Löysin tälläisen meidän mökiltä. Osaako kukaan kertoa mikä malli? Ja onko ketään tälläisestä kiinnostunut.
Näyttäisi olevan Harmonikka Oy:n "Elektroniharmonikka". Tehtaan historiikin sivulla 42 on kuva pelistä. Kuvatekstin mukaan tehdas alkoi valmistaa näitä vuonna 1967, valmistus loppui vuonna 1971. Peli on rakennettu Maestro-mallin runkoon. Viljo voi täsmentää ;)
Tuossa historiikissa on virhe tuossa kohtaa. Soitinta valmistettiin 1966–1971. Tekniikan kanssa oli mielettömästi hankaluuksia ja tuotanto lopetettiin 1970-luvun alun lomautuksien yhteydessä. Näitä on tehty joitakin kymmeniä kappaleita, ei satoja.
Oletteko tavanneet kyseistä peliä "livenä"? Löytyykö mistään "ääninäytettä"? :D
Kouvolan omaa en ole tavannut mutta itselläni on tälläinen Hohnerin vastaava mutta vain tavallisella stradellabassolla:
https://www.youtube.com/watch?v=mDkye6_cSWo
Soitin painaa ehkä 2 kertaa niin paljon kun tavallinen 5-rivinen kun on metallia ja elektroniikkaa täynnä. Palkeilla säädetään äänenvoimakkuus.
Lainaus käyttäjältä: Dukextra - 12-08-2014, 13:25:47
Kouvolan omaa en ole tavannut mutta itselläni on tälläinen Hohnerin vastaava mutta vain tavallisella stradellabassolla:
https://www.youtube.com/watch?v=mDkye6_cSWo
Soitin painaa ehkä 2 kertaa niin paljon kun tavallinen 5-rivinen kun on metallia ja elektroniikkaa täynnä. Palkeilla säädetään äänenvoimakkuus.
Hammondilta kuulostaa. Jotkut tykkää, minä en ;)
Jos jotakin kiinnostaa kyseinen vehje, niin saa ottaa yhteyttä
[email protected]
Ensimmäinen kontaktini ko malliin tapahtui Lasse Pihlajamaa Oy:n museohyllyssä, toiseenkin kertaan olen laiteeseen tutustunut, mutta ääni on kyllä kokematta luomuna, tuo toinen kohtaaminen kun tapahtui epäkuntoisen pelin kanssa.
Johan
Tero Lahdella on joitain videoita hänen kaverinsa soitosta tuolla vehkeellä. Sieltä saisi videot ja tiedon, missä ainakin yksi tuollainen peli on täysin soittokuntoinen vahvistimineen.
Itse säilyttäisin nämä vanhat soittimen sellaisinaan kuin ne ovat. Tämän soittimen historiallinen arvo tulee siitä, että soittimia on tehty vain vähän lyhyessä ajassa. Tekniikaltaan ne ovat olivat aikansa huippua, mutta nykysilmin katsottuna tietenkin tekniikka näyttää antiikkiselta. Ne joilla on näitä elektroniharmonikkoja alkuperäis- ja soittokunnossa, ovat keräilyharvinaisuuksia. Nämä ovat paljon suurempia keräilyharvinaisuuksia kuin Kouvolan kravatit ja muut 1930-luvun pelit, joita tehtiin sadoittain joka vuosi.
Kouvolan elektronihanurin etu, muihin sen ajan tuppervaarahanureihin ( Cordo ja Elkavox, Farfisa, Transicort jne.)verrattuna oli se, että Kouvolalainen oli tehty huippuluokan hanurin runkoon. Saundeista ja muusta käyttömukavuudesta en sano mitään, tai korkeintaan sen, että se noudatti sitä samaa tasoa kuin Kouvolan hanuritehtaan 60-luvulla asentamat sisäiset hanurimikrofonit. Surkeita olivat, tosin hinta oli tasokas, vuonna 65-66 n. 300mk.
Minä jos nyt "löytäisin" tuollaisen hyväkuntoisen museolaitteen, niin antaisin sille uuden elämän digiversiona, kuten pietrodeiro edellä mainitsikin.
Kunhan viestit ovat niille kuuluvilla alueilla, niin kaikki ok. Harvemmin muita ongelmia tällä palstalla tulee.