Kertokaapas viisaammat. Minulla on pöydällä hyvin säilynyt Hermann Buttstädt 2/5 äk 5-riv tasakahva 1915-1925. Siinä ei mitään. Mutta: Siinä on Albin Hagström Älvdalen kielipenkit ja näyttävät hyvin alkuperäisiltä. Eivät voi olla ymppäyksen tulos. Pelillä ei ole paljon soitettu ja siksi en keksi syytä kielipenkkien vaihtoon.
Tekikö Hagström näitä kokoonpanona?? Vai mistä olisi kyse??
Saattaa olla myös niin. että Hagström on välittänyt niitä Ruotsiin.
Toivo
Hagström on teettänyt soittimia niin Italiasta kuin Saksastakin ja myynyt ne omalla nimellään eli Hagströmin peli ei mun tietämyksen mukaan voi olla kyseessä. Ts. HB:n merkkejä ei pitäisi näkyä rungossa. Toki nyt ollaan sellaisella alueella, mistä mulla ei ole paljoa tietoa, joten voin olla väärässäkin.
Tää on Buttstädt Registrato, ulkopuolella ei ole mitään Hagström-leimaa missään ja pinnassa nuo nuo kaiverretut HB ja vaa'an tms kuvat.
Minulla on näitä HB:n pelejä eri ajoilta, tämä ajoittuu kyllä vanhimpiin.
Outo juttu......
Toisaalta peli on voinut olla huollettavana Hagströmillä. Olen joskus nähnyt korjaajien leimasimilla merkkaamia kielipenkkejä.Kaikki on mahdollista, mutta mitään tarkempaa tietoa asiasta ei tosiaankaan ole.
Toivo
Oletko verrannut kyseisen pelin kielipenkkejä toisten Buttstädt pelien kielipenkkeihin ja kieliin raakenteellisesti? Se voisi valaista asiaa pelin syntyhistorian osalta. Bassokoneiston rakenne voisi olla toinen hyvä vertailukohde.
Tuntuisi hieman oudolta, jos tuo alihankitasuhde olisi ruotsista saksan suuntaan tuona aikana. Omien kokemuksieni mukaan Hagströmin osalta se on monissa tapauksissa ollut saksasta ja italiasta ruotsiin suuntautuvaa ennen oman valmistuksen alkua, sen aikana ja sen jälkeenkin.
Mainitset, että pelisi on niinkin aikainen kuin -15.... -25. Hagströmin omaa tuotanto alkoi vasta
1932, ja apuna olivat silloin italiassa aikaisemmin työskenelleet Virgilio Verri ja Orlando Gratti.
Hagström kuitenkin myi ennen oman valmistuksen alkua ainakin italialaisia soittimia, mm Settimio
Soprani, ja varmasti myös saksalaisia soittimia.
Veikkaan, että tuo Buttstädt on ehkä tuotu tuossa vaiheessa osina saksasta ja koottu sitten liikeessä ja siinä yhteydessä omat leimat stansattu kielipenkkeihin merkiksi jälkipolville.
Toiminta lienee ollut siis hieman samantyylistä kuin se oli Viipurissa ennen oman valmistuksen alkua. Saattoi olla edullista tuoda pelit maahan osina verotuksellisista syistä ja niitä kootessa on sitten kertynyt tietotaitoa ja innostuttu aloittamaan oma valmistus jota sitten tehtiin jossain vaiheessa myös myös tanskassa ja norjassa. Suomessakin niitä ainakin koottiin.
Äkkiseltään en löytänyt heikolla keilitaidollani "Det svenska dragspelt" kirjasta vihjettä noista alihankitasuhteista, kirja käsittelle harmonikan valmistusta ruotsissa 1829 -1945.
Johan
Hagtrömin harmonikoista saa paljon tietoa mm. ruotsalaiselta foorumilta Antikprat/Musik & Instrument. Nimimerkki TL on varsinainen Hagström-harmonikoiden asiantuntija mutta on siellä muitakin. Kannattaisi kokeilla saada myös sitä kautta infoa tästä Hermann Buttstädtistä. Linkki ko foorumin sivuille:
http://www.antikviteter.net/antikprat/messages/183/183.html?1187880710 (http://www.antikviteter.net/antikprat/messages/183/183.html?1187880710)
terv. pelle jollasbo
Taitaa eräs kirjoittaja olla oikeassa että olisi Ruotsissa kasattu.Itselläni on 4äk tasakahva jossa etupuolella teksti.Firma Melodi.Sisällä lukee Firma Melodi Kvarng.6 Krylbo.Kielipenkissä lukee F.Malmgvist.Kielissä O merkki.Onko Dix tehtaan? Toinen hanuri on punainen 3äk Saksalainen B järjetelmällä.Oliko järjestelmä siellä ennen yleinen?
Olen hiljattain hankkinut tuomosen Buttstädt hanurin.Erittäin hyvin säilynyt yksilö ja suomalaisella järjestelmällä.Paljenauhoja vois osan uusia, kunhan tietäis mistä nauhaa saa.Hanuri on musta väriltään, 3 äänikertanen diskanttinapit on kulmikkaat.Vois olla hyvinkin 50 luvulta ,tuskin ainakaan uudempi.
Kiinostais tietää valmistajamaa ja millä aikavälillä tämmönen hanurivalmistaja on toiminut ?
Malleista päätellen tehdas on toiminut ainakin 1920-luvulta 1950-luvulle saakka. Sen tarkempaan en asiasta tiedä.
Toivo
Hermann Buttstädt -tehdas on Birgit Kjellström "Dragspel"-kirjan mukaan aloittanut toimintansa 1800-luvun lopulla Gera-nimisessä kaupungissa.
Muistaakseni Kaiuttaret ja Lumikit olisivat tuon tehtaan tuotantoa, ja ainakin vanhimmat puupintaiset viilutetut Kaiuttaret, joissa on ns. ristibasso, vaikuttavat sangen vanhanaikaisilta koneistoiltaan, kun sointubassojen yhteiset äänet on toteutettu eri kielillä eikä materiaalia (= kieliä) säästävällä bassokoneistolla.
Minulla käväisi kuvan mukainen Buttstädt. Oli huonokuntoinen. Ei ole taitoa remontoida, joten myin pois.
Sodan jälkeen Buttstädtin ja Rojal Standardin harmonikkojen laatu laski huomattavasti lähes samaan kategoriaan kuin esimerkiksi Firotti. Huonoilla kielillä ja raskaita soittaa. Saksalaisista vanhoista tunnetuista merkeistä Hohner on pysynyt koko ajan korkealaatuisena.
Toivo