Hei! Mitähän kirjaimellisesti ottaen tarkoittaa kovalaattakielet? Sain kuulla sellaista et kovalaatta on vain jotakin erikoismateriaali johon on kieli kiinitetty? Kieli sinänsä voi olla mitä matskua vaan luokaltaan hyvä,keskinkertainen tai heikko ja useimmiten koneistamalla tehty.
60-luvun kouvolan maestroja ja casottoja mainostettiin,käsin fiilatut tarkkuuskielet..mainoskikkako?
Sain myös,tähän liittyen kuulla,et sen ajan Kouvolan casotoissa oli,eri soittimien välillä,hiukan toisistaan poikkeava saudi,koska kielet valmistettiin haitarikohtaisesti! Ei vissiin ollut liukuhihna/massatuotantoa?
En tiedä pitääkö nämä jorinat paikkaansa mut olis hauska vaan syventää tuota historiantietämystä!
Kovalaattakielet ovat alumiinilaattoja kovempia duralumiinia.Nekin ovat alumiinia, johon on sekoitettu toista metallia alumiinin kovettamiseksi. Kovempi laatta soi heläkämmin.Sekään ei tee vielä kielilaattoja paremmaksi, vaan kielienteräs ja miten se on työstetty. Periaatteessa kaikki kielet on konekieliä ja koneilla tehdään alkutyö. Paremmat kielet viimeistellään käsin ja niitataan käsin. Jo 1930-luvun peleissä Kouvolassa alettiin käyttää kovalaattakieliä, mutta siitä ei erikseen mainittu.Nekin kulkivat nimellä käsin fiilatut tarkkuuskielet.Kieliä on useita laatuluokkia, joten niiden soinnissa ja virityksen pitävyydessä on eroja.
Paljon enemmän kieliä harmonikan sointiin vaikuttaa sen runko eli koppa, sen koko, paksuus, puulajit,soittimessa käytettyjen metalliosien määrä,kansiläppien huovituksen paksuus ja palje.Jos on huonosti soiva harmonikka, niin sitä et saa soimaan parhaillakaan kielillä.Hyvin soivassa kopassa soivat melkein mitkä tahansa kielet hyvin.Eri juttu on sitten miten ne pitävät vireensä.Sekin vaikuttaa
sointiin, onko kielet kiinnitetty vahalla ja minkälaisella vahalla.Onko vahan lisäksi käytetty nauloja ja ruuveja äänen johtamiseksi kielipenkkiin.Kieliä on kiinnitetty kielipenkkiin myös pelkillä nauloilla tai ruuveilla.Uudessa vahassa kieli soi huonommin ja parhaiten silloin kun kovettunut vaha on irtoamaisillaan.Tietenkin itse kielipenkki vaikuttaa sointiin, jota en käy tässä erittelemään.
Toivo
Toivolla olikin jo varsin tyhjentävä vastaus. Hyvin ja tarkasti tehdyt kielet kyllä erottaa siitä miten ne avautuvat pienelle ilmanpaineella ja soivat myös kovalla paineella. Ainakin omassani vuoden 1965 Kouvolan soittimessa on kielet merkitty jo valmistusvaiheessa mihin runkoon ne tehdään. Eli kielipenkeissä on nro 71, mikä on myös soittimen runko-osissa o715117, eli kielisarja on 71 ja valmistusnumero 5117. Näin voi myös tarkistaa onko soittimessa sen alkuperäiset kielipenkit. Kielipenkki täytyy irrottaa nähdäkseen valmistusnumeron.
30-luvun alun soittimissa ei lukenut mitään kielistä soittimen takana. 30-luvun lopussa (1939) laitettiin jo laatta "Ital. käsinfiilatut tarkkuuskielet". 1960 ja ehkä jo 50-luvulla lisättiin "Ital käsinfiilatut tarkkuuskielet Duralum", kuten vuoden 1965 soittimessani lukee. Myöhemmin käytettiin "K" ja "EK" merkintöjä riippuen laumiinilaatan kovuudesta.
Itse pidän Kouvolalaisten "käsinfiilattuja tarkkuuskieliä" Tipo A Mano -luokan kielinä, kuten Toivo kertoikin, niiden viimeistely on käsin tehty. Tekstiä mielestäni voi pitää siinä mielessä mainoskikkana, että asia on ollut helppo esittää asiakaskunnalle ymmärrettävästi, mutta siihen on olemassa myös todellinen perusta kielten valmistuksessa ja materiaaleissa.
Käytin pelin sen verran huollossa et Ahvenaisen Kari katteli sisältä ja päältä ei kuulema akuutia huollon tarvetta! Yks koskettimenvarsi oli hiukan vääntynyt korjattiin. Kovalaattakielet on ja kielet sinänsä ihan hyvälaatuiset..! Sointi ihan kohtuullisen hyvä..kelpaa mulle.Sain samalla infopaketin Kouvolanpelien historiasta ja niiden valmistuksesta!
Tarkimmin tehdyt Italialaiset kovalaattakielet minulla oli aikoinaan Kouvolan
Nuolimallissa. Jos haitarin sai vähäksikin aikaa kylmään pakkasilmaan, niin kielet menivät lukkoon ja sillä ei voinut vähään aikaan soittaa.Se oli hyvä ja loistokunroinen peli, jossa oli jo bassovaihtajakin. Tietättömyyttäni ja tyhmyyttäni sen aikoinaan vaihdoin pois.Nykyisellä tiedolla olisin sen ilman muuta pitänyt.Olen käynyt Ilaliassa tututustumiskäynnillä Salpa-kielitehtaaseen.Siellä hienot työstökoneet tekivät kaikki kieliaihiot.Kaikki niittaukset siellä tehtiin käsin. Aikaa on kulunut, joten en muista mitä siinä välillä tehtiin.Se muistan, että siellä oli todella hienot modernit työstökoneet ja tuotantanto oli laajamittaista.
Toivo
Erittäin hyvä kommentti Toivolta. Käsintehdyissä A Mano kielissä kielen ja kielilaatan välys on 0,02 mm. Käsin viimeistellyissä Tipo A Mano kielissä välys on 0,03-0,05 mm. Jousiteräksestä valmistetut kielet ja Alumiiniseoksesta tehdyt kielilaatat, niiden lämpölaajeneminen on eri. Puhutaan niin tiukista toleransseista, että käsin tehdyt huippu kielet eivät enää toimi tavan käytössä keikkahommissa yms, missä lämpötilat muuttuvat koko ajan. Ne toimivat vakio lämpötilassa ja ovat huippua. Itselläni on Suomen Soitin, missä on konserttokielet ja ne toimivat aivan uskomattoman hienosti, kun on vakio lämpötila. Lämpötilan vaihdellessa ongelmia on koko ajan. Soitttimen koneisto on kulunut, mutta kielet ovat huippu - aivan uskomattoman hienot. Tv, Hannu
Kertokaapa joku asioista perillä oleva tälläiselle tavalliselle harrastajalle mitä eroa noissa Kouvolan soittimien kielissä on, kun toisissa on merkintä käsinfiilatut tarkkuuskielet ja joissain on merkintä K eli kovalaattakielet, joissain ei mitään merkintää kielistä. Tätä ketjua kun luin, tuli käsitys että kovalaattakielet olisivat nuokin joissa K merkintää ei ole? Ja miten nuo nyt sitten laadullisesti eroavat tai ovatko jotenkin paremmat soittaa tms. vai onko tuo pelkkä markkinointikikka? Noissa käytettyjen myynti-ilmoituksissa näkee mainostettavan kovalaattakieliä kovasti.