Kummasti on nyt jäänyt päälle halu hankkia viisirivinen. Olen vieläpä järkeillyt että tuon garmoshkan perusteella haitarinsoitto on juuri sopiva vastapaino työpuolen mullistuksille, kiireille ja epävarmuudelle. Vaikka sitten pitäisi myydä yksi kitara ja foni.
Kovin painavaa en halua, fysiikkani ei ole kovin tukevaa tekoa. Toisaalta varmaankin soitan lähinnä istualtani enkä joutune soitinta kovin paljon kuljettelemaan. Mutta pienenpuoleinen peli olisi haussa. Mutta kun olen myös lukenut että aikuisen ei kannata ottaa liian pientä haitaria. Mistähän tässä on kyse? Pienihän se on tuo garmoshkakin.
Sitten olen pohtinut, että varmaan olisi kestävämpi ratkaisu hankkia 3-äänikertainen, vaikka onkin sitten painavampi. Mutta kunhan pääsen jonnekin noita "kokeilemaan", niin selvinnee lisää.
Jos uusia katsoo, niin sekä Bugarilla että Pihlajamaalla on noita pieniä malleja, kevyempiä 2-äänikertaisia ja sitten 3-äänikertaisia joissa paino on sitten 9 kg luokkaa. Onkos kellään mitään käsitystä noista? Ääniala ja bassot riittänevät minulle noissa pienissäkin, tosin g-molliin mieltyneenä vaikuttaa houkuttelevalta että diskantti alkaisi d:stä. Mutta taas kun en ole käytännössä kokeillut, niin soitetaanko usein ihan sieltä alhaalta?
Vai pitäisikö kuitenkin katsoa käytettyjä?
Varsinainen neuvominen soittimen ostossa on vähän vaikeaa, kun ei kuitenkaan aivan tarkkaan tiedä toisen tarpeita, mutta kerron omista kokemuksistani.
Minun ensimäinen pelini oli itänaapurissa valmistettu täysikokoinen 3-äänikertainen pianoharmonikka, laadultaan ns. matkamuistohanuri, kyllähän sillä soiton alkeet tuli opetelluksi. Pääsin erään kauppiaan luona kokeilemaan Italiassa valmistettua pianoharmonikkaa ja täytyy sanoa, että ero oli kuin yöllä ja päivällä. Vaihtokauppahan siitä tuli. Soittelin pari vuotta pianopelillä, sitten tuli ajatus kokeilla 5-rivistä näppäinpeliä ja sille tielle jäin. Ensimäinen näppäinharmonikka oli italialainen 3-äänikertainen täysikokoinen. Sittemmin olen siirtynyt 4-äänikertaiseen, niitä on ollut useampiakin.
Hyvä harmonikka on kuitenkin sen verran arvokas hankinta, että kannattaa kokeilla mahdollisimman monta soitinta ja valita se, mikä tuntuu parhaiten käyvän käteen ja syliin. Tärkeä seikka on myös se, että sointi miellyttää korvaa.
Joskus olen tehnyt sellaisenkin havainnon, että huonoilla kielillä varustettu hanuri on viritetty siten, että useammilla äänikerroilla soitettaessa äänessä on ns. huojuntaa runsaahkosti. Tämä ei tietenkään päde kaikissa tapauksissa, mutta on kuitenkin seikka, joka kannattaa huomioida soitinta valitessaan.
Harmonikkamerkkeihin en ota kantaa, koska oman kokemukseni mukaan on niin, että kun hinta nousee, laatukin paranee merkistä riippumatta. Käytetty harmonikka on aivan varteenotettava vaihtoehto, itselläni on kaksikin yli 40 vuotta vanhaa vetopeliä jatkuvassa käytössä ja pois en anna.
Kävin tänään kokeilemassa Pihlajamaa Stage Star III:sta. Äänestä pidin ja tuntui se muutenkin sopivalta, ei se painokaan haitannut sitten kun se oli paikoillaan. Enhän sitä tietenkään vielä soittaa osannut. Käytettyjä toki saisi halvemmalla, tuolla ei vain ollut yhtään tuon kokoista käytettyä. Täytyy lähteä vaikka Tampereelle katsomaan että saisi vähän vertailupohjaa. Ja Vihdissä oli kai jokin Bugari-myyjä.
Tätä linkkiä ei voi liikaa muistuttaa:
http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=l%C3%B6yd%C3%A4_soittimesi (http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=l%C3%B6yd%C3%A4_soittimesi)
Itse olet jo oivaltanut sen tärkeän pointin, että oma fyysinen koko tekee rajoitteita soittimelle. Mitoiltaan liian isoa soitinta tulee välttää ellei todella ole isolle pelille tarvetta. Tuolla linkin takaisessa jutussa kerron muistaakseni tämän mittarin, että kun istut ja soitin on sylissä, niin asettamalla oikean käden soittimen päälle, tulee käsivarren olla vaakatasossa tai sen alle. Tämä on mielestäni se ratkaisevin tekijä soittimen sopivuuden puolesta. Paino kasvaa mitä enemmän ääniä. Veikkaisin, että tuolla korkeudella löytyy sopiva soitinryhmä, mistä voi sitten alkaa napsia itselle sopimattomia malleja pois.
Jos soitin on noin 20 vuotta vanha, niin siinä kohtaa kannattaa olla sitten tarkka. Vastaan tulee vahojen kunto, venttiilien toimivuus ja ennen kaikkea vireys - toisin sanoen ensimmäinen iso remontti olisi tuloillaan. 10 vuotta tai alle vanha peli todennäköisesti ok, jos vaan on muistettu virittää/huollattaa sopivin väliajoin. Tällaisella soittimella vielä viidestä viiteentoista vuotta soittoaikaa ennen totaalista remonttia (vahat, koneistojen säädöt, viritys jne.) Aikaväli on laaja, tiedän, ja siihen vaikuttaa älyttömän monta tekijää...
Käytettyjen kohdalla pääsee kyllä hintojen puolesta miltei puoleen uusista. Joissain pääsee jopa alle. Käytettyjen valikoima on hyvin laaja. Voi olla, että löytyy hyviä yksilöitä hyvässä kunnossa ja kohtuu hintaan. Sen sijaan jossain konserttisoittimissa tai muissa kalliissa soittimissa hinta ei putoa lehmän hännän tavoin, vaan 10 vuotta vanhalla soittimella voi olla tallella vielä hyvä hinta.
Sinänsä minulle varmaan koon puolesta kävisi vähän isompikin, painon suhteen olen varovaisempi.
Käytetyn metsästyksessä tuntuisi tarvittavan paljon aikaa, viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. Saa nähdä riittääkö. Ja jos uuden hinnan jakaa vaikka 20 vuodelle, niin eipä se enää niin isolta tunnu.
Sitä tässä ihmettelen, että olin katsonut etukäteen valmiiksi miten molliskaala menee, mutten siinä kaupassa sitä kumminkaan löytänyt. Bassopuolen kanssa oli vähän sama juttu. Ehkä taisi se soittimen kokeilu vähän jännittääkin.
Ehkä vähän harhaan lauoin tuossa edellisessä viestissä. On edesvastuutonta ostaa soitin ja soittaa soitinta 20 vuotta kertaakaan sitä huoltamatta. Harrastekäytössä huoltoväli max 5 vuotta. Aktiivisessa harrastekäytössä viritys / huoltoväli 3-5 vuotta. Kovassa harrastekäytössä 2-3 vuoden välein ja ammattilaiset kerran vuoteen. Erityisesti tuota virityspuolta painotan, että vireessä olevalla soittimella on paljon mukavampi soittaa kuin epävireisellä soittimella. Ihmiskorva vaan pruukaa tottua epävireiseen(kin) ääneen.
Tällä haluan sanoa, että soittimen ostaminen ei ole soittimen elinaikana ainoa rahareikä. Niitä on esim. opetus ja soittimen huolto.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 17-03-2009, 18:57:48
Tällä haluan sanoa, että soittimen ostaminen ei ole soittimen elinaikana ainoa rahareikä. Niitä on esim. opetus ja soittimen huolto.
Ei tuo minun laskelma tuota tarkoittanutkaan. Kunhan nyt itseäni motivoin siinä... hankintahinnan voi kuitenkin jakaa mielessään aika pitkälle ajalle.
Monenlaisista soittimista on tässä jo kokemusta. Kitarat, varsinkin sähkö-, tuntuvat kestävän ja niiden perussäädöt pystyy tekemään itsekin. Puupuhaltimet taas vaativat ajoittain ammattimaista huoltoa ja niissä rahaa kuluu yllättävän paljon myös lehtiin. Nykyajan sähköiset soittimet pelaavat hyvällä tuurilla pitkään, toista oli vanhojen sähköurkujen kanssa.
Vaikeaa mennä neuvomaan. Itse aloitin postimyyntipelillä. Itäsaksalainen 96-bassoinen nuorisopeli, sillä kun vähän opin vaihdoin uuteen 96-bassoiseen Ramsekseen. Sitten alkoi kiinnostaa täyskokoinen, joten vaihdoin "aikuiskokoiseen 120-bassoiseen Ramses-Atlakseen". Oli käytetty ja huonosti pidetty, diskanttinappulat alkoivat "juuttua". Korvissani on aina soinut 1930-1940 lukujen soundi, joten haaveilin Giulietin Traviatasta. Se sattuikin sitten kohdalle. Traviata on vuosimallia 1986 ja toimii hyvin. Vire on kohdallaan (mitattiin vuosi sitten). Huoltoa en ole teettänyt. Tykkään pelistä, sen äänistä ja sen soittamisesta. Painoa on 10,5 kg. Äänimaailma veti edelleen, joten "metsästin" Kouvolan Kravattia. Löysin hienon yksilön 60-vuotislahjakseni. Ilmeisesti on huollettu, sillä peli toimii hienosti. Vireessä on eikä vuoda. Kravatti painaa vain 8,5 kg, äänikertoja on diskantissa 4 ja bassossa 5. Kravatti on fiilistelysoitin. Soitan viikottain molemmilla "tasapuolisesti".
Mulla on jotenkin sellainen olo, että kun näin yli viisikymppisenä aloittaa uuden soittimen, ei oikein viitsisi kulkea pitkää tietä halvoista soittimista tuurilla löytyneisiin käytettyihin helmiin. Kitaroiden kanssa olen jo sen tien kulkenut kunnes tajusin ettei se oikein ollut minun soitin. Tosin vasta sen jälkeen sekin on alkanut soida letkeämmin...
Ajattelin käydä tutkimassa tarjonnan muutamassa paikassa, mutta tuskin lähden maata kiertämään käytettyjä kokeilemassa tai ottamaan tästä hankinnasta vuoden projektia. Nyt tuntuu nuo pienet uudet 3-äänikertaiset houkuttelevan. Talvella tullut patenttiroyalti verojen jälkeen sopivasti kattaisi tuollaisen hinnan. Täytyy nyt katsoa, kyllä vastaava kelpaisi käytettynäkin, muttei ole paljon näkynyt. Ilmeisesti noita pieniä liikkuu enemmän melodiabassoina? Sitä en kyllä viitsi ottaa painoksi. Ja pelkkää melodiabassoa vielä vähemmän.
EDIT: Kiitos muuten kaikille jotka ovat kirjoittaneet. Neuvominen kuulostaa juhlalliselta, oikeastaan keskustelu se on tärkeää. Se auttaa myös kirkastamaan omia ajatuksia ja tarpeita.
Kun viimeksi haitarikaupassa oli näppäimet aivan hukassa, ajattelin nyt harjoitella etukäteen. Huomasin että tietokoneen näppäimistön rivithän menevät lomittain niinkuin haitarissakin. Tällaiselta se tuntuu http://htoyryla.dyndns.org/music/keyboard.wmv . Harmi vain että kannettavan näppäimistö tuntuisi paljon paremmalta tuohon kuin tuo erillinen, mutta kannettavan tietokoneen pitely soittoasennossa on sitten jo hankalampaa.
Tästä näppäimistöstä on muuten kunnon havainnollistavat kuvat siinä Ollilan tutkielmassa. Jukka jakaa teostaan ilmaiseksi - teos on omakustanne ja hän jakaa mielellään tietoa liittyen ko. asioihin (näppäinjärjestelmät).
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 19-03-2009, 21:30:27
Tästä näppäimistöstä on muuten kunnon havainnollistavat kuvat siinä Ollilan tutkielmassa. Jukka jakaa teostaan ilmaiseksi - teos on omakustanne ja hän jakaa mielellään tietoa liittyen ko. asioihin (näppäinjärjestelmät).
Tuolta sinun sivustosi olen kuvaa katsellut. Tuon tietokoneleikin perusteella tuntuu että tuon oppii kyllä. Täytyy vain saada oikea peli hankituksi. Tietokoneen näppiksessä ei rivit mene ihan samoin kohdalleen.
Menin sitten ostamaan 3-äk. Bugarin, että pääsen harjoittelemaan oikealla pelillä. Toivottavasti on hyvä peli. Ei ole liian painava ja säveliä tuntuu löytyvän sen mitä luulen tarvitsevani. Ja jo sieltä sävelmiä löytyy, eiköhän sormet totu tuohon.
Kokeilin kaksirivistäkin, kyllä siitäkin asteikko löytyi.
Näihin soittimiin vain tuntuu jäävän koukkuun, ja niitä tuntuu tarvitsevan aina vain lisää. Nytkin muutaman kympin haitarin hankinta johti paljon kalliimman pelin hankintaan.
Varovainen kannattaa olla. Jos itselläni olisi ylimääräistä rahaa, niin taitaisi olla yksi museollinen haitareita minulla näytillä... Ne vaan ovat kivoja. Ehkä tyydyn tuohon maailman suurimpaan haitarigalleriaan :)
No, tämä oli nyt ensimmäinen varsinainen haitarini, tuskin alan niitä keräilemään. Enemmän on tullut keräiltyä eri soittimia kuin monta samaa lajia. Haitari nyt tuntuu kovasti kiinnostavalta, soittelen enimmäkseen yksinäni ja tämmöisestä soittimesta saa yksinään enemmän irti kuin vaikka tuosta klarinetista. Sittenhän voi haitarilla soittaa pohjan ja klarinettia päälle. Ja tuntuu tuo sormissakin siltä että siihen oppii.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 20-03-2009, 20:02:31
Menin sitten ostamaan 3-äk. Bugarin, että pääsen harjoittelemaan oikealla pelillä.
Pistäitkö kuvaa näytille. Ja mitä maksoi?
Lainaus käyttäjältä: risto - 21-03-2009, 01:59:09
Pistäitkö kuvaa näytille. Ja mitä maksoi?
Tässä on nyt liikkuvaa kuvaa http://htoyryla.dyndns.org/music/bugari.wmv . Ja uusi peli maksoi uuden hinnan.
(Ikävä kyllä osaan kappaleesta vasta alun, lopussa menee ihan sekoiluksi.)
Paremminhan tuo meni kun minun soittamani ensimmäiset sävelet. Mullahan oli kauhea kiire mustille näppäimille vaikken nuottejakaan osannut silloin 1994 syksyllä :) Se on hyvä muistaa, että 5-rivisessä kaikki näppäimet diskantissa on hyötykäytössä ja niin ovat sormetkin - varo peukalon menemistä kahvan reunaan tukea ottamaan. Soittoasento näytti näin pikasesti katottuna ihan hyvältä. Pääasia on, että massa tulee maadoitettua vasemman jalan päälle, jolloin hartiat vapautuvat suurimmasta osasta painetta ja veri pääsee liikkumaan. Oot vissiin lukenu Vapaalehdykästä ton soittoasento-sivun?
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 21-03-2009, 14:54:50
Paremminhan tuo meni kun minun soittamani ensimmäiset sävelet. Mullahan oli kauhea kiire mustille näppäimille vaikken nuottejakaan osannut silloin 1994 syksyllä :) Se on hyvä muistaa, että 5-rivisessä kaikki näppäimet diskantissa on hyötykäytössä ja niin ovat sormetkin - varo peukalon menemistä kahvan reunaan tukea ottamaan. Soittoasento näytti näin pikasesti katottuna ihan hyvältä. Pääasia on, että massa tulee maadoitettua vasemman jalan päälle, jolloin hartiat vapautuvat suurimmasta osasta painetta ja veri pääsee liikkumaan. Oot vissiin lukenu Vapaalehdykästä ton soittoasento-sivun?
Ehkä sillä on jotain vaikutusta että on jo soittanut kitaraa, pianoa, fonia ja klarinettia, ja toki nokkahuilua, melodikaa ja muita.
Joo, tuon peukalon kanssa on jännästi. Välillä se on tosissaan mukana siellä näppäimistöllä, välillä se tahtoo mennä sinne laidalle karkuun. Olen lukenut soittoasentosivusi ja kauppiaskin hiukan opasti. Ihan kiva huomata että ei tuo soitin istuessa painavalta tunnu.
Lähdin tuossa liikkeelle c-molliasteikosta. Bassopuoli tuntuu vaikeammalta, kolme perussointua löytyy siitä mutta rinnakkaiseen duuriin hyppääminen onkin jo vaikeaa :)
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 21-03-2009, 11:43:32
Lainaus käyttäjältä: risto - 21-03-2009, 01:59:09
Pistäitkö kuvaa näytille. Ja mitä maksoi?
Tässä on nyt liikkuvaa kuvaa http://htoyryla.dyndns.org/music/bugari.wmv . Ja uusi peli maksoi uuden hinnan.
(Ikävä kyllä osaan kappaleesta vasta alun, lopussa menee ihan sekoiluksi.)
Tuohan näyttää ja kuulostaa hyvältä. Koko lienee junnukoko, selvästi pienempi aikuisten pelejä?
Lainaus käyttäjältä: risto - 22-03-2009, 03:32:39
Tuohan näyttää ja kuulostaa hyvältä. Koko lienee junnukoko, selvästi pienempi aikuisten pelejä?
Nuorisomallihan tuo on, tosin kyllähän niitä mainoksissa aikuisillekin sopiviksi mainitaan. Lasten mallit ovat sitten vielä pienempiä. Korkeutta tuolla on 40 cm ja painoa noin 9 kg.
Laitanpa uuden videon, nyt kun tuo peli on ollut runsaat pari kuukautta. Tämä yrittää olla Vals från Mörtmark, jostain länsirannikon tuntumasta: http://htoyryla.dyndns.org/music/valsfranmortmark.wmv . Nuoteista opeteltua kansanmusiikkia siis, lähinnä Armandolle tiedoksi. On tuo minulla levylläkin jossain, mutta levy on kateissa, joten piti opetella nuoteista.
Laitan myöhemmin jotain klezmeriä, kunhan saan soimaan niin että saa talteenkin. Nimittäin ramppikuume iskee heti kun kamera käy.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 02-06-2009, 18:40:23
Laitanpa uuden videon, nyt kun tuo peli on ollut runsaat pari kuukautta. Tämä yrittää olla Vals från Mörtmark, jostain länsirannikon tuntumasta: http://htoyryla.dyndns.org/music/valsfranmortmark.wmv . Nuoteista opeteltua kansanmusiikkia siis, lähinnä Armandolle tiedoksi. On tuo minulla levylläkin jossain, mutta levy on kateissa, joten piti opetella nuoteista.
Laitan myöhemmin jotain klezmeriä, kunhan saan soimaan niin että saa talteenkin. Nimittäin ramppikuume iskee heti kun kamera käy.
Ihmeen hyvinhän tuo alkaa Sinulta sujua noinkin lyhyellä haitarikokemuksella. Soitithan tuonkin jo "näköjään" ulkomuistista. Kun klezmer on Sinun juttusi, niin etene haitarillakin sielläpäin maailmaa niinkuin klarinetillakin - jonka osaat. En mitenkään halua pottuilla kellekkään tällä palstalla nuotinlukujutuista; itsekkin vanhakantaista musiikkia nokkahuilulla soittavana tietenkin tarvitsen aina nuotit - mutten 2 -rivisen soitossa. Enkä harjoittele nuoteista - koska instrumentin luonteesta johtuen se on niin helppo - melkein kuin huuliharppu.
- Ammattilaiset sitten ihan erikseen - heitähän harrastelijapalstat ei pullistele.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 02-06-2009, 20:15:34
Kun klezmer on Sinun juttusi, niin etene haitarillakin sielläpäin maailmaa niinkuin klarinetillakin - jonka osaat.
No, pelkästään klezmer ei kyllä riitä, yleensä olen kuvannut kiinnostustani kaarella joka ulottuu Pohjoismaista itä-Euroopan kautta Välimeren itäosaan. Joten kyllä tuo Mörtmarkin valssi siihen mahtuu samoin kuin norjalaiset virret.
Edit: Nuottikirjan mukaan sen esittäneen pelimannin isä oli tuota soittanut Leander Norrbackin kanssa, joka taas näyttäisi olleen Paul Norrbackin isä: http://sydaby.eget.net/swe/norrback.htm . Eipäs olekaan turha paikka tuo Mörtmark.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 02-06-2009, 20:41:16
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 02-06-2009, 20:15:34
Kun klezmer on Sinun juttusi, niin etene haitarillakin sielläpäin maailmaa niinkuin klarinetillakin - jonka osaat.
No, pelkästään klezmer ei kyllä riitä, yleensä olen kuvannut kiinnostustani kaarella joka ulottuu Pohjoismaista itä-Euroopan kautta Välimeren itäosaan. Joten kyllä tuo Mörtmarkin valssi siihen mahtuu samoin kuin norjalaiset virret.
Edit: Nuottikirjan mukaan sen esittäneen pelimannin isä oli tuota soittanut Leander Norrbackin kanssa, joka taas näyttäisi olleen Paul Norrbackin isä: http://sydaby.eget.net/swe/norrback.htm . Eipäs olekaan turha paikka tuo Mörtmark.
Suonet anteeksi ja toivottavasti muutkin forumin jäsenet, että osallistun keskusteluihinne asioista, mistä mitään en tiedä. Ikinä en ole soittanut 5 -rivistä harmonikkaa - toki taituruus kiinnostaa - muttei haltuunottamiseen ja soittotekniikkaan liittyvät ongelmat ko. soitttimella.
Saiskos tuosta Mörtmarkin valssista nuotin? Osoite sulla on jo olemassa! Kiittelen etukäteen, kun tuo Norrback on eräs idolini!
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 02-06-2009, 21:10:51
Suonet anteeksi ja toivottavasti muutkin forumin jäsenet, että osallistun keskusteluihinne asioista, mistä mitään en tiedä.
Hiljaistapa netissä olisi jos vielä pitäisi tietääkin siitä mistä kirjoittaa :)
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 02-06-2009, 21:10:51
Ikinä en ole soittanut 5 -rivistä harmonikkaa - toki taituruus kiinnostaa - muttei haltuunottamiseen ja soittotekniikkaan liittyvät ongelmat ko. soitttimella.
Menisikös tuo valssi 2-rivisellä? Siinä on kyllä kaksi aksidentaalia, fis ja cis (g-mollissa). Garmoshkasta ne löytyvät, pitää joskus kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 02-06-2009, 22:42:02
Menisikös tuo valssi 2-rivisellä? Siinä on kyllä kaksi aksidentaalia, fis ja cis (g-mollissa). Garmoshkasta ne löytyvät, pitää joskus kokeilla.
Ei mennyt. Siinä oli vielä yksi aksidentaali lisää: h, ja sitä ei enää garmoshkaska löytynyt.
Löysin sitten tuon Mörtmarkin valssin levyltä Thure Hindsin esittämänä ja kuultuna alkoi loksahtaa kohdalleen miten nuotteihin merkityt korukuviot pitää soittaa, ja muutama muukin hankala paikka. Kun ottaa nuo korukuviot mukaan, sormitukset pitääkin katsoa uudestaan.
Tässä on sitten klezmeriä: yritelmä soittaa Odessa Bulgar lyhennetyssä muodossa eli ilman kertauksia: http://htoyryla.dyndns.org/music/odessabulgar.wmv
En tiedä onko näitä linkkejä järkevä tänne laittaa, muuten kuin siksi että itselleni on vaativampaa harjoitusta soittaa kameralle kuin ilman...
Edit: Nyt kun tuoda itse katsoo, niin varsinkin a-osassa menee melkoisen jäykästi töksähdellen.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 04-06-2009, 18:17:14
Löysin sitten tuon Mörtmarkin valssin levyltä Thure Hindsin esittämänä ja kuultuna alkoi loksahtaa kohdalleen miten nuotteihin merkityt korukuviot pitää soittaa, ja muutama muukin hankala paikka. Kun ottaa nuo korukuviot mukaan, sormitukset pitääkin katsoa uudestaan.
Laitanpa tähän oman Capella-versioni nuotit ja soiton. On hiukan hitaampi versio, kuin tuolla levyllä soinut. Koristeetkaan eivät aivan kuulosta oikealta, mutta nuottikuvasta ne voi opetella.
Edit: unohdin, ettei capella menekään läpi. Täytyy muokkailla!
Edit2: tässä nuottikuva!
Lainaus käyttäjältä: olli - 08-06-2009, 15:39:51
Koristeetkaan eivät aivan kuulosta oikealta, mutta nuottikuvasta ne voi opetella.
Joo, minusta koristeet tuntuvat vaikeilta niinkuin ne on nuoteissa kirjoitettu, olisi varmaan parempi kirjoittaa reilusti sen mittaisina kuin ne soitetaan.
Kyllä minä olen sitä mieltä, että koristenuotit - nämä etuheleet - kannattaa opetella oikein. Niistä saa sitä hienoa kuviota hanurimusiikkiin. Vaikeitahan ne ovat, kieltämättä, mutta hitaasti kiiruhtaen. ;)
Muuten, Ahvenainen viljelee aika paljon omissa sovituksissaan näitä koristeita.
Lainaus käyttäjältä: olli - 08-06-2009, 15:50:39
Kyllä minä olen sitä mieltä, että koristenuotit - nämä etuheleet - kannattaa opetella oikein. Niistä saa sitä hienoa kuviota hanurimusiikkiin. Vaikeitahan ne ovat, kieltämättä, mutta hitaasti kiiruhtaen. ;)
Muuten, Ahvenainen viljelee aika paljon omissa sovituksissaan näitä koristeita.
Juu, nuo tuntuvat kummasti antavan lisää sävyä.
Mutta tässä kappaleessa nuo tahdin alussa olevat kaksi korusäveltä + neljäsosanuotti tuntuvat minusta käytännössä menevän melkein triolina. Korusäveliksi kirjoitettuina yritin soittaa niitä jotenkin paljon vaikeammin.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 08-06-2009, 16:55:32
Lainaus käyttäjältä: olli - 08-06-2009, 15:50:39
Kyllä minä olen sitä mieltä, että koristenuotit - nämä etuheleet - kannattaa opetella oikein. Niistä saa sitä hienoa kuviota hanurimusiikkiin. Vaikeitahan ne ovat, kieltämättä, mutta hitaasti kiiruhtaen. ;)
Muuten, Ahvenainen viljelee aika paljon omissa sovituksissaan näitä koristeita.
Juu, nuo tuntuvat kummasti antavan lisää sävyä.
Mutta tässä kappaleessa nuo tahdin alussa olevat kaksi korusäveltä + neljäsosanuotti tuntuvat minusta käytännössä menevän melkein triolina. Korusäveliksi kirjoitettuina yritin soittaa niitä jotenkin paljon vaikeammin.
Sattumalta törmäsin tähän vanhaan jutusteluun. Tuo Klezberg olin minä. Puhe oli kappaleesta Vals från Mörtmark, ja puhe siitä pitääkö koristeet soittaa nuotin mukaan.
Näin jälkikäteen hoksasin, että onhan kai ihan eri asia jos puhutaan säveltäjän/sovittajan tekemästä nuotista tai sitten kansansoittajan soitosta muistiinmerkitystä nuotista niinkuin tässä. Kyllä mä jälkimmäisessä pidän ensisijaisena sitä miten soittaja äänitteellä soittaa. Nuottihan on tehty sen perusteella!
Mutta toinen juttu on sitten etten mä muutenkaan niin perusta muitten sovituksista, vaan teen tavallaan omani. Oppimisen kannalta toki on hyvä välillä soittaa muutakin.
htöyrylälle:
Jostain olet perinyt tuon "nuotin"?
- "Nuottien" sijasta. :-*
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 26-08-2013, 13:54:59
htöyrylälle:
Jostain olet perinyt tuon "nuotin"?
- "Nuottien" sijasta. :-*
Taidat olla oikeassa. Jostakin mulle näyttää tuo "nuotti" kuitenkin jääneen käyttöön. Se tulee ihan automaattisesti, niinkuin sormien sekoamisetkin viisirivisellä.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 26-08-2013, 14:52:32
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 26-08-2013, 13:54:59
htöyrylälle:
Jostain olet perinyt tuon "nuotin"?
- "Nuottien" sijasta. :-*
Taidat olla oikeassa. Jostakin mulle näyttää tuo "nuotti" kuitenkin jääneen käyttöön. Se tulee ihan automaattisesti, niinkuin sormien sekoamisetkin viisirivisellä.
Se ei ole niin nuukaa, jos muutenkin toimii ja pärjää kansakoulupohjalla. Yhteenlaskussakin ne käyttää sormia apunaan :D
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 30-08-2013, 08:00:54
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 26-08-2013, 14:52:32
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 26-08-2013, 13:54:59
htöyrylälle:
Jostain olet perinyt tuon "nuotin"?
- "Nuottien" sijasta. :-*
Taidat olla oikeassa. Jostakin mulle näyttää tuo "nuotti" kuitenkin jääneen käyttöön. Se tulee ihan automaattisesti, niinkuin sormien sekoamisetkin viisirivisellä.
Se ei ole niin nuukaa, jos muutenkin toimii ja pärjää kansakoulupohjalla. Yhteenlaskussakin ne käyttää sormia apunaan :D
Nettikeskusteluissa nyt käytetään jonkinlaista kirjoitettua puhekieltä. Ei nämä mitkään ylioppilaskirjoitukset ole.
Ja puhekieli muuttuu ajan mukana. Itseäni kummastuttaa tämmöiset merkityksen muutokset puhekielessä:
Ennen sanottiin "et viittis ..." ja se oli pyyntö. Nykyään sanotaan "et viittis polttaa" ja se on kielto (mikä ennen ilmaistiin "älä viitsi polttaa täällä"). Siis ilmauksen merkitys on kääntynyt vastakkaiseksi.
Nykyään kuulee myös sanaa "alentuvasti", kun joku ei alennu itse vaan suhtautuu toiseen alentavasti. En tiedä onko tämä muutos kielessä vai onko tämmöinen kummajainen aina ollut jossain murteissa. Olikohan vielä ihan hyväksyttyä käyttää kumpaa hyvänsä.
Mikä lie hyväksyttyä, paha sanoa, mutta on noita erikoisia vastakkuuksia suomenkielessä vanhastaankin. Esimerkiksi tuima on toisaalla suolaista ja toisaalla suolatonta. Minä ymmärrän huilaamisen lepäämisenä, mutta kertoman mukaan lapissa päin se voi tarkoittaa vauhdin lisäämistä.
Tarinan mukaan lapinmies hiihteli edellä ja perässä tuleva etelänmies alkoi väsyessään huudella 'huilataan, huilataan', jolloin lapinmies lisäsi vauhtia. Kun etelänmies vaan jatkoi 'huilataan' huuteluaan, ärähti lapinmies lopulta 'huilaa sinä, minä en enää jaksa'. Siis väärinkäsityksiä voi ainakin tulla.
Lainaus käyttäjältä: mlut - 30-08-2013, 12:00:09
Mikä lie hyväksyttyä, paha sanoa, mutta on noita erikoisia vastakkuuksia suomenkielessä vanhastaankin. Esimerkiksi tuima on toisaalla suolaista ja toisaalla suolatonta. Minä ymmärrän huilaamisen lepäämisenä, mutta kertoman mukaan lapissa päin se voi tarkoittaa vauhdin lisäämistä.
Tarinan mukaan lapinmies hiihteli edellä ja perässä tuleva etelänmies alkoi väsyessään huudella 'huilataan, huilataan', jolloin lapinmies lisäsi vauhtia. Kun etelänmies vaan jatkoi 'huilataan' huuteluaan, ärähti lapinmies lopulta 'huilaa sinä, minä en enää jaksa'. Siis väärinkäsityksiä voi ainakin tulla.
Näitä on. Ainakin Ruotsin puolella Tornionjokea "pyörtyminen" on eksymistä ja "menehtyminen" pyörtymistä, "tyrmässä oleminen" tajuttomana oloa.
Siksi mainitsinkin tuossa että tuo "alentuvasti" voi olla tuossa merkityksessä vanhastaankin käytössä joissakin murteissa. Kirjoitetussa yleiskielessä yleensä pyritään yksikäsitteisyyteen.
Itse olen viime vuosina ollut paljon tekemisissä tuon Pohjois-Ruotsin meänkielen kanssa, ja siellä ei tunneta suomen kirjakieltä. Sanat ovat yleensä tuttuja mutta eivät noudata sitä logiikkaa joka suomessa on luotu kirjakieleen, ja jonka myötä sanoille on muodostunut täsmällinen merkitys. Silloin jo saman murteenkin sisällä on väärinkäsityksen mahdollisuus, varsinkin kirjoitetussa kielessä.
Lainaus käyttäjältä: mlut - 30-08-2013, 12:00:09
Mikä lie hyväksyttyä, paha sanoa, mutta on noita erikoisia vastakkuuksia suomenkielessä vanhastaankin.
Ei se tässä ole kovin paha sanoa, kun Kotuksen kielenhuoltajatkin näyttävät käyttävän alentuvasti-sanaa, esim. tässä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=802 .