Miksi harmonikan perusbassonuotit kirjoitetaan valsseissa 1/4 nuoteilla, vaikka ne kuuluisi soittaa lyhemmäksi. Eihän harmonikan bassoa soiteta: taa taa taa?
Diskanttipuolella kun on kirjoitettu 3 kpl. 1/4 nuottia tahtiin, eli taa taa taa, kuitenkin useissa valsseissa tulisi soittaa sitoen toisiinsa taataataa, kuitenkaan ei mitään legato-kaaria yleensä käytetä.
Aika-arvoista ja tahtilajeista vielä, miksi tangoja on kirjoitettu tahtilajeissa 2/4, 4/4 ja 4/8 ?
Haitarinuotit ovat selkeämmin luettavia, kun kirjoitetaan bassoon vain perusbasso ja sointubassot. Onhan haitarin bassossa jo valmiiksi soinnut, joten ei ole tarpeet kirjoitta niitä nuoteilla ;) Tuosta tangojutusta en osaa sanoa mitään. Laitan vielä tähän liitteeksi yhden nuottikuvan :D
Godzinski-Vesterinen "Jokamiehen harmonikkakoulussa" on esimerkit kirjoitettu liitteen mukaisina, siis sointubassotkin sointuina. Tämä opettaa luonnollisesti sointuja, mutta on sekavaa lukea nuottia - minun mielestäni. Niinpä yleisimmin haitarinuoteissa bassossa on vain yksittäiset nuotit. ;)
Kyllä basso kuulostaa paremmalta, kun äänet soitetaan riittävän pitkinä eikä töpöttämällä. Isot kielet syttyvät muutenkin hitaammin diskanttiin nähden.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 10-01-2015, 19:23:33
Kyllä basso kuulostaa paremmalta, kun äänet soitetaan riittävän pitkinä eikä töpöttämällä. Isot kielet syttyvät muutenkin hitaammin diskanttiin nähden.
Toivo
Joo, ei kannata tuijottaa liian tarkasti nuottikirjoitusta ;) Itse meinaan olla liiankin "analyytinen" lukiessani uuden kappaleen nuottia. Kuuntelemalla mestareiden soittoa pääsee "matkimaan" tulkintoja. ;)
Tuohon aiempaan kysymykseen tangojen tahtimerkinnöistä en osaa ottaa muuta kantaa, kuin laitan tähän liitteeksi Kimmo Mattilan Harmonikan ABC-kirjasta otteen :D
Tangossa aina lasketaan kuitenkin neljään :P
Lainaus käyttäjältä: olli - 10-01-2015, 18:55:00
Haitarinuotit ovat selkeämmin luettavia, kun kirjoitetaan bassoon vain perusbasso ja sointubassot. Onhan haitarin bassossa jo valmiiksi soinnut, joten ei ole tarpeet kirjoitta niitä nuoteilla ;) Tuosta tangojutusta en osaa sanoa mitään. Laitan vielä tähän liitteeksi yhden nuottikuvan :D
Godzinski-Vesterinen "Jokamiehen harmonikkakoulussa" on esimerkit kirjoitettu liitteen mukaisina, siis sointubassotkin sointuina. Tämä opettaa luonnollisesti sointuja, mutta on sekavaa lukea nuottia - minun mielestäni. Niinpä yleisimmin haitarinuoteissa bassossa on vain yksittäiset nuotit. ;)
Et ymmärtänyt kysymystä. Asia oli pelkästään nuottien aika-arvoista, eikä soinnuista.
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 10-01-2015, 19:23:33
Kyllä basso kuulostaa paremmalta, kun äänet soitetaan riittävän pitkinä eikä töpöttämällä. Isot kielet syttyvät muutenkin hitaammin diskanttiin nähden.
Toivo
Olen kyllä 40 vuoden soittoharrastuksen aikana törmännyt moniin hyviin soittajiin, joiden yhteneväinen kanta on, että harmonikan basso soitetaan lyhyesti ja terävästi, kuitenkin pohjaan painaen.
Niin kuin kuumaa hellan liettä kokeilisi.
Haitarin basson käyttö riippuu äärettömän paljon soitettavasta kappaleesta. Kategoorista "lyhyt ja terävästi" ei voi missään nimessä soveltaa kaikkiin kappaleisiin. Kun kuuntelee vanhojen mestareiden haitarikappaleita, pääsee jyvälle :P
Lainaus käyttäjältä: Rokka - 10-01-2015, 18:18:27
Miksi harmonikan perusbassonuotit kirjoitetaan valsseissa 1/4 nuoteilla, vaikka ne kuuluisi soittaa lyhemmäksi. Eihän harmonikan bassoa soiteta: taa taa taa?
Diskanttipuolella kun on kirjoitettu 3 kpl. 1/4 nuottia tahtiin, eli taa taa taa, kuitenkin useissa valsseissa tulisi soittaa sitoen toisiinsa taataataa, kuitenkaan ei mitään legato-kaaria yleensä käytetä.
Ne ovat nämä valssit, niitähän riittää. Yritän linkittää Kelopuroa tähän. Hänen mielenkiintoinen kommenttinsa oli, että oppilaansa osaa jo soittaa valssit, haluaa lisäoppia ;)
http://www.kelos.fi/abc/node/168
Kun tarkastelee noita linkkejä, niin käy selville, ettei ole vain yhtä tapaa eli sitä "kuumaa hällää" :P
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=531.0
Tuolla on jo aiemmin keskusteltu tangoista :D
Tämä foorumi on jo niin laajaksi mennyt, ettei kaikkea voi muistaa mitenkään. Itse tulin mukaan jo heti toiminnan alusta, joten toistoa saattaapi tulla. Kun sitten tarkistaa noita juttuja, niin itsekin viisastuu tai oivaltaa tyhmyytensä ::)
Miksi harmonikan perusbassonuotit kirjoitetaan valsseissa 1/4 nuoteilla, vaikka ne kuuluisi soittaa lyhemmäksi. Eihän harmonikan bassoa soiteta: taa taa taa?
Kyllä bassot valsseissa useimmiten 1/8 tapaan soitetaan, mutta iskuja on kuitenkin kolme, kun tahtilaji on 3/4. Olisi aika sekavaa, jos jokainen bassonuotti kirjoitettaisiin 1/8 ja sen perään 1/8-tauko.
Minunkin isäni moitti omaa valssibassoani, joka kuulosti puu-rat-taat tyyliltä. Nykyinen opettajani hyväksyy suomalaisessa valssitulinnassa tuon tyylin - näin pitäisikin vanhoja suomalaistulkintoja esittää ;) Yritän etsiä tuubista erilaisia valssitulkintoja; tässä ensimmäinen, mielestäni hieno "ranskalaisvalssin" tulkinta
https://www.youtube.com/watch?v=ZAwliihHbPM
seuraavana suomalaisista suomalaisin, Onni Laihasen sävellys Rantakoivun alla
https://www.youtube.com/watch?v=DIvBYaKAGH4
Laitanpa vielä lempivalssini parhaan tulkinnan, eli Maria Kalaniemi
https://www.youtube.com/watch?v=hF-UzE5m684
Kirjoitampa oman näkemykseni nuoteista..
Kun nään nuotin edessäni,se on kuin "kartta" miten tulisi mennä loppuun jotain tiettyä reittiä.Kappaleeseen saa jotain eloa muuttamalla aika arvoja soittaessa painoituksilla tms. Humpat soitan erilailla kuin nuotissa aika arvoina,jotkut äänet pisteellisenä jne. Samoin jenkassa.. Antaa humppa tai jenkka tyylisen säväyksen.. Olen kuunnellut ikäni paljon hanuristien levytyksiä ja esityksiä,ne harvoin seuraa suoraan nuottien aika-arvoja,vaikka samaa sovitus nuottia seuraa ,jonka sovittaja itse soittaa... En tiedä osaanko selittää sitä mitä yritän kertoa....???
Kerhossa jossa käyn soittamassa,sillon tällöin kysyvät,miten saan saman kappaleen nuotin kuulostamaan erilaiselta kuin toiset,sanon,soitan kappaleen "tyylillä" ,jota sanat tai aihe kertoo,muuttamalla aika-arvoja ja painotuksia...
Lainaus käyttäjältä: olli - 11-01-2015, 14:21:57
Minunkin isäni moitti omaa valssibassoani, joka kuulosti puu-rat-taat tyyliltä. Nykyinen opettajani hyväksyy suomalaisessa valssitulinnassa tuon tyylin - näin pitäisikin vanhoja suomalaistulkintoja esittää ;) Yritän etsiä tuubista erilaisia valssitulkintoja; tässä ensimmäinen, mielestäni hieno "ranskalaisvalssin" tulkinta
https://www.youtube.com/watch?v=ZAwliihHbPM
seuraavana suomalaisista suomalaisin, Onni Laihasen sävellys Rantakoivun alla
https://www.youtube.com/watch?v=DIvBYaKAGH4
Laitanpa vielä lempivalssini parhaan tulkinnan, eli Maria Kalaniemi
https://www.youtube.com/watch?v=hF-UzE5m684
Eihän noissa esimerkki kappaleissa ole yhdessäkään oikeastaan pitkää "taa taa taa" bassoa, sooloja lukuunottamatta.
Tuossa Ranskalais-valssissa Kari soittaa syntikkabasso haitarilla, jossa basso soi pitkään vaikka painaisi lyhyesti.
Taas tuossa Soittajan kaipuu kappaleessa Maria korostaa tahdin ensimmäistä lyöntiä pitemmäksi, mutta kuuntelepa välisoittoa, miten lyhyt ja terävä basso on.
"Maestron" näkemys vastaa omaani. ;) Kirjoitettu nuotti on kartta, jota seurataan, mutta soittaja luo sitten kappaleeseen haluamansa tunnelman. ;)
Jos yksinkertaistan tuon valssisäestyksen; vaikka on kirjoitettu kolme neljäsosanuottia sinne bassoon. Niin monesti soitetaan yksi neljäsosa perusbassoon ja kaksi kahdeksasosaa sointuihin :P
Lainaus käyttäjältä: olli - 13-01-2015, 21:28:02
Jos yksinkertaistan tuon valssisäestyksen; vaikka on kirjoitettu kolme neljäsosanuottia sinne bassoon. Niin monesti soitetaan yksi neljäsosa perusbassoon ja kaksi kahdeksasosaa sointuihin :P
Nuin minunkin mielestä,ja niin tulee soitettuakin,myös humpat.... Siis sointu lyhempänä..
Lainaus käyttäjältä: mlut - 11-01-2015, 11:57:27
Miksi harmonikan perusbassonuotit kirjoitetaan valsseissa 1/4 nuoteilla, vaikka ne kuuluisi soittaa lyhemmäksi. Eihän harmonikan bassoa soiteta: taa taa taa?
Kyllä bassot valsseissa useimmiten 1/8 tapaan soitetaan, mutta iskuja on kuitenkin kolme, kun tahtilaji on 3/4. Olisi aika sekavaa, jos jokainen bassonuotti kirjoitettaisiin 1/8 ja sen perään 1/8-tauko.
Soitonopettajan kanssa oli joskus puhetta tästä, että merkintätapa on 1/8 nuotit, mutta haitarinsoittajan on tiedostettava, että siellä välissä on todellisuudessa tauot. Tämä muuttuu merkitykselliseksi erityisesti silloin, kun diskanttipuolella aika-arvot eivät menekään yhteen bassojen kanssa. Esimerkiksi voi tulla tilanne, jossa diskanttipuolella on aika-arvoltaan pidennettyjä nuotteja. Tällöin diskantilla joutuu hiplailemaan nappia basson tauon aikana. Bassoahan ei siis soiteta legatona ellei sille ole erillistä syytä.
Lainaus käyttäjältä: Rokka - 10-01-2015, 18:18:27
Miksi harmonikan perusbassonuotit kirjoitetaan valsseissa 1/4 nuoteilla, vaikka ne kuuluisi soittaa lyhemmäksi. Eihän harmonikan bassoa soiteta: taa taa taa?
Diskanttipuolella kun on kirjoitettu 3 kpl. 1/4 nuottia tahtiin, eli taa taa taa, kuitenkin useissa valsseissa tulisi soittaa sitoen toisiinsa taataataa, kuitenkaan ei mitään legato-kaaria yleensä käytetä.
Aika-arvoista ja tahtilajeista vielä, miksi tangoja on kirjoitettu tahtilajeissa 2/4, 4/4 ja 4/8 ?
Lähti liikkeelle valssihommasta ;) Makuasia, mutta itse soitan valssien bassot taa tit tit ;) Tuohon tangojen nuottikirjoitustapaan en osaa ottaa kantaa muuta kuin että soitetaan kuten on kirjoitettu 8)
Lainaus käyttäjältä: Rokka - 10-01-2015, 20:41:26
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 10-01-2015, 19:23:33
Kyllä basso kuulostaa paremmalta, kun äänet soitetaan riittävän pitkinä eikä töpöttämällä. Isot kielet syttyvät muutenkin hitaammin diskanttiin nähden.
Toivo
Olen kyllä 40 vuoden soittoharrastuksen aikana törmännyt moniin hyviin soittajiin, joiden yhteneväinen kanta on, että harmonikan basso soitetaan lyhyesti ja terävästi, kuitenkin pohjaan painaen.
Niin kuin kuumaa hellan liettä kokeilisi.
Kannattaa nyt kuunnella opiskelumielessa YouTubesta Viljo Vesterisen soittamana Kiva-polkka. Siinä ole koko ajan lyhyttä tikutusta, vaan Vili käyttää tehosteena välillä pidempiä bassoja. Niitä on myös muiden vahojen mestareiden soitossa. Tästäkään syystä kliininen nykysoitto ei kuulosta oikein miltään. Kaikki on niin tasapaksua ja väritöntä verrattuna vanhojen mestareiden monivivahteiseen soittoon. Vilillä on muitakin kappaleita, joissa hän käyttää poikkeuksellisesti bassoa. Hän jos kuka oli todellinen tyylitaituri ja tiesi mitä teki.
Toivo
Olen myös vahvasti sitä meiltä, että basson persoonallinen käyttö on osa tulkintaa ja oikeilla korostuksilla syntyy makeita elämyksiä musiikkiin.
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johan - 29-03-2015, 05:42:54
Olen myös vahvasti sitä meiltä, että basson persoonallinen käyttö on osa tulkintaa ja oikeilla korostuksilla syntyy makeita elämyksiä musiikkiin.
Johan
Mihinkä muuten sitä basson "piccolo" äänikertaa voisi käyttää, yksiääninen kimeä. Ei diskantissakaan moista ikinä yksinään käytä
Valsseista tuli mieleeni että kamalinta on, kun bassoa rytkytetään sotilasmaisen ryhdikkäästi ja toki masterin kanssa... Tyylinsä kullakin. Voihan vastapainoksi soittaa marssin heleästi 8)
Lainaus käyttäjältä: Johan - 29-03-2015, 05:42:54
Olen myös vahvasti sitä meiltä, että basson persoonallinen käyttö on osa tulkintaa ja oikeilla korostuksilla syntyy makeita elämyksiä musiikkiin.
Johan
Tähän tyyliin soitti ainakin Vesterinen,käy erittäin hyvin.. Jenkat,polkat ym... Tiettyyn väliin pitempi basso ja voimakkaampi..
En tiedä, onko totta, mutta eräs tuttavani kertoi Armas Piipon soittaneen perusbassoa Pietro Frosinin
oppien mukaan niin, että hän perusbassoa painaessaan otti mukaan myös sointubasson. Tällä tavalla
hän sai basson kuulostamaan vielä mahtavammalta. Luonnollisesti kaikki 5-6 äänikertaa aina käytössä. Jollakin saattaa olla vielä tarkempaa tietoa tästä.
Toivo
Empä ole tuollaisesta Frosinin opista koskaan kuullut, Frosinihan ei soittanut normaalia Stradella-bassoa vaan enemmänkin melodiabasson kaltaista soitinta jossa valmiita sointuja ei ollut kytkettynä lainkaan.
Minullekin on koko ikäni paikalliset pelimannit painottaaneet, ettei bassoa sivellä eikä hivellä. Perusbasso aina terävästi pohjaan ja sopivaan kohtaan "lauseen päätteksi"sointubasson kanssa yhtäaikaa.
Jotkut ovat menneet tässä ajattelussaan niinkin pitkälle että ovat sanoneet "poika, hanuria soitetaan vasemmalla kärellä, palkeilla ja passolla".
Kait nämä tietysti ovat makuasioitakin ja sitä mihin korva on "tottunut". Kyllähän Vesterisen soitostakin tekee nautittavan, varsinkin polkissa ja jenkoissa, etevän diskantin lisäksi vivahteikas basson käyttö.
Laitan pari esimerkkiä tyylistä mihin minun korvani on totutettu. Ei näistä välttämättä tarvitse kaikkien tykätä ja keskusteluahan tämä vaan on. Näissä on kyse enemmänkin pelimannihenkisestä soitannosta "ei ammattilaisten" esittämänä.
https://www.youtube.com/watch?v=RrG3IZYC1nc
https://www.youtube.com/watch?v=s6v0UPAPwq8
ps. kuunnelkaapa Ikaalisten polkan harmonikkojen bassoa.
Kun nyt paikallisista pelimanneista linkkejä aloin laittamaan, niin laitan pari lisää, ei tosin ihan harrastelijalta. Nyt kun Pihlajamaa on sivuilla ollut tänään muutenkin esillä.
Tätä "Isoisän polkkaketjua" Lasse soitti " nimellä "Kuutin Kainosta - Rinnethanneen" täällä kotikonnuilla esiintyessään. Olivat paikallisia vanhoja pelimanneja joita Pihlajamaa oli poikavuosinaan kuunnellut. Yhdisteli heidän soitantojaan tällaiseksi sikermäksi. Kelloa kun katsoin, niin tuo toinen sopinee sen vuoksi.
https://www.youtube.com/watch?v=uj8Ix3Fvi6k
https://www.youtube.com/watch?v=WcX2B3kcmfM
Lainaus käyttäjältä: Johannes 49 - 08-04-2015, 22:56:09
Minullekin on koko ikäni paikalliset pelimannit painottaaneet, ettei bassoa sivellä eikä hivellä. Perusbasso aina terävästi pohjaan ja sopivaan kohtaan "lauseen päätteksi"sointubasson kanssa yhtäaikaa.
Jotkut ovat menneet tässä ajattelussaan niinkin pitkälle että ovat sanoneet "poika, hanuria soitetaan vasemmalla kärellä, palkeilla ja passolla".
Kait nämä tietysti ovat makuasioitakin ja sitä mihin korva on "tottunut". Kyllähän Vesterisen soitostakin tekee nautittavan, varsinkin polkissa ja jenkoissa, etevän diskantin lisäksi vivahteikas basson käyttö.
Laitan pari esimerkkiä tyylistä mihin minun korvani on totutettu. Ei näistä välttämättä tarvitse kaikkien tykätä ja keskusteluahan tämä vaan on. Näissä on kyse enemmänkin pelimannihenkisestä soitannosta "ei ammattilaisten" esittämänä.
https://www.youtube.com/watch?v=RrG3IZYC1nc
https://www.youtube.com/watch?v=s6v0UPAPwq8
ps. kuunnelkaapa Ikaalisten polkan harmonikkojen bassoa.
Tyyppiesimerkki miellyttävästä basson käytöstä, joka muodostaa erittäin tukevan taustan polkalle!
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johannes 49 - 09-04-2015, 00:15:52
Kun nyt paikallisista pelimanneista linkkejä aloin laittamaan, niin laitan pari lisää, ei tosin ihan harrastelijalta. Nyt kun Pihlajamaa on sivuilla ollut tänään muutenkin esillä.
Tätä "Isoisän polkkaketjua" Lasse soitti " nimellä "Kuutin Kainosta - Rinnethanneen" täällä kotikonnuilla esiintyessään. Olivat paikallisia vanhoja pelimanneja joita Pihlajamaa oli poikavuosinaan kuunnellut. Yhdisteli heidän soitantojaan tällaiseksi sikermäksi. Kelloa kun katsoin, niin tuo toinen sopinee sen vuoksi.
https://www.youtube.com/watch?v=uj8Ix3Fvi6k
https://www.youtube.com/watch?v=WcX2B3kcmfM
Hyvä esimerkki tuo jälkimmäinen siinäkin mielessä, että soittaja luo soitollaan tunnelmaa eikä esitys painotu soittajan taituruuden esittelyyn, mitä sitäkin tietysti tässä varmasti löytyy piisalle asti.
Sorry, että kommenttini poikkeaa otsikosta.
Lainaus käyttäjältä: mlut - 09-04-2015, 16:47:10
Lainaus käyttäjältä: Johannes 49 - 09-04-2015, 00:15:52
Hyvä esimerkki tuo jälkimmäinen siinäkin mielessä, että soittaja luo soitollaan tunnelmaa eikä esitys painotu soittajan taituruuden esittelyyn, mitä sitäkin tietysti tässä varmasti löytyy piisalle asti.
Sorry, että kommenttini poikkeaa otsikosta.
Hienostunut tulkinta Lasselta ;)
En malttanut laittaa tähän Veikon versiota ranskalaisesta valssista
https://www.youtube.com/watch?v=btF_jLOZpfw&list=PL5-jqbW24NpvpESzeCEwrIUmzi9zcaUlK
ei oo paha tämäkään ;)
Lainaus käyttäjältä: kultakala - 07-04-2015, 19:52:01
Lainaus käyttäjältä: Johan - 29-03-2015, 05:42:54
Mihinkä muuten sitä basson "piccolo" äänikertaa voisi käyttää, yksiääninen kimeä. Ei diskantissakaan moista ikinä yksinään käytä
Valsseista tuli mieleeni että kamalinta on, kun bassoa rytkytetään sotilasmaisen ryhdikkäästi ja toki masterin kanssa... Tyylinsä kullakin. Voihan vastapainoksi soittaa marssin heleästi 8)
Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa. Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria. Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta. Hän totesi tuon yllämainitun jutun. Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti! 8)
Lainaus käyttäjältä: olli - 09-04-2015, 17:37:53
Lainaus käyttäjältä: kultakala - 07-04-2015, 19:52:01
Lainaus käyttäjältä: Johan - 29-03-2015, 05:42:54
Mihinkä muuten sitä basson "piccolo" äänikertaa voisi käyttää, yksiääninen kimeä. Ei diskantissakaan moista ikinä yksinään käytä
Valsseista tuli mieleeni että kamalinta on, kun bassoa rytkytetään sotilasmaisen ryhdikkäästi ja toki masterin kanssa... Tyylinsä kullakin. Voihan vastapainoksi soittaa marssin heleästi 8)
Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa. Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria. Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta. Hän totesi tuon yllämainitun jutun. Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti! 8)
Melkoista yksinkertaistamista mielestäni. Kyllä ainakin itse käytän viihdemusiikkia soittaessa valssi, tango ja master rekisterien lisäksi bandoneon (16+8), accordion (16+8+4) ja clarinet rekistereitä, silloin kun soitan cassotto soittimella.
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 08-04-2015, 22:08:47
En tiedä, onko totta, mutta eräs tuttavani kertoi Armas Piipon soittaneen perusbassoa Pietro Frosinin
oppien mukaan niin, että hän perusbassoa painaessaan otti mukaan myös sointubasson. Tällä tavalla
hän sai basson kuulostamaan vielä mahtavammalta. Luonnollisesti kaikki 5-6 äänikertaa aina käytössä. Jollakin saattaa olla vielä tarkempaa tietoa tästä.
Toivo
Totta on,viime kesänä Runnin harmonikkaleirillä,Tarkkosen Mika havannoillisti asian.Varsinki foksit kuulostaa hyvälle noin soitettuna... Niinku mestari Piippo teki myös.... Muistelen ,että basson käyttö kuuluu noin kajaanin harmonikkakerhon cd-levyllä joissakin kappaleissa..
Mulla ei ole mitään erityisiä standardeja, käytän semmoisiä valintoja mitkä sopivat mielestäni kappaleen luonteeseen.
Joskus kappaleessa voi olla pitkiä bassonuotteja, matalassa äänikerrassa ovat aika örinää mutta korkeammassa lennokkaampia. Riippuu kappaleesta kummat sopisi paremmin. Toki diskantti valita myös sopivasti ettei se huku basson taa tai toisinpäin 8)
Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa. Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria. Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta. Hän totesi tuon yllämainitun jutun. Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti! 8)
[/quote]
Melko keveät eväät lähti siis siltä kurssilta!
Itseoppineena pelimanninina mielikuvitukseni on kyllä riittänyt valitsemaan tarvittessa soittimesta huomattavasti laajemmin äänikertavaihtoehtoja.
Valintoihini vaikuttavat pääasiassa: millaista kappaletta soitan, millaisella pelillä soitan, millaiset ovat olosuhteet, millainen tunnelma, säestänkö, soitanko sooloa, soitanko yhtyeessä vai yksin, soitanko akustisesti, (normaali vaihtoehto minulle) , vai vahvistettuna.
Harmonikkalle sovitettessa jotkut myös merkitsevät suosituksensa käytettävistä äänikerroista sovituksiinsa ja se ehkä ohjaa sitten ns. "standardeihin".
Monasti kokeilemalla löytyy eri tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja, tuntuu siis melko kummalliselta, että joka miehellä pitää olla kallein casotto, diakantissa 14-15 koplaria ja basossa vähitään 7, mutta sitten jämähdetään käyttämään vain muutamaa äänikertayhdistelmää vaikka mahdollisuuksia olisi tarjolla huomattavasti runsaammin.
Johan
Olisin samaa mieltä Johanin kanssa ja olenkin. Kun tummana syysiltana raskaiden pisaroiden pudotessa taivaalta soittaa venäläisen romanssin Kohtasin teidät kahdeksanjalkaisella casottoäänikerralla ja hakee bassoon sen kaikkein matalimman perusäänen niin onpahan aika Tsehovilainen tunnelma.
Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.
Tämä on lainaus omasta kommentistani:
Lainaus käyttäjältä: Johan - 10-04-2015, 04:42:40
Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa. Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria. Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta. Hän totesi tuon yllämainitun jutun. Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti! 8)
Johanilta lainaus:
"Melko keveät eväät lähti siis siltä kurssilta!
Harmonikkalle sovitettessa jotkut myös merkitsevät suosituksensa käytettävistä äänikerroista sovituksiinsa ja se ehkä ohjaa sitten ns. "standardeihin"."
Johan
Kyllä leirillä opittiin muutakin. Tuo kommenttini liittyi kysymykseen, jonka esitin opettajalleni Tatu Kantomaalle. Hänellä on Giulietti Traviata, jossa on diskantissa neljä koplaria ja bassossa seitsemän. ;) Esimerkiksi ryhmäharjoituksessa kaikilla oli "flute". Harjoittelimme neliäänistä kansanlaulua. Hienolta kuulosti.
Kerhossamme on työn alla Paul Norrbackan valssi "Metsälinna". Intro masterilla, A-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, B-osa masterilla, C-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, D-osa masterilla, A-osa viululla ja loppukertauksena A-osa oktaavia ylempää masterilla :P Tässäkin on tekemistä, että 11 soittajaa vaihtaa koplaria yhtä aikaa - ja vielä oikein ;) Onneksi tässä kappaleessa nuo koplarin vaihdot ovat neljäsosatauon kohdalla :D
Ymmärsin kyllä että kysymys oli Kantomaalle tekemäsi koplareihin liittyvän kysymyksesi vastauksesta ja siihenhän kommenttinikin kurssin "keveistä eväistä" liittyi.
Muusta kurssin sisällöstähän en luonollisesti tiedä mitään, joten valmiuksia eikä aihettakaan laajempaan kommenttiin minulla ei edes ollut.
Johan
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 10-04-2015, 12:11:48
Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.
Kovasti tuntuu olevan samantyyliset soittimet käytössä, Traviata on minulla usein säestystehtävissä näpeissä, ja rinnalla kulkee sitten pari eritavalla viritettyä casottoa ja vielä musettekin silloin kun muissa eivät reksiterivaihtoehdot riitä kaikkiin tunnelmiin. Viisiäänikertainen olisi kiva kokemus niin kauan kuin olkapäät veilä sallivat;-)
Johan
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johan - 10-04-2015, 15:46:23
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 10-04-2015, 12:11:48
Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.
Kovasti tuntuu olevan samantyyliset soittimet käytössä, Traviata on minulla usein säestystehtävissä näpeissä, ja rinnalla kulkee sitten pari eritavalla viritettyä casottoa ja vielä musettekin silloin kun muissa eivät reksiterivaihtoehdot riitä kaikkiin tunnelmiin. Viisiäänikertainen olisi kiva kokemus niin kauan kuin olkapäät veilä sallivat;-)
Johan
Johan
Nähtävästi sama soitinmaku :D Itse vaihdoin tässä muutama viikko sitten Bugarin cassotton pois kun en koskaan oppinut oikein pitämään sen äänestä ja ostin tilalle Giulietin super cassoton joka on toki aika painava mutta sitäkin komeampi ääninen soitin. Traviata on minulla soitin jolla soitan pääasiassa kaiken perinteisen harmonikkamusiikin ja cassotolla sitten vaikkapa transkiptioita kansanlauluista ja muuta sellaista. Tunnustan siis nykyisin vain yhtä merkkiä ;)
Pelkällä bassopuolellakin voi taiteilla ihmeitä! ???
http://www.henrydoktorski.com/works/romance.html
http://henrydoktorski.com/soundfiles/romance.mp3
Lainaus käyttäjältä: olli - 10-04-2015, 15:14:04
Tämä on lainaus omasta kommentistani:
Lainaus käyttäjältä: Johan - 10-04-2015, 04:42:40
Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa. Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria. Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta. Hän totesi tuon yllämainitun jutun. Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti! 8)
Johanilta lainaus:
"Melko keveät eväät lähti siis siltä kurssilta!
Harmonikkalle sovitettessa jotkut myös merkitsevät suosituksensa käytettävistä äänikerroista sovituksiinsa ja se ehkä ohjaa sitten ns. "standardeihin"."
Johan
Kyllä leirillä opittiin muutakin. Tuo kommenttini liittyi kysymykseen, jonka esitin opettajalleni Tatu Kantomaalle. Hänellä on Giulietti Traviata, jossa on diskantissa neljä koplaria ja bassossa seitsemän. ;) Esimerkiksi ryhmäharjoituksessa kaikilla oli "flute". Harjoittelimme neliäänistä kansanlaulua. Hienolta kuulosti.
Kerhossamme on työn alla Paul Norrbackan valssi "Metsälinna". Intro masterilla, A-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, B-osa masterilla, C-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, D-osa masterilla, A-osa viululla ja loppukertauksena A-osa oktaavia ylempää masterilla :P Tässäkin on tekemistä, että 11 soittajaa vaihtaa koplaria yhtä aikaa - ja vielä oikein ;) Onneksi tässä kappaleessa nuo koplarin vaihdot ovat neljäsosatauon kohdalla :D
Tässähän on kyseessä itseasiassa aika tylsä ja tavanomainen äänikertojen käyttö eli soitetaan valssia käyttäen vain huojuvia äänikertoja (8+8 ja 16+8+8+4). Monipuolisuutta saa sillä kun käyttää noita ei huojuvia äänikertoja joita varsinkin cassotto soittimessa on vaikka millä mitalla. Näin tulkintoihin saa uutta ilmettä.
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 12-04-2015, 11:46:43
Tässähän on kyseessä itseasiassa aika tylsä ja tavanomainen äänikertojen käyttö eli soitetaan valssia käyttäen vain huojuvia äänikertoja (8+8 ja 16+8+8+4). Monipuolisuutta saa sillä kun käyttää noita ei huojuvia äänikertoja joita varsinkin cassotto soittimessa on vaikka millä mitalla. Näin tulkintoihin saa uutta ilmettä.
Varmaan saakin, en eppäile. Meidän kerhossamme on vaan kovin eritasoisia soittajia. 11 pelimannia ja erimerkkisiä ja erilailla soivia pelejä monta. Nämäkin koplarivaihdot kun osuisivat kaikilta kohdalleen.