Olen jutellut nyt ainakin neljän naantalilaisen haitari-ihmisen kanssa ja on ilmentynyt tarve saada Naantaliin omaa kerhotoimintaa. Kerhotoiminta lakkasi Naantalista aika tarkkaan 10 vuotta sitten.
Ajattelin, että juttelen Kimmon kanssa Sata-Hämeen aikana. Kimmon kautta voisi saada liitolta apuja toiminnan aloittamiseen. Seuraavaan hanurilehteen voisi saada jonkun pienen jutun, missä haetaan halukkaita tältä alueelta uuden kerhon jäseniksi. Voisimme laittaa paikallislehtiin jonkun jutun elo-syyskuussa, missä niin ikään haettaisiin soittajia. Mahdollinen toiminta voisi alkaa syksyllä tai jos ei syksyllä niin vuoden alusta.
Potentiaalisia mahdollisuuksia on siis a) perustaa harmonikkakerho ry:nä tai b) saada kansalaisopiston suojiin kurssimuotoisesti toimintaa. Potentiaalisia ohjaajia olisi näillä näkymin muutama kappale.
Mulla on ollut myös ajatus vireillä harmonikkakerhosta Ouluun. Ympäristössä on, mutta kaupungista puuttuu. Kyselin talvella Kimmolta ohjeita. Sain vastauksena, että yleiset yhdistyslain mukaiset toimet. Liitteenä tuli sitten kaksi pykälää, joilla selkeytetään toimintaa. Panen ne tähän:
2. § Tarkoitus
Kerhon tarkoituksena on ylläpitää harmonikansoiton harrastusta sekä edistää ja kehittää jäsentensä soittotaitoa.
3. § Toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kerho järjestää soittoharjoituksia ja kilpailuja, juhlia ja huvitilaisuuksia sekä harjoittaa valistus- ja kasvatustyötä järjestämällä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Kerhon toiminta ei saa johtaa voiton tai taloudellisen ansion hankkimiseen siihen osallisille eikä se saa muutenkaan muodostua pääasiassa taloudelliseksi.
Kerho ei harjoita liiketoimintaa, mutta se voi toimintansa tukemiseksi järjestää omia konsertteja ja juhlia, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Kerho voi hallita ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
---
Muilta osin kerhon säännöt voivat olla yleisten mallisääntöjen mukaiset. Mallisääntöjä löytyy www.prh.fi yhdistysrekisteri-osioista.
LainaaKerhotoiminta lakkasi Naantalista aika tarkkaan 10 vuotta sitten.
Olin tuolloin mukana, kyseessä ei ollut varsinainen kerho, vaan Naantalin Opiston opintopiiri, nimeltään "Harmonikkapiiri". Toiminta oli säännöllistä ja ihan antoisaakin. Vakituisia osallistujia oli noin 7 - 8, en muista enää ihan tarkkaan. Osallistujia oli ainakin Naantalista, Merimaskusta, Rymättylästä, Ruskolta ja vetäjä Liedosta. Käsittääkseni piiri loppui kuitenkin osanottajien vähäisyydestä johtuen. Opiston säännöissä on jokin vähimmäisvaatimus osallistujamäärän suhteen.
Kerhomuotoisen toiminnan etuna voisi olla se, että tällaisia rajoituksia ei olisi, kunhan mahdolliset lain vaatimat paragrafit täyttyisivät.
Lainaus käyttäjältä: Dragspel - 14-06-2009, 18:30:50
LainaaKerhotoiminta lakkasi Naantalista aika tarkkaan 10 vuotta sitten.
Olin tuolloin mukana, kyseessä ei ollut varsinainen kerho, vaan Naantalin Opiston opintopiiri, nimeltään "Harmonikkapiiri". Toiminta oli säännöllistä ja ihan antoisaakin. Vakituisia osallistujia oli noin 7 - 8, en muista enää ihan tarkkaan. Osallistujia oli ainakin Naantalista, Merimaskusta, Rymättylästä, Ruskolta ja vetäjä Liedosta. Käsittääkseni piiri loppui kuitenkin osanottajien vähäisyydestä johtuen. Opiston säännöissä on jokin vähimmäisvaatimus osallistujamäärän suhteen.
Kerhomuotoisen toiminnan etuna voisi olla se, että tällaisia rajoituksia ei olisi, kunhan mahdolliset lain vaatimat paragrafit täyttyisivät.
Juu juu...
Kerhotoiminnalla ja opistotoiminnalla on kummallakin omat hyvät ja huonot puolensa. Listaan tähän jotain mieleen tulevia plussia ja miinuksia.
Kerhotoiminta
| Plussaa | Miinusta |
| Toiminta voi olla hyvin vähäistä lakkaamatta kuitenkaan kokonaan | Hallinnon ylläpito ja siihen opettelu (tilinpäätökset, pakolliset kokoukset) |
| Hallinnon opettelu (kokemus avartaa) | Todennäköisesti palkattoman tai pienipalkkaisen ohjaajan löytäminen? |
| Mahdollisuus varainkeruuseen ja elämyksien "maksimointiin" esim. ulkomaan esiintymisillä (vaikka ystävyyskaupunkeihin kuten Vadstenaan) | Saattaa tulla kustannuksia esim. tilankäytöstä (usein kaupungit auttaneet kulttuuritoimijoita suopealla tilankäyttövaatimuksilla) |
Opistotoiminta
| Plussaa | Miinusta |
| Vaaditaan korkeampaa osaanottajamäärää kuin kerhotoiminnan ylläpitämiseksi | Jonkinlaiset vuosimaksut (voi olla hyvinkin nimelliset) |
| Ei hallinnon rasitetta | Varainkeruu toiminnan laadun parantamiseksi? |
| Helpompi saada ohjaaja, koska opistossa ohjaaja on palkattu (usein opettaja) | - |
| Ei isoja kustannuksia tiloista jne. | - |
Minimimäärät yhdistykstä perustettaessa on kolme. Voi olla, että opistojutuissa tuo henkilömäärä on pienempi kuin lukioissa kursseilla. Minulla on hämärä muistikuva, että lukioaikana kurssin minimimäärä vaihteli kurssin laajuudesta, mutta kuitenkin minimimissään 7-8 oppilasta. Jossain taisi olla jopa yli 10 miniminä... no.. voi mennä mettään muistikuvineni tämän asian kanssa...
Tuossa Ollin pykälissä on ihan perusjuttuja, mutta kuitenkin vähän turhaa juttua. Ensinnäkin laki itsessään jo kieltää yhdistyksien toiminnassa tuloksellisuuden. Ne eivät ole yrityksiä. Sen takia kohta: "
Kerhon toiminta ei saa johtaa voiton tai taloudellisen ansion hankkimiseen siihen osallisille eikä se saa muutenkaan muodostua pääasiassa taloudelliseksi. Kerho ei harjoita liiketoimintaa..." on turha.
Meillä on Oulu-opistossa ehdoton minimi 7 henkilöä joka ikinen kerta. Jos määrä tippuu alle yhdenkin kerran, homma lopetetaan. Tämä vaatimus on tullut entistä tiukemmaksi taantuman "säästötoimien" taholta. Kaupunki rahoittaa toiminnan, joten sen sana on "laki". Oulu Setlementin Kansalaisopiston minimimäärää en tiedä, voi olla että sielläkin on tiukka linja (saavathan kansalaisopistot myös valtionapuja).
Yhdistyksen pyörittämisen hallintoa ei pidä säikähtää eikä pelätä. Vuosikokous riittää ja kirjanpito on yksinkertaista! Jos jäsenmäärä on pieni, yleisten kokousten pitäminen on yksinkertaista.
Nuo pykälät tulivat liitosta Kimmo Mattilalta, en ole niitä itse väsännyt!
Terve! Haluan ilmoittautua niiden joukkoon, jotka haluavat järjestyä harmonikkakerhoksi Naantalissa. Tunnen nuotit mutta soittotaito on vähän niin ja näin mutta harjoitus jatkuu ;D... Yhdistyksen hallinnollinen puoli sitävastoin on hyvinkin tuttua eli jos sitä lajia tarvitaan. Jään innolla odottamaan uutisia asian edistymisestä ja olen käytettävissä mikäli tarvitaan. Parhain terveisin, Jarmo
Täällä pajalla kävi tänään taas yksi henkilö, joka on kiinnostunut yhteissoitosta. Otin nimen ja puhelinnumeron ylös. Minulle voi antaa nimen ja puhelinnumeron, mikäli soittotouhut kiinnostavat. Soittelen porukoita sitten syksyllä läpi ja järjestetään jokin pienli paikallislehtijuttu, niin saadaan vielä isompi poppoo kasaan.
Väliaikatietoja.
Tällä hetkellä perustettavaan ryhmään olisi tulossa varman päälle kolme henkilöä. Paikallislehtiartikkelilla varmasti saadaan lisää jäseniä. Soittajien lisäksi ryhmä saa käyttöön kotiseutumusiikkia. Nuotit ovat Rymättylä-Turku-alueesta kertovaa musiikkia. Tämä on kauhean kiva juttu, sillä kappaleet toimivat hyvänä perustana myöhemmälle hajoittelulle ja ohjelmistolle. Kappaleita on nipussa varmasti yli 20.
Ryhmälle on nyt myös ohjaaja. Hän on valmis tulemaan viikottaiseen toimintaan mukaan. Mikä parasta, hän on ihan ammattisoittaja.
Ajattelin, että voisimme tavata ensimmäisen kerran tässä syyskuun alussa. Lehtijuttu ajoitetaan sitten syyskuun puoleen väliin, jolloin suurin osa yhdistyksien mainoksista ja buffauksista on lehdistä pois, niin hanuriartikkelille olisi varmasti tilaa.
Hyvältä siis näyttää :)
LainaaAjattelin, että voisimme tavata ensimmäisen kerran tässä syyskuun alussa.
Onko Naantalin kerhon toiminta alkamassa? Joko aloituskokoontumiselle on aika ja paikka tiedossa?
Odotan, että kuukausi vaihtuu, niin sitten kootaan jengi kasaan. On huomenna pari teatteriesitystä ja maanantai on niin menoa täynnä, niin sitten alku kuusta...
Ensimmäinen tapaaminen järjestetään lauantaina 12.9.09 klo 12.00 työpajallani (Luostarinkatu 27 H 10 A). Myös ne, joiden yhteystietoja minulla ei ole, saa tulla vapaasti mukaan, jos vain kiinnostusta riittää.
Tästä se lähtee :-)
Ensimmäinen tapaaminen pidetty tänään päivällä. Vaikka paikalla oli vain viisi henkilöä, innokkuutta ja halua kerhon perustamiseen on. Seuraavaksi tuleekin sitten Hanuri-lehteen pieni uutinen, kaupungin ilmoitustauluille viestiä ja paikallislehtiäkin on pommitettu... Hyvä ja aktiivinen alku!
Seuraava tapaaminen lauantaina 3.10. klo 12 Luostarinkadun verstaalla (toistaiseksi). Mikäli saamme jostain jonkun paremman kokoontumispaikan, niin tapaamme siellä sitten.
Hyvillä mielin, nyt nukkumaan :-)
Tiistain lehdessä ollut juttu on nyt myös netissä (eri kuva tosin). Vaikka tekstissä sanotaan, että kerho on jo perustettu, niin sitä ei ole perustettu, vaan haemme lisää yhteissoitosta kiinnostuneita ihmisiä toimintaan. RY kuitenkin näyttää muodostuvan ihan ok.
http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite/Kulttuuri/1194626475060/artikkeli/harmonikkakerhossa+iso+ikahaitari.html (http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite/Kulttuuri/1194626475060/artikkeli/harmonikkakerhossa+iso+ikahaitari.html)
Tänään tuli lehtiartikkelin perusteella yksi innostunut soittaja lisää :-)
Toivotan menestystä. Itse jätin asian hautumaan. Saimme Oulu-opistoon riittävästi porukkaa, joten yhteissoitosta pääsee nauttimaan. Ehkäpä tulevaisuudessa perustan sen yhdistyksenkin. Aika näyttää!
Lauantain tapaamisessa oli yli 10 kiinnostunutta paikalla. Aloitamme pitää yhteisiä harjoituksia keskiviikkoisin Karvetin koululla klo 18-20. Päivä on ihan ok, mutta ei sovi kaikille, joten keskustelemme vielä lisää tästä ajankohdasta.
Tällä viikolla ilmestyvässä Hanuri-lehdessä pitäisi olla tuloillaan pieni artikkeli kerhosta, joten uskoisin muutaman innokkaan vielä ilmoittautuvan mukaan. Kaiken kaikkiaan soittajien keski-ikä on hyvin korkea. Suurin osa on eläkeikäisiä.
Kerho ei kuitenkaan vielä ry:nä ole ja katsomme tämän syksyn miten yhteishenki kehittyy. Jos porukka alkaa tiivistyä ja näyttää muutenkin hyvältä, niin ry:ksi sitten vaan.
Opettaja on ja keskiviikkona päräytämme ensimmäiset yhteiset sävelet pihalle.
Joo'o sano.
On ollut ihan kauheasti kaiken maailman juttuja, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan tänne. Pieni päivitys kuitenkin haitarikerhon toimintaan.
Kerho on koontunut säännöllisesti joka keskiviikko ja porukka tuntuu vakiintuneen kohtalaisen hyvin uomiinsa. Jokaisella soittokerralla on kymmenkunta soittajaa ollut paikalla. Runsaan viikon päästä pidämme yhteisen soittopäivän. Tarjolla on hieman murkinaa ja jokainen soittaa yhden kappaleen, joka kuvaa itseään ja kertoo sitten itsestään. Ryhmäytymistä siis.
Ensimmäiset keikat on keikkakalenterissa. 27.11. pitäisi olla pikkujoulukeikka, mutta tämä on vielä vähän vaiheessa. Keväällä puolestaan on yksi keikka tiedossa Raision työväenopiston(?) haitarinsoittajien kanssa.
Eli ihan hyvältä vaikuttaa :)
Mitenkäs Naantalin kerhon keikka meni ja uteliaisuuttani kysyisin minkä ikäisiä soittajia kerhossa on?
T:Markku
Lainaus käyttäjältä: make82 - 03-12-2009, 22:44:22
Mitenkäs Naantalin kerhon keikka meni ja uteliaisuuttani kysyisin minkä ikäisiä soittajia kerhossa on?
T:Markku
Keikka meni ihan hyvin. Viisi soittajaa kaiken kaikkiaan oli paikalla. Tuollaisessa isossa hallitilassa vaan kaikuu niin ikävästi, että yhdessä kohdassa mentiin vähän eri tahdissa.
Minä olen kerhon nuorin jäsen. Sitten taitaa olla tuo Johanna, kerhon vetäjä, seuraavaksi nuorin. Soittajat ovat pääosin työelämän loppupäässä tai eläkkeellä. Vanhin jäsen on 82, jos muistan oikein.
Aikas samanlainen on meidän kerhossa ikä jakauma. Pari nuorempaa, kaksi n70v ja loput siinä 50-60v. Mistä mahtaisi löytyä nuoria (alle 40.v) soittajia, kenelle mukava yhdessä olo ja hauskan pitäminen on tarkeämpää kuin hampaat irvessä kilpailuihin valmistautuminen?! Vanhoissa soittajissa ei ole mitään vikaa, mutta nuoria tarvittaisiin kerhojen jatkumisen kannalta.
T:Markku
Joo - näin on.
Naantalin kerhossa porukka on sentään nuorempaa kun Raision Kerhossa. Toki sielläkin on muutamia nuoria. Jopa nuorien tuleminen mukaan toimintaan on hankalaa, mikäli kerho ei tarjoa riittävän haastavaa ja mielekästä soittamista. Toisin sanoen nuoret soittavat mieluummin jotain muuta kuin aina niitä ainaisia perusvalsseja yms. kappaleita.
Olet hyvinkin oikeassa. Ei tunnu löytyvän nuoria ketkä olisi lapsena soittanut ja innostus olisi syttynyt uudestaan myöhemmin. Tuntuu, että nykyisin jos soitetaan, niin soitetaan sitten tosissaan. Ei siinä todellakaan ole vikaa, vaan on erittäin kunniotettavaa kun panostaa täysillä harrastukseen, mutta monet kerhot tarvitsevat nuoria "perussoittajia" että toiminta jatkuisi. Taitaa Turun Harmonikkakerhon viihdeorkesteri olla ainoita kerhoja missä on enemmän nuoria. Ei taida tosiaan perus valssit, humpat, foxit, jenkat ja polkat kiinnostaa, niinkuin sinä edellä mainitsit.
Eikä ongelma koske pelkästään Turun seutua, vaan koko suomea. Hyvät ideat mitä asialle voisi tehdä, olisivat kullan arvoisia.
T:Markku
Eräs vinkkeli kiinnostavaan ohjelmistoon voisi olla se, mitä 1990- ja 2000-luvuilla nuoret ovat soittaneet musiikkiopistossa opettellessaan soittamista. Itselläni oli Ahvenaisen kirjoja käytössä, mutta nykyään ohjelmisto on jo siihen verrattuna erilaista. Ihan samalla tavalla minä tulen kuuntelemaan vanhana pappana Apulantaa, missä nykypapat tykkää kuunnella Dallapéta.
Onko sulla omassa vappaassa soittolistassas usseempikin apulannan kipale. Varsikin katusoittolistassa se hyvä ja suasittu kolikkokukkarolla äänestettään. Ja enempi rahhaa tehhään.
Nykypapat on linjakkaita, ku ovat ikäsä soittaneet korvallensa hyvvää musiikkija. Ei oo tullu hiki, muuttamalla tyylijä hittilistojen mukkaan.
Lainaus käyttäjältä: Kaifun - 07-12-2009, 09:59:07
Onko sulla omassa vappaassa soittolistassas usseempikin apulannan kipale. Varsikin katusoittolistassa se hyvä ja suasittu kolikkokukkarolla äänestettään. Ja enempi rahhaa tehhään.
Nykypapat on linjakkaita, ku ovat ikäsä soittaneet korvallensa hyvvää musiikkija. Ei oo tullu hiki, muuttamalla tyylijä hittilistojen mukkaan.
Muutamaan löytyy nuotit - ja on niitä soitettu. Itse asiassa nämä biisit olen soittanut isoimmalle yleisölle, mille olen ikinä soittanut (n. 1500 hlö katsomossa).
Haitarilla tehdään muusiikkia myös nuorille sopivalla tavalla. Vanhan ajan musiikki on vanhan ajan musiikkia – se on vain yksi osa harmonikan lyhyessä historiassa. Se ei poista sitä faktaa, että nykynuoriso tarvitsee omanlaista musiikkia. Mulla kieltämättä hajoaisi pää, jos pitäisi kuunnella vain humppaa ja valssia päivät pitkät radiosta...
Ja mitä tulee noihin soittolistoihin, niin hyvin nopeasti siellä huomaa ne kappaleet, jotka on tehty hyvällä fiiliksellä ja ne, missä taustalla on raha. Sen vaan huomaa – apulannalla takana ei ole raha vaan paljon korkeammat arvot.
Hyvä ja kiva kuulla, että haitari on mukana ja pystyy palvelemaan välttämätöntä muutosta ja kehitystä eri aikakausina. Ja tietenkin siinä tarvitaan ne terävät soittopäät, joilla on taidokasta soitannollista mielikuvitusta, viedäkseen soittimen uusille soivuuden alueille. Lykkyä tykö.
Onkos Apulannan kipaleet sovitettu harmonikalle? Löytyykö muuta tuorettä musiikkia harmonikalle sovitettuna? Uudemman musiikin sovittaminen harmonikalle on varmasti erittäin haastavaa, ainakin jos haluaa saada säveltäjän alkuperäistä ajatusta mukaan kappaleeseen.
T:Markku
Lainaus käyttäjältä: make82 - 08-12-2009, 11:01:20
Onkos Apulannan kipaleet sovitettu harmonikalle? Löytyykö muuta tuorettä musiikkia harmonikalle sovitettuna? Uudemman musiikin sovittaminen harmonikalle on varmasti erittäin haastavaa, ainakin jos haluaa saada säveltäjän alkuperäistä ajatusta mukaan kappaleeseen.
T:Markku
Ei mulla sen enempää niitä nuotteja ole harmonikalle sovitettu. Se, mitä multa löytyy on ihan korvakuulolta nuotinnettuja biisejä. Ei niitä ole tarve niin kauheasti sovittaa vaan sovitus muovautuu sitten soittajien ja fiiliksen mukaan. Jos tekisi haitareille ihan sovitukset, niin sitten soittimiin kohdistuva vaatimustaso nousee ihan hirvittävästi. Muun muassa bassopuoli täytyy olla paljon mahtavampi kuin perus standardibassosoittimessa on – siis jos ajatellaan akustisesti soittamista ilman PA:ta. Diskanttipuolella sitten huojunnoista on vaan haittaa. Mahdollisimman raastavasta soundista on apua.
Tässä linkki apulannan sivulle, mihin on luetteloitu kirjallisuudesta löytyvät nuotit (kirjastosta saa lainata)
http://www.apulanta.fi/fin/?sivu=nuotit (http://www.apulanta.fi/fin/?sivu=nuotit)
Mulla ittelläni on ainakin Ilona ja Maanantai. Kaksoishuiput olen mielestäni sovittanu kahdelle laululle. En vaan löydä nuotteja paperiversiona. Finalen .MUS-tiedosto löytyisi, eikä se tietenkään toimi Linuxilla... Olisko jollain finale, jotta sais nää vaikka pdf:ksi, ni vois tulostaa?
Minulla olisi mahdollisuus Finalen käyttöön.
Voisin yrittää muunnosta PDF-tiedostoksi.
tt.
"Seuraavaan hanurilehteen voisi saada jonkun pienen jutun, missä haetaan halukkaita tältä alueelta uuden kerhon jäseniksi"
Mikäs hanurilehti??
*kiinnostusta*
Hanuri-lehti on Suomen harmonikkaliiton neljä kertaa vuodessa julaistava jäsenlehti. Levikki noin 5000 kpl tällä hetkellä.
http://www.harmonikkaliitto.fi
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 03-10-2010, 16:51:23
Hanuri-lehti on Suomen harmonikkaliiton neljä kertaa vuodessa julaistava jäsenlehti. Levikki noin 5000 kpl tällä hetkellä.
http://www.harmonikkaliitto.fi
Onpas muuten harvinaisen ...tai kenties juurikin tavanomaisen... tylsä sivusto. Meinasin luovuttaa jo liittokokouksen varatilintarkastajien kohdalla. Vasta toisella käynnillä löytyi tietoa lehdestä, mutta sillä sivulla ei ollut mitään tilaushinnoista tai tilaamisesta. No, selvisihän taas muualta että lehti taitaa sisältyä jäsenmaksuun.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 03-10-2010, 21:21:16
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 03-10-2010, 16:51:23
Hanuri-lehti on Suomen harmonikkaliiton neljä kertaa vuodessa julaistava jäsenlehti. Levikki noin 5000 kpl tällä hetkellä.
http://www.harmonikkaliitto.fi
Onpas muuten harvinaisen ...tai kenties juurikin tavanomaisen... tylsä sivusto. Meinasin luovuttaa jo liittokokouksen varatilintarkastajien kohdalla. Vasta toisella käynnillä löytyi tietoa lehdestä, mutta sillä sivulla ei ollut mitään tilaushinnoista tai tilaamisesta. No, selvisihän taas muualta että lehti taitaa sisältyä jäsenmaksuun.
Liiton sivuston varhaisemmassa versiossa (jossa oli myös keskustelufoorumi) oli sentään impattavissa vanhempien lehtien artikkeleita. Imeisesti sivuston ylläpitäminen ja päivittäminen oli liian vaivalloista - nythän sivusto on pelkkä pakkopulla.
Lainaus käyttäjältä: Charade - 03-10-2010, 11:40:59
"Seuraavaan hanurilehteen voisi saada jonkun pienen jutun, missä haetaan halukkaita tältä alueelta uuden kerhon jäseniksi"
Mikäs hanurilehti??
*kiinnostusta*
Liity jäseneksi, ei maksa paljon. Hanuri-lehdessä on mukavaa tietoa ja myös nuotteja keskiaukeamalla (osin kylläkin vaikeita, ainakin meikäläisen harrastustasolle). ;)
Vieläkös tuo kerho kokoontuu jossain?? Ite olisin kiinnostunut tulemaan joskus vaikka mukaan kokeilemaan mites se onnistuis.
Klo 19 - 21 keskiviikkoisin Suopellon koululla.
Kiitokset!! Täytyypä yrittää tulla käymään joku keskiviikko tutustumaan.
[quote author=Armando Bugari
Liiton sivuston varhaisemmassa versiossa (jossa oli myös keskustelufoorumi) oli sentään impattavissa vanhempien lehtien artikkeleita. Imeisesti sivuston ylläpitäminen ja päivittäminen oli liian vaivalloista - nythän sivusto on pelkkä pakkopulla.
]
Haitaripualuveen demokratijasivut mahto ajjautuva seinää vasten, ku mä vähän kääntelin siällä olleita vuasijen pölyjä. Siinä ketjut ja lukot kilahteli ku ne sensurois mut ulos. Mahtovat voittaa kitaan lyämisellä paljonkin.
Muille mahollisille kirjottajille mahto kohtelustani nousta sellanen suamalainen herraviha, että lopettivat kirjottamisen tykkänään. Vain synkkyyvven autio tuuli leijjaili valtakunnallisen liiton keskustelusivujen yllä.
Mahto siinä mun ulosheitossa olla melko lähellä olevija sormija mukana sillon, ku kesken kirjottamiseni stopit päälle iskettiin ja sissäänpääsy avvaimet ryästettiin. Kiva ja onnellisuus heille.