Kyseinen Giulietti on minulla koekäytössä. Myyjä sanoo pelin olleen harrastekäytössä ja 1980-1990 valmistetta. Pyynti 3000 euroa. Peli on siisti katsella. Onko hinta suurin piirteinkään kohdallaan? Valmistusvuotta ei taida vehkeestä löytyä. Mihin pitäisi eniten kiinnittää huomiota. Vuotoa kuitenkin on jonkin verran. :-\ :-\ :-[ :D
Suorita vertailua esim. tähän huomattavasti tuoreempaan Giulietti Sun casottoon, jossa ei ole vuotoja ja päättele sitten itse kumman valitsisit.
http://www.tori.fi/varsinais-suomi/Giulietti_Sun_Cassotto_harmonikka__haitari__hanuri_19047911.htm?ca=4&w=3
Johan
Minulla oli keikkasoittimena 70-luvulla 127 classic. Erityisen hyvä ja kaunisääninen soitin. Se tuli kuitenkin myytyä, kuten moni muukin keikkasoitin senkin jälkeen, mutta sitä on ollut ikävä.
Hinnassa puolet liikaa, lisäksi Giulietti painaa älyttömästi.
Makuasia :P
Eipä kait siinä mitään erityistä huomioitavaa ole. Kyllä jo tuohon hintaan pitäisi olla vuotamaton kampe. Uudemmissa giulietteissa vaihtuu puut mikä vaikuttaa sointiin, ei omasta mielestä soi yhtä kauniisti uudemmat kuin vanhemmat. Tuo mikä minulla on myynnissä on käsittääkseni niitä viimeisimpiä "vanhan" kaavan mukaan tehtyjä. Itse suosin noita vanhempia soittimia. Ja niinhän se on että ennen on kaikki tehty kestämään ja ne on tehty huolella, nykyään tehdään mahdollisimman halvalla ja nopealla aikataululla että saadaan rahat äkkiä käärittyä...ja tämä pätee mielestäni monessa muussakin asiassa kuin harmonikkoissa. Nämähän on kuitenki niitä makuasioita niinkuin olli tuossa jo mainitsikin ;D ::)
Lainaus käyttäjältä: ToniS - 15-05-2015, 21:15:39
Eipä kait siinä mitään erityistä huomioitavaa ole. Kyllä jo tuohon hintaan pitäisi olla vuotamaton kampe. Uudemmissa giulietteissa vaihtuu puut mikä vaikuttaa sointiin, ei omasta mielestä soi yhtä kauniisti uudemmat kuin vanhemmat. Tuo mikä minulla on myynnissä on käsittääkseni niitä viimeisimpiä "vanhan" kaavan mukaan tehtyjä. Itse suosin noita vanhempia soittimia. Ja niinhän se on että ennen on kaikki tehty kestämään ja ne on tehty huolella, nykyään tehdään mahdollisimman halvalla ja nopealla aikataululla että saadaan rahat äkkiä käärittyä...ja tämä pätee mielestäni monessa muussakin asiassa kuin harmonikkoissa. Nämähän on kuitenki niitä makuasioita niinkuin olli tuossa jo mainitsikin ;D ::)
Onko tähän jotain oikeata faktatietoa? Eli missä malleissa ja mihin aikoihin puu on vaihtunut?
Olikohan niin että SUN malleissa ei enään ole käytetty tummaa puuta sen saatavuuden vuoksi. Tässä uusimmassa casotossa mikä on tulossa niin siihen on saatu sitä tummaa puuta. Tietoni perustuu asiantuntian kanssa käytyihin keskusteluihin joka on ollut harmonikkojen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta. Sen enempää faktaa en osaa antaa tähän hätään.
Lainaus käyttäjältä: ToniS - 16-05-2015, 12:34:00
Olikohan niin että SUN malleissa ei enään ole käytetty tummaa puuta sen saatavuuden vuoksi. Tässä uusimmassa casotossa mikä on tulossa niin siihen on saatu sitä tummaa puuta. Tietoni perustuu asiantuntian kanssa käytyihin keskusteluihin joka on ollut harmonikkojen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta. Sen enempää faktaa en osaa antaa tähän hätään.
Kiitos vastauksesta, tämä oli uutta tietoa. Monesti olen huomannut etteivät uudet soittimet soi yhtä hienosti kuin jotkut vanhemmat, itselläni on esim. yli kolmekymmentä vuotta vanha Giulietin Super cassotto joka soi erittäin hyvin, samoin soi kyllä tuo melko uusi Traviatakin, tosin kyseisen mallin kohdalla esim. puumateriaali on ainakin omien tietojeni mukaan pysynyt samana.
Se tumma puu on mahonkivaneria, joka on tieteellisestikin tutkittu parhaiten soivaksi soitinpuuksi.
Mahongin saatavuus huononee vuosi vuodelta liiallisten metsänhakkuiden vuoksi. Myös Kouvolan ja Viipurin harmonikkatehtaat käyttivät osittain mahonkivaneria. Parhaiten soivat vanhat Kravatit ovat yleensä mahonkivanerista tehtyjä. Yllättävää kyllä suomalainen punertava tervaleppä on ollut testeissä hyvänä kakkosena. Siinä yksi syy, miksi edellä mainitut tehtaat tekivät mieluiten kielipenkit tästä puusta.
Toivo
Meneepäs mielenkiitoiseksi. Nimittäin puulajien käyttö soittimissa ei perustu ajatukseen, että puu X on paras puu, ja siksi sitä käytetään. Totuushan on, että soittimissa käytetään lukuisia puulajeja niiden ominaisuuksien perusteella. On siis väärin sanoa, että puu X olisi paras puu, sillä kaikilla puilla on erilaisia ominaisuuksia. Otetaan esimerkkejä:
Äänennopeudeltaan paras puu on kuusi. Tervaleppä on hyvänä kakkosena. Mahonkia on käytetty, mutta en ole tutustunut tutkimukseen, missä mahonki olisi parasta puuta. (korjatkaa, jos olen väärässä).
Jotkin harmonikkatehtaan (muistaakseni saksalainen Harmona) käyttää suomalaista koivua kahvan valmistamiseen. Tämä siksi, että puulla on siihen oikeat ominaisuudet. Koivuhan on painavaa puuta.
Usein italialaisissa harmonikoissa kahvaassa käytetään pyökkiä. Se on kestävää, joten siitä voi tehdä ohuita rimoja (kuiten myös kielipenkin pohjia).
Viuluissa on usein kansi kuusta, pohja vaahteraa.
Kaikkien puulajien sointiominaisuuksien lisäksi pitää huomata puiden työstöominaisuudet. Niissä on huikeita eroja.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 18-05-2015, 07:41:32
Meneepäs mielenkiitoiseksi. Nimittäin puulajien käyttö soittimissa ei perustu ajatukseen, että puu X on paras puu, ja siksi sitä käytetään. Totuushan on, että soittimissa käytetään lukuisia puulajeja niiden ominaisuuksien perusteella. On siis väärin sanoa, että puu X olisi paras puu, sillä kaikilla puilla on erilaisia ominaisuuksia. Otetaan esimerkkejä:
Äänennopeudeltaan paras puu on kuusi. Tervaleppä on hyvänä kakkosena. Mahonkia on käytetty, mutta en ole tutustunut tutkimukseen, missä mahonki olisi parasta puuta. (korjatkaa, jos olen väärässä).
Jotkin harmonikkatehtaan (muistaakseni saksalainen Harmona) käyttää suomalaista koivua kahvan valmistamiseen. Tämä siksi, että puulla on siihen oikeat ominaisuudet. Koivuhan on painavaa puuta.
Usein italialaisissa harmonikoissa kahvaassa käytetään pyökkiä. Se on kestävää, joten siitä voi tehdä ohuita rimoja (kuiten myös kielipenkin pohjia).
Viuluissa on usein kansi kuusta, pohja vaahteraa.
Kaikkien puulajien sointiominaisuuksien lisäksi pitää huomata puiden työstöominaisuudet. Niissä on huikeita eroja.
Totta tämäkin mitä Viljo tässä kertoo.
Niin se vain on, että vanhoissa peleissä mahonkivanerista tehty vanha Kouvolan kravatti soi paremmin verrattuna normaaliin, ilmeisesti koivuvanereista tehtyihin. Näistä akustiikkatutkimuksista sain tietoa aikoinani Rauno Niemiseltä.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 18-05-2015, 07:41:32
Meneepäs mielenkiitoiseksi. Nimittäin puulajien käyttö soittimissa ei perustu ajatukseen, että puu X on paras puu, ja siksi sitä käytetään. Totuushan on, että soittimissa käytetään lukuisia puulajeja niiden ominaisuuksien perusteella. On siis väärin sanoa, että puu X olisi paras puu, sillä kaikilla puilla on erilaisia ominaisuuksia. Otetaan esimerkkejä:
Sähkökitaroissa Fender käyttää rungossa leppää tai saarnia. Fendereille on ominaista kirkas, heleä soundi. Gibsonin Les Paulit ja vastaavat taas ovat mahonkirunkoisia ja niissä on tukevampi, ei niin kirkas soundi. Eri asia on tuleeko ero puista, kun Gibsonin käyttämät mikrofonit myös tuottavat tummempaa soundia.
Mutta ihan mielenkiintoista että täällä nousi tätä ajatusta että puilla olisi haitarissakin merkitystä soundille.
Lainaus käyttäjältä: ToniS - 16-05-2015, 12:34:00
Olikohan niin että SUN malleissa ei enään ole käytetty tummaa puuta sen saatavuuden vuoksi. Tässä uusimmassa casotossa mikä on tulossa niin siihen on saatu sitä tummaa puuta. Tietoni perustuu asiantuntian kanssa käytyihin keskusteluihin joka on ollut harmonikkojen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta. Sen enempää faktaa en osaa antaa tähän hätään.
Alleviivaisin tuon sanan olikohan.
Johan
Kyllä niissä on eroja. Joissain cassotto-soittimissa on tehty cassotto-kammion kielipenkit eri puulajeista kuin pintaäänikertojen kielipenkit. Tällöin on saatu lisää kontrastia kirkkaan ja tumman säyseän sävyjen välille.
Onko kellä kokemuksia, miltä kuulostaa valssiääni, jossa toisena soi pintaäänikerta (Viljolta lainattu termi) ja toisena casotto-äänikerta viritettynä kumpikin täsmälleen samaan tasoon. Minua miellyttää valssiäänet, joissa huojunta on hyvin pieni (1-2 Hz), mutta miltähän kuulostaisi tuo ensimmäisen lauseen vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: Johan - 19-05-2015, 13:40:49
Lainaus käyttäjältä: ToniS - 16-05-2015, 12:34:00
Olikohan niin että SUN malleissa ei enään ole käytetty tummaa puuta sen saatavuuden vuoksi. Tässä uusimmassa casotossa mikä on tulossa niin siihen on saatu sitä tummaa puuta. Tietoni perustuu asiantuntian kanssa käytyihin keskusteluihin joka on ollut harmonikkojen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta. Sen enempää faktaa en osaa antaa tähän hätään.
Alleviivaisin tuon sanan olikohan.
Johan
Vanha kansa sanoi, että "Luulo ei ole tiedon väärtti", siksi ehdotin alleviivausta sanalle olikohan.
Eivät kaikki alalla 30v olleet aina muista ihan kaikkea näkemäänsä vaikka ovat kyllä melkosia tietolähteitä alallaan.
Minä muistin ja siksi kävin kuvaamassa tuon kyseisen Giulietti Sun Casoton, jotta ei jäisi asiasta väärää käsitystä asiantutijoiden jäljiltä.
Soittimen runko on ohutta mahonkivaneria, keilipenkeissä on useita puulajeja, joka on aika yleistä, osa sielläkin mahonkia ja tuo vaalea saattaa olla pyökkiä, siitä en ole varma.
Liitteenä kuvia soittimesta avattuna.
Minulla on ollut mahdollisuus tutustua kumpaankin melko yksityiskohtaisesti ja täytyy sanoa, että hienosti tehtyjä instrumentteja molemmat, sekä 127 casotto, että Sun casotto!
Johan
Lainaus käyttäjältä: mlut - 20-05-2015, 11:51:39
Onko kellä kokemuksia, miltä kuulostaa valssiääni, jossa toisena soi pintaäänikerta (Viljolta lainattu termi) ja toisena casotto-äänikerta viritettynä kumpikin täsmälleen samaan tasoon.
Kannattaa käyttää tätä termiä. Itse olen ottanut sen käyttöön jo edes menneeltä Antero Lakalta, joka viritti Kouvolan tehtaalla harmonikkoja. Se on selkeä termi, jonka informaatiosisältö on kohdallaan. Vertaa sanaa vaikka sanaan normaaliharmonikka... huh huh.
Itse tykkään myös tuollaisesta lämpimästä äänestä. Omaan harmonikkaani viritin aikaan sellaisen lämpimän soundin. Siis kun virittää, niin äänissä on alue, jossa äänet "lukkiutuvat" toisiinsa ilman, että tulisi huojuntaa ja ilman, että äänet olisivat täydellisessä (suorassa) vireessä. Mukavan lämpöinen soundi.
Tuota olen itsetykönäni pohtinut, onko tuo ns. valssiäänen huojunta itseasiassa pientä `epävireisyyttä` vai kuinka se pitäisi virallisesti ilmaista ? Kitaraa viritellessä - verratessa viereisen kielen samalla tasolla soivaan ääneen - tuo `vouvaava`, (`huojunta`) tilahan pyrittäneen häivyttämään juuri sopivalla viritysasteella. :) :) ???
Eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 20-05-2015, 17:35:01
Tuota olen itsetykönäni pohtinut, onko tuo ns. valssiäänen huojunta itseasiassa pientä `epävireisyyttä` vai kuinka se pitäisi virallisesti ilmaista ? Kitaraa viritellessä - verratessa viereisen kielen samalla tasolla soivaan ääneen - tuo `vouvaava`, (`huojunta`) tilahan pyrittäneen häivyttämään juuri sopivalla viritysasteella. :) :) ???
Eikkajuhani
Sitähän se nimenomaan on. Kielet ovat hieman eri vireessä, mistä seuraa se huojunta. Täsmälleen sama ilmiö jonka avulla ne kitaran kielet saa keskenään vireseen.
Kyllä kaikki Giuliettin Cassotot ovat laadukkaita ja kaunisäänisiä soittimia. Yhtään täydellistä harmonikkaa, missä kaikki ominaisuudet olisivat parasta mitä voidaan periaatteessa tehdä, ei ole tehty eikä aivan heti tulla tekemään. Harmonikka on aina monien ominaisuuksien kompromissi. Kun haetaan jotain/joitain ominaisuuksia tiettyä käyttötarkoitusta varten, täytyy aina tinkiä toisissa ominaisuuksissa.
Giuliettin 115-mallin G ja F mallit olivat esimerkki kuinka vaikeaa on hallita markkinoita ja tehdä ominaisuuksiltaan erilaiset ja erihintaiset soittimet eri käyttötarkoitusta varten. Giuliettilla ajatus oli hyvä, mutta johti siihen, että puurunkoista kalliimpaa alettiin myydä edullisemman hinnalla, joten edullisemman valmistus jouduttiin lopettamaan. Markkinoita ja myyntiä oli mahdoton hallita, joten edullisempi malli tuhosi kannattavan liiketoiminnan.
Lainaus käyttäjältä: Hannu S - 21-05-2015, 08:57:57Giuliettin 115-mallin G ja F mallit olivat esimerkki kuinka vaikeaa on hallita markkinoita ja tehdä ominaisuuksiltaan erilaiset ja erihintaiset soittimet eri käyttötarkoitusta varten. Giuliettilla ajatus oli hyvä, mutta johti siihen, että puurunkoista kalliimpaa alettiin myydä edullisemman hinnalla, joten edullisemman valmistus jouduttiin lopettamaan. Markkinoita ja myyntiä oli mahdoton hallita, joten edullisempi malli tuhosi kannattavan liiketoiminnan.
Kumpi malleista, F vai G, on puurunkoinen?
Kumpi malleista, F vai G, on puurunkoinen?
[/quote]
G on valurunkoinen.
MIELESTÄNI G on hyvä ääninen, ei ole sitä vanerilaatikon räminää. Lisäksi se runko on hiukan stabiilimpi kosteuden ja lämpötilan vaihteluiden suhteen.
Olen tuota G-115 pari kertaa testannut ja ei sitä soittaessa huomaa muoviseksi mitenkään. Yllättävän moni kuitenkin tuota mallia karsastaa.
Ahvenaisen Kari kertoi joskus että joku giulietin malli vuoti ilmaa rungon läpi en muista enää että oliko se juuri tuo muovirunkoinen giulietti
Vaikea kuvitella että muovi vuotaisi jotenkin herkemmin kuin puu, luulisi olevan melkein toisinpäin.
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 05-02-2022, 12:26:53Vaikea kuvitella että muovi vuotaisi jotenkin herkemmin kuin puu, luulisi olevan melkein toisinpäin.
Siinä mielessä en ihmettele jos kerran valurunko, niin miksei muovi voisi vuotaa jos alumiinikin voi. Useammat alumiinivanteet vuosien varrella sattunu missä ilmenny vuoto. Kai sitä epätasalaatuisuutta/ilmakuplia voi jäädä muovivaluunkin.