Olisin kiinnostunut tiedoista koskien Kouvolan Amerikkalaismallin kieliä. Miten voisi todeta laadun, ellei luottamus omaan kuuloaistiin ole riittävä? Onko tiettävästi mainittua harmonikkaa rakennettu monilla kielilaaduilla? Saman kysymyksen esittäisin myös uudempaa peliäni (Kouvola 60) koskien. Soittoterveisin, Kouvola 60.
Amerikkalaismalleissa on kolmenlaisia kieliä. Parhaat ovat poikittain hiotut ITALIALAISET KÄSINFIILATUT TARKKUUSKIELET ja ne olivat tähän aikaan aina kovalaattakieliä. Seuraava laatuluokka oli tehtaan omat KOTIMAISET TARKKUUSKIELET, jotka ovat pitkittäin hiotut ja korkealla
niitillä. Nämä kielet soivat lähes yhtä hyvin, kuin italialaiset kielet. Halvin laatuluokka, 500 markkaa
halvemmat tehtaan omat kielet olivat "HARMO" TARKKUUSKIELET. Ulkonäöllisesti ne eivät poikkea
mitenkään edellisistä kotimaisista, mutta nämä soivat huonosti, eivätkä pysy vireessä. Aiemmin Kouvolan tehtaalla käytettiin saksalaisia Dixin kieliä, mutta Amerikkalaismalleihin niitä ei ollut enää sodan takia Saksasta saatavissa. Näistä kolmesta kielilaadusta kertoo pieni laatta kahvan takana yläreunassa. Monesti kuitenkin kielistä kertova laatta on syystä tai toisesta irronnut ja jäljellä on vain kaksi pientä naulanreikää.
Toivo
Kiitos Toivolle tiedoista.
Minun soittimessani ei ole sellaista kielien laatua ilmaisevaa laattaa, eikä edes niitä kahta pientä reikää. Valmistusnumero on 1794, mutta se ei taida kertoa kielien laadusta mitään. Ainakin nuo Italialaiset tarkkuuskielet voi varmaankin jättää pois laskuista, koska poikittaishiontaa ei ole havaittavissa.
Kouvola 60.
Mielelläni otan lisää tietoja soittimesta: väri, rekisterien määrä, näppäimien väri ja muoto jne.
Sarjanumeron perusteella näyttäisi siltä, että soitin ajoittuu sarjaan, joihin kaikkiin on laitettu nämä paremmat kotimaiset kielet. Vannomatta paras, vaan ihan kokeilemalla selviää, miten herkästi lähtevät soimaan.
Parissa keskusteluketjussa on tämä kielten laatu tullut esille. Näin maallikkona kotisoittajana en ole perillä kielten laadun merkityksestä. Hienoja termejä kerrotaan ja sanotaan, että jotkut ovat parempia kuin toiset.
Onko siis kielten laadulla iso merkitys - ja jos on niin mikä? Sointiin ei tällainen kotisoittaja osaa ottaa kantaa - pääasia että haitari soi :P Pysyvätkö ns. parempilaatuiset kielet paremmin vireessä?
Tähänkin asiaan saattaa tuolta lehdykän varsinaisilta sivuilta löytyä vastaus, mutta jos täällä foorumilla otetaan kantaa, voivat ehkä useat muutkin hyötyä ;D
Olen miettinyt paljon ihan samaa asiaa. Kai niissä jotain eroja voi tuntea jos identtisillä haitareilla soittaa joissa on eri kielet. Noita kielten valmistajia nyt tutkineena minusta tuntuu että valmistusprosessissa on monia vaiheita joita voidaan oikaista ja tehdä tehokkaammin. Tällaisilla vaiheilla monesti ajatellaan olevan laadullisesti heikentäviä vaikutuksia, koska meihin on iskostettu ajatus että "hand-made" on se juttu joka vastaa laatua ja parasta äänenlaatua. Kielien valmistajien täytyy siis jotenki erotella omasta tuotannostaan näitä kieliä antamalla niille jokin laatuluokitus. Väitän silti että hyvin koneellisesti tehdyt kielet voivat olla tasalaatuisempia kuin yksitellen käsin viilatut. Kyllä niillä italialaisillakin on maanantaipäiviä ja muita kun ei aina suju ja roskiinkaan ei viitsi heittää.
Eiköhän se ole jokaisessa soittimessa sama juttu, että niille hifistelijöillekin pitää olla omia tuotteita. Viuluunkin on saatavilla puolen tonnin arvoisia kielisarjoja (4kpl kieliä), enkä usko että monikaan eroa tunnistaa vähän edullisempiin.
Ihan pakostakin joudun nyt tämän kysymyksen kimppuun. Ei ole aavistustakaan onko noiden eroilla itselleni merkitystä. Toisaalta hyvin pienellä harkinnalla huomasin että jos pitäisi jostain kaivaa tonneja lisää niin kyllä jää tämä ajatus vaihtaa neliäänikertaiseen.
Kyllä ainakin itse huomaan kielten laadussa eroja vaikka soittimet olisivatkin erilaiset, eli jos nyt puhutaan ns. konekielistä jotka ovat matalan laatuluokan kieliä ja verrataan niitä enemmän viimeisteltyihin kieliin. Olen omistanut soittimia joissa on ollut hyvinkin matalan laatuluokituksen kielet, keskinkertaiset ja hyvät, joten kyllä noissa eroja on. Ei täysin koneella tekemällä saada niin hyviä kieliä kuin käsin viimeistelemällä. Eivät nämä kielten laatuluokitukset mitään hifistelyä ole.
Näiden hyvälaatuisten ja heikompien ero tulee ilmi selkeästi siinä, että hyvälaatuiset kielet lähtevät soimaan pienellä ilmamäärällä, syttymisherkkyys on myös tasainen koko äänialueen alalla, kielet soivat hyvin sekä hiljaa soittaessa, että soittaessa kovempaa, eli kestävät myös painetta. Vireessä pysyminen on taas asia johon kielten laatuluokitus ei välttämättä liity mitenkään, kyllä ns. konekieletkin voivat olla hyvin vireessä pysyvät ja päinvastoin. Noita kaikkein matalimman laatuluokituksen kieliä ei suomeen tuotavissa soittimissa edes onneksi ole. Erittäin laadukkaat kielet myös reagoivat lämpötilan muutoksiin herkästi eli jos soitin on kylmä kielet eivät soi tai soivat "metallisesti". Tässä ainakin joitakin huomioita liittyen kieliluokituksiin, varmasti monta asiaa unohtui tästäkin.
Tietääkö joku onko kielien valmistajien välillä joku standardi siitä milloin kieli täyttää tietyn laatuluokan? Voiko toisen valmistajan super durall voisi olla laadultaan sama kuin toisen valmistajan tipo a mano?
No Marko, voihan hyvät hyssykät. Eihän kielillä ja duraleilla ole mitään tekemistä keskenään. Kaksi aivan eri asiaa. Dural viittaa kielilaatan materiaaliin. Ei muuta, se ei kerro mitään itse kielistä. Se on vain ilmoitus kuinka paljon mikäkin kielilaattamateriaali sisältää aluminiumia, kuparia, magneesiumia, mangaani ja piitä. Sillä ei ole mitään tekemistä itse kielien kanssa. Dur-etuliite tulee englannin kielisestä sanasta durable - kestävä ja loppuosa sanasta aluminiun - siis kestävä alumiini. Sitten kehitettiin super duraluminium ja lopuksi maailman II aikaan japanilaiset extra super duraluminium lentokoneisiinsa - siis erikoiskovalaattakielet kouvolan harmonikkoihin. Kyse on vain kielilaatasta - ei yhtään mitään tekemistä itse kielen kanssa. Siis Durall viittaa vain Kielilaattaan. Tipo A Mano taasen viittaa siihen mistä materiaalista itse kielet on valmistettu ja miten ne on kiinnitetty niihin Durall kielilaattoihin ja minkä verran ne sisältävät viimeistelyä mitkä ovat toleranssit kielilaatan ja kielen välillä. kuinka tarkkaa itse viimeistelytyö on. Eli ne on käsin viimeistyjä kieliä. Tipo A Mano kielet on valmistettu jousiteräslaatoista toisin kuin A Mano kielet, jotka on tehty jousiteräsnauhasta - siis A Mano on tehty kielen kannan levyisestä nauhasta. Sitten on määräätön määrä eri näkemyksiä mikä on käsin tehty ja mikä käsin viimeistelty - se on sitä sitten markkinointi ja myynti hömpänpömppää.
Myönnän olevani amatööri näissä, mutta kyllä tiesin että durall viittaa nimenomaan kielilaatan materiaaliin. Ajattelin että se myös osittain viittaisi kielenkin laatuun näissä luokituksissa.
Tätä taulukkoa olen katsellut, jossa on erikseen super durall luokka jossa on mainita myös itse kielenkin ominaisuuksista: http://www.vociarmoniche.it/tabella.php?p=6
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 15-12-2015, 21:33:24
No Marko, voihan hyvät hyssykät. Eihän kielillä ja duraleilla ole mitään tekemistä keskenään. Kaksi aivan eri asiaa. Dural viittaa kielilaatan materiaaliin. Ei muuta, se ei kerro mitään itse kielistä. Se on vain ilmoitus kuinka paljon mikäkin kielilaattamateriaali sisältää aluminiumia, kuparia, magneesiumia, mangaani ja piitä. Sillä ei mitään tekemistä itse kielien kanssa.
Täällä toisessa ketjussa tänään on väitetty muuta http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=2328.msg19000#msg19000
Se tässä nyt sotkee, samoin kuin se että myyjien sivuilla näkee tuota super duralia... kenties siksi että se kuulostaa hienommalta kuin konekieli?
Toinen juttu on sitten se että tässä on esitetty käsin viimeisteltyjen kielten hienoja ominaisuuksia. Uskon että parempia ovat syttymään herkästi ja soimaan keskenään tasaisesti yms. Vaikeus on sitten siinä missä kohtaa kannattaa sijoittaa tuhansia parempiin kieliin. Alkaa tässä vähän haitarin hankintainto laantua.
Käsintehdyt kieletkään ei kerro sinänsä mitään lopullisesta laadusta. Mistä ihmeestä me voitaisiin tietää, kuinka tarkka työntekijä on ollut viilaamassa millin kynnesnysosia tai sadasosia kohilleen kieli vs kielilaatta, joten se käsin tehdyt ei välttämättä ole kuin myyntivaltti. Käsin tehdyissä kielissä aina oletetaan, että tekijä on huippu. mistä me sen tiedämme mikä hänen työjälkensä on?
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 15-12-2015, 22:11:31
Käsintehdyt kieletkään ei kerro sinänsä mitään lopullisesta laadusta. Mistä ihmeestä me voitaisiin tietää, kuinka tarkka työntekijä on ollut viilaamassa millin kynnesnysosia tai sadasosia kohilleen kieli vs kielilaatta, joten se käsin tehdyt ei välttämättä ole kuin myyntivaltti. Käsin tehdyissä kielissä aina oletetaan, että tekijä on huippu. mistä me sen tiedämme mikä hänen työjälkensä on?
No niinpä tietenkin. Mä ostan haitarin jos saan omasta mielestäni sopivan itselleni sopivalla hinnalla. Muuten en. Enkä ainakaan lähde kielikisaan.
Kielitehtaallakin olen käynyt ja nähnyt valmistusta. Kyllä kaikki kielet tehdään aluksi mahdollisimman pitkälle koneilla, muutenhan tehdas tekisi heti konkurssiin. Parhaita kieliä viimeistellään käsityönä, mutta ilman osaavia käsiä ei konekieliäkään synny. Hyviä kieliä on tehty monin tavoin ja eri suuntai-
sin hionnoin. Hyvät virittäjät ovat viime vuosikymmeninä valittaneet kieliteräksen pehmeämmästä
laadusta, mitä se oli aikaisemmin. Kovempi teräs hidastaa tuotannon tehokkuutta ja sen takia on
pehmeämpää huonommin vireessä pysyvää kieliterästä käytetty. Parhaissa kielissä on käytetty samaa laatua kuin ennenkin, jota on hitaampi valmistaa. Italiassa on tehty jopa niin, että remonttiin
tulleista harmonikoista on vaihdettu kielet ja vanhat on laitettu kassakaappiin. Näin on paljon Italiassa liikkunut Kari Ahvenainen, jonka opissa olen ollut, minulle kertoi. Ennen vanhaan monet mestarisoittajat eivät harmonikkaa vaihtaessaan antaneet hyvää kielisarjaa pois, vaan ne siirrettiin aina seuraavaan peliin. Näin se kannattaisi nykyäänkin tehdä, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Hyvä kielisarja kestää yli puolivuosisataa normaalilla soitolla ja niissä on vain vähäistä virityksen tarkistamista. Oikein hyviä kielisarjoja löytyy usein vanhemmista soittimista. Kielistä näkee, että niitä on tehtaan jäljiltä vain vähän raapittu tai tuskin ollenkaan ja soitin on pysynyt edelleen hyvässä vireessä, joten siinä on hyvin vähän tarkistettavaa. Mielestäni ei ole väliä minkä kovuiset laatat ovat, sillä ne vaikuttavat vain äänenväriin ja hiukan voimistavasti kielen sointiin. Tärkeintä on, kielet soivat herkästi hiljaa ja kovaakin tukehtumatta ja pitävät vireensä. Keskustelussa on unohtunut, että kielivaha ja kielinahat vaikuttavat myös sointiin. Tuntuu siltä, että me harrastajasoittajat haemme koko ajan vikaa soittimesta ja vaikka se olisi platinairidiumia osiltaan, niin oma soitto ei siitä parane. Tosin mikään kivirekikään soitin ei saa olla.
Toivo
Tässä taulukko kielten laatuluokituksista (tosin vain yksi sellainen) suora lainaus tuolta vapaalehdykän soittimet osiolta eli Viljon kirjoituksesta:
-A mano, korkein laatuluokka, "erinomainen". Kieli on valmistettu kapeasta jousiteräsnauhasta, duralumiinilaatta, erittäin paljon viimeistelyä
-Tippo a mano, korkea laatuluokka, "kiitettävä". Kielet on tässä kieliluokituksessa ja tätä alemmissa luokituksissa valmistettu leveästä jousiteräslevystä. Paljon viimeistelyä
-Imitatione, Tipo A Mano Avoinal, matala laatuluokka, "hyvä". Laatta duralumiinista
-Super Dural, matala laatuluokka, "hyvä". Laatta duralumiinista
-Esportatione, matala laatuluokka, "tyydyttävä". Laatta normaalista alumiinista
-Super, alin laatuluokka, "kohtalainen". Laatta normaalista alumiiniista
-Commercial, Tipo C, alin mahdollinen laatuluokka "välttävä". Laatta normaalista alumiiniista
Toisenlaisiakin taulukoita missä on vieläkin enemmän laatuluokkia on toki olemassa. Super Dural on kyllä ihan laatuluokituksesta käytetty nimitys ja samalla sillä viitataan myös laattaan.
Olen Toivon kanssa täysin samaa mieltä tuosta, että laatan merkitystä on todellakin liioiteltu. Tuo koko kovalaattakielet on varsinainen markkinointinimitys joka ei takaa laadusta mitään. Ja sekin on totta, että hyvin tehdyt kielet kestävät kyllä aikaa ja pysyvät vireessäkin lähes täysin vuodesta toiseen. Markon kysymykseen siitä voisiko jonkun toisen tehtaan matalan laatuluokituksen kieli olla toisen tehtaan tippo a mano niin epäilempä ettei, koska tuossa on jo niin paljon käsin viimeistelyä kun taas matalan laatuluokan kielessä hyvinkin vähän. Itse haen kyllä syytä siihen jos soitto kuulostaa huonolta aina ensisijaisesti itsestäni, soittimesta harvemmin :)
Onko näillä eri kielisillä luokituksilla minkäkinlainen yhteys seuraaviin alumiinin materiaaliluokituksiin?
Series 2000
Series 5000
Series 6000
Series 7000
Esimerkki: Al2024T6
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 16-12-2015, 17:09:07
Onko näillä eri kielisillä luokituksilla minkäkinlainen yhteys seuraaviin alumiinin materiaaliluokituksiin?
Series 2000
Series 5000
Series 6000
Series 7000
Esimerkki: Al2024T6
Niin siis kielethän ovat terästä, eivät alumiinia. Laatta on alumiinia tai duralumiinia.
Hämmennetäänkö hieman soppaa. :) Onko harmonikkamarkkinat maailmanlaajuisesti niin pienet, ettei kannata kehittää tarkempia työstövälineitä konekielien "laadun" parantamiseen. Laitoin laatu-sanan lainausmerkkeihin. Voitaisiinko uudenlaisella tekniikalla päästä jopa käsintehtyjä kieliä parempaan lopputulokseen siten, että kielet soivat herkästi hiljaa ja kovaakin tukehtumatta ja pitävät vireensä, jopa vielä paremmin kuin käsintehdyt keskimäärit, kun käytetään parhaita kielilaatuja ja kielilaattoja. Esim tämänpäivän älypuhelimet sisältävät todella tarkkaa työtä ja ne tehdään kaikki koneellisesti, kuin lähes kaikki muukin erityisen suurta tarkkuutta vaativat tuotteet. Olisiko käsin tehty kännykkä laadukkaampi?
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 17-12-2015, 09:48:00
Hämmennetäänkö hieman soppaa. :) Onko harmonikkamarkkinat maailmanlaajuisesti niin pienet, ettei kannata kehittää tarkempia työstövälineitä konekielien "laadun" parantamiseen. Laitoin laatu-sanan lainausmerkkeihin. Voitaisiinko uudenlaisella tekniikalla päästä jopa käsintehtyjä kieliä parempaan lopputulokseen siten, että kielet soivat herkästi hiljaa ja kovaakin tukehtumatta ja pitävät vireensä, jopa vielä paremmin kuin käsintehdyt keskimäärit, kun käytetään parhaita kielilaatuja ja kielilaattoja. Esim tämänpäivän älypuhelimet sisältävät todella tarkkaa työtä ja ne tehdään kaikki koneellisesti, kuin lähes kaikki muukin erityisen suurta tarkkuutta vaativat tuotteet. Olisiko käsin tehty kännykkä laadukkaampi?
Mielenkiintoinen näkökulma. Mitähän tuossa käsityössä kieliä viimeisteltäessä oikeastaan tapahtuu. Haetaanko siinä vain valmistustarkkuutta (mihin varmaan koneilla päästäisiin helposti) vai säädetäänkö siinä jotain kokeilemalla (esim. kuunnellaan ääntä ja kokemuksella tiedetään mistä kohtaa pitää säätää) ? Molemmat prosessit on varmaankin siirrettävissä koneelle, mutta hyvin erilaisia. Mittatarkkuuden parantaminen kai on kohtalaisen suoraviivaista. Kokeellisen virittämisen tekeminen koneella vaatii sitten, paitsi sen että koe- ja säätöprosessi mekanisoidaan, myös sen että käsinvirittäjän tekemä prosessi ymmärretään hyvin fysiikan ilmiöinä .
Kun tuommoisia ei ole, niin varmaankaan valmistajilla ei ole mitään voitettavana valmistamalla paremmanlaatuisia konekieliä. Ehkäpä markkina on liian pieni, tai sitten käsinviimeisteltyjen kielten maine on niin vahva ettei kannata panostaa laadukkaampiin konekieliin jotka kuitenkin olisivat ostajien mielessä vain konekieliä?
Olen kuullut, että Kouvolan uusissa Kravateissa käytettiin laser-kieliä. Oliko itse kieli vai laatta leikattu laserilla, mutta hyvät ja tarkat pitivät olla? Hyvinkääläinen korjaajatuttavani tilasi asiaan innostuneena Kouvolasta uuden Kravatteihin tarkoitetun kielisarjan Viipurin Sarvimalliin, jossa oli saksalainen Dixin kielisarja. Hämmästys oli suuri, kun hän vaihtoi uuden kielisarjan Dixien tilalle. Huippukielet soivatkin Sarvimallissa paljon huonommin, kuin alkuperäiset herkät Dixit. Tuore kielivaha vaikuttaa jonkin verran, mutta ei niin paljoa, että sointi huononee huomattavasti. Kaveri laittoi pitkin hampain Dixit takaisin ja harmonikka oli jälleen entisensä. Mitä tästä opimme? Kaikki uusi ei ole niin hyvää, kuin väitetään. Dixithän ovat melko mittatarkkoja kieliä ja ainakin kieliteräs oli Kouvolasta saatuihin kieliin verrattuna parempaa. Dixin laatat ovat myös pehmeää alumiinia, josta voi helposti veistää puukolla lastun. Silti kielet soivat hyvin. Monet vanhat soittajat pitivät enemmän Dixien soinnista matalissa valssiäänistä, jotka soivat mattamaisen muhkeasti verrattuna kirkkaampaan hiukan kireään Italialaisten kielten sointiin. Dixit eivät voineet olla sen aikaisia Italialaisia juurikaan huonompia, sillä näitä kieliä löytyy monissa maissa tehdyistä harmonikoista aina Amerikkaa myöden. Dixitkin olivat konekieliä. Jotenkin tuntuu järjenvastaiselta, että ihmisen käsi olisi vakaampi ja tarkempi kuin nykyaikainen huipputarkka kone. Käsityönä tehdyissä esineissä on aina pieniä eroja, jos ne todella tehdään käsin. Käsi lipsuu tahtomattaan aina johonkin suuntaan. Tämän huomaa esimerkiksi vanhoissa harmonikkojen koristekaiverruksista, joissa on suurennuslasilla katsottuna epäsäännöllisyyttä ja lipsumisia samanlaisissa kuvioissa. Kyllä tarkka työ pitää tehdä lähes valmiiksi koneilla ja tarkoilla työvälineillä, tulkeilla yms.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 17-12-2015, 14:19:57
Hämmästys oli suuri, kun hän vaihtoi uuden kielisarjan Dixien tilalle. Huippukielet soivatkin Sarvimalissa paljon huonommin, kuin alkuperäiset herkät Dixit. Tuore kielivaha vaikuttaa jonkin verran, mutta ei niin paljoa, että sointi huononee huomattavasti.
Tätäkin tarkoitin kun kirjoitin että "käsityöläisen tekemä prosessi on ymmärrettävä riittävän hyvin fysiikan ilmiöinä". Se ei ole ihan helppoa. Taannoin kun oli keskusteluja soitinpuun vaikutuksesta kielisoittimissa, etsiskelin artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta. Asia ei paljon selvinnyt, mutta oli mielenkiintoista lukea siitä kuinka tutkijat olivat yrittäneet verrata soitinrakentajien kokemusperäistä tietoa fysiikan ilmiöihin, eikä se ollut ollenkaan ongelmatonta. Käsityöläiset osasivat tehdä hyviä soittimia, mutta heidän menetelmiään ei osattu kääntää fysiikan kielelle, tai jos yritettiin, ne eivät toimineet käytännössä.
En ole nyt ehtinyt kaikkia kommentteja lukea, mutta ohessa muutama oma kommentti.
- Koneellisesti niitatussa kielessä kielet jäävät niittauksestaan silloin tällöin löysälle. Tämä vaikuttaa vireydessä pysymiseen merkittävästi.
- Käsin niitatessa kuulee niitin äänestä, milloin se on riittävän kireällä. (Siis vasaralla niittiä lyödessä ääni muuttuu)
- Bombeerausta ei tiettääkseni tehdä koneella. Kyseinen työvaihe tehdään, kun kieli on jo niitattuna kielilaattaan. Tässä ei lämpötila enää nouse merkittäväksi, kun työ tehdään käsin. Kyse on kolmanneksi viimeisestä työvaiheesta ennen putsausta ja ohuen öljykerroksen laittoa kielien pinnalle. Venttiilien laitto, keräily ja pakkailu ovat tietenkin sitten viimeisessä työvaiheessa.
Joo... mä ajattelin että tässä puhuttiin nyt pelkästään kielien valmistuksesta, ja nimenomaan niistä vaiheista joissa tuo konekieli - a mano jne ero syntyy. Ei haitarin kokoamisesta ja loppuvirittämisestä. En ole tosin ihan varma missä raja kulkee.
Löysin tämmöisen http://www.accordions.com/articles/accordion_reed_production.aspx . Siinähän näkyy laitettavan kielet laattoihin ja haluttaessa vielä viritettävän toimimaan yhtenä kielisettinä.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 17-12-2015, 15:12:07
Joo... mä ajattelin että tässä puhuttiin nyt pelkästään kielien valmistuksesta, ja nimenomaan niistä vaiheista joissa tuo konekieli - a mano jne ero syntyy. Ei haitarin kokoamisesta ja loppuvirittämisestä. En ole tosin ihan varma missä raja kulkee.
Löysin tämmöisen http://www.accordions.com/articles/accordion_reed_production.aspx . Siinähän näkyy laitettavan kielet laattoihin ja haluttaessa vielä viritettävän toimimaan yhtenä kielisettinä.
Kävin tuolla Salpa-tehtaalla, jossa oli hienot nykyaikaiset koneet, joilla kieliä tehtiin levystä. Teräs tuli kuulemma Ruotsista. Niittaus tehtiin siellä perinteiseen tapaan käsin. Kielet olivat jo niin pitkälle koneistetut, että esiviritystä ei tarvinnut juurikaan tehdä. Jos en väärin muista, niin Salpa-tehtaan juuret alkavat Dallapén tehtaalta Stradellasta, jossa ainakin vielä 1930-luvulla tehtiin myös kielet omiin harmonikkoihin. Myöhemmin kielten teko ulkoistettiin ja tehtaan entiset kielentekijät perustivat oman kielitehtaan Castelfidaroon. Salvalla käydessäni näin 2 kahdensadan litran öljytynnyriä lähes täyteen olevia raakkikieliä, jotka eivät olleet läpäisseet laadunvalvontaa. Prässäysvaiheessa kieliin voi tulla murtumia, joita ei voi päästää läpi.
Toivo
"- Koneellisesti niitatussa kielessä kielet jäävät niittauksestaan silloin tällöin löysälle. Tämä vaikuttaa vireydessä pysymiseen merkittävästi."
Nyky- ja viimeisen 100 vuoden aikana käytetyn tekniikan mukaan näin on ja tulee olemaan. Tulee vain mieleen Henry Ford ja itsekantavakori autossa ja siihenhän se olisi tyssännytkin, jollei olisi kehitetty edelleen parempa teknologiaa, edelleen ajeltaisiin vain rungolle rakennettaville autoille. Teknologia kehittyy, kyse on vain milloin sitä ryhdytään hyödyntämään ja onko soitin alalla järkevää edes käyttöön ottaa, kun siihen kuuluu merkittävänä osana perinteinen käsityö. Soitin täytyy olla käsin tehty, jotta se olisi arvokas.
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 16-12-2015, 22:48:26
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 16-12-2015, 17:09:07
Onko näillä eri kielisillä luokituksilla minkäkinlainen yhteys seuraaviin alumiinin materiaaliluokituksiin?
Series 2000
Series 5000
Series 6000
Series 7000
Esimerkki: Al2024T6
Niin siis kielethän ovat terästä, eivät alumiinia. Laatta on alumiinia tai duralumiinia.
Terästäkö ovat? Luulin että puuta kun nimikin on vapaalehdykkä.
Täällä on puhuttu ammattitaitoiseen sävyyn alumiinista ja duralumiinista ja oletin että asiayhteydestä voisi käsittää tarkoitukseni, joten rohkenin kysyä, onko kukaan kuullut tai nähnyt kyseisiä alumiinin materiaaliluokituksen numerosarjoja laatan materiaalina. Ei, en tarkoita oksennusta, vaikka tamperelainen opiskelija krapulassa tuumasikin: "Kyä, perkele, lähti laatta."
Olisko tässä yhtyedessä vielä syytä mainita että kielipenkillä on paha istua.
"Onko näillä eri kielisillä luokituksilla minkäkinlainen yhteys seuraaviin alumiinin materiaaliluokituksiin?"
Täytyy olla jo melkoinen metallurgiakoulutuksen saanut, jotta kyseisen yhteyden voi esiin tuoda. Itse opiskelun 30 vuotta sitten prosessiteknologiaa korkeakoulussa, jolloin jouduin jollain tapaa alumiiniseoksiinkin perehtymään. Muistaakseni 2000 sarjassa alumiinilevyssä on kupari pääasiallisena seosaineena. 5000 sarjassa alumiinilevyssä on magnesium pääasiallisena seosaineena. 6000 sarjassa alumiinilevyssä on magnesiumin lisäksi pii merkitsevä seosaine. 7000 sarjan alumiinilevyssä sinkki on pääasiallinen seosaine. Magnesiumin ja kuparin osuus ovat pienemmät. Lisäksi 3000 sarjassa on magnaani pääasiallinen seosaine ja 1000 sarjan alumiini on lähes puhdasta alumiinia. Tämän lisäksi valmistus menetelmät, minkä verran mitäkin seosainetta on jne vaikuttavat ominaisuuksiin. Sekä Super Duralunium että Extra Super Duraluminium ovat patentoituja tavaramerkkejä tietyllä tapaa valmistetusta alumiiniseoksesta. Super Duralilla kait halutaan viitata näihin? Puhutaan myös Aviation duraluminista, jolla halutaan viitata 2000 sarjan alumiiniseokseen. Tuo esiin ottamasi esimerkki Al2024T6 uskoisin on yksi kielilaatoissa käytetty levy. T6 viittaa valmistusprosessissa lämpökäsittelyyn ja keinovanhennukseen. Hyvien ominaisuuksien kuten korroosion sietokyky ja työstettävyys yms. Sitä käytetään myös ortopedisten tukien valmistusmateriaalina, joten eiköhän soveltune varsin hyvin myös kielilaatan materiaaliksi.
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 18-12-2015, 06:18:52
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 16-12-2015, 22:48:26
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 16-12-2015, 17:09:07
Onko näillä eri kielisillä luokituksilla minkäkinlainen yhteys seuraaviin alumiinin materiaaliluokituksiin?
Series 2000
Series 5000
Series 6000
Series 7000
Esimerkki: Al2024T6
Niin siis kielethän ovat terästä, eivät alumiinia. Laatta on alumiinia tai duralumiinia.
Terästäkö ovat? Luulin että puuta kun nimikin on vapaalehdykkä.
Täällä on puhuttu ammattitaitoiseen sävyyn alumiinista ja duralumiinista ja oletin että asiayhteydestä voisi käsittää tarkoitukseni, joten rohkenin kysyä, onko kukaan kuullut tai nähnyt kyseisiä alumiinin materiaaliluokituksen numerosarjoja laatan materiaalina. Ei, en tarkoita oksennusta, vaikka tamperelainen opiskelija krapulassa tuumasikin: "Kyä, perkele, lähti laatta."
Olisko tässä yhtyedessä vielä syytä mainita että kielipenkillä on paha istua.
Niin kyllä minäkin duralumiinin SFS-standardin mukaisista seoksista olen tietoinen, mutta se mitä kukin kielivalmistaja laatassaan käyttää on mielestäni aika epäolennaista ja melko mahdotonta tuohon on mennä kenenkään muun kuin valmistajan vastaamaan. Kirjoittajalla on muutenkin asiaan melko ironinen sävy.
Palaa takaisin kohtaan jossa pianohessu esitti täysin asiallisen kysymyksen eri alumiiniseoksien vaikutuksista kielien laatuluokituksiin liittyen ja tarkastele vastaustasi perusteellisesti.
Kysele sitten rehellisesti itseltäsi oliko vastauksesi yhtä asiallinen kuin kysymys, ja kerro huomaatko siinä mitään mikä voisi olla syy tuohon ironiaan.
Minusta tuntuu siltä, että ennen vastailuaan kannattasi hieman harkita miten asiansa esittää, eikä sitten kuittailujensa jälkeen ihmetellä mahdollista ironiaa.
Kaikella ystävyydellä, Johan
Tässä yhden valmistajan taulukko kieliensä laatuluokista. Kyllä siltä yhtä ja toista on luettavissa liittyen sekä kielilaattoihin, keilimateriaaliin, valmistukseen ja viimeistelyyn.
Etsin englanninkilistä vastaavaa taulukkoa, mutta en löytänyt ja ainakin minun kohdallani menee osittain asiayhteyksien kautta arvailuksi tämän tulkinta.
http://www.vociarmoniche.it/pdf/tabella/Tabella_Comparazione_ITA.pdf
Kyllä laatuluokitukseen liittyviä tietoja luonnollisesti löytyy kielien valmistajilta, mutta miten yleisesti ne ovat jakelussa eri soitinvalmistajien toimesta maahantuojille ja loppuasiakkaille on sitten asia erikseeen.
Lisäksi pitää vielä huomioida millaisten standardien mukaisia tietoja kukin valmistaja tiedostoissaan
käyttää, jotta pystyy saamaan eri valmistajien tiedot vertailukelpoisiksi keskenään.
Huomionarvoinen seikka on myös se, että pystyvätkö kaikki loppuasiakaat soitinta hankkiessaan selvittämään itselleen millaisia ominaisuuksia hankinnan kohteessa kielien osalta on.
Toisaalta se ei ehkä ole välttämätöntäkään, jos pystyy testaamaan kielien toimivuuden ja kokemaan saundin, ja kun sitten vielä usein niistä laadukkaammista kielistä pyydetään vähän ekstraa, niin kukkaroa raottamalla, voi sitten hakea niitä huippuominaisuuksia kielistä mikäli niin haluaa, tai sitten määritellä kokemuksensa kautta mitkä kielet soittimeensa haluaa, mikäli kyseisellä soitinvalmistajalla on valmiuksia palvella.
Johan
http://www.vociarmoniche.it/pdf/tabella/Tabella_Comparazione_ENG.pdf
Löytyihän se englanninkielinenkin sentään.
Tässä myös vielä toisen valmistajan lähestymistapa ja laatuluokkia on runsaammin tuolla vaativamamssa päässä.
http://www.artigianavoci.com/
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johan - 18-12-2015, 15:59:04
Palaa takaisin kohtaan jossa pianohessu esitti täysin asiallisen kysymyksen eri alumiiniseoksien vaikutuksista kielien laatuluokituksiin liittyen ja tarkastele vastaustasi perusteellisesti.
Kysele sitten rehellisesti itseltäsi oliko vastauksesi yhtä asiallinen kuin kysymys, ja kerro huomaatko siinä mitään mikä voisi olla syy tuohon ironiaan.
Minusta tuntuu siltä, että ennen vastailuaan kannattasi hieman harkita miten asiansa esittää, eikä sitten kuittailujensa jälkeen ihmetellä mahdollista ironiaa.
Kaikella ystävyydellä, Johan
En näe asiayhteyttä kielten laatuluokituksen ja kielilaatan materiaaliseoksen välillä kuin epäsuorasti. Menee hieman pilkunviilauksen puolelle jos aletaan miettiä materiaaliseoksia. Ironia on tietyissä yhteyksissä ihan paikallaan, mutta on taitolaji.
Pianohessun kommentti oli mielestäni asiallinen koskien eri alumiiniseoksien vaikutuksista kielien laatuluokituksiin.
Tältä palstalta löytyy kokemusta harmonikoista, hanurimusiikista ja soittamisesta todella paljon. Jotkin vain pyrkivät dominoimaan ja pitämään itseään muita tietävämpinä.
Terveisin Late
Lainaus käyttäjältä: late - 18-12-2015, 20:14:17
Pianohessun kommentti oli mielestäni asiallinen koskien eri alumiiniseoksien vaikutuksista kielien laatuluokituksiin.
Tältä palstalta löytyy kokemusta harmonikoista, hanurimusiikista ja soittamisesta todella paljon. Jotkin vain pyrkivät dominoimaan ja pitämään itseään muita tietävämpinä.
Terveisin Late
Olen ihan samaa mieltä, kielistä kun puhutaan täällä niin monessa yhteydessä. Jos joku puhuu kielien alumiiniseoksista pitäisi jokaisella raksuttaa mistä on kyse eikä tarvi päteä kielipoliisina. Vapaalehdykkä taitaa olla parempi nimitys jos halutaan puhua osasta jossa on kielilaatta + kieli?
Tänä päivänä halvimpia kieliä lukuunottamatta lähes kaikissa kielissä on ns. kovalaatta joten laatta ei juurikaan erota eri laatuluokituksen kieliä toisistaan. Tietenkin paremmissa laatuluokituksissa laattakin on enemmän viimeistelty jne. Mutta ei se mikään autuaaksi tekevä tekijä kielten suhteen ole, vaikka vieläkin myydään näitä soittimia kovalaattakielillä. Kuten tässäkin ketjussa on aiemmin kerrottu, monissa vanhoissa soittimissa voi olla erittäin hyvät ja kauniisti soivat kielet ja laatta on tavallista alumiinia. Kun puhutaan kielten laatuluokituksista en tuijottaisi niinkään laattaan tai sen materiaaliseokseen vaan itse kieleen.
Mikä on tavallista alumiinia?
Esimerkiksi tuolla edellä mainittu 5000 sarja on karkenematon seos, jossa mm mangaania ja josta muokkauslujittamalla saadaa neljää ei kovuusluokkaa Brinell kovuuden olleesa alimmillaan 60N/mm2 ja kovimmillaan noin 2,5 kertainen.
2000 sarja, jossa seosaineena mm kuparia ja joka näkyy olevan käytössä tuolla taulukossa muissa kuin C- luokan kielissä taas on karkeneva ja seossuhteista riippuen senkin ominaisuudet muuttuvat.
Valitettavasti tunnen asiaa melko pintapuolisesti, ja meille kerrotaan melko vähän valmistajien toimesta, mutta on täysin mahdollista, että kivuttaessa tuolta C- kielistä ylöspäin saattaa myös 2000 sarjan seossuhde muuttua ja näin myös laatan ominaisuudet.
Olen mietiskellyt sitä, että tuolla laatan kuvuudella saattaa olla vaikutusta ehkä siten, että kovemman laatan niittaus väsytyskuormituksessa kielen värähdellessä kestää paremmin, laatta ei ehkä anna periksi, niittaus pysyy kireänä pidempään ja vireisyys säilyy paremmin olosuhteiden pysysessä vakiona pitempään. ( Niittauksiahan joudutaan joissakin tapauksissa kiristämään.)
Em. huolimatta saattaa olla kuitenekin niin, että kielen sointi ei välttämättä ole parhaimmillaan kovimmalla laatan seoksella, vaikka sillä ehkä saavutetaan nuo vakio olosuhteet mahdollisimamman kauan, ja näin on sitten kokemuksen myötä löytynyt parhaat ominaisuudet tuottava laatta / kieli yhdistelmä joka eri valmistajilla saattaa poiketa toisistaan.
Johan
Alkaa tuntua siltä kuin synkkä yksinpuhelu:
https://www.youtube.com/watch?v=W-oPKBorn9A
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 19-12-2015, 18:10:09
Alkaa tuntua siltä kuin synkkä yksinpuhelu:
https://www.youtube.com/watch?v=W-oPKBorn9A
Näin on ;D
Haluan toivottaa kaikille harmonikan ystäville rauhaisaa joulun aikaa. Itse olen saanut näiltä sivuilta suuren määrän hienoja näkemyksiä kuin myös suunnattoman määrän tietoa harmonikasta, mikä on auttanut ja vienyt minua eteenpäin omassa harrastuksessani. Kiitos siitä kaikille foorumilla kirjoittaneille. Toivon, että meillä säilyisi suvaitsevaisuus ja kunnioitus toinen toisiamme kohtaan. Nyt keskityn soittamaan joululauluja, joissa harmonialla on varsin suuri merkitys. Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia Vapaalehdykkäsivuille kirjoittaneita harmonikan ystäviä. Tv, Hannu Suutari, Kajaani
Kiitokset Hannu!
Olen kokenut tämän foorumin aivan kuten Sinäkin, se on antanut harmonikkaharrastukselleni
paljon. Myös minä toivotan kaikille foorumilaisille rauhallista joulua!
Vielä on tehtävä huomenna ja maanantaina joulukeikat ja sitten voi keskittyä joulunviettoon "täysin palkein".
Johan
Hannulle rauhallista joulunaikaa - niin myös Johanille ;) Minä en malta olla palaamatta näille sivuille vielä muutamaan päivään - joten jouluntoivotuksia tulee vielä myöhemminkin ;D
Olen ollut aktiivinen sivujen käyttäjä alusta (v. 2009) lähtien ja jatkan samaan tapaan. Rutiineihini kuuluu avata kone aamusella ja antaa sen olla auki iltamyöhään - käyn ajoittain katselemassa mitä tänne kuuluu ja kommentoin joskus "räväkästikin" :D
Toinen rutiinisivustoni on Youtuubi, josta kuuntelen joka ikinen aamu tilaamieni kanavien uudet tuotokset. Tässä yhteydessä täytyy ehdottomasti mainita "Dallape30" ;D
Iloista joulunodotusta kaikille :D
Täällä myös hengenheimolainen, joka seuraa molempia sivustoja päivittäin ja välillä kommentoiden.
Haitarinsoittajat ovat mukavaa porukkaa, vaikka ei itse niin paljon osaisi soittaakaan, paitsi suutaan tietysti. Emme kaikki voi koskaan tavata välimatkoista johtuen, mutta kyllä täällä ollaan aika hyvin tutustuttu toisiimme. Ei muuta kuin hyvää tulevaa Joulua kaikille tasapuolisesti. Toivottavasti meillä riittää virtaa kääntää ensivuonnakin joka kielilaatta ja muukin asia ympäri. Vapaalehdykkä ei ole meltorautaa, vaan terästä! Noin kuvainnollisesti sanoen.
Toivo
Minäkin olen ollut täällä alkuvuodesta 2009 asti. Silloin hankin ensimmäiset haitarini, ensin pari karmoskaa ja sitten viisirivisen. Keskustelut täällä olivat tosi tärkeitä siihen aikaan. Ja toki myöhemminkin, enhän muuten roikkuisi mukana, vaikka vaikeaakin on ollut.
Laitan joulutervehdykseksi äsken tuossa soittelemani pätkän mitä lie mieleen tuli. Minähän olen sekalainen soittelija, en varsinainen haitarin enkä varsinkaan harmonikan harrastaja. Soittelin kitaralla vähän sointukiertoa ja sen päälle sähköpianoa ja sähkökitaraa vuoronperään ja otin talteen. Kitara tuntuu onnistuneen paremmin. Pidän sitä kyllä hienona ja ilmaisukykyisenä soittimena, niin sähköä kuin tarvitseekin. Äänihän tulee kuitenkin kielistä siinäkin :)
Haitarin olisin mielelläni ottanut mukaan tuohon, mutta ei oikein mahdu haitari ja kitara syliin yhtaikaa. Auttaisikohan haitariteline siihen :)
Kiitos minultakin ihan kaikille Vapaalehdykkäläisille ,täällä on tosi kiva lukea ja saada tietoa niin Harmonikoista kuin paljon paljon muustakin ,luen alueita minäkin lähes päivittäin vaikka en kauheesti kirjottelekaan eniten kiinnostaa vanhat Harmonikat sekä entisöinti , täällä on mukana niin kuin Toivokin sanoo hengenheimolaisia , laidasta laitaan :) Vapaalehdykkä on rautaa . Toivotan kaikille minäkin Rauhaisaa Joulua ja Parempaa Uutta vuotta . Mauno :)
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 20-12-2015, 13:48:27
Minäkin olen ollut täällä alkuvuodesta 2009 asti. Silloin hankin ensimmäiset haitarini, ensin pari karmoskaa ja sitten viisirivisen. Keskustelut täällä olivat tosi tärkeitä siihen aikaan. Ja toki myöhemminkin, enhän muuten roikkuisi mukana, vaikka vaikeaakin on ollut.
Laitan joulutervehdykseksi äsken tuossa soittelemani pätkän mitä lie mieleen tuli. Minähän olen sekalainen soittelija, en varsinainen haitarin enkä varsinkaan harmonikan harrastaja.
Hieno tunnelmapätkä ;) Yritä Hannu vaan "roikkua mukana", olet todella hieno persoona värittämään meidän harrastelijahaitaristien mielenmaisemaa :D
Reppumies toivottaa myös hyvää Joulua kaikille,
Olen tässä joulun alla työhommissa täällä pääkaupunkiseudulla. Vuokrasin yksiön muutamaksi viikoksi. Haitari on mukana. Soittelin parina iltana täällä. Hallituksen puheenjohtaja soitti ovikelloa sanoen, että joku on valittanut haitarin soitosta, jos voisi olla soittamatta. On se hyvä, että asuu omakotitalossa. Voi harrastaa tätä hienoa harrastusta häiritsemättä lähimmäisiä.
Harmillisia juttuja nuo naapurien häiriintymiset soittamisesta. Itse melkeinpä lopetin saksofonin soiton kymmenen vuotta sitten, kun soiton aloitettuani kuului seinään koputusta. Olin juuri muuttanut rivitaloon ja jakanut saman rakennuksen naapureille postilaatikkoon lapun jossa kerroin harrastuksesta ja pyysin tulemaan kertomaan jos siitä on häiriötä. Valituksia ei tullut, vain tuo koputus. Sitä ei kukaan myöntänyt, kun myöhemmin taloyhtiön pihajuhlissa siitä kyselin (juhlissa soitin fonia ja väki tykkäsi). Voi olla että koputus oli täysin sattuma, mutta minulle kävi niin että ajatus siitä että soitto kuuluu vei soittohalut. Vaihdoin sitten klarinettiin joka ei ole ihan yhtä kovaääninen.
No onkos tullut kesä nyt talven keskelle? Toivotan myös täältä "etelästä" kaikille vapaalehdykän sivuja seuraaville oikein Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa!
P.S. Jouluvisa on ratkennut - ensi vuonna sitten uusia visailuja, nuotteja ja muitakin "projekteja".
Saksofonimuistelon myötä otin sitten foninkin esille ja soitin pätkän joululaulua. Eihän se mitään hienoa soittoa ole mutta sitä minun tasoa, johon väkisinkin jää kun melkein kaikki soittimet kiinnostavat.
Kielien laatu aiheena sopii foniinkin. Moni puhuu foninkin kielistä, vaikka itse lehti tuntuu paremmalta varsinkin sitten kun aletaan puhua kielittämisestä, siitä kuinka lehden sointi sammutetaan ja sytytetään kielen kärjellä. Vähän oudolta tuntuisi sammuttaa kielen sointi koskettamalla kielen kärjellä kielen kärkeä :D
Toiset muuten viilaavatkin itse klarinetin ja fonin kieliä saadakseen ne soimaan paremmin tai herkemmin.
Fonin sointi on hienoa kuultavaa ;) Itse kokeilin 1960-luvulla kämppäkaverini fonia, mutten osannut saada ääntä kuuluville :P
Miten onnistuisi Hannulta "Hopeisen kuun" foni-osuus? Seppo Rannikon yhtye säestää levyllä Olavi Virtaa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=W8_hKN4wfww
fonisoolo alkaa noin minuutin kohdalla 8) ja kestää puolisen minuuttia.
Lainaus käyttäjältä: olli - 21-12-2015, 15:12:16
Fonin sointi on hienoa kuultavaa ;) Itse kokeilin 1960-luvulla kämppäkaverini fonia, mutten osannut saada ääntä kuuluville :P
Kun on sopiva suukappale (ettei jää liian iso rako) ja riittävän löysä lehti niin pystymetsästäkin voi saada äänen, kunhan on joku neuvomassa. Mutta kokeneemman käyttämä suukappale ja lehti voivat vaatia sen verran tiukkaa otetta huulilla ettei onnistu. Aloittelijan varusteilla äänen saa aika helposti, mutta soundi voi olla aika raaka.
Lainaa
Miten onnistuisi Hannulta "Hopeisen kuun" foni-osuus? Seppo Rannikon yhtye säestää levyllä Olavi Virtaa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=W8_hKN4wfww
fonisoolo alkaa noin minuutin kohdalla 8) ja kestää puolisen minuuttia.
Tuohan ei melodiana pitäisi olla vaikea, siinä on se laulun melodia oikeastaan. Soundi ja tunnelma on sitten toinen juttu. Tuossa soi varmaankin tenorifoni, mullakin on semmoinenkin mutta ei just nyt paikalla. Pitää joskus kokeilla.
Tuossa hieman valaisua käsikielien teosta: https://www.youtube.com/watch?v=GgYYyn72HLI
Lainaus käyttäjältä: Rokka - 23-12-2015, 18:22:16
Tuossa hieman valaisua käsikielien teosta: https://www.youtube.com/watch?v=GgYYyn72HLI
Tätä näin kielitehtaalla. Koneilla tehtyjä kieliä käsin niitattuna ja käsin soviteltuna laattoihinsa. Hyvä, että näitä nykyään näytetään Youtubessa. Olisi mukava, jos siellä olisi kielten teko aivan alkuvaiheista lähtien.
Toivo
Palaan tähän vanhaan topicciin kun alkoi mietityttää muutama seikka kielten laadun suhteen. Kouvolan vanhoissa peleissä parhaat kielet lienee aikanaan olleet italialaiset käsinfiilatut tarkkuuskielet, kuten myös omassa halpakulmassani on. Maailmalla paras laatuluokitus lienee a mano. Jos vertaillaan kielten laatua, materiaalia ja mittatarkkuuksia, vaikka Kouvolalaisten 30-40 luvuilla käyttämien italialaisten käsinfiilattujen tarkkuuskielten, 50-60 luvun a mano kielten ja 70-80 luvun a mano kielten välillä niin mikä on tulos. Mikä noista mahtaa olla paras vai onko eroja? Ja tasapuolisuuden nimissä tarkoitan vertailua siitä näkökulmasta että kaikki kielet olisivat tehtaan jäljiltä jolloin kielen ikä, soittomäärä tai -tapa eivät ole kieleen vaikuttaneet. Kertokaapas 'kielitieteilijät' mitä mieltä olette.
No kielissä on eroja ihan mielettömästi oli ne tehty millä vuosikymmenellä tahansa. Mutta karkeasti sanoisin, että vanhoilla mitoilla tehdyt kielet ovat ihan helakoita soimaan, mutta varsinkaan diskantin matalat äänet eivät kestä painetta. Sama ongelma on myös uudemmissa peleissä, kuten vaikkapa hopeahäkeissä. Vasta digitaalisen kielisuunnittelun ja hiontakoneistuksen kautta ollaan alettu saamaan kielistä parempia varsinkin, kun puhutaan dynamiikasta. En nyt sano, että kaikki vanhat olisi huonoja tai että täysin käsin viilatut kielet olisivat huonoja vaan kommenttini koskeen lähinnä teollisessa mittakaavassa tuotettuja soittimia. Laatua on siis saatu yleisesti ottaen paremmaksi.
Sitten jos ajatellaan vanhaa aikaa, niin kouvolan tehtaan kielet vrt. Elomaan kielet, niin kyllä Elomaa parempia teki. Ja hyviä tekikin.
Itse huomioinut että vanhat herkästisoivat kielet ovat aika tasalevyisiä kärkeen asti, kun taas uudemmissa kieli kapenee. Liekö merkitystä mutta ainaki yks mikä ero silmin havaittavissa.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 10-02-2017, 12:21:50
Sitten jos ajatellaan vanhaa aikaa, niin kouvolan tehtaan kielet vrt. Elomaan kielet, niin kyllä Elomaa parempia teki. Ja hyviä tekikin.
Tarkoitatko kotimaisia tarkkuuskieliä vai harmo tarkkuuskieliä? Itsehän en näistä tiedä mutta ensimmäisellä sivulla Toivo kirjoitti että oli italialaisia tarkkuuskieliä ja kahta laatua kotimaisia joista nuo harmo kielet oli huonompia.