silmissä.
Kalevalaisjuttuja on monenlaisia. Joku saattaa muistaa nimiä Kukko, Saastamoinen ja Paakkunainen, sekä yhtyeitä Piirpauke ja Karelia. Voihan Värttinä, oliko senkin juuret siellä päin?
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 10:46:55
Kalevalaisjuttuja on monenlaisia. Joku saattaa muistaa nimiä Kukko, Saastamoinen ja Paakkunainen, sekä yhtyeitä Piirpauke ja Karelia.
Molempia on tullut kuunneltua ja taitaa se tässä kuuluakin http://freygish.com/htoyryla/music/kexi1012.mp3 . Sävelmän väsäsin Keksin tulvalaulua varten, kts. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/keksi.html
Sävelessä olen ottanut sen verran vapauksia että se menee ulos siitä viiden sävelen kaavasta, ei mene ihan viisikielisellä kanteleella soittaa. Mutta mulla onkin 10-kielinen jota pidän väärin päin käsissä.
PS. Tulee tuota kuunnellessa mieleen taannoinen keskustelu sormien käytöstä Maniskamiehen kanssa. Meni vähän kielisoitinten puolelle. Olen sen jälkeen huomannut että siihen on syy etten kitaraa
melodiaa soittaessa paina seuraavaa säveltä viereiseltä kieleltä samalla sormella (barre-tyyliin) vaikka se olisi mahdollista. Silloin vähenee kontrolli niiden sävelten sointiin. Sillä miten kieltä painaa on iso vaikutus siihen sointiin ja soundiin. Miten se alkaa soida, sitten vibrato ja miten se loppuu. Mandoliinissa ei ehkä niin.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 09:49:35
Ollin kysymys: "Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"?"
Yksinkertaisena ukkona uskallan suositella seuraavaa:
http://www.amazon.co.uk/Tunesmith-Inside-Songwriting-Jimmy-Webb/dp/0786884886/ref=sr_1_8?ie=UTF8&qid=1381905150&sr=8-8&keywords=songwriting+book
Jimmy Webb: Tunesmith: Inside the Art of Songwriting 448 siv.
Kirjan sisällyksen ja varsinkin index-sivujen mukaan faktaa riittää.
Jos ei halua kirjoitella laulujen sanoja, niin kirjastahan voi poimia musiikkia koskevat osuudet. Niissä lienee se tieto, mikä on tarpeen sävelmien kasaamiseen.
Sokerina pohjalla: paperback-versiona hinta puntina ei ole paha. Kannattaa ostaa, kun saa halvalla - näin opetti Sulo Wilen. (anteeksi, Emilian vaatima heittomerkki puuttuu.)
Meinasin ostaa tuon sähköisenä Kindleen, mutta vaikka se löytyi kaupasta, sitä ei ollutkaan saatavilla. Painettuna taskupainoksena olisi ollut, mutta enpäs sitten viitsinyt panna sitä tilaukseen. Kirjoja on jo joka paikka täynnä täällä.
Ostin sitten tämmöisen http://www.amazon.com/Melody-Songwriting-Techniques-Writing-Berklee-ebook/dp/B00FJ6E6UU/ref=sr_1_4?s=digital-text&ie=UTF8&qid=1381940962&sr=1-4&keywords=songwriting
Ei tunnu yhtään hullummalta tuokaan kirja. Menee suoraan asiaan. Miten kannattaa kirjoittaa että menee lukea ja laulaa. Duuriasteikon vahvat ja epävakaat sävelet ja niiden käyttö melodiassa.
80-luvulla hommasin ulkomaanmatkoilta useampia erilaisia laulunteon oppikirjoja. Muistan kun tein "harjoitustyönä" laulun yhden opuksen neuvojen mukaan. Moni tykkäsi siitä, mutta itse en tuntenut sitä omakseni. Mutta olihan siinä mielenkiintoisempi sointukulku kuin mulla yleensä.
Lisäys: Löysinkin tuon 80-luvun lopulla harjoitusmielessä tekemäni piisin, tämmöinen http://freygish.com/htoyryla/music/6something.mp3 . Muutenkin mielenkiintoista kuunnella 25 vuotta sitten kasettineliraiturilla tekemiään juttuja.
Piirpaukeen ja Kareliaan sekä kyseisiin herroihin liittyy termi
KALEVALAISTA JAZZIA
Netistä löytyy pro gradu –tutkielma
URN_NBN_fi_jyu-200595.pdf
joka kertoo mm. siitä, mitä ominaisuuksia on hyödynnetty, ja mitä taas on jätetty pois moderneissa kalevalaisissa jazz-sävellyksissä.
Nyt olisi kerrankin mahdollisuus päästä historiaan, nimittäin surkeimman kalevalaisen jazz-kipaleen kyhäämisellä. ;)
Toisaalta lähes kaikkeahan voi säveltää. MA Numminen sävelsi Ihmisoikeuksien julistuksen, armeijan ohjesääntöjä ja kuuluisaksi tulleita lakitekstejä ja jopa jenkan ulkosyn....
"Mandoliinissa ei ehkä niin."
Maniskahan on, kuten tunnettua, vain rämpytyssoitin.
Tosin sillä eräät taitavat soittajat saavat ihmeitä aikaan.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 19:55:54
"Mandoliinissa ei ehkä niin."
Maniskahan on, kuten tunnettua, vain rämpytyssoitin.
Tosin sillä eräät taitavat soittajat saavat ihmeitä aikaan.
Totta. Itse en olisi käyttänyt sanaa rämpytys, mutta ero taitaa tulla siinä että ääni soi kohtalaisen lyhyen aikaa. Siksihän siinä sitten käytetäänkin sitä tremoloa, eikös.
Ilmaisu tuli mieleen Kansanmusiikki-instituutin julkaisemasta, Seppo Sillanpään kirjoittamasta Mandoliinioppaasta (A4-koko, 104-sivua asiallista asiaa), jonka johdannossa on kappale:
"Jonkinlaisen mandoliininarvostuksen pohjanoteerauksen koin tutkiessani suomalaisia nauha-arkistoja, kun löysin erään tutkijan merkinnän: "kylällä ei ollut pelimanneja, vain muutamia maniskan rämpyttäjiä".
Eräs toinenkin soitin on joutunut samankaltaisen arvostuksen kohteeksi!
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 22:40:51
Ilmaisu tuli mieleen Kansanmusiikki-instituutin julkaisemasta, Seppo Sillanpään kirjoittamasta Mandoliinioppaasta (A4-koko, 104-sivua asiallista asiaa), jonka johdannossa on kappale:
"Jonkinlaisen mandoliininarvostuksen pohjanoteerauksen koin tutkiessani suomalaisia nauha-arkistoja, kun löysin erään tutkijan merkinnän: "kylällä ei ollut pelimanneja, vain muutamia maniskan rämpyttäjiä".
Eräs toinenkin soitin on joutunut samankaltaisen arvostuksen kohteeksi!
Mulla taisi alitajuisesti vaikuttaa eräs äskettäin m.netissä ollut keskustelu "Mistä näitä rämpyttäjiä aina tulee". Luulin että siinä viitattiin soiton laatuun, mutta ketjun aloittaja olikin ärsyyntynyt siitä että hänen "rämpyttäjäksi" kutsumallaan tyypillä on ylimielinen asenne yhdistyneenä olemattomaan soittotaitoon/tajuun.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 19:51:57
Piirpaukeen ja Kareliaan sekä kyseisiin herroihin liittyy termi
KALEVALAISTA JAZZIA
Netistä löytyy pro gradu –tutkielma
URN_NBN_fi_jyu-200595.pdf
joka kertoo mm. siitä, mitä ominaisuuksia on hyödynnetty, ja mitä taas on jätetty pois moderneissa kalevalaisissa jazz-sävellyksissä.
Aloin selailla tätä. Kalevalaisesta perinteisestä melodiasta löytyi
"Tavallinen sävelala kalevalaisessa musiikissa on toonikan ja dominantin välinen pentakordi,
mutta suppea-alaisempiakin sävelmiä tunnetaan. Tätä laaja-alaisemmat sävelmät
edustavat puolestaan uutta kerrostumaa. Sävelala laajentuu tavallisimmin siten,
että pentakordin lisäksi mukana on lähin ylä- tai alapuolinen sävel, alapuolinen
kvartti tai nämä kaikki."
Mielenkiintoista. Juuri noin minä tuossa Kexissä olen tehnyt. Alapuolinen kvartti mukaan ja yläpuolelta yksi vielä.
Myös löytyy: "Musiikillisia piirteitä ovat lisäksi olleet maneeriksi asti käytetty
5/4-tahtilaji, modaalisuus, duuri–molli-tonaliteettia välttävä harmonia, laulumusiikissa
ilmenevä nelipolvinen trokeemitta ...."
ja
"Koska kalevalainen laulu on laulaen esitettyä runoutta, sanojen rytmi vaikuttaa musiikin
rytmiin. Musiikki onkin selkeästi alisteinen tekstille (Väisänen 1944b, 99)."
ja
"Elävässä
musiikissa rytmiyksiköt toistuvat kuitenkin harvoin näin kaavamaisesti. Yhden iskualan
sisällä kaksijakoiset, kolmijakoiset ja pisteelliset rytmit voivat vaihdella esittäjän
kulloistenkin tarpeiden mukaan."
ja
"Jotkin mollisävelmien piirteet,
kuten ylennetty seksti ja ylentämätön johtosävel sekä teräsävelen ja dominantin lopukkeet
viittaavat kirkkosävellajien vaikutukseen."
"Suomalaiselle kansanmusiikkiliikkeelle ja etnojazzille tärkeimpiä aikakauden
tuotteita oli Sakari Kukon johtaman Piirpauken ensimmäisen levyn julkaiseminen
vuonna 1975. Siinä julkaistiin menestykseksi noussut kantelesävelmä Konevitsan kirkonkellot,
joka tunnetaan nykyään hyvin mm. radion ja elokuvien ansiosta. Pitkälti
mollipentakordiin pohjautuva kappale saa modaalisuudessaan aikaan hypnoottisen
tunnelman, jota kitara-, basso- ja sopraanosaksofonisoolot koristelevat (Piirpauke
1975)."
"Hau, hau, hau meni ...."
Erittäin sopiva juttu muille paitsi allergisille. Tiedätkös Johan, missä porukoissa pelätään eniten laulamista?
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 17-10-2013, 13:08:41
Myös löytyy: "Musiikillisia piirteitä ovat lisäksi olleet maneeriksi asti käytetty
5/4-tahtilaji, modaalisuus, duuri–molli-tonaliteettia välttävä harmonia, laulumusiikissa
ilmenevä nelipolvinen trokeemitta ...."
Taisi mennä ohi tuo minun pointti? Että olin laajentanut sävelkulkua juuri niillä lisäsävelillä joita myöhemmässä kansanmusiikissakin oli otettu viiden perussävelen lisäksi käyttöön. Ei ollut tarkoitus referoida kalevalaisen musiikin piirteitä noin yleisesti.
No, tarkoitit tietysti vain kertoa tässä noita piirteitä, et kommentoida minun havaintoani.
No, mä pakenin nyt yiddish-musiikin pariin ja piano-haitari -musiikkiin http://www.youtube.com/watch?v=Som_XcVh0wc
(Maniskamiehelle: soittelin tuota melodiaa kitarallakin juuri ja kappas, huomasin että jossain kohdassa soitin sävelen viereiseltä kieleltä taivuttamalla sormea ylimmästä nivelestä. Se sopi siihen, kun se oli lyhyt sävel ohimennen sävelkulussa. Kyllä nämä soittohommat on ihmeellisiä.)
"Taisi mennä ohi tuo minun pointti? "
Sopiiko, että kommentoin nyt: olet laajentanut ja värittänyt tavanomaista kalevalaisen sävelmän asteikkoa hyvin. Samoin ovat tehneet Kukko ja kumppanit.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 17-10-2013, 13:49:09
"Taisi mennä ohi tuo minun pointti? "
Sopiiko, että kommentoin nyt: olet laajentanut ja värittänyt tavanomaista kalevalaisen sävelmän asteikkoa hyvin. Samoin ovat tehneet Kukko ja kumppanit.
Heh... hyvin tai huonosti, mutta samalla lailla kuin jo myöhempi kalevalainen musiikki*. Että kai sitä suomalaisella on sitten jokin kalevalaisen taju. Jotain semmoista mä vain funtsin.
* siis ymmärsin tuon gradun kohdan niin että siinä oli puhe alkuperäisen kalevalaisen musiikin uudemmasta kerrostumasta, ei vielä Kukosta ja Paakkunaisesta.
Olihan mulla tämmöinenkin missä haitari säestää laulua. "Kalkkimaan papin", torniolaisen kylähullun 1800-luvulla tekemä pilkkalaulu johon hutaisin joskus pari vuotta sitten tämmöisen sävelmän kun en tuntenut alkuperäistä.
http://freygish.com/htoyryla/music/nalkahaat2.mp3
Ei nyt ihan kalevalamittaa tuo Kalkkipapin teksti, mutta kansanrunoperinnettä kuitenkin.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 18-10-2013, 09:02:25
Perinteisesti olen kyllä mieltänyt tämän Karelianismin suureksi innoituksen lähteeksi enempikin klassiselle puolelle mutta mikseipä ei, sopinee se kyllä myös tänne "kurtunrepimiseen" keskittyvälle foorumille. Minulla kun löytyy noista sukujäämistöistä paljon myös tuonne "Karjalan laulumaille" suuntautuvaa musiikkiin liittyvää aineistoa aina tuolta 1800 luvulta asti niin laitetaanpas tähän väliin hiukan erilainen kysymys. Mistä (minkä nimisestä) opuksesta tuo oheisen kuvan alareunan käsin kirjoitettu partituuri on ja kenen tekele?
Arvataan: Sibeliuksen Finlandia :D
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 17-10-2013, 13:08:41
"Suomalaiselle kansanmusiikkiliikkeelle ja etnojazzille tärkeimpiä aikakauden
tuotteita oli Sakari Kukon johtaman Piirpauken ensimmäisen levyn julkaiseminen
vuonna 1975. Siinä julkaistiin menestykseksi noussut kantelesävelmä Konevitsan kirkonkellot,
joka tunnetaan nykyään hyvin mm. radion ja elokuvien ansiosta. Pitkälti
mollipentakordiin pohjautuva kappale saa modaalisuudessaan aikaan hypnoottisen
tunnelman, jota kitara-, basso- ja sopraanosaksofonisoolot koristelevat (Piirpauke
1975)."
Piirpaukea kuuntelin kovasti jonnekin 80-luvun puoliväliin, tai kuuntelin senkin jälkeen mutta en enää seurannut heidän uusia juttuja. Karelian Suomi-Pop taas oli silloin 1970 yksi niitä harvoja levyjä joita meillä oli kotona. Levysoitin oli vasta ostettu ja toimittajavanhempien kautta sain joitakin levyjä arvostelijankappaleina. Kirjoitin niistä sitten paikalliseen sanomalehteen.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 14-10-2013, 20:40:24
272. Laula, laula veitoseni.
Laula, laula veitoseni,
Kuku, kuku kultaseni;
Anna aikasi ilohon,
ääni laske laulamahan!
Ota kaunis kantelesi
Soitto kultainen kuleta,
Kielet soppehen sovita,
Käännä sormet soittamahan,
Jotta kuuluisi kujilla,
Kajahtaisi kankahilla,
Sekä soitto, jotta laulu,
Jotta ainoinen ilosi--
Kuuluisi kyliä myöten,
Kajahtaisi kaikin paikoin,
Savossa soria soitto,
Ilo kaunis Karjalassa!
http://freygish.com/htoyryla/music/kanteletar181013.mp3
Marssijärjestystä ei ole noudatettu eikä kyseessä muutenkaan ole sävellys, vaan kitara kädessä laulettu hetken luomus, jonkinlaista runonlaulantaa kai.
PS. Otin sitten haitarin käteen ja sieltä tulikin ihan toisenlainen, eikä edes noiden sanojen mukaan, mutta otinpa talteen senkin.
Ei huono ;) Oli jotain tuttua ;D
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-10-2013, 16:56:35
Ei huono ;) Oli jotain tuttua ;D
Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.
Hyvä esitys!
Sanojen tarjoamaa muuntelumahdollisuutta on käytetty, joten tästä on hyvä jatkaa.
Karma napsahti!
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 18-10-2013, 16:59:49
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-10-2013, 16:56:35
Ei huono ;) Oli jotain tuttua ;D
Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.
Tätä sävelmää haeskelin mielessäni. En syytä sentään plagioinnista, onhan Hannun esityksessä paljon omaa osuutta - mutta jotain tuttua oli siis tämä teema
http://www.youtube.com/watch?v=mAYEodZ0Mp4
;D En muista montako tahtia saa "laillisesti" lainata 8)
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-10-2013, 20:26:15
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 18-10-2013, 16:59:49
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-10-2013, 16:56:35
Ei huono ;) Oli jotain tuttua ;D
Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.
Tätä sävelmää haeskelin mielessäni. En syytä sentään plagioinnista, onhan Hannun esityksessä paljon omaa osuutta - mutta jotain tuttua oli siis tämä teema
http://www.youtube.com/watch?v=mAYEodZ0Mp4
;D En muista montako tahtia saa "laillisesti" lainata 8)
Eikös tuo sävel ole se kansansävelmä, jota lauletaan "Pappa lupas talon laittaa, Saarijärven rantaan, siellä vasta ilo alkaa, oman kullan kanssa".
Tuommoista laillisen lainauksen sallittua määrää ei todellisuudessa ole olemassa. Kyllä ne aina ratkaistaan tapauskohtaisesti. Mitä yksinkertaisempi sävelkulku, niin sitä useammassa sävelmässä sitä on jo käytetty.
Joo, ei millään pahalla, Hannu! :D
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-10-2013, 21:27:50
Joo, ei millään pahalla, Hannu! :D
Ei käynyt mielessäkään :)
Loppujen lopuksi, hiteiksikin päätyy yleensä kappaleet jotka ovat tarpeeksi tutunoloisia että jäävät mieleen. Tämä ei kuitenkaan ollut hitiksi tarkoitettukaan, vaan kansanmusa/runonlaulu -hengessä esitetty. Siis ei etukäteen sävelletty vaan kitara kädessä synnytetty, vähän semmoista hapuilua leikkasin tuosta alusta pois.
Jäitä hattuun, poijjat.
Plagiointi on jonkun toisen tekemän esim. sävellyksen esittäminen omana. Tutun oloinen tai kuuloinen kipale ei ole sitä. Muuten kymmenientuhansien tangojen maassa olisi paljon plagiaatteja.
Toisekseen Rakkauden tuli on Trad. Netistä löytyy myös Karhunkaato.pdf jossa sävelmän ja sanojen osalta kerrotaan, että kyseessä olevat säv. ja san. eivät itsessään ole tekijänoikeussuojattuja. Kun joku tekee niistä sovituksen, niin tuo sovitus nauttii tekijänoikeussuojaa.
Tauno Palon tulkinnasta oli karsittu tämän piirilaulun masurkka-luonne, joten siltäkin osin on lähes mahdoton kenenkään muistaa tai edes tietää kymmenientuhansien kansansävelmien kaikkia erilaisia tulkintoja. Alla Rakkauden tulen nuotti, josta selviää ko. sävelmän rytmitys.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 19-10-2013, 09:37:58
Jäitä hattuun, poijjat.
Plagiointi on jonkun toisen tekemän esim. sävellyksen esittäminen omana. Tutun oloinen tai kuuloinen kipale ei ole sitä. Muuten kymmenientuhansien tangojen maassa olisi paljon plagiaatteja.
Toisekseen Rakkauden tuli on Trad. Netistä löytyy myös Karhunkaato.pdf jossa sävelmän ja sanojen osalta kerrotaan, että kyseessä olevat säv. ja san. eivät itsessään ole tekijänoikeussuojattuja. Kun joku tekee niistä sovituksen, niin tuo sovitus nauttii tekijänoikeussuojaa.
Kyllä mulle tekijänoikeusasiat on aika tuttuja, melkoisen tarkkaan olen asioita seurannut viimeiset kymmenen vuotta. Lakimiehillä viittasin toisenlaisiin ongelmiin kuin tässä. Käytännöt ja asenteet on menneet tiukoiksi. Enkä tarkoita kopiointia vaan ihan luovaa toimintaa jossa on jollain lailla toisten tekemää mukana.
Mutta tuosta melodiapätkien uudiskäytöstä. Mullahan tuossa Ollin korvaan tarttui tuo alun a - c - e c - h - a.
A - c - e on a-mollisoinnun sävelet ja sellaisenaan hyvin ilmeinen aloitus. C - h - a taas on oikeastaan lopetus, siinä tullaan takaisin perussäveleen. Tavallaan aika outo aloitus, kun ei jää mitään jännitettä. Modernimpaa olisi c - h - c. Siitä voisi jatkaa duurissa. Mutta mä halusin vaihtaa duuriin vasta kolmannessa rivissä, jossa mainitaan ilo.
Kun mä itse tunnustelin, mistä tämä mun vetäisy olisi tuttu, niin en kyllä ajatellut tätä aloitusta, vaan jotain myöhempää kohtaa. Mutta se voi olla jokin mun oma maneeri siellä joka vain mulle tuntuu tutulta.
Ja mutta sävelkulun uusiokäytöstä. Kun mä olin tehnyt Mie menen kohta methään, niin jossain vaiheessa tajusin että säkeistön melodian alku menee samoin kuin Tähdet tähdet. D - d - c - bb - c. Rytmi ja tunnelma on kuitenkin aivan toinen. Tuossa tapauksessa kukaan tuskin huomaa sitä: http://freygish.com/htoyryla/music/miemenenmethaan2011b2.mp3 Ja todellisuudessa inspiraatio tuon tekoon syntyi Tom Waitsin laulua All the world is green kuunnellessa. Ja ainakin minusta, tuli ihan erilainen.
Jouduin taannoin väittelyyn siitä, onko Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle plagiaatti kansansävelmästä. Oma kantani oli, että kun ratkaisevaa on melodia, niin nehän kulkevat aivan eri tavalla. (Sovitusasiat on sitten vielä eri juttu). Vastassa oli koko ikänsä soittamista harrastanut mies, joka oli toista mieltä. En tiedä, hän jotenkin hahmotti sen toisin, että vaikka melodia kulki eri lailla, se oli niin saman kuuloinen.
Seurasin nuottiketjusta Konevitsan kirkonkellojen metsästystä ja innostuin virittämään 10-kielisen kanteleeni. Ja siitä muistin että teinhän mä joskus itärajan kalevalaismaisemien kuvitukseksi tämmöisen ääniraidan, joka lähtee kanteleella vapaasti Jussi Huoviselta lainatusta Kyllä tiiän tuulen synnyn teemasta.
http://www.youtube.com/watch?v=q7ff1OfuPmw
Nyt kuunneltuna aika epävireinen ja sekava. Poikkihuilu on epävireessä, haitari kuulostaa karkealta, mutta tinapilli soi kuin käen kukunta kuusikossa.
Tämähän oli kaunis kappale ja hienot kuvat. Musiikki tuki mielestäni hyvin kuvitusta :)
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-10-2013, 14:40:35
Tämähän oli kaunis kappale ja hienot kuvat. Musiikki tuki mielestäni hyvin kuvitusta :)
Kiitos. Värikuvat otin 2008 kun kävin Suomussalmen Kuivajärvellä ja Hietäjärvellä, katsomassa paikkoja joissa kävin lapsena 40 vuotta aikaisemmin. Mustavalkokuvat on tuolta reissulta 1968, osa aivan samoista paikoista, osa muualta itärajan tuntumasta.
Nuo kaksi kylää ovat Suomen ainoat vienankarjalaiskylät. Alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat sodassa ja uudelleenrakennukseen sai rahaa vain suomalaistyylisille taloille. Kuvissa näkyvät muutamat karjalaistyyliset talot on rakennettu myöhemmin.
Suomen viimeinen runonlaulaja Jussi Huovinen asuu Hietajärvellä, ja loppupuolen kuvat ovat hänen pihaansa rakennetusta runonlaulajan pirtistä. Jussi Huovinen on vanhaa runonlaulajasukua, hänen esiäitinsä Toarie Huovinen lauloi aikoinaan Lönnrothille Joukahaisesta ja nämä laulut saivat Lönnrothin muuttamaan Kalevalan "juonta".
http://www.juminkeko.fi/viena/kuivajarvi.html
Polun päässä- ja Konevitsan kirkonkellot-sävelmien melodia ei mielestäni ole se tärkein seikka, vaan esitysten luoma tunnelma ja sen vaikutuksesta syntyneet tunteet.
Hannulle upeasta videosta karma.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 19-10-2013, 15:41:40
Polun päässä- ja Konevitsan kirkonkellot-sävelmien melodia ei mielestäni ole se tärkein seikka, vaan esitysten luoma tunnelma ja sen vaikutuksesta syntyneet tunteet.
Hannulle upeasta videosta karma.
Täysin samaa mieltä. Siksikin tuo Konevitsan teema kiehtoo luomaan tunnelmaa - esimerkiksi haitarilla ;) Täytyy ottaa aikaa ja opetella ensin tuo teema sujuvaksi, sitten voi tunnelmoida ;D
Löytyi tämmöinen Lönnrothin kuvaama video jossa tuntematon runonlaulaja esittää lauluja Kanteletarta varten... ;D
http://www.youtube.com/watch?v=dLXCQ-FdmCc
Eipä kun piti kokeilla kanteleen kanssa tuota Laula laula veitoseni. Kyllä se multa meni kitaran kanssa paremmin, oli tosin helpompi sävellajikin laulaa. Tämä ei yritäkään olla hyvä esitys, onpahan tämmöinen kokeilu niinkuin minun hommat tahtoo muutenkin olla.
Oli se onni, että Lönnrothilla sattui mukaan vanha Betamax-videokamera akkuineen ja kasetteineen. ;)
Kansatieteilijät eivät ole päässeet tutkimuksissaan selville, onko runonlaulajana Johanan Kieleväinen Jyskyjärveltä vai kruununvouti etelämpää vai kuka. Poliisistakaan ei taida olla apua ääniraidan tutkinnassa (Ulvilan nauhojen perusteella). Nyt etsitään kiivaasti kyseistä kannelta, jotta saataisiin DNA selville!
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 20-10-2013, 22:03:28
Nyt etsitään kiivaasti kyseistä kannelta, jotta saataisiin DNA selville!
Asiassa voisi auttaa vihjeenä se, että eräs tuttuni lähti kerran risteilylle Tukholmaan, meinasi ettei kännykkä toimi laivassa kuitenkaan, mutta hän soittaa sitten illalla kannelta.
Lainaus käyttäjältä: olli - 21-09-2013, 14:38:59
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 21-09-2013, 10:45:30
Tämä on sen verran pikainen sutaisu että toivottavasti siitä saa selvää ja Olli voisi vaikkapa muokata tästä sopivan "siistin" version tietokoneellaan (tuntuu käyvän niin näppärästi) ja halukkaat voivat sitten testata erilaisilla soittimilla että olisiko tässä ainesta kehitellä/lisätä tuota keskiosaa ja muokata sitä sitten tilanteeseen sopivan laulun sanoihin käyväksi (loppuosa istuu kyllä tämä vaikuttaa "toimivalta rungolta" niin tähän voisi sitten keksiä lisää sopivan loppuosan, tai sitten jos tuleva lauluteksti vaatii uuden keskiosan niin sitten pitää vain tehdä sellainen.
Valitettavasti en saa selvää - on sen verran "harmaa" tuo liite. Olisi mielenkiintoista kirjoittaa puhtaaksi ja kokeilla :D Voin vielä suurennuslasin kanssa tihrustella, josko ottaisi selvää ;D
Nuottiliitteet ja niihin liittyvät viestit on poistettu pyynnöstä ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 24-10-2013, 11:12:49
Lainaus käyttäjältä: olli - 21-09-2013, 14:38:59
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 21-09-2013, 10:45:30
Tämä on sen verran pikainen sutaisu että toivottavasti siitä saa selvää ja Olli voisi vaikkapa muokata tästä sopivan "siistin" version tietokoneellaan (tuntuu käyvän niin näppärästi) ja halukkaat voivat sitten testata erilaisilla soittimilla että olisiko tässä ainesta kehitellä/lisätä tuota keskiosaa ja muokata sitä sitten tilanteeseen sopivan laulun sanoihin käyväksi (loppuosa istuu kyllä tämä vaikuttaa "toimivalta rungolta" niin tähän voisi sitten keksiä lisää sopivan loppuosan, tai sitten jos tuleva lauluteksti vaatii uuden keskiosan niin sitten pitää vain tehdä sellainen.
Valitettavasti en saa selvää - on sen verran "harmaa" tuo liite. Olisi mielenkiintoista kirjoittaa puhtaaksi ja kokeilla :D Voin vielä suurennuslasin kanssa tihrustella, josko ottaisi selvää ;D
Nuottiliitteet ja niihin liittyvät viestit on poistettu pyynnöstä ;)
Syystä että... ?
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 25-10-2013, 09:00:01
Eipä siinä sen kummempaa ... kelit kylmenee ja pitäisi saada takkakin syttymään. Oheinen aforismisiteeraus taitaa olla kyllä yhtä hyvä vastaus kuin mikä muu tahansa.
/mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin/
Mielestäni se nyt vain ei ollut sopiva sävelmä tähän "vapaalehdykkä" aihepiiriin ... hankala sanoittaa ja niin poispäin. Koetan saada jossain välissä (ehkä kevääseen mennessä) aikaiseksi jonkun haitarille (korjaan harmonikalle) sopivan iloisemman ja "perinteisemmän" sävelmän pätkän johon "runoniekat" voisivat sitten vaikka mietiskellä aiheeseen sopivan sanoituksen.
Joo, eipä siinä mitään. Kyllä itsekin poistelin joitakin kommenttejani ja linkkejäni, kun vaikutti etteivät ne kiinnostaneet ketään tai turhaan sotkivat tätä ketjua. Toisaalta, itse koin että aloituksen tavoitteenasettelusta huolimatta ketju meni yleiseksi säveltämisestä keskustelemiseksi jossa elävöittivät osanottajien erilaiset hengentuotokset. Mikä minusta on melkeinpä mukavampaa tällaisella foorumilla kuin tiukasti tavoitteellinen toiminta säveltää yhdessä juuri tietynlainen tuotos.
Kolmisen vuotta soiton alkeita harjoitelleena päätin alkaa itsekin harjoittelemaan jotain yksinkertaisia sävellysjuttuja. Oman musiikin tekeminen kuin kiinnostaa.
Jonkin verran tapailin ensin paperin ja nuottiviivaston kanssa. Sitten eräs kaveri suositteli käyttämään jotain nuotinnosohjelmia. Netistä löysinkin muutamia hyviä ja nyt on käytössä musescore-niminen ohjelma joka vaikuttaa allekirjoittaneelle sopivan simppeliltä. Siitä löytyy muuten hanurillekin apuvälineitä.
Mitä metodeja vapaalehdykkäläiset käyttävät säveltämiseen?
Lainaus käyttäjältä: Jonska link=topic=1268.msg12748#msg127
Mitä metodeja vapaalehdykkäläiset käyttävät säveltämiseen?
Soitin kädessä ja laulua tapaillen. Tallennin päälle kun alkaa löytyä. Eri soittimilla tuntuu tulevan erilaisia juttua, samaakin kappaletta on välillä hyvä hakea kitaran, haitarin ja pianon avulla. Sointukulku ylös kun se alkaa vakiintua. Sitten voi jo alkaa tehdä koneella taustaa moniraita-äänityksinä. Nuotteja en juuri kirjoita, ellei ole välttämättä tarve. Olen kokeillut säveltämistä nuotinkirjoitusohjelman kanssa. Homma menee ihan erilaiseksi, sävelkulkujen kokeiluksi kirjoittamalla ja kuuntelemalla, eikä niistä juuri koskaan tule mitään.
Mulla on koneella ilmainen Finale Notepad 2012. Lisäksi sellainen 2 oktaavin midikosketin, nopeuttaa sointujen laittamista viivastolle.
Erilaisia melodioita tulee välillä mieleen, mutta soinnutus on mulle jotenkin ylivoimaista. Sekös ärsyttää. :-X
Tästä säveltämisestä; painiskelen minäkin tämän aiheen kimpussa, joten olisiko jollakulla jäsenistä oikein hyvää vinkkiä millaista kirjallista materiaalia olisi olemassa, ajatellen ihan `vihreää` sävellyksestä kiinnostunutta ? Olen koneelleni ladannut tuon MuseScoren version, lieneekö aloittelijalle sopiva/sopivin, en tiedä ?
Sen käyttäminen ei nyt oikein suju, ainakin alkukankeutta on havaittavissa. Toisaalta tahto on kova ! Hanurin kanssa syntyy kyllä mielestäni ihan kelvollisia melodian aineksia (valssi Syksyn lehdet, tulossa vuoden loppuun) se vaan täytyisi saada myös paperilla näyttämään valssilta... :-[ :-\ :) ;)
Eikkajuhani
Olen luvannut itselleni, että pysyttelen erossa tästä aiheesta foorumilla, mutta en malta olla kommentoimatta tällä kertaa.
Ensiksikin sanoisin, että nuotinnosohjelma on kiva työkalu, mutta ei se sävellä, se työ pitää tehdä itse korviensa välissä, apuvälineenä voi sitten käyttää erilaisia menetelmiä, joita täälläkin on esitetty.
Ei siis kannata olettaa, että pelkän ohjelman hankita veisi huimasti asiaa eteenpäin, sitä ohjelmaa pitää opetella sujuvasti käyttämään ja tutustua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotta siitä kehittyy apuväline itse säveltämistapahtumaan, sillä pääasiassa dokumentoidaan ja trasponoinnissa se on oivallinen apuväline tarvittaessa.
Saattaa olla turhan kova pala opetella samaan aikaan lauluntekemisen tekniikoita ja siinä sivussa musiikkiohjelman käyttöä, mutta sinikkyys palkitaan.
Hyvää ideaa lähtisin kehittelmään aiheen valinnan jälkeen siten, että veisin tekstin juonta ja melodian ideoita eteenpäin yhtäaikaisesti idean mukaisessa tunnelmassa.
Jotkut hahmottavat idean saatuaan ensin kappaleen rakenteen, laativat sitten säestsysoinnut, nekin voi suunnitella tekstin kanssa pelittämään ja sitten vasta lähteä etsimään itse melodiaa em pohjalta. Työskentelymalleja on useita ja kaikki johtavat eteenpäin.
Monenlaisia valintoja on kuitenkin tehtävä jo aloitusvaiheessa.
Harjoitus tekee mestareita ja kukaan ei ole seppä syntyessään, musiikinteorian kohtuullinenkin tuntemus luo hyvää selkänojaa aloittelevalle säveltäjälle ja sen hallitseminen ratkaisee monia asioita kuin itsestään, esim jo valittujen säestysointujen meloodiaa ohjaava vaikutus.
Kirjallisuutta hankkiessa kanattaa tutustua Heikki Salon kirjaan {kahle} Kunningaslaji Laululyriikan käsikirja.
Musiikinteoriiaan littyvää kirjallisuuttakin kannattaa hankkia ja paneutua asiaan, se helpottaa melodian kehittelyssä ja dokumentoinnissa.
Itse en käytä äänitystä apuna sillä nuotinnos tapahtuu jo rutiinilla, työskentelen harmonikan ja nuotinnosohjelman kanssa yhtäaikaisesti rustaten usein siinä samalla myös tekstin nuottiin.
Äänitys on kyllä näppärä tapa tallentaa ideoitaan, minä taas tallennan ne nuoteiksi "keskeneräiset työt" failiin koneelle jollakin ideaan liittyvällä työnimellä. Äänitteiltä olen kyllä nuotintanut korvaa apuna toisten soitteita.
Muistan vielä ajan ennen ensimmäistä nuotinnosohjelmaani, siis ennen vuotta -95, silloin lyijykynä ja nuottipaperi olivat pop näissä hommissa;-))
Intoa aktivisteille, ensin pitää opetella käytämään työkaluja ja selvittää itseleen perusasiat, sen jälkeen homma alkaa sujua, jos into ja ideat riittävät!
Johan
Kiitos Johanille ansiokkaasta kommentista ;) Minä taisin aloitella tätä ketjua? Idea tuli Ylläksen harmonikkaleiriltä, jolloin opettelimme tekemään sävelmän. Ei siis sanoitusta lainkaan. Lähtökohtana oli asteikko ja sävellaji, johon sitten ryhmätöinä teimme kukin ryhmä kahdeksan tahtia. Se oli mielenkiintoinen kokemus sinänsä. ;D Nyttemmin ei ole aikaa opetella, kun on kerhon harjoitukset ja sitten vielä omia lempikappaleita opeteltavana. :P
PS. Nyt alkaa jo tuo isäni poismenon aiheuttama stressi helpottamaan, hommat ovat hanskassa ja osin lopuillaan (perukirjoitus vielä lokakuun lopulla). On alkanut harmonikkakin jälleen kiinnostamaan vanhaan malliin. Kerhomme tämänpäiväisissä treeneissä oli jo koko porukka koolla - 10 soittajaa. Oli hienot harjoitukset :)
Näin Johan` ilta asiallista palautetta ! Näitä nuotinnusohjelmia tässä olen haeskellut ja yrittänyt saada käyttäjiltä mahdollisia kommentteja eri ohjelmista ja niiden ominaisuuksista. Tässä käyttämässäni MuseScoressa kehutaan kuinka on suomenkielinen ja niin edelleen .... eipä ihan nopeasti aukene siltikään. Toisaalta hanuri on tukevasti sylissä ja jotain syntyy... hitaasti mutta varmasti, siirtyy paperille ja toivottavasti sitten vielä tuolla ohjelmalla oikein luettavaan muotoon nuottiviivastolle... `hikeä päänraapimista ja niin edelleen.. ` Tuota olen miettinyt noissa bassoissa että onko se niin kuin `Jumalan sana` että ne pitää mennä just näin, vai voiko ne mennä myös toisin, koska kuulostaa `ihan hyvälle` ?? (Opekin muunteli bassoja joskus, ammattilaisen säveltäjän jäljiltä) Ihan vaan itse kuunnellen pähkäiltyä...
??? ::) :-\ ;)
Eikkajuhani
Se on Eikka-Juhani niin, että sen säestyksenkin voi tehdä monella eri tavalla, peruasiat selviävät teorian kautta se kanattaa muistaa, ja makuasiat ovat sitten erikseen.
Se mikä toiselle on ok, ei toiselle riitä alkuunkaan, jokainen touhuaa kykyjensä mukaan, mutta jos korva ei ole päässyt paleltumaan siihen kannattaa aina luottaa.
Lähde liikkeelle helpolla tavalla ihan perustehoisella säestyksellä, se mikä kuulostaa hyvältä toimii usein myös hyvin, pääset eteenpäin, ja saat kokemusta jonka karttuessa voit alkaa namustella muunnesoinnuin jos näet sen tarpeelliseksi ja kykyjä siihen löytyy.
Etsi vaihtelua melodiaan mollien ja duurien vuorottelun kautta. Pyri suunnittelmaan kappaleen rakenne saatuisi idean toteutuksesta, silloin sinulla on tavallaan "raamit" olemassa, siis tila jonka täytät sävellykselläsi ja se helpottaa Sinua työstäessäsi melodiaa.
Analysoi toisten tekemisiä sillä niistä voit oppia selvittämällä itsellesi miksi joku toinen on toiminut tietyllä tavalla säestyssointuja merkitessään.
Katsele siis oppiaksesi miten joku toinen on toiminut samantyylisen kappaleen kanssa, mutta hääri kuitenkin omien ideoidesi parissa viedessäsi asiaa eteenpäin.
Hankin äskettäin Matti Viljasen kirjan "Matti, soita Jazzia!" juuri tähän tarkoitukseen sillä yritän tutkiskella miten hän arvostettuna sovittajana on toteuttanut sävellyksensä ja sovituksensa.
Kirjassa on 23 Matin sävelleystä ja 12 sovitusta toisten sävellyksistä, siinä on "ihmettelmistä", mutta toivon löytäväni sieltä jotain oppiakseni.
Kanattaa muistaa, että yksinkertainen on kaunista. Hyvällä kappaleen rakenteella ja rytmillä saa ideansa usein "myydyksi".
Muistan miten heiroin ensimmäistä valssiani ollen kovasti kriittinen täyttäen roskakoria, sitten yllätyin
myöhemmin jonkin hyvin yksinkertaisen tekeleeni saamasta mielenkiinnosta.
Tekemällä löytää itselleen parhaiten soveltuvan työskentelytavan ja tyylin. Asialle on eduksi mikäli lähipiiristä löytyy rehellinen "luottokriitikko", joka osaa kannustaen lähestyä asiaa oikealla tavalla pongaten mahdolliset mokat joille itse saattaa olla sokea, ja toisaalta rohkaista kokeilemaan erilaisia asioita.
Työn iloa, ja kun saat valmista aikaan anna kuulua itsestäsi!
Johan
Täytyypä välietapilla todeta että on se valssin aikaansaaminen aika haastavaa...
Jotenkin tuntuu, aina välillä, että tuohon väliinpä sopisi hienosti tällainen tri... Ohhoh taitaisi tulla pitsikuvioita.... Olisikohan ihan vaan palattava siihen alkuperäiseen, yksinkertaiseen perusrunkoon jonka olen kehitellyt. Am. Sen olen muokannut mielestäni ihan riimitykseen sopivaksi, vain paria sanaa olen joutunut muuttamaan ja nyt se `rimmaa` kyllä .... Tässä siis mennään etupäässä tekstin ehdoilla.. :-\ :-\ ;)
Hieno juttu, että työ edistyy!
Minusta tuo tekstin ehdoilla eteneminen on haasteeellisin tapa edetä, mutta siinä tietysti helpottaa jos teksti on laadittu siten, säkeistöjen jako on samanlainen.
Mikäli sitä "pitsiä" irtonaisesti valmistuu niin rakentele sillä laulettavien osien lomaan näpärä tyyliin sopiva välisoitto jolla saat sävelykseesi hieman "lisäväriä".
Tsemppiä jatkotoimenpiteille!
Johan
Tein tuollaisen räpellyksen. Ammattilainen teki sovituksen kahdelle harmonikalle.