Nyt tuli vastaan sellainen soitin jota en kuvagalleriasta ollenkaan löytänyt ! Siis kyseessä Harmonikka Oy n valmistama Maestro, Kultahäkki/Lohenpyrstömalli, sikäli mielestäni erikoinen, että siinä on bassopuolella vain yksi (pitkä) vaihtaja koplari ! Kävin nuo galleriakuvat mielestäni aika tarkkaan läpi ja moista yksilöä en kuvista löytänyt ?
Soinniltaan tuo peli on ihan ok. lurittelin sillä tuossa iltapäivän puolella kun se minulle tuotiin - ikään kuin arvioitavaksi. Hieno peli, siististi pidetty, palkeet kunnossa ja soi nätisti, oli vielä tuollaisessa - ilmeisesti pahvilaukussa, joka sekin ihan ok.
Nyt tuo peli olisi myytävänä, nuorenparin muuttaessa paikkakunnalta pois ! Sille haeskelin jonkinnäköistä hinta-Haitaria, mutta eipä tullut yhtään vastaan (lähinnä ehkä tuolla Riistaveden suunnalla, mutta sillä kaverillahan on hinnat pilvissä) Täytyypä napata huomenissa kuva, pari tuosta soittimesta - Jospa Viljo vaikkapa valaisisi asiaa !
;) ;)
Eikkajuhani
Ei olekaan tullut tuollaista vastaan - kuva todellakin olisi hyvästä. :)
Huomentapäivää !! Tässäpä Viljolle ja muillekin kiinnostuneille (erikoista) mielenkiintoista ja kaunista !
Yksi pieni nyanssi tuossa maskissa, nuottiavain - lieneekö istutettu jälkeenpäin ? Maestrossa on käsinfiilatutut -hauskasti sanottu - italialaiset tarkkuuskielet, duralum - kuinka liittynee kieliin - vai tarkoittaneeko niitä kielilaattoja joihin nuo kielet on niitattu. Hienot kuvioidut olkaremmit ja bassoremmi myös. Ja se erikoisuus; bassossa vain yksi vaihtaja/koplari ! Diskantissa 11 kopl. 4 äänikert, Muuten Hanurin mitat ovat; paino 11 kg, kork. 48 x 20 x kok leveys 38 cm. Maestro on siisti ja soi niin kuin vain Maestro soi !! Upea peli ja vielä myynnissä !! :) :D ;)
Eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 14-06-2014, 11:46:31
käsinfiilatutut -hauskasti sanottu - italialaiset tarkkuuskielet
Minun "Kouvolan Kravatissani" on myös diskantin takaosassa erityinen laatta, jossa on tuo maininta "Ital. käsinfiil. tarkkuuskielet" ;D
Vaihdommekin eikkajuhanin kanssa muutamia sähköposteja, ja tässä vähän summausta:
On kyllä erikoinen peli siinä mielessä, että kultahäkkien valmistus loppui siinä 1965, kymmenen vuotta aikaisemmin kuin tämä yksilö on päivämäärän mukaan valmistettu. Soittimen sisältä ei löydy juoksevaa sarjanumeroa, joita oli vielä rungon sisällä vuonna 1967. Tämä olisi pitänyt löytyä diskantin takasuojan alta. Voipi olla, että se siellä jossain vielä on, jos on ollakseen. Soitin ei ole hopeahäkki, mihin on vain vaihdettu vain häkki, sillä myös rekisterinäppäimet ovat tyypilliset kultahäkeissä olleet painikkeet. Mikrofonit tuntuisivat olevan niin ikään tuota vanhempaa kaliiperiä, eikä "hopeahäkkimallia".
Soitin on siis todennäköisesti tehty sarjan ulkopuolella omana tilaustyönä.
Nyt täytyy kyllä vähän ihmetellä.
Jostain syystä Kouvola on tehnyt toistamiseen kultahäkkejä sen jälkeen, kun varsinainen mallin tuotanto loppui 1965. Minulta löytyy merkinnät kultahäkeistä myös vuosilta 1978 (2 kpl) ja 1980 (1 kpl).
Siis mitäs ihmettä? :o
Epäilisin näiden olevan asiakkaiden toivomuksesta tehtyjä, kuten tuo basso yhdellä koplarilla.Vielä 1940-luvulla Kouvolassa tarjottiin ostajalle monia värivaihtoehtoja, erilaisia näppäimiä, erilaisia kieliä ja jopa nimensä sai
omaan peliinsä. Ostaja oli varmasti tyytyväinen, kun pääsi osallistumaan soittimensa suunnitteluun. Varmaan
tämä hankaloitti tekemistä ja nosti hintaa, kun ei päässyt tekemään pitkiä sarjoja täysin samanlaisia haitarei-
ta.
Toivo
Soittelen ite vuotta vanhemmalla hopeahäkkimaestrolla. Oiva vekotin ensimmäiseksi soittopeliksi! Vastaavia hopeahäkkejä olen nähnyt liikkeissä 1500-2000€ hintaan kunnosta riippuen.
Paitövei... miten määritellään 'maestro' kun puhutaan harmonikkamalleista?
Kouvolan Maestro on maestro, koska siinä niin lukee. Se on selvä.
Mutta kuulee sanottavan vaikka minkä merkkisistä haitareista että on maestro, vaikka ei lue niin.
Voiko sanoa että maestro on neliäänikertainen 16+8+8+4 ei-cassotto?
Lainaus käyttäjältä: usko - 24-09-2016, 08:45:43
Paitövei... miten määritellään 'maestro' kun puhutaan harmonikkamalleista?
Kouvolan Maestro on maestro, koska siinä niin lukee. Se on selvä.
Mutta kuulee sanottavan vaikka minkä merkkisistä haitareista että on maestro, vaikka ei lue niin.
Voiko sanoa että maestro on neliäänikertainen 16+8+8+4 ei-cassotto?
Kaipa sen voisi ehdottamallasi tavalla äänikertojen mukaan määritellä, koska vanhemmat 16+8+8+8 eivät ole maestroja. Viljo tietäisi paremmin, että onko tämä Kouvolassa keksitty nimi tämän tyyppiselle harmonikalle. Hämärä muistikuva on, että joku muukin tehdas olisi käyttänyt tätä nimeä, varmaksi en mene sanomaan. Periaatteessa jo osa myöhemmistä Kouvolan Kuningasmalleistakin on jo "Maestroja".
Toivo
Onneksi olkoon kaikille, jotka sekoitatte termejä. Olette onnistuneen markkinoinnin uhreja. Maestro-termi on minun tietääkseni nimen omaan Oy Harmonikan mallinimi. Se ei missään nimessä ole yleinen soitintyypin nimi. Kouvolan peleissä Casotto on myös yhdellä s-kirjaimella (oli hetkellisesti myös kahdella s-kirjaimella, kuten sen pitäisikin olla). Huomatkaa myös, että annetut mallinimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Eli: Nk. "maestro" on pintaäänikerrallinen soitin. Termi on kouvolan tehtaan työntekijöiden käyttämä ja ehdottomasti paras vastaan tullut termi.
Cassotto-harmonikka on terminä selkeämpi. Se osoittaa, että soittimessa on cassotto-äänikuilu. Huomatkaa myös vierasperäisen lainasanan äidinkielellinen kirjoitusasu. Me käytämme siinä väliviivaa :-)
Ainakin Dallape ja Borsini käyttävät mallinimeä Maestro. Nämä ovat 4äk pintaäänikerroilla, en tiedä mitkä äänikerrat niissä on.
Ja Tampereenmusiikin verkkosivulla mainostetaan BUGARI CHAMPIONFISA 440/CH MAESTRO.
Mutta ei kai kaikki pintaäänikerralliset ole maestroja? Diatonisista lähtien?
Maestro-sanan käyttö pitää katsoa maakohtaisesti, sillä suomalaisella harmonikanrakennusperinteellä/-teillä on ollut valtava merkitys siihen, millaisia, minkä nimisiä, minkä värisiä jne. harmonikkoja on tänne tuotu. Meillä on oikeasti aika tylsä harmonikkakenttä, mitä tulee vaikkapa väreihin (puhun tässä lähinnä uusista harmonikoista, historialliset soittimet asia erikseen).