Kun tallennan Music XML muotoon ja sitten avaan generoidun failin samalla ohjelmalla (Tabledit), ovat basson nuotit siirtyneet eteenpäin vääriin paikkoihin, samoin myös ainakin osa sointumerkinnöistä. Ehkä ne ovat kunnossa siinä ohjelmassa jota käytät. Varmuuden vuoksi laitoin myös midinä. Linkit alla. Kerro miltä tuo XML näyttää. Ohjelmasi pitää varmaan tukea tabulatuureja, jotta kaikki ylipäätään voi näkyä (?).
Transkriptio on vain (muistaakseni) ensimmäinen kertaus levyltä. Paul Kelly lisää soitossaan pieniä muutoksia seuraavilla kierroksilla, näitä ei siis failissa ole. Failissa siirrytään setin 2. biisiin suoraan ilman Värmland Valsin kertauksia. Kompit ja basso eivät ole levyltä, ne ovat siinä ihan muuten vaan lonkalta heitettynä.
Värmland Vals ja Butcher's March, MIDI (http://www.kolumbus.fi/slowsession/Suomalainen_viisirivinen/Varmnland_Waltz-Butchers_March.mid)
Värmland Vals ja Butcher's March, Music XML (http://www.kolumbus.fi/slowsession/Suomalainen_viisirivinen/Varmnland_Waltz-Butchers_March.xml)
PS. Jos löydät Kalaniemen version tai jonkin "alkuperäisemmän" version olisin kiinnostunut kuulemaan sen.
*******************
Tässä vielä mp3 muotoon napattuna kuinka Tabledit soittaa biisin omalla koneellani (jos joku ei tiedä, niin se miltä midi kuulostaa riippuu ihan jokaisen midi/äänilaitteista tietokoneessa). Melodian soittaa lähinnä mandoliinia muistuttava General Midin Steel Guitar, sama myös kompissa ja bassona on Fretless Bass.
Värmland Vals ja Butcher's March, MIDI mp3 muodossa (http://www.kolumbus.fi/slowsession/Suomalainen_viisirivinen/Varmland_vals-Butchers_March_MIDI.mp3)
Höh, wav -> mp3 konvertointi lisäsi jonkin hässäkän äänitteen loppuun jota ei oikeasti ole.
*******************
Vielä pari hajatietoa: Värmland Valsissa on 4 osaa (A,B,C,D). Butcher's March on kreikkalainen kansansävelmä.
*******************
Niin, ja siis itse topikkiin liittyvä kysymys oli, että minkälainen haitarin bassotus sopisi tällaiseen melodiaan?
Lainaus käyttäjältä: risto - 18-06-2009, 08:28:34
Kun tallennan Music XML muotoon ja sitten avaan generoidun failin samalla ohjelmalla (Tabledit), ovat basson nuotit siirtyneet eteenpäin vääriin paikkoihin, samoin myös ainakin osa sointumerkinnöistä. Ehkä ne ovat kunnossa siinä ohjelmassa jota käytät. Varmuuden vuoksi laitoin myös midinä. Linkit alla. Kerro miltä tuo XML näyttää. Ohjelmasi pitää varmaan tukea tabulatuureja, jotta kaikki ylipäätään voi näkyä (?).
Tämän näköistä suurinpiirtein tuli http://htoyryla.dyndns.org/music/wwtab.pdf, tosin tulostuksessa on seonnut jotain (lisää?), ainakin nuo kertausmerkkien pisteet.
Eipäs ollutkaan ihan helppoa soittaa haitarilla suoraan maniskan tabeista :-) Mutta kyllä se noista löytyy.
Lainaa
PS. Jos löydät Kalaniemen version tai jonkin "alkuperäisemmän" version olisin kiinnostunut kuulemaan sen.
Ilman muuta, näissä voi usein mennä kyllä kauan ennenkuin sattuu kohdalle. Tuo Kalaniemen levytys on niinkuin varhainen kuin 1984. Täytyy vähän etsiskellä muutenkin.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 18-06-2009, 10:24:32
Tämän näköistä suurinpiirtein tuli http://htoyryla.dyndns.org/music/wwtab.pdf, tosin tulostuksessa on seonnut jotain (lisää?), ainakin nuo kertausmerkkien pisteet.
Eipäs ollutkaan ihan helppoa soittaa haitarilla suoraan maniskan tabeista :-) Mutta kyllä se noista löytyy.
Bassonuotit näyttäisivät kuitenkin olevan paikallaan tahdin 1. iskulla. Biisissä on 4 osaa, jotka kukin kerrataan. Jaksamatta tarkemmin katsoa, kertausmerkit voivat olla ihan oikeinkin. Millä avasit failin? Eikö se näytä nuotteina ollenkaan? No midistä ainakin saa nuotit.
Tässä vielä pelkkä melodia pdf muodossa. Siinä näkyy tabi myös koska soinnut ovat kiinni tabirivissä ja joutuisin käymään kaikki soinnut läpi siirtääkseni ne nuottien riville.
Värmland Vals ja Butcher's March, melodia ja soinnut PDF (http://www.kolumbus.fi/slowsession/Suomalainen_viisirivinen/Varmnland_Waltz%20-Butchers_March.pdf)
Lainaa
PS. Jos löydät Kalaniemen version tai jonkin "alkuperäisemmän" version olisin kiinnostunut kuulemaan sen.
Ilman muuta, näissä voi usein mennä kyllä kauan ennenkuin sattuu kohdalle. Tuo Kalaniemen levytys on niinkuin varhainen kuin 1984. Täytyy vähän etsiskellä muutenkin.
Joo. Katselin eilen Amazon.comista Kalaniemen levyjä ja niiden biisejä mutta en löytänyt tätä niistä.
Lainaus käyttäjältä: risto - 18-06-2009, 11:59:28
Bassonuotit näyttäisivät kuitenkin olevan paikallaan tahdin 1. iskulla. Biisissä on 4 osaa, jotka kukin kerrataan. Jaksamatta tarkemmin katsoa, kertausmerkit voivat olla ihan oikeinkin. Millä avasit failin? Eikö se näytä nuotteina ollenkaan? No midistä ainakin saa nuotit.
Ohjelma on Printmusic, sen on yksi Finalen halpisversio. En ruvennut vielä tutkimaan saisiko nuotitkin näkyviin. XML-tiedostossa näkyy olevan kustakin sävelestä korkeus, kesto ja nuo kieli/nauha-tiedot, on sitten ilmeisesti ohjelmasta kiinni miten se ne näyttää.
Lainaa
Joo. Katselin eilen Amazon.comista Kalaniemen levyjä ja niiden biisejä mutta en löytänyt tätä niistä.
Juu, noin vanhoja äänitteitä ei tullut nettikaupoissa vastaan.
Arvannettekin, että panin nuotin Capellalla koneelle. Ilmeisesti "trad.", joten laitan oman versioni liitteeksi. Minusta siellä oli vajaita tahteja. Olisiko 1/8-nuotti vai 1/8-tauko paikallaan? No käytin vähän molempia. On siis oma versio. Basso on perinteinen 3/4-hanuribasso.
Tuli kakkossivu, tässä ykkössivu!
Tältä se kuulostaa koneeni midiversiona! Bassot soivat liian pitkinä, kun ne kirjoitetaan hanurinuotteihin 1/4-osina. Hanurin basson soitossa bassonappulat pitäisi painaa hyvin lyhyinä ja terävinä (melkein 1/8-osina). Aika usein soittajat pitävät bassonappuloita liian kauan alhaalla, jolloin soitosta tulee laahaavaa! ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 18-06-2009, 13:17:43
Tältä se kuulostaa koneeni midiversiona!
Toimisikohan bassossa sellainen ratkaisu tyylillisesti paremmin tällaiseen biisiin, että jättäisikin 2. iskun nuotin kokonaan pois?
EDIT: Eiku, eiku, jos välillä soittais 2. iskun pitkään ja jättäis 3. iskun pois, hmm....
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 18-06-2009, 10:24:32
Ilman muuta, näissä voi usein mennä kyllä kauan ennenkuin sattuu kohdalle. Tuo Kalaniemen levytys on niinkuin varhainen kuin 1984. Täytyy vähän etsiskellä muutenkin.
Jep. Jos olis rohkea laittais SP:tä suoraan Kalaniemelle itselleen. 8)
Kas mitä löysin. Tässä Vals från Värmland. Klikkaa pientä nuottia oikealla, niin avautuu pdf. Ei ihan heti näytä samalta:
http://www.bluerose.karenlmyers.org/IncipitsVals22.html
Eikös Olli jaksais laittaa midiksi, niin päästäisiin kuuntelemaan tätä?
No tässäpä tämä toinen versio. Alkuperäisessä ei ollut sointuja. Otin Capellan ehdottamat soinnut ja panin hanuribassot.
Kiitos Olli! Ei ihan sama. :)
PS. Kokeilitko mitä Capella ehdottaa soinnuiksi tohon ekaan värmlandiin?
En kokeillut, kun oli ne sointumerkinnät. Nyt alkaa jo pojan muuttokiireet sekä juhannuskiireet. Saa nähdä jaksaako illalla vielä katsella. ;)
Hauskaa juhannusta porukoille! :D
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 20-06-2009, 10:16:59
Lainaus käyttäjältä: risto - 20-06-2009, 09:42:32
Värmland valssia opetellessa on ollut mielenkiintoista ja yllättävää havaita kuinka kitarakomppi ei välttämättä lainkaan istu suoraan haitarille kansanmusabiisissä. Käyttämällä yksittäisiä bassoääniä saa aikaan jotakin mikä sopii haitarilla, mutta mikä puolestaan ei toimisi kitaralla lainkaan. Kommpipuoli pitää ihan tykkänään ajatella toisella tavalla.
Kitarakompithan eivät juurikaan ole puhtaita bassokomppeja; lisäksi kitaralla on melko mahdoton soittaa tiiviisti sijoiteltuja sointuja. Eli eipä niissä kitarakompeissakaan taida soida kuin yksittäiset bassoäänet aina sopivissa kohdissa, välissä soi sitten diskantti.
Tämä juolahti mieleeni oikeastaan sitä kautta, että joskus kauan luin siitä miten koskettimien ja midin kanssa matkitaan kitaraa. Soinnut piti levittää ihan eri tavalla kuin pianossa. Olipa sellainen laitekin kuin Strummer, joka teki tuon levityksen midinä automaattisesti ja samalla sääti nuottien ajoituksia matkien sitä miten kitarasoinnuissa sävelet eivät ala yhtaikaa.
Kommenttia tähän täällä. Tarkoitin hitusen syvällisempää asiaa, vaan en jaksanut aiemmin tarkemmin selittää.
Se mitä tarkoitin ja mikä minusta on yllättävää on, että vaikka biisi ei ole modaalinen ja kitarakomppi siten rakennettuna duurin I-IV-V-VIm sointuasteen soinnuista toimii hyvin, ei samat soinnut samoissa paikoissa haitarilla soi soinnillisesti oikeastaan yhtään, vaan tulos on kohdittain melkeimpä dissonoiva ja ennen kaikkea hyvin tylsä. Bassopuolen sovittaminen lähtee vähän toiselta kantilta kuin kitaralla. Tätä vaan meinaan.
Lainaus käyttäjältä: risto - 21-06-2009, 19:19:13
Se mitä tarkoitin ja mikä minusta on yllättävää on, että vaikka biisi ei ole modaalinen ja kitarakomppi siten rakennettuna duurin I-IV-V-VIm sointuasteen soinnuista toimii hyvin, ei samat soinnut samoissa paikoissa haitarilla soi soinnillisesti oikeastaan yhtään, vaan tulos on kohdittain melkeimpä dissonoiva ja ennen kaikkea hyvin tylsä. Bassopuolen sovittaminen lähtee vähän toiselta kantilta kuin kitaralla. Tätä vaan meinaan.
Luulen edelleen ettei tuo mitä esitin ole ihan triviaalia ja että lopulta ehkä puhumme samasta asiasta. Haitarin soundi on paljon raskaampi kuin kitaran, ja haitarin soinnut soivat bassossa kapealla asettelulla. Tästä syntyy aika paksun oloinen säestys joka voi tosiaan olla "melkein dissonoiva". Mutta onko se harmonia haitarillakaan pakko soittaa kokonaan sieltä basson puolelta?
No, nämä nyt ovat vain ajatuksia, en ole itse tämän kappaleen ääreen juurikaan ehtinyt. Enkä väitä että tuo että osa komppia siirtyisi diskantin puolelle ratkaisisi asian. Varsinkaan kun en ole kokeillut. Jäljelle jää joka tapauksessa tuo tosiasia että soitinten ääni on niin erilainen.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 22-06-2009, 09:08:57
Luulen edelleen ettei tuo mitä esitin ole ihan triviaalia ja että lopulta ehkä puhumme samasta asiasta. Haitarin soundi on paljon raskaampi kuin kitaran, ja haitarin soinnut soivat bassossa kapealla asettelulla. Tästä syntyy aika paksun oloinen säestys joka voi tosiaan olla "melkein dissonoiva".
Itse näe syynä tähän enemmänkin melodian sävelkulkujen luonteen kuin soittimien eron. Kitaran äänen poikkeavuus melodiaa soittavan haitarin äänestä antaa anteeksi joitakin asioita. EDIT: Vertailun vuoksi Rivieren biisissä kompiksi haitarille kävi se mikä kitarallekin. Tästä erosta tämä ihmettelyni itseasiassa lähtikin liikkeelle.
Lainaa
Mutta onko se harmonia haitarillakaan pakko soittaa kokonaan sieltä basson puolelta?
Tällaisessa paljon nuotteja sisältävässä ja melko nopeassa kappaleessa mielestäni joo (loppukandensseja lukuunottamatta).
PS. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaisen taustan jokin automaattikomppigeneraattori kuten Ollin Capella tai BIAB osaisivat tehdä tällaiseen kansanmusiikkimelodiaan...
PPS. Ja kansamusabiisiin sopii selvästikin vähäeleinen komppi haitarilla, kuten tyypillistä kaksirivisillä. Tämän huomaa selvästi koska sitä mukaa kun saa biisiä kulkemaan, pitää muutella ja tiputtaa pois tavaraa, koska kun se mikä sopi hitaasti soitettuna ei sitten sovikaan nopeammalla tempolla. Tämä vaan tällaista yksinpuhelua ja tutkiskelua kun ensimmäinen tällainen biisi kompilla haitarilla. Ei mitään se vakavampaa. :)
Lainaus käyttäjältä: risto - 22-06-2009, 09:51:14
Tällaisessa paljon nuotteja sisältävässä ja melko nopeassa kappaleessa mielestäni joo (loppukandensseja lukuunottamatta).
Joo, en tässä ajatellut nyt niinkään soittoteknisiä asioita, voihan sitä ajatella sovitusta kahdelle haitarille myös.
Toinen mikä tulee vielä mieleen on komppinuottien soittaminen hyvin lyhyinä. Ollihan tuosta taisi jo kirjoittaa.
Lainaa
PS. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaisen taustan jokin automaattikomppigeneraattori kuten Ollin Capella tai BIAB osaisivat tehdä tällaiseen kansanmusiikkimelodiaan...
BIAB:han ei valitse automaattisesti tyyliä sävelmän mukaan, vaan tyylin valinnan tekee käyttäjä. Usein siinä joutuu käytännössä hakemaan sopivaa tyyliä kenties kymmenien joukosta, tai sitten käyttämään jo hyväksi havaittuja. Tyyli pitää sitten sisällään yhden säestysmallin variaatioineen.
Kyllä tuossa jotain ideaa voi olla. Ehkei kuitenkaan melodian sävelkulun vaan sen rytmin osalta. Kuuntelin juuri cd:ltä miten Jussi Huovinen soittaa valssinsa Ilta Vienassa. Siinä on yksi osa joka menee kahdeksasosina, ja siinä kohtaa bassopuoli lopettaa umpappaan, ja koko jakson aikana tulee vain ihan pari satunnaista bassoääntä.
Jussi Huovinen on "Suomen viimeinen runonlaulaja", Kuivajärven kylästä Suomussalmelta, mikä taas on Suomen ainoita vienankarjalaiskyliä. Jussin laulua on talletettu levylle jolta sitten löytyy myös muutama haitarilla soitettu kappale. Jaa, viuluakin hän siinä soittaa.
Riston kirjoitus menee yli meikäläisen ymmärryksen. Olen siis harrastelija, enkä ymmärrä näitä "dissonointeja" sun muita. Hanuri on hanuri ja sillä siisti. Mielestäni on turhaa verrata kitaraan. Toisaalta vähärivisille kirjoitetuista kappaleista on vaikea tehdä viisrivisen kappaletta.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 22-06-2009, 20:02:22
Ehkei kuitenkaan melodian sävelkulun vaan sen rytmin osalta.
Sen huomaakin vasta kun alkaa soittamaan biisiä siinä olleilla soinnuilla.
Lainaus käyttäjältä: olli - 22-06-2009, 20:16:45
Riston kirjoitus menee yli meikäläisen ymmärryksen. Olen siis harrastelija, enkä ymmärrä näitä "dissonointeja" sun muita.
Dissonanssi on vähän niin kuin riitasointu.
Lainaa
Hanuri on hanuri ja sillä siisti.Mielestäni on turhaa verrata kitaraan.
Etkö Olli ole koskaan kuullut konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä? ;) Sen mukaan ihminen rakentaa uutta oppimaansa sen pohjalle mitä on aiemmin oppinut. Itse kun olen kielisoittimia vain soitellut, vaikea on heti tempaista täysin uutta ajatusmallia jostakin tyhjästä. Pakko lähteä vanhan pohjalta ja siitä rakentaa uutta.
Lainaa
Toisaalta vähärivisille kirjoitetuista kappaleista on vaikea tehdä viisrivisen kappaletta.
Väittäisin että juuri päin vastoin. Ajatuksena on että jossain vaiheessa kun saan vähän enemmän kahlattua läpi Vesteristä rupeaisi opettelemaan kaksiriviskappaleitani 5-rivisellä...
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-06-2009, 00:01:43
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 22-06-2009, 20:02:22
Ehkei kuitenkaan melodian sävelkulun vaan sen rytmin osalta.
Sen huomaakin vasta kun alkaa soittamaan biisiä siinä olleilla soinnuilla.
Oudolta tuntuu silti että nuo soinnut eivät sopisi tuohon sävelkulkuun, sen verran perussoinnuissa liikutaan.
Itse taidan tässä yrittää hahmottaa, että sikäli kun kitaran säestys ei sovi haitarille, mistä tekijöistä se riippuu. Vaihtoehtoina näen soundin, sointujen asettelun ja soittotekniset asiat. Edelleen arvelen, että kyse on pääasiassa soundista: haitarin basson neljä äänikertaa soimassa tasapaksusti yhtäaikaa on hyvin erilainen kuin kitara. Oletko kokeillut basson eri rekistereillä?
Sointujen asettelu voi vaikuttaa myös. Mutta näkisin myös että meidän kahden taidoilla ei voi vielä sanoa mikä haitarilla toimii ja mikä ei ;)
Lainaus käyttäjältä: risto - 23-06-2009, 00:17:03
Lainaus käyttäjältä: olli - 22-06-2009, 20:16:45
Hanuri on hanuri ja sillä siisti.Mielestäni on turhaa verrata kitaraan.
Etkö Olli ole koskaan kuullut konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä? ;) Sen mukaan ihminen rakentaa uutta oppimaansa sen pohjalle mitä on aiemmin oppinut. Itse kun olen kielisoittimia vain soitellut, vaikea on heti tempaista täysin uutta ajatusmallia jostakin tyhjästä. Pakko lähteä vanhan pohjalta ja siitä rakentaa uutta.
n kahlattua läpi Vesteristä rupeaisi opettelemaan kaksiriviskappaleitani 5-rivisellä...
Etkös Olli kysellyt jossain ketjussa pianosäestysten käyttämisestä haitarilla. Nyt tässä puhutaan kitarasäestysten käyttämisestä haitarilla. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse.
Ja tosiaan, kuten jo edellä kirjoitin, itseäni tuntuu tässä kiinnostavan paitsi mikä toimii tai ei toimi, niin myöskin siinä vaikuttavat syyt.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 23-06-2009, 08:51:34
Sointujen asettelu voi vaikuttaa myös. Mutta näkisin myös että meidän kahden taidoilla ei voi vielä sanoa mikä haitarilla toimii ja mikä ei ;)
.
.
.
Ja tosiaan, kuten jo edellä kirjoitin, itseäni tuntuu tässä kiinnostavan paitsi mikä toimii tai ei toimi, niin myöskin siinä vaikuttavat syyt.
Naulan kantaan.
PS. Yksi mahdollinen mieleen tuleva syy saattaisi olla, että kun haitarin sointubassot ovat käännöksiä, niiden korkealla soivat nuotit saattavat synnyttää korkealla kulkevan melodian kanssa
samassa oktaavialassa soivia ei-toivottavia (=kansanmusan tyyliin sopimattomia) sointuja tai intervalleja ... ajatusta en tarkemmin ole tsekkaillut...
"Etkös Olli kysellyt jossain ketjussa pianosäestysten käyttämisestä haitarilla. Nyt tässä puhutaan kitarasäestysten käyttämisestä haitarilla. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse."
Näin tein. Pianonuoteista hanurisovituksia. Mulla on varaa antaa periksi. Menee tuo teidän keskustelunne joskus "sivistyssanoilla" meikäläisen ymmärryksen yli. No ei siinä mitään, jatkakaa...