Puu Saltarellen topikissa oli Dominique Rivieren soittama trad biisi, jonka haluaisin ehdottomasti oppia soittamaan 5-rivisellä.
Kirjoitin biisin nuotille ja lisäsin siihen haitarin bassot niin kuin ne suunnilleen biisistä korvaani kuulostavat. Jätin nuoteista pois näin aluksi trillit ja Coda osan (B osan 3. kertaus), että se olisi mahdollisiman yksinkertainen. EDIT: Trillit lisätty.
Nyt pyydän polvillani, että joku asiantunteva jaksaisi antaa tähän sormitukset. Olen soitellut vain ulkoriveltä Vesterisen mukaan ja tämä menee G:stä ja olisi silloin varmaan paras soittaa keskiriveiltä? En osaa itse vielä tässä vaiheessa laittaa päteviä sormituksia varsinkaan keskiriveille.
Tässä biisi midinä, miltä nuotinnus kuulostaa bassoineen:
http://www.kolumbus.fi/slowsession/Scottisch_Trad_Dominique_Riviere.mid
Tässä itse nuotit pdf:nä
http://www.kolumbus.fi/slowsession/Scottisch_Trad_Dominique_Riviere.pdf
Ja tässä Rivieren soittamana mp3:sena:
http://www.kolumbus.fi/slowsession/Scottisch_Trad_Dominique_Riviere.mp3
HUOM! Ornametit eli koristelut on nuoteissa ja midissä esitetty vain kertauksissa.
...poistin tuon ehdotukseni, ettei sitä ymmärretä väärin. Enkä ole siihen itsekään enää tyytyväinen sen jälkeen kun aloin koettaa saada ne trillit mukaan...
Mulla on oma soitin nyt huollossa, joten voin palata astialle hieman tuonnempana.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 12-04-2009, 16:37:41
Mulla on oma soitin nyt huollossa, joten voin palata astialle hieman tuonnempana.
Ok, kiitos Viljo. Olen soitellut ulkoriveltä suunnilleen periaatteella sormi per rivi. Vähän on huonosti tässä Vesterisessä juttua keskiriveillä soittamisesta. Kunhan jaksan täydentää tuohon trillit ja saadaan niihinkin sormitukset joilla onnistuu soittaa myös nopeasti, ehkä biisi olisi käyttökelpoinen myös siihen teitin nettisoitto-oppaaseen? Hauska pieni melodia ja tekijänoikeudetkaan eivät olisi rasitteena.
Selvittelin miten Riviere mielestäni soittaa trillit ja "mordentit" biisissä ja lisäsin ne yllä oleviin nuotteihin ja midiin. Kirjoitin ulos A ja B osien kertaukset ja sijoitin koristelut niihin selvyyden vuoksi. Riviere kuitenkin soittaa ornametteja kaikkialla, joten kun homma on hanskassa niitä voi sitten itse siirrellä eri paikkoihin tai muutella itse kukin makunsa mukaan.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 19:59:12
Selvittelin miten Riviere mielestäni soittaa trillit ja "mordentit" biisissä ja lisäsin ne yllä oleviin nuotteihin ja midiin. Kirjoitin ulos A ja B osien kertaukset ja sijoitin koristelut niihin selvyyden vuoksi. Riviere kuitenkin soittaa ornametteja kaikkialla, joten kun homma on hanskassa niitä voi sitten itse siirrellä eri paikkoihin tai muutella itse kukin makunsa mukaan.
Juu, huomasin kun olin itselleni kehitellyt nuo sormitukset ja kappale alkoikin tuntua helpohkolta, käsikin melkein paikoillaan, ja sitten kuuntelin tuon mp3:sen, että eipä taidakaan nuo korukuviot mennä ihan helpolla. Johtunee siitä että ne joutuu sitten soittamaan 4:lla ja 5:lla. Mutta kaipa niitäkin pitää harjoittaa.
Ymmärrän kyllä jos minun ehdotukseni ei kiinnosta :) Innostuinpa kuitenkin itse tuota kokeilemaan ja kuulisin mielelläni aikanaan oikeita vastauksia.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 20:23:27
Ymmärrän kyllä jos minun ehdotukseni ei kiinnosta :) Innostuinpa kuitenkin itse tuota kokeilemaan ja kuulisin mielelläni aikanaan oikeita vastauksia.
Hehe, no onhan mulla itsellänikin omat sormitukseni ulkoriveille. Pointti tässä on se, että haluaisin osaavien soittajien versiot keskiriveille (joilta useimmat soittavat) ja joilla biisi sitten kannattaa lopulta harjoitella. Voihan meidän keltanokkien versiot tietysti mennä "sattumalta" heti oikeinkin, mutta usein ei ja jokin alkaa tökkiä sitten kun tempoa pitäisi nostaa jne, jne.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 20:29:33
Hehe, no onhan mulla itsellänikin omat sormitukseni ulkoriveille. Pointti tässä on se, että haluaisin osaavien soittajien versiot keskiriveille (joilta useimmat soittavat) ja joilla biisi sitten kannattaa lopulta harjoitella. Voihan meidän keltanokkien versiot tietysti mennä "sattumalta" heti oikeinkin, mutta usein ei ja jokin alkaa tökkiä sitten kun tempoa pitäisi nostaa jne, jne.
No sehän itselläkin toki oli mielessä, että jos sitten saisi kuulla missä menee pieleen :) Mutta täytyy sanoa että yllätyin että kappale lähti menemään niinkin vikkelästi, varsinkin tuo alku tuntui sujuvan noin varsin pienillä liikkeillä ilman kömpelöntuntuisia kohtia. Ja kun en yleensä soita nopeasti muutakaan.
Edit: Jotenkin innostuin tästä aiheesta hämmentävänkin paljon. Johtunee siitä, että kun paneuduin itselleni sopiviin sormituksiin, kappale alkoi soida yllättävän helposti ja sormet pelasivat siinä tavalla joka oli ihan uusi tunne. Mikä taas johtunee siitä että tuossa sävelet löytyvät koko ajan läheltä eikä tule vaikeita hyppyjä. Että ihan kiitosta Ristolle hyvän harjoituskappaleen nuotinnoksesta.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 20:46:36
....Että ihan kiitosta Ristolle hyvän harjoituskappaleen nuotinnoksesta.
No kiitos vaan kiitoksesta. Itse kiitän sitten lisää kun saadaan sormituksetkin paikoilleen.
Näitä tällaisia kivoja anglosaksisisia biisejä löytyy sitten aivan valtavasti netistä ja niihinhän voisi viritellä bassoja etc. No, pikkuhiljaa yksi asia (biisi) kerrallaan on ainakin mun pakko mennä.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 21:22:45
No kiitos vaan kiitoksesta. Itse kiitän sitten lisää kun saadaan sormituksetkin paikoilleen.
Näitä tällaisia kivoja anglosaksisisia biisejä löytyy sitten aivan valtavasti netistä ja niihinhän voisi viritellä bassoja etc. No, pikkuhiljaa yksi asia (biisi) kerrallaan on ainakin mun pakko mennä.
Katselin ja kuuntelin juuri youtubesta tämän ja täytyy tuota rytmiä vielä hakea... ja sitten tuntuu että ne trillit ovat kyllä siinä ihan keskeisiä. Minun sormituksellani ne tulevat nimettömälle ja pikkusormelle, ei hyvä. Dominique näyttäisi soittavan enimmäkseen kolmella sormella?
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 21:32:12
... Dominique näyttäisi soittavan enimmäkseen kolmella sormella?
Soittaa kivasti, mutta luulisin kuitenkin, että ei varmaan kannata kauheasti kopsata hänen tekniikkaansa? :-\
PS. Jos haluat hidastetun version mp3:sta mukana soittamista varten, eikä sulla ole hidastuohjelmaa, voit downloadata softan jota itse käytän l. Transcribe! täältä, demo toimii 30pv. : www.seventhstring.com
Olin joskus printannut harmonikkaliiton foorumilta sormituksia, taisi olla TAA:n postaamia, ja g-duuri menee siinä:
=> 2 3 4 3 1 2 3 2 3 4 3 1 2 3 4
<= 4 3 2 1 3 4 3 2 3 2 1 3 4 3 2
Ajattelin kokeilla itse tuota seuraavaksi, tuossa ei tarvita pikkusormea ja trillin teko menee helpommaksi. Klarinetissa kun ei tarvinnut trilliin kuin yhtä sormea :)
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 13-04-2009, 14:16:39
Olin joskus printannut harmonikkaliiton foorumilta sormituksia, taisi olla TAA:n postaamia, ja g-duuri menee siinä:
=> 2 3 4 3 1 2 3 2 3 4 3 1 2 3 4
<= 4 3 2 1 3 4 3 2 3 2 1 3 4 3 2
Ajattelin kokeilla itse tuota seuraavaksi, tuossa ei tarvita pikkusormea ja trillin teko menee helpommaksi. Klarinetissa kun ei tarvinnut trilliin kuin yhtä sormea :)
Hmm, ootko varma että tuo on oikein, kun G duuri keskiriveiltä on Ollilassa muistaakseni sormitettu kuten C-duuri C-kaaviossa eli C-duuri ulkoriveiltä: 2 3 4 3 4 2 3 2....
Schottish menee aika kivuttomasti ulkoriveltäkin A-kaavion sormituksilla, kun joissakin paikoissa käyttää lisäksi peukaloa.
Lainaus käyttäjältä: risto - 13-04-2009, 16:31:56
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 13-04-2009, 14:16:39
Olin joskus printannut harmonikkaliiton foorumilta sormituksia, taisi olla TAA:n postaamia, ja g-duuri menee siinä:
=> 2 3 4 3 1 2 3 2 3 4 3 1 2 3 4
<= 4 3 2 1 3 4 3 2 3 2 1 3 4 3 2
Ajattelin kokeilla itse tuota seuraavaksi, tuossa ei tarvita pikkusormea ja trillin teko menee helpommaksi. Klarinetissa kun ei tarvinnut trilliin kuin yhtä sormea :)
Hmm, ootko varma että tuo on oikein, kun G duuri keskiriveiltä on Ollilassa muistaakseni sormitettu kuten C-duuri C-kaaviossa eli C-duuri ulkoriveiltä: 2 3 4 3 4 2 3 2....
Schottish menee aika kivuttomasti ulkoriveltäkin A-kaavion sormituksilla, kun joissakin paikoissa käyttää lisäksi peukaloa.
Näitä tuntuu olevan erilaisia ehdotuksia. Nuohan lähtevät samalla lailla, niinkuin järkevää onkin kun mennään suoraan vinoriviä alaspäin. Eroa tulee sitten myöhemmin.
Ahvenaisen kirja taas antaa g-duurille 2 3 1 2 3 4 1 2 ja näyttäisi tulevan samalla lailla alas.
Kun tätä kirjavuutta on, minua kiinnostaisi enemmän oppia miksi jokin sormitus toimii ja toinen ei, kuin opetella jonkin kaavan mukaan :)
Mattilan kirjassa näyttää olen g-duuri samoin kuin Ahvenaisella.
Sitäpaitsi, jos ymmärrän Ollilan kaavioita oikein, hänelläkin on ykkönen suluissa tuon d:n kohdalla. Se tuntuu sopivan niin mainiosti siihen ala-d:n soittoon. Mutten ihan täysin ymmärrä Ollilan merkintöjä (käsissäni on 2007 painettu versio).
Mielenkiintoinen "sormitusketju". En ala sormitusta neuvomaan. Itse opettelin kappaleita sekä Pihlajamaan, Ahvenaisen että Mattilan mukaan. Nyt kun tulee täysin "uppo-outo" kappale, jossa ei ole sormituksia alan itse tutkimaan asiaa. Eli hitaasti tahti kerrallaan lähimmälle sormelle ja tahtien mukaan sitten tutkin mikä sormi passaa parhaiten. Siitä se sitten menee ja lähtee kulkemaan.
Lainaus käyttäjältä: olli - 13-04-2009, 19:09:35
Mielenkiintoinen "sormitusketju". En ala sormitusta neuvomaan. Itse opettelin kappaleita sekä Pihlajamaan, Ahvenaisen että Mattilan mukaan. Nyt kun tulee täysin "uppo-outo" kappale, jossa ei ole sormituksia alan itse tutkimaan asiaa. Eli hitaasti tahti kerrallaan lähimmälle sormelle ja tahtien mukaan sitten tutkin mikä sormi passaa parhaiten. Siitä se sitten menee ja lähtee kulkemaan.
Minusta kuulostaa mielekkäältä tuo lähestymistapasi. Mutta minusta sormituksia voisi esittää ja niistä voisi keskustella ilman että kyse on "neuvomisesta". Tuntuisi ihan mielenkiintoiselta verrata tuloksia, jos useampi tutkii samaa kappaletta ja vertaa kokemuksia.
Puheena olevasta kappaleesta vielä. Kun se menee g-duurissa ja d:stä d:hen, tuntuisi hyvin oudolta soittaa ala-d nelossormella, sanoi kaaviot mitä hyvänsä, varsinkin kun siitä hypitään ylemmäs.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 13-04-2009, 18:28:26
Ahvenaisen kirja taas antaa g-duurille 2 3 1 2 3 4 1 2 ja näyttäisi tulevan samalla lailla alas.
Ei saamari, tuo kyllä näyttää aika kamalalta verrattuna Ollilan C-kaavion skaalan sormituksiin. Ollilan C-kaavion sormitus oli tällainen 2 3 4 3 4 2 3 2 ja kuva liitteenä. Sama toimii G-duurille keskiriveiltä ainakin noin periaatteessa.
Mutta mä siis soittelen nyt tuota biisiä ulkoriveiltä A-kaavion C-durin sormituksilla: 4 2 3 2 3 4 2 4. Toimii hyvin kun peukalolla ottaa alhaalta D:n ja E:n. Trillikin toimii sormilla 2 & 3.
EDIT: Höh, siis kylläkin lähinnä tapailen, en tosiaankaan soittele tässä vaiheessa tuollaista yhden päivän tai oikeammin muutaman tunnin jälkeen. Erikseen menee kumpikin puoli mutta yhteen soittaminen ottaa voimille, jees, tosiaan, ottaa ihan voimille! Tämä vaan noinniinkuin väärinkäsitysten välttämiseksi. ;)
Noniin. Nyt tulee minun tuomioni asiaan. Tulostin ja lisäsin sormitukset nuottien sekaan.
S = kolme sisintä riviä
K = kolme keskimmäistä riviä
U = kolme uloimmaista riviä.
Muutamassa kohdassa olen laittanut kaksi sormitusta päällekkäin. Näistä ylempi on se, mitä prima vistana tapailin. Alempi on vaihtoehtoinen sormitus ko. kohtaan. Joissain kohtiin ehkä jopa helpompi. Toiselle sivulle lisäsin muutaman etunuotin / trillin. Biisin 6. tahdin kolmas ja neljäs isku kokeilin C-mollisoinnuilla äänillä es, d, c, h. Tosta sais vähän kehiteltyä jotain, jos huvittais. Huomatkaa tahtien 32 ja 33 sormitus. Unohtui siitä tuo K-merkintä, eli ko. kohdassa a-nuotista eteen päin kolmelta keskimmäiseltä riviltä. Toistojen kohdalla olen jättänyt sormitukset tekemättä.
Antakaahan kommenttia – en näitä muitten ehdotuksia ole kattonut sen tarkemmin ennen omien tekoa.
Lisätään vielä, että tein tuon nimen omaan nuotin perusteella, enkä edes ajatellut niitä trillien lisäämisiä, mitä äänitteissä oli.
Kiitos Viljo, täytyy perehtyä oikein ajan kanssa.
PS: Ne trillit olin jo laittanut nuottiin, kertauksiin, joten laitoit niihinkin siis jo.
Lainaus käyttäjältä: risto - 13-04-2009, 23:41:06
Kiitos Viljo, täytyy perehtyä oikein ajan kanssa.
PS: Ne trillit olin jo laittanut nuottiin, kertauksiin, joten laitoit niihinkin siis jo.
No kylläpäs olen väsyneenä tehnyt tökerön virheen. Ensimmäisellä sivulla, kun tulee ensimmäisen kerran kaksi sormitusta päällekäin, niin alempi on tarkoitettu sisäriveille, ei ulkorivelle..
Lisätään lisää: tahdin 12 trillin g-ääni on 2-sormelle, ei 5-sormelle. Eli tässäkin kappaleessa kannattaa käyttää kaikkia 5-riviä :-)
Nyt kyllä näyttäisi äkkiä katsoen siltä, että paras sormitus syntyy kuitenkin keskiriveille, koska sävellys liikkuu kahden d:n välissä. Nuo kuudestoistaosasävelet on vielä tsekattava, miten ne olisi paras soittaa. Täytyy palata asiaan paremmalla ajalla.
t. TAA
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-04-2009, 08:07:22
... Eli tässäkin kappaleessa kannattaa käyttää kaikkia 5-riviä :-)
En ole vielä kokeillut, mutta mieleen tulee että biisiin saattaisi lisätrikkinä sopia modulaatio A-duuriin. Ulkoriveiltä tämä biisi menee kolmella rivillä hyvinkin helposti jopa aloittelijalle, periaatteella: sormi per rivi (eli nimetön uloimmalla rivillä, keski 2. rivillä, etu 3. rivillä) ja käyttämällä A-kaavion C-duurin sormitusjärjestystä, alkaen nyt siis ulkorivin g:stä: 4 2 3 2 3 4 2 4. Peukalolla D ja E.
Kolmen rivin käyttö antaisi mahdollisuuden modulointiin vain "sabloonaa" siirtämällä, tosin en sitten tiedä onko tämä käyttämäni sormitus biisin tempon kannalta optimaalinen. Kannattanee opetella useammalla eri sormituksella, siitä aivan varmasti aukeaa oppimisen kannalta erilaisia tärkeitä juttuja.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-04-2009, 08:07:22
...No kylläpäs olen väsyneenä tehnyt tökerön virheen. ...
Nuotinnoksessa on luultavasti virhe korukuviossa, tahdit 12,16,28,32. Näiden piti kaikkien olla sama kuvio. En nyt ehdit tarkastamaan kumpi niistä oli oikein vai onko kumpikaan, jompaan kumpaa olen valinnut ohjelman listasta väärän korutyypin. Nyt alkaa pitkä työputki, menee väkisinkin ensi viikkoon.
Yeps. Soita siten, miltä tuntuu parhaimmalta. Itse käytän yleisesti ottaen paljon peukaloa, ehkä liikaakin. Apurivejä käytän, jos saan helpommin soitettua. Tuossa sormituksessani sisärivien kautta sormet saa vähän enemmän liikumatilaa kuin kolmelta keskiriviltä soitettaessa.
En ole kysynyt ammattisoittajilta, mutta luulisi, että 3-rivin periaatteen käytöstä hyötyvät vain ne, jotka soittavat paljon helpohkoja prima-vista-keikalle-biisejä. Annetaan nuotti eteen ja sanotaan, että laulu tulee eri sävellajista. Taide-, virtuoosi- ja klassisessa musiikissa kun yleisesti ottaen treenataan huomattavasti vaikeampia asioita, joten 3-rivin ajattelusta voi olla peräti haittaa sormituksen kannalta: soitetaan sieltä, mistä voidaan.
Mielestäni on huomattava, ettei mikään asteikkosormitus tarkoita, että samoja sormituksia voisi käyttää suoraan myös kappaleissa. Asteikot soitetaan normaalisti 3-riviltä, joskus myös neljältä riviltä. Kappaleissa on usein hyvin erilainen 'hektinen' tilanne menossa ja tarvitaan erilaisia sormituksia ja niiden yhdistelmiä soiton eteenpäin viemiseksi. Asteikkosormitukset ovat tietyllä tavalla kuolleita sormituksia ja ne auttavat soittologiikan sisäänoppimisessa. Asteikkosoitosta opittu hiljainen tieto soveltuu tietämättämme eri kappaleisiin.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-04-2009, 10:15:41
Mielestäni on huomattava, ettei mikään asteikkosormitus tarkoita, että samoja sormituksia voisi käyttää suoraan myös kappaleissa. Asteikot soitetaan normaalisti 3-riviltä, joskus myös neljältä riviltä. Kappaleissa on usein hyvin erilainen 'hektinen' tilanne menossa ja tarvitaan erilaisia sormituksia ja niiden yhdistelmiä soiton eteenpäin viemiseksi. Asteikkosormitukset ovat tietyllä tavalla kuolleita sormituksia ja ne auttavat soittologiikan sisäänoppimisessa. Asteikkosoitosta opittu hiljainen tieto soveltuu tietämättämme eri kappaleisiin.
Varmasti juuri näin. Tämä biisi kuitenkin sattuu menemään aika kivasti asteikon sormituksilla. Kun saat haitarisi kokeilepa ulkoriveiltä ja sano mielipiteesi.
Lainaus käyttäjältä: risto - 13-04-2009, 22:13:27
Ei saamari, tuo kyllä näyttää aika kamalalta verrattuna Ollilan C-kaavion skaalan sormituksiin. Ollilan C-kaavion sormitus oli tällainen 2 3 4 3 4 2 3 2 ja kuva liitteenä. Sama toimii G-duurille keskiriveiltä ainakin noin periaatteessa.
Ollila antaa 2007 painetussa vihkossa C-kaaviolle 2 3 4 3 4(1) 2 3 2 ja se tuntuu minusta aika hyvältä lähtökohdalta tässä. Ala-d (kun puhutaan g-duurista) peukalolla ja ylä-d nimettömällä.
Rupesin kokeilemaan Viljon sormituksella. Nelostahdin e:n ottaminen peukalolla ulkoriviltä tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta siitä tekee mieleni palata heti keskiriveille eli tahti menisi 1 2 3 4 3 2. Tuo e kun tuntuikin ainoalta hankalalta paikalta tuossa alussa.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 14-04-2009, 11:12:37
Ollila antaa 2007 painetussa vihkossa C-kaaviolle 2 3 4 3 4(1) 2 3 2 ja se tuntuu minusta aika hyvältä lähtökohdalta tässä. Ala-d (kun puhutaan g-duurista) peukalolla ja ylä-d nimettömällä.
Joo – just' noin eli jos soitetaan esimerkiksi G-duuriasteikko keskiriveillä d:stä d:hen:
D E Fis G A H C D => 1 2 3 2 3 4 3 4
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 14-04-2009, 11:49:44
Rupesin kokeilemaan Viljon sormituksella. Nelostahdin e:n ottaminen peukalolla ulkoriviltä tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta siitä tekee mieleni palata heti keskiriveille eli tahti menisi 1 2 3 4 3 2. Tuo e kun tuntuikin ainoalta hankalalta paikalta tuossa alussa.
Makuasia, miten soittaa. Kokeilin tuolla sinun ehdotuksellasi. Ranne ei käänny mitenkään merkittävästi, joten makuasia. Itse siis edelleen käytän paljon peukaloa.
Lainaus käyttäjältä: risto - 14-04-2009, 10:13:55
Nuotinnoksessa on luultavasti virhe korukuviossa, tahdit 12,16,28,32. Näiden piti kaikkien olla sama kuvio. ...
Korjasin korut mainituissa tahdeissa 12,16,28,32. Koru menee siis a-b-a, eikä suinkaan alaspäin kuten olin väärin laittanut.
Lisäksi laitoin tahteihin 13 ja 29 Rivieren soitossa kuuluvat triolit, joitka ovat ehdoton koristelu myös. Näitä hän käyttää usemmassa paikassa, mutta nuoteissa siis kaikki korut näytetty vain kertauksissa selvyyden vuoksi. Käyttää kukin missä/miten tykkää. Pdf ja midi tiedostot on päivitetty. EDIT: ketjun 1. sivulla linkit.
Biisi alkaa mennä aika mukavasti ja bassot tulevat mukaan jo ihan itsestään. Tämä oli mukava huomata ja nostaa tunnelmaa korkealle ja uskoa että tämän 5.rivisen haitarin soiton kyllä oppii. Iso askel tämä, pitää löytyää lisää tällaisia biisejä.
Lisään keskirivin sormitukset myöhemmin, opettelen nyt kuitenkin kunnolla ulkoriveiltä, näin näen mikä on sitten ero sisäriviltä soittamiseen.
Lainaus käyttäjältä: risto - 15-04-2009, 20:44:16
Lisään keskirivin sormitukset myöhemmin, opettelen nyt kuitenkin kunnolla ulkoriveiltä, näin näen mikä on sitten ero sisäriviltä soittamiseen.
Odotan analyysiasi kiinnolla, sillä tällaista ei ole paljon tehty. Teoreettisesti asteikkoja kyllä on vertailtu, mutta konkreettisia fiilistelypohjaisia eri sormituksien kesken ei ole kirjoitettu. Tai no.. paha sanoa. En ole niitä etsinytkään, muttei niitä ole tullut vastaan.
Tulostin nyt vasta nuotin. Katselin päällisin puolin, en vielä ole tapaillut hanurilla. Silmiin pisti bassot. Lieneekö alunperin kaksrivisen kappale? Bassoissa voisi mielestäni käyttää "vaihtobassoja" elävöittämään kappaletta. Kun on paljon perus-g bassoja peräkkäin voisi jokatoisen pannakin esim perus-d! ;) Samoin d-perusbassoille kaveriksi perus-a jne.
Edit; Aloin kirjoitella nuottia Capellalla. Nuottikirjoituksen opettelukin kiinnostaapi. Panin Skotin uuteen uskoon, jäikö jotain pois?
Lainaus käyttäjältä: olli - 16-04-2009, 15:33:51
... Panin Skotin uuteen uskoon, jäikö jotain pois?
Nyt se tosiaan on uudessa kuosissa ;-) Ainakin A-osasta puuttuu yksi tahti ja B-osaa ei voi laittaa neljän tahdin kertauksena. Itse taidan pitäytyä alkuperäisessä, ainakin toistaiseksi.
PS. On muuten hyvin
tavallista , että kansanmusiikkikappaleissa on 8 tahtia sen kussakin eri osassa. Ihan eka asia mikä kannattaa tsekata kun tekee nuotteja on tsekata tahtien määrä.
Kumpikohan tässä on kyseessä: Skotti vai sottiisi eli saksanpolkka eli jenkka?
Lainaus käyttäjältä: Dragspel - 17-04-2009, 08:32:48
Kumpikohan tässä on kyseessä: Skotti vai sottiisi eli saksanpolkka eli jenkka?
Ketjun ensimmäisessä postissa on linkki alkuperäisesitykseen mp3 muodossa. Biisi on ranskalaisen esittämä, mikä on todellinen alkuperä sitä en tiedä, enkä myöskään mitä ranskalaiset tarkoittavat biiseillä jotka nimeävät termillä scottisch. Joku kansanmusiikin tutkija/tietäjä varmaan osaisi sanoa. Hmm, voisikohan tuon alkuperäisen biisin tahdissa tanssia jenkkaa....
Ollille: Itse en lähtisi perusteettomasti muuttamaan biisien nimiä vaan pitäytyisin alkuperäisissä nimissä. Tosin eipä tuo scottisch mikään kunnon nimikään oikeastaan ole .... Irlantilaisilla biiseillä on monesti monia eri nimiä ja tämä on ärsyttävää ja sekavaa kun yrittää löytää nuotteja tms..
PS. Itsekin sotken nimeä, tämän ketjun nimessä on näköjään yksi h liikaa, nuoteissa kuitenkin kuten alkuperäisessä.
Lainaus käyttäjältä: Dragspel - 17-04-2009, 08:32:48
Kumpikohan tässä on kyseessä: Skotti vai sottiisi eli saksanpolkka eli jenkka?
Kyseessä on hidas sottiisi. Soitin kaksirivisellä - kaunis kappale.
Kappaleella taitaa olla nimikin: 'Le Canal en Octobre'. Oli mainittu jo youtuben sivulla. Kts. myös http://music.gordfisch.net/tradmusic/pmwiki.php/Tunes/LeCanalEnOctobre
Ja tässä variantti, jonka kohdalla mainitaan peräti säveltäjäkin, http://www.ceilidhsoc.org/musictune.html?Tune=151&_sg=French
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 17-04-2009, 17:19:16
Kappaleella taitaa olla nimikin: 'Le Canal en Octobre'. Oli mainittu jo youtuben sivulla. Kts. myös http://music.gordfisch.net/tradmusic/pmwiki.php/Tunes/LeCanalEnOctobre
Ja tässä variantti, jonka kohdalla mainitaan peräti säveltäjäkin, http://www.ceilidhsoc.org/musictune.html?Tune=151&_sg=French
Säveltäjä on varsin tunnettu ranskalainen Frederic Paris - soittaa kaksirivistä - mille tämäkin kappale on alunpitäen sävelletty. Tuosta voi kuunnella vähän pätkää alkuperäisversiosta. Numero 5.
http://www.emusic.com/album/Frédéric-Paris-Rue-de-l-oiseau-Accordéon-diatonique-du-Bourbonna-MP3-Download/11092402.html
Tuossa taas kömpelöhkö versio kaksirivisellä:
http://www.youtube.com/watch?v=jHcVErx2MuA&feature=related
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 17-04-2009, 17:19:16
Kappaleella taitaa olla nimikin: 'Le Canal en Octobre'.
Kiitos pojat! Hyvää tietoa!
Frederic Parisin sävellyksistä voisi löytyä muutakin 5-riviselle sovitettavaa. Biisi #5 Pekan emusic linkissä on itseasiassa näköjään kahden biisin setti, jossa 'Le Canal en Octobre' jälkimmäisenä. Siitä kuuluu lopussa vain lyhyt pätkä. Täytyykin miettiä tuon levyn hankkimista, hyvältä kuulostavaa ranskalaista tavaraa. Kun kappaleet ovat 2-riviselle, bassoista tulisi helppoja 5-riviselle, mikä on alussa ihan jees.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 17-04-2009, 14:18:08
Kyseessä on hidas sottiisi. Soitin kaksirivisellä - kaunis kappale.
Jos varmasti on sottiisi l. jenkka, niin sitten: Harmonikkaliiton sivuilta ladattavasta vapaan säestyksen gradussa jenkalle mainitaan standaditempoksi 160 jos nyt oikein muistan. Tämän 'Le Canal en Octobre' biisin tempo on Rivieren soittamana n. 158 eli n. 160. Eli ei sitten niinkään hidas sottiisi, vaan ihan standardijenkan tahdissa?
Kehtaanko ottaa kantaa!? Rupesin kirjoittelemaan Capellalla nuottia uudelleen (kun siihen nuottiohjelmaan on kiinnostus tällä hetkellä), enkä ajatellut lähtökohtia. Risto tykkää kansanmusiikista, joten siitä on hyvä lähteä myös viisrivisellä. Kaikkea hyvää vaan eteenpäin. Koitan olla varovaisempi jatkossa. Itselläkin on jatkuvasti uutta kysyttävää kolleegoilta, joten anteeksipyyntöni hyväksyttänee! :)
Kokeilinpa tätä muuten garmoshkalla. Tuntui muuten yllättävän helpolta, varmaan siksi että sormituksessa ei ollut vaihtoehtoja ja sävelmäkin kulki yllättävän suoraviivaisesti. Pitäisi varmaan harjoitella oikein kunnolla tämä sillä, mutta kun kaikkeen ei ehdi. Garmoshkan, sen paremman, näppäimet tuntuvat tuntuvat nyt viisirivisen jälkeen kamalan jäykiltä. Ääni siinä on minusta hieno, ilmeisesti 16+8, samaa soundia en tuosta Bugarista saa.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 08-05-2009, 22:32:07
Kokeilinpa tätä muuten garmoshkalla. Tuntui muuten yllättävän helpolta, varmaan siksi että sormituksessa ei ollut vaihtoehtoja ja sävelmäkin kulki yllättävän suoraviivaisesti. Pitäisi varmaan harjoitella oikein kunnolla tämä sillä, mutta kun kaikkeen ei ehdi. Garmoshkan, sen paremman, näppäimet tuntuvat tuntuvat nyt viisirivisen jälkeen kamalan jäykiltä. Ääni siinä on minusta hieno, ilmeisesti 16+8, samaa soundia en tuosta Bugarista saa.
Mitä hittoa? Kappale on kansanmusiikkia. Kuunnelkaa sitä vaikka Juutuubista riittävästi. Koira tarvitsee 4000 käskyä ennenkuin oppii tekemään asian oikein, ihmisen aivot ja sormet oppii helpommin?
- Opettelette kappaleen ulkoa ja sitten alatte vaikka improvisoida, niin saatte taiteellista tatsia soittoonne - jos haluatte...
- Jos on vaikeata opetella päästä soittamaan, aloittakaa virsistä! Niitäkai osaatte ihan ulkomuistista?
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 08-05-2009, 23:13:48
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 08-05-2009, 22:32:07
Kokeilinpa tätä muuten garmoshkalla. Tuntui muuten yllättävän helpolta, varmaan siksi että sormituksessa ei ollut vaihtoehtoja ja sävelmäkin kulki yllättävän suoraviivaisesti. Pitäisi varmaan harjoitella oikein kunnolla tämä sillä, mutta kun kaikkeen ei ehdi. Garmoshkan, sen paremman, näppäimet tuntuvat tuntuvat nyt viisirivisen jälkeen kamalan jäykiltä. Ääni siinä on minusta hieno, ilmeisesti 16+8, samaa soundia en tuosta Bugarista saa.
Mitä hittoa? Kappale on kansanmusiikkia. Kuunnelkaa sitä vaikka Juutuubista riittävästi. Koira tarvitsee 4000 käskyä ennenkuin oppii tekemään asian oikein, ihmisen aivot ja sormet oppii helpommin?
- Opettelette kappaleen ulkoa ja sitten alatte vaikka improvisoida, niin saatte taiteellista tatsia soittoonne - jos haluatte...
- Jos on vaikeata opetella päästä soittamaan, aloittakka virsistä!
Nyt mä olen varmaan kirjoittanut muuta kuin tarkoitin, tai Armando on lukenut muuta kuin kirjoitin, tai ainakin kuin tarkoitin. Minähän vain sanoin että tuopas lähti kivasti liikkeelle garmoshkalla (taustalla oleva lausumaton ajatus on: vaikka garmoshka onkin läntiseen musiikkiin sopimaton itäinen peli :)
Tuo "pitäisi opetella" & "kaikkeen ei ehdi" liittyy enemmänkin siihen, että käytyäni viisirivisen kimppuun ei ole aikaa jäänyt garmoshkan treenaamiseen
soittimena klarinetista puhumattakaan. Muutenkin aika on kortilla, sen jälkeen kun liki 30-vuotinen työnantaja teki stragegisia linjauksia, ja piti lähteä perustamaan muiden kanssa omaa firmaa.
Mä osaan kyllä soittaa ihan myös omasta päästäni. Varsinkin haitarilla se sujuu, otan sen syliin, vasen käsi ottaa sointukulkua ja oikea rupeaa soittamaan mitä mieleen juolahtaa. Mutta mitä se nyt tähän liittyy. Korvakuulolta osaan soitella sellaista musiikkia, mikä on perinpohjin tuttua ja riittävän yksinkertaista. Virret varmaan löytyisivät, kotimaiset kansanlaulut, yksinkertaisempi tanssimusiikki, jiddishinkieliset laulut. Ja silloinkin kun katson nuotteja, ne ovat usein enemmänkin moraalisena tukena kuin käsikirjoituksena.
P.S. Garmoshkan kanssa tuntui nyt vaikeimmalta että rivit ovat enemmän harallaan kuin viisirivisessä. Kun asteikko alkaa sisäriviltä, seuraava sävel ei ole ulkorivillä se heti seuraava vaan se sitä seuraava.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 08-05-2009, 23:24:16
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 08-05-2009, 23:13:48
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 08-05-2009, 22:32:07
Kokeilinpa tätä muuten garmoshkalla. Tuntui muuten yllättävän helpolta, varmaan siksi että sormituksessa ei ollut vaihtoehtoja ja sävelmäkin kulki yllättävän suoraviivaisesti. Pitäisi varmaan harjoitella oikein kunnolla tämä sillä, mutta kun kaikkeen ei ehdi. Garmoshkan, sen paremman, näppäimet tuntuvat tuntuvat nyt viisirivisen jälkeen kamalan jäykiltä. Ääni siinä on minusta hieno, ilmeisesti 16+8, samaa soundia en tuosta Bugarista saa.
Mitä hittoa? Kappale on kansanmusiikkia. Kuunnelkaa sitä vaikka Juutuubista riittävästi. Koira tarvitsee 4000 käskyä ennenkuin oppii tekemään asian oikein, ihmisen aivot ja sormet oppii helpommin?
- Opettelette kappaleen ulkoa ja sitten alatte vaikka improvisoida, niin saatte taiteellista tatsia soittoonne - jos haluatte...
- Jos on vaikeata opetella päästä soittamaan, aloittakka virsistä!
Nyt mä olen varmaan kirjoittanut muuta kuin tarkoitin, tai Armando on lukenut muuta kuin kirjoitin, tai ainakin kuin tarkoitin. Minähän vain sanoin että tuopas lähti kivasti liikkeelle garmoshkalla (taustalla oleva lausumaton ajatus on: vaikka garmoshka onkin läntiseen musiikkiin sopimaton itäinen peli :)
Tuo "pitäisi opetella" & "kaikkeen ei ehdi" liittyy enemmänkin siihen, että käytyäni viisirivisen kimppuun ei ole aikaa jäänyt garmoshkan treenaamiseen soittimena klarinetista puhumattakaan. Muutenkin aika on kortilla, sen jälkeen kun liki 30-vuotinen työnantaja teki stragegisia linjauksia, ja piti lähteä perustamaan muiden kanssa omaa firmaa.
Mä osaan kyllä soittaa ihan myös omasta päästäni. Varsinkin haitarilla se sujuu, otan sen syliin, vasen käsi ottaa sointukulkua ja oikea rupeaa soittamaan mitä mieleen juolahtaa. Mutta mitä se nyt tähän liittyy. Korvakuulolta osaan soitella sellaista musiikkia, mikä on perinpohjin tuttua ja riittävän yksinkertaista. Virret varmaan löytyisivät, kotimaiset kansanlaulut, yksinkertaisempi tanssimusiikki, jiddishinkieliset laulut. Ja silloinkin kun katson nuotteja, ne ovat usein enemmänkin moraalisena tukena kuin käsikirjoituksena.
P.S. Garmoshkan kanssa tuntui nyt vaikeimmalta että rivit ovat enemmän harallaan kuin viisirivisessä. Kun asteikko alkaa sisäriviltä, seuraava sävel ei ole ulkorivillä se heti seuraava vaan se sitä seuraava.
Kommentteni koski
Lainaavähärisvisssoittajana!
(ko. kappale on tyypillenen kansanmusiikkikappale, jonka fiilis ei ehkä parane panssarivaunuilla nuoteista soitettuna), vähärivisillä kuin ainakin minunkaltaisena harrastajasoittajana luritellaan ihan vaan omasta päästä ja omaksi ja joskus muidenkin iloksi - jopa muidenkin kanssa. Jos osaan brummata kappaleen, niin osaan sen myös soittaa. Olen väärässä topicissa kekustelemassa maailman helpoimman hiluvitkuttimen soitossa - siis vähärivisen...
Te/Sinä, joita kiinnostaa nuotttien luku ja sitä kautta uusien instrumenttien hallintaan ottaminen teknisellä tasolla, saatikka sitten uusien instrumenttien opiskelu ovat mielenkiintoisia ihmisiä, joita varten tämänkaltaisten palstojen olemassaolo onkin tärkeätä. Minä nyt pitäydyn näissä korvakuulojutuissa.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-05-2009, 00:19:17
Kommentteni koski Lainaavähärisvisssoittajana!
(ko. kappale on tyypillenen kansanmusiikkikappale, jonka fiilis ei ehkä parane panssarivaunuilla nuoteista soitettuna), vähärivisillä kuin ainakin minunkaltaisena harrastajasoittajana luritellaan ihan vaan omasta päästä ja omaksi ja joskus muidenkin iloksi - jopa muidenkin kanssa.
Nyt en hahmota missä tuo lainaamasi sana oli, jos kommentisi sitä koski. Ja varsinkin kun nimenomaan tykkäsin tuota kappaletta soittaa garmoshkalla, vai onko sekin panssarivaunu. Ja sanoinko jossain että soitin nuoteista :) (...soitin, kun ne sattuivat siinä telineessä olemaan).
Korvakuulolta soittamisesta muuten. Minä olen huomannut, että joku kappale löytyy helposti pianolla, toinen kitaralla, kolmas klarinetilla ja neljäs haitarilla. Olen varmaan tottunut soittamaan niillä erilaisia juttuja.
Tuosta hyräilystä korvakuulosoiton tukena olen samaa mieltä. Tuntuu että isoin este korvakuulosoitossa on ettei oikeasti keskity niihin intervalleihin, hakee enemmän fiiliksen kuin oikeasti kuulon perusteella. Hyräileminen pakottaa hakemaan sen intervallin. Olin kerran klezmerkurssilla, jossa osa sävelmistä opetettiin niin että opettaja hyräili ja näytti vielä kädellä vinkkiä intervallien koosta. En pysynyt mukana, mutta siihen vaikutti myös se etten hallinnut soitintani tarpeeksi.
EDIT: Vai tuliko kommenttisi vain siitä että tämä kirjoitus on nuottipalstalla... En edes tajunnut kirjoittavani nuottipalstalle vaan tuota kappaletta koskevaan ketjuun...
EDIT2: Sitä tässä ehkä eniten kummeksun, että Armando tuntuu leimanneen minut nuotinlukijaksi. Klarinetinopettajani valitti jatkuvasti miksen soita niinkuin nuoteissa lukee (kun soitin niinkuin olin levyltä kuullut). Käytän kyllä nuotteja, mutta koen ne enemmän kartaksi kuin tarkaksi reitin kuvaukseksi.
Tämä vkl vihdoin vapaana ja saan pitkästä aikaa soitella kokonaista kaksi päivää. Tuosta ulkoa opettelemisesta, minusta se on kaiken a & o. Tää biisiä on siitä kiva että se on niin simppeli, että voi keskittyä vaan motoriikkaan ja käsien yhteistoimintaan. Banjolla olen kokeillut komppia tuohon alkuperäisesittäjän mp3:seen. Banjo ja haitari soundaavat todella hienosti yhdessä.
Niin, minäkin tuossa eilisessä garmoshka-viestissä meinasin että sitä motoriikkaa ja lihasmuistia tarvitsisi kehittää jotta tuo sujuisi sillä(kin) pelillä. Kappale on simppeli silläkin (ja minusta varsinkin sillä) pelillä.
Mutta tuo on minusta eri dimensio kuin nuotit versus korvakuulo. Vaikka osaisit hyräillä, et osaa soittaa jos et hallitse soitintasi vielä tarpeeksi.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-05-2009, 11:36:09
...Vaikka osaisit hyräillä, et osaa soittaa jos et hallitse soitintasi vielä tarpeeksi.
Niinpä ja improvisointi - ainakin jos siinä on järki mukana - on mahdotonta, jos ei hallitse soitinta aika hyvin. Vähäriviset on hieman eri asia, jos esimerkiksi soittaa a.o. rivin sävellajssa, niin painaa vaikka mitä vaan nappia niin ainahan se jotekin istuu sävellajiin... :)
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-05-2009, 00:19:17
Te/Sinä, joita kiinnostaa nuotttien luku ja sitä kautta uusien instrumenttien hallintaan ottaminen teknisellä tasolla, saatikka sitten uusien instrumenttien opiskelu ovat mielenkiintoisia ihmisiä, joita varten tämänkaltaisten palstojen olemassaolo onkin tärkeätä.
Hiukan kummeksun tuota nuottien käytön ja instrumenttikiinnostuksen niputtamista. Enemmänkin nuottien käyttö helpottaa tai nopeuttaa uusien sävelmien opettelua.
Sitten on ihan totta että minua kiinnostaa myös instrumentit sinänsä, mutteivät ne silti itseisarvo ole. Garmoshka olisi riittänyt minulle haitariksi jos vain tuosta olisi ollut kysymys. Viisirivinen tarvittiin siksi että haluan soittaa musiikkia jossa on sen verran paljon aksidentaaleja ettei garmoshka riittänyt (ja täkäläinen vähärivinen vielä vähemmän).
PS. Löysin juuri czardaksen (nuotit ja levy) joka on aivan mainio harjoituskappale vaihtobassoa ja käsien yhteispeliä varten ja nimenomaan itäeurooppalaista tyyliä jota olen hakemassa.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-05-2009, 11:59:01
... Viisirivinen tarvittiin siksi että haluan soittaa musiikkia jossa on sen verran paljon aksidentaaleja ettei garmoshka riittänyt (ja täkäläinen vähärivinen vielä vähemmän).
Mä täältä sivusta komppailen teitin keskustelua ja totean, että mullekin olisi varmasti riittänyt B/C - tai ehkä B/C/C# - jos siinä olisi ollut kattavat bassot.
LainaaPS. Löysin juuri czardaksen (nuotit ja levy) joka on aivan mainio harjoituskappale vaihtobassoa ja käsien yhteispeliä varten ja nimenomaan itäeurooppalaista tyyliä jota olen hakemassa.
Tuosta tuli mieleen, että kumpikohan olisi järkevin tapa haitarin soittamisen kehittymisen kannalta, opetellako jatkuvasti lisää uusia biisejä vai hioa yksi biisi kerrallaan kuntoon ja hyvään tempoon ?
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-05-2009, 12:24:32
Mä täältä sivusta komppailen teitin keskustelua ja totean, että mullekin olisi varmasti riittänyt B/C - tai ehkä B/C/C# - jos siinä olisi ollut kattavat bassot.
Mulle ratkaisevinta oli lopulta ne diskanttipuolen aksidentaalit, bassot olisi riittänyt yhteen sävellajiin (siis garmoshkassa). Mutta kun tuli seinä vastaan siinä yhdessäkin sävellajissa.
Lainaa
Tuosta tuli mieleen, että kumpikohan olisi järkevin tapa haitarin soittamisen kehittymisen kannalta, opetellako jatkuvasti lisää uusia biisejä vai hioa yksi biisi kerrallaan kuntoon ja hyvään tempoon ?
Ihan varmasti se että hioo yhden, sopivasti kehittävän kappaleen kuntoon asti. Kappaleesta toiseen hyppimisessä käy helposti niin että vaikeammat hommat eivät kehity ollenkaan.
Temposta en ole varma, uskoisin että se kehittyy vähitellen, kappaleesta toiseen. Eli ei tarvitsisi aluksi pyrkiä edes kasvattamaan tempoa.
Mutta itse haluan soittaa mitä kulloinkin mieleen tulee, en treenata soittamista.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-05-2009, 12:43:59
Lainaus käyttäjältä: risto - 09-05-2009, 12:24:32
Tuosta tuli mieleen, että kumpikohan olisi järkevin tapa haitarin soittamisen kehittymisen kannalta, opetellako jatkuvasti lisää uusia biisejä vai hioa yksi biisi kerrallaan kuntoon ja hyvään tempoon ?
Ihan varmasti se että hioo yhden, sopivasti kehittävän kappaleen kuntoon asti. Kappaleesta toiseen hyppimisessä käy helposti niin että vaikeammat hommat eivät kehity ollenkaan.
Näin olen itsekin vähän tuumaillut, ja parempi että osaa edes yhden, jos joku pyytäisi vaikka soittamaan (kuin monesta biisistä ei mitään).
Optimaalisinta olisi tietysti jos löytäisi sellaisia kappaleita, a) jotka haluaa pysyvästi omaan repertuaariinsa, b) vaikeusasteeltaan sellaisia, että ne oppii kohtuullisella vaivalla, c) jokaisessa oppii (konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaisesti ;) ) edelliseen rakentuen jonkin tietyn uuden asian.
Itselläni oli on viime aikoina ollut aika vähän soitin sylissä. Eilen kuitenkin intouduin soittamaan ja huomasin, miten älyttömän kankeaksi oikean käden ranne tulee sormista puhumattakaan tosi lyhyessä ajassa. Olen kyllä soitellut sanotaanko nyt kerran viikkoon vähäsen, mutta nyt treenasin vaikeampia sormituksia, kun haluan noi muutamat kappaleet kuntoon. Tämän takia uskon, että parempi treenata riittävän haasteellisia biisejä, jotta a) mieli pysyy virkeänä b) innostus jatkuu (haasteellisuus). Kun taito kehittyy, niin sitten se alkaa sujua kuin vettä heittäisi.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-05-2009, 14:34:43
... Tämän takia uskon, että parempi treenata riittävän haasteellisia biisejä, jotta a) mieli pysyy virkeänä b) innostus jatkuu (haasteellisuus). Kun taito kehittyy, niin sitten se alkaa sujua kuin vettä heittäisi.
On se tietysti noinkin, mutta pitää kuitenkin pystyä saamaan "tuloksia" aikaan. Liian vaikeat biisit voivat puolestaan myös latistaa fiilistä, kun ei vaan ala mennä kun ei vielä ole tekniikkaa. Helpostakin biiseistä löytyy nättejä biisejä, joita sitten soittaa taas sen takia mielellään että ne ovat nättejä, siis sen musiikin takia. :)
PS. Ja helpoistakin biiseistä tulee vaikeita kun niissä on riittävästi tempoa...
Haasteellinen ei tarkoita vaikeaa Ristoseni. Jos haluaa kehittyä soitto tekniikan puolella, niin harjoiteltavien kappaleiden tulisi olla juuri sen hetkisen taidon yläkantissa. Toki kannattaa pitää helppoja biisejä, jotta on vastapainoa sitten kovalle treenille.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-05-2009, 14:52:23
Haasteellinen ei tarkoita vaikeaa Ristoseni. ...
Ai jaa, mutta jos ajattelee toisinpäin, voiko helppo nyt sitten olla haastellinen. ::)
PS. täsmentäen, jos se on taitojen yläkantissa kai se silloin on aika vaikea, yli sen kun menee, niin siilloihan se on jo mahdoton ;)
Kokeile soittaa hidas yksinkertainen valssi tempossa ;D
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-05-2009, 14:56:34
Kokeile soittaa hidas yksinkertainen valssi tempossa ;D
Okei, helppo - haasteellinen - vaikea...
Tänään en ole ihan skarpeimmillani kun on tullut soitettua banjoakin, siinä käy niin. ;D
Tässä topikin biisissä on kyllä sinänsä paljon haasteellisuutta aloittelijalle. Tänään esimerkiksi olen yrittänyt tapella pois legatomaisuutta monista kohdin, mikä niin helposti tulee aivan (liian) itsestään tällä viisirivisellä. Kun kuuntelee esittäjän biisiä tarkkaan ja yrittää saada omaa soittoa kuulostamaan samalta, huomaa lukemattomia pieniä nyansseja, painotuksia ym. juttuja, jotka tekevät biisisistä juuri sen kuuloisen kuin se on. Hyviä "työkalua" nämä, ja niitä voi oppiessaan käyttää muissakin biiseissä. Soittaja on hyvin musikaalinen eikä mikään eilisen teeren poika, vaikka tekniikka ei ehkä ole sellaista kuin sen jonkun mielestä pitäisi olla.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-05-2009, 07:49:28
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-05-2009, 00:19:17
Sitä tässä ehkä eniten kummeksun, että Armando tuntuu leimanneen minut nuotinlukijaksi. Klarinetinopettajani valitti jatkuvasti miksen soita niinkuin nuoteissa lukee (kun soitin niinkuin olin levyltä kuullut). Käytän kyllä nuotteja, mutta koen ne enemmän kartaksi kuin tarkaksi reitin kuvaukseksi.
Enhän minä mitään sellaista. Yritin vain vakikirjoittajia innostaa kirjoittamaan - onnistuihan se.
- Taitaa minussa olla kapellimestariainesta;-)
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-05-2009, 17:53:20
Enhän minä mitään sellaista. Yritin vain vakikirjoittajia innostaa kirjoittamaan - onnistuihan se.
- Taitaa minussa olla kapellimestariainesta;-)
Myöhään illalla en viitsi enää soittaa, ettei naapurit hermostu... silloin ehtii sitten kirjoitella soittamisesta.
Soittelussa ja soittamisessa on ero. Soittelussa "soitellaan" kappaleita joko nuoteista tai korvakuulolta tyyliin "eiku", "eiku" jne. Jotain tunnistettavaa saadaan aikaan. Soittamisessa soitetaan kappale kohtuullisen oikein joko nuoteista tai sitten korvakuulolta.
Joskus tekee mieli fiilistellä ja vetäisee koko illan "soittelun" merkeissä. Yleisimmin otan jonkin kappaleen todella "työn alle" ja pyrin opettelemaan sen soittamaan oikein. Näin vanhemmiten olen huomannut, ettei ne kappaleet tahdo tarttua "sormimuistiin", joten nuotit ovat oiva apu.
Toisaalta vanhempikin ihminen kehittyy. Huomasin sen, kun olen nyt kolme talvea soittanut opiston porukassa. Rupesin "soittelemaan" omaa nuottiarkistoani läpi, ja havaitsin, että nehän alkaapi sujumaan "prima vista" - leikillisesti. :D
Lainaus käyttäjältä: olli - 09-05-2009, 18:58:12
Soittelussa ja soittamisessa on ero. Soittelussa "soitellaan" kappaleita joko nuoteista tai korvakuulolta tyyliin "eiku", "eiku" jne. Jotain tunnistettavaa saadaan aikaan. Soittamisessa soitetaan kappale kohtuullisen oikein joko nuoteista tai sitten korvakuulolta.
Osuva on tuo luokittelusi. Itselläni menee aivan valtaosaltaan soitteluksi ja saa mennäkin, siinä on sitten vastapainoa aika vaativalle työlle tällä hetkellä.
Mutta kyllä soittelukin opettaa, eikujen määrä vähenee, säestykseen löytää ideoita ja sormitusongelmiin löytyy ratkaisuja. Välillä menee pitkäkin pätkä ihan kelvollisesti. Mutta opit eivät tartu tehokkaasti vähäisen kertauksen takia.
EDIT: Juolahti saunassa mieleen, että klarinettia tuli kyllä ihan soitettua. Sitä tuli enimmäkseen soitettua taustan kanssa, jolloin eikut eivät käy päinsä vaan kappale on saatava soimaan alusta loppuun tuli mitä tuli. Opettajakin jo heti alkuun neuvoi pyrkimään eroon eikuista ja pysyttelemään tahdissa virheistä huolimatta.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 15-04-2009, 21:13:54
Lainaus käyttäjältä: risto - 15-04-2009, 20:44:16
Lisään keskirivin sormitukset myöhemmin, opettelen nyt kuitenkin kunnolla ulkoriveiltä, näin näen mikä on sitten ero sisäriviltä soittamiseen.
Odotan analyysiasi kiinnolla, sillä tällaista ei ole paljon tehty. Teoreettisesti asteikkoja kyllä on vertailtu, mutta konkreettisia fiilistelypohjaisia eri sormituksien kesken ei ole kirjoitettu. Tai no.. paha sanoa. En ole niitä etsinytkään, muttei niitä ole tullut vastaan.
Tämä ei ole mikään analyysi, totean vain tämän päivän kokeilun perusteella, että biisi on oleellisesti helpompi soittaa kolmelta keskiriviltä. Yhdessä kohdassa hyppään 2. sormella viereiselle napulalle, mutta sehän on sallittua.
Tuossa soitellessa... rupesin soittelemaan haitarinuoteista venäläistä valssia Ozhidanje ja sehän olikin tuttu Sirpaleet, ja amerikanjuutalaisissa piireissä taas tunnettu nimellä Mein Ershte Vals, jossa on kivat sanat, nuorukainen muistelee ensimmäistä tanssiaiskäyntiään. Ja kansainvälisesti valssi kai tunnetaan nimellä Expectations?
Siinä samalla pohdiskelin noita eiku-tapauksia. Tuossa oli yksi kohta jota sormet eivät luonnostaan osanneet. Piti sitten pudottaa tempo ja soittaa sellaista neljän tahdin pätkää että oppisivat. Ja bassokin piti jättää hetkeksi hiljaa. Eli tuo oli sellainen perus-eiku.
Toisen tason eiku-tilanne on sitten se että vaikka yksittäiset kohdat onkin hallussa, ne eivät suju kokonaisuutena. Matkan varrella jostain syystä sekoaa.
Mitäs kokemuksia muilla on?
Edit: Tämän perusteella.. kaipa kuitenkin, vaikka vain soittelen, yritän siinä silti kehittyä. Ero on sitten siinä että minulle tuntuu riittävän että saan yhdessä kappaleessa yhden asian tai kohdan kuntoon, ei sitä ole pakko hioa kaikin puolin valmiiksi.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 10-05-2009, 10:40:12
... tuntuu riittävän että saan yhdessä kappaleessa yhden asian tai kohdan kuntoon, ei sitä ole pakko hioa kaikin puolin valmiiksi.
Tällä tasolla, 5 kk haitarin omistamisen jälkeen, en ainakaan minä saa mitään "kaikin puolin valmiiksi", vaikka kuinka yrittäisin. Sormet eivät yksinkertaisesti suostu tekemään sitä mitä mieli haluaisi, mutta ei se mitään, aiempien kokemusten perusteella tietää kuitenkin että kyllä se soitto siitä alkaa sujumaan kun vaan soittaa.
Kaksirivisen harjoittelemisesta on kyllä ollut hyötyä, sieltä tulee pieniä hyödyllisiä niksejä tähän 5-rivisenkin soittamiseen. 5-rivisellä tulee biiseistä helposti tasapaksuja pötköjä; voi tietysti johtua ja melko varmasti johtuukin - osittain siitäkin että tämä on tällainen hengetön sähköparranajokone. Täytyy koittaa yrittää keskittyä tarkkuuteen ja yksityiskohtiin, jos se auttaisi.
Lainaus käyttäjältä: risto - 10-05-2009, 11:49:08
Tällä tasolla, 5 kk haitarin omistamisen jälkeen, en ainakaan minä saa mitään "kaikin puolin valmiiksi", vaikka kuinka yrittäisin. Sormet eivät yksinkertaisesti suostu tekemään sitä mitä mieli haluaisi, mutta ei se mitään, aiempien kokemusten perusteella tietää kuitenkin että kyllä se soitto siitä alkaa sujumaan kun vaan soittaa.
Ihan samat ajatukset minulla, haitari vaan on ollut vieläkin vähemmän aikaa.
Lainaa
Kaksirivisen harjoittelemisesta on kyllä ollut hyötyä, sieltä tulee pieniä hyödyllisiä niksejä tähän 5-rivisenkin soittamiseen. 5-rivisellä tulee biiseistä helposti tasapaksuja pötköjä; voi tietysti johtua ja melko varmasti johtuukin - osittain siitäkin että tämä on tällainen hengetön sähköparranajokone. Täytyy koittaa yrittää keskittyä tarkkuuteen ja yksityiskohtiin, jos se auttaisi.
Minulla kyllä tuo viisirivinen tuntuu selvästi vivahteikkaammalta kuin tuo 2-rivinen garmoshka. Palkeen käytöllä ja jopa näppäimien käytöllä saa aikaan vaihtelua soittoon. Veikkaisin siis sitä sähköpeliä.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 10-05-2009, 12:06:28
Minulla kyllä tuo viisirivinen tuntuu selvästi vivahteikkaammalta kuin tuo 2-rivinen garmoshka. Palkeen käytöllä ja jopa näppäimien käytöllä saa aikaan vaihtelua soittoon. Veikkaisin siis sitä sähköpeliä.
Tässä nämä palkeet ovat mitä ovat, varmaan pitäisi säätää joitakin arvoja, että olisivat luontevammat, ei kuitenkaan jaksaisi ruveta manuaali pläräämään. Kun yrittää keventää ilmansäätöventtiilistä seurauksena alkaa kuulua ikävä hengästynyt puhina korvan juuressa, huonosti ratkaisu noinkin tärkeä juttu.
Näppäimetkään eivät ole tuntumaltaan yhtään sellaiset joihin kaksirivisellä ehdin tottua. Esimerkiksi triplettien soittaminen pitää harjoitella ihan kokonaan uudestaa, jo nyt edes onnistuukaan. Vähän aikaa kun soittaa alkavat soittimen puutteet tulemaan esille. Näin kyllä kävi 2-rivisenikin kanssa, alussa kaikki tuntui hyvältä, mutta ei kauaa kestänyt kun alkoi purnaaminen. ;)
Legaton suhteen vaihtoäänisessä 2-rivisessä tilanne on tietysti juuri päinvastainen, legattona soittaminen on vaikeata ja vaatii palkeiden hyvää hallintaa eikä aina ole edes mahdollistakaan.
EDIT: Muokkasin...
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 10-05-2009, 12:06:28
Lainaus käyttäjältä: risto - 10-05-2009, 11:49:08
Tällä tasolla, 5 kk haitarin omistamisen jälkeen, en ainakaan minä saa mitään "kaikin puolin valmiiksi", vaikka kuinka yrittäisin. Sormet eivät yksinkertaisesti suostu tekemään sitä mitä mieli haluaisi, mutta ei se mitään, aiempien kokemusten perusteella tietää kuitenkin että kyllä se soitto siitä alkaa sujumaan kun vaan soittaa.
Ihan samat ajatukset minulla, haitari vaan on ollut vieläkin vähemmän aikaa.
Tarkoituksella käytin tuossa sanaa "omistaminen". Soittamiseen jää näinä päivinä hyvin vähän aikaa, mutta kun ehtii ottaa soittimen käteen se onkin sitten sitäkin rentouttavampaa vaihtelua.
Lainaus käyttäjältä: risto - 10-05-2009, 12:50:19
Tarkoituksella käytin tuossa sanaa "omistaminen". Soittamiseen jää näinä päivinä hyvin vähän aikaa, mutta kun ehtii ottaa soittimen käteen se onkin sitten sitäkin rentouttavampaa vaihtelua.
Huomasin kyllä tuon vivahteen. Itse olen soitellut päivittäin, aika paljonkin, se kun tuntuu olevan niitä ainoita juttuja tällä hetkellä jolla pääsen kunnolla irti työaisioista.