Olen aloittanut Toivo Kärjen sävellyksistä kertovan "järkälemäisen" teoksen lukemisen (meneillään sivu 167). En ole musiikin ammattilainen, joten nuo otsikon termit ovat outoja minulle. K. Kärki viljelee niitä runsaasti esitellessään isänsä sävellyksiä ja sovituksia. Mitä siis tarkoittavat otsikon termit 8)
Ps. Intron olen ymmärtänyt ;)
Lainaus käyttäjältä: olli - 28-08-2015, 11:02:21
Olen aloittanut Toivo Kärjen sävellyksistä kertovan "järkälemäisen" teoksen lukemisen (meneillään sivu 167). En ole musiikin ammattilainen, joten nuo otsikon termit ovat outoja minulle. K. Kärki viljelee niitä runsaasti esitellessään isänsä sävellyksiä ja sovituksia. Mitä siis tarkoittavat otsikon termit 8)
Ps. Intron olen ymmärtänyt ;)
Verse on säkeistö.
Chorus on kertosäe.
Sitten on pre-chorus, joka on säkeistön ja kertosäkeen väliin joskus tuleva, semmoinen tunnelmaa nostattava pätkä.
Ja bridge, joka on johonkin väliin tuleva osa jolla luodaan vaihtelua siihen että säkeistöt toistuvat samanlaisina. Jotkut sanojat pre-chorusta bridgeksi, siinäkin on tietty ajatus, säkeistöstä mennään siltaa pitkin kertosäkeeseen.
Olikos muita vielä?
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 28-08-2015, 12:23:04
Verse on säkeistö.
Chorus on kertosäe.
Sitten on pre-chorus, joka on säkeistön ja kertosäkeen väliin joskus tuleva, semmoinen tunnelmaa nostattava pätkä.
Ja bridge, joka on johonkin väliin tuleva osa jolla luodaan vaihtelua siihen että säkeistöt toistuvat samanlaisina. Jotkut sanojat pre-chorusta bridgeksi, siinäkin on tietty ajatus, säkeistöstä mennään siltaa pitkin kertosäkeeseen.
Olikos muita vielä?
Kiitän tiedoista ;D Siis näitä termejä käytetään riippumatta siitä, onko kappaleessa lainkaan lauluosuutta? Vastaako tuo "verse" termiä "fraasi"?
Lainaus käyttäjältä: olli - 28-08-2015, 14:23:45
Kiitän tiedoista ;D Siis näitä termejä käytetään riippumatta siitä, onko kappaleessa lainkaan lauluosuutta?
Nuo termit toimivat semmoisessa musiikissa missä kappaleiden rakenne on laulun tapainen. Säkeistö on se perusosa joka toistuu monta kertaa, ja kertosäe sen perässä tuleva osa joka on tunnelmaltaan vahvempi, iskevämpi, muistiin jäävempi. Ei siis ole pakko olla laulua mukana.
Mutta monesti kappaleen rakenteesta puhutaan myös vain jakamalla se kirjaimilla merkittyihin osiin. AAAA-rakenne on kuin kansanlaulu, jossa toistuu sama säkeistö sellaisenaan eikä muuta. ABABAB -siinä toistuu kaksi eri osaa, vaikka säkeistö ja kertosäe monta kertaa peräkkäin. ABABCAB -siinä pannaan vaikka välisoitto yhteen väliin.
Lainaa
Vastaako tuo "verse" termiä "fraasi"?
Ei. Fraasi on lyhyt soitettu tai laulettu pätkä, niinkuin diibadaabaduu. Niitä voi soitella vaikka säkeistön aikana sinne säkeiden väliin.
Kiitän lisätiedoista ;) Luin tuota mainittua kirjaa edelleen ja ajattelin laittaa yhden kappaleen analysoinnista lainausta: "Kuutamoyö Volgalla" (san. Kauko Käyhkö, sov. Toivo Kärki.) Analysointia: "Alkaa ilman tempoa klarinetin trad.-teemalla Volgan lautturit, sitten lähtee liikkeelle yllättävän nopeana tangona. Laulettu pitkä johdanto, jossa on verselle poikkeuksellisesti AABA-rakenne. Upea chorus, pitkä melodialinja kahteen kertaan..." Tällaisia analyyseja kirjoittaja tekee isänsä säveltämistä/sovittamista kappaleista.
Lainaus käyttäjältä: olli - 28-08-2015, 16:50:20
Analysointia: "Alkaa ilman tempoa klarinetin trad.-teemalla Volgan lautturit, sitten lähtee liikkeelle yllättävän nopeana tangona. Laulettu pitkä johdanto, jossa on verselle poikkeuksellisesti AABA-rakenne. Upea chorus, pitkä melodialinja kahteen kertaan..."
Menee vähän yli hilseen mullakin tuo... pitäisi kuunnella kappale, varmaan useaan kertaan että tajuaisi mitä tuo että "versellä on AABA-rakenne" siinä oikein tarkoittaa, kun mä olen mieltänyt että verse/säkeistö on tuommoisessa ABC-analyysissä yksi niistä osista (A ja/tai B ja/tai C), mutta kun tuossa tuntuu että versen sisällä on vielä tuommoista rakennetta. Voi toki tarkoittaa että säkeistö rakentuu neljästä vaikka neljän tahdin mittaisesta "säkeestä", joista muut paitsi kolmas on samanlaisia.
Joo hilseen yli menee nämä arviot ;) Muuten mielenkiintoinen teos. Olen nyt lukenut viidenneksen eli reilut 200 sivua :D
Jatketaan juttua tuolla asianomaisen otsikon alla historia-osiossa 8)
Lainaus Ollilta:
" Luin tuota mainittua kirjaa edelleen ja ajattelin laittaa yhden kappaleen analysoinnista lainausta: "Kuutamoyö Volgalla" (san. Kauko Käyhkö, sov. Toivo Kärki.) Analysointia: "Alkaa ilman tempoa klarinetin trad.-teemalla Volgan lautturit, sitten lähtee liikkeelle yllättävän nopeana tangona. Laulettu pitkä johdanto, jossa on verselle poikkeuksellisesti AABA-rakenne. Upea chorus, pitkä melodialinja kahteen kertaan..." Tällaisia analyyseja kirjoittaja tekee isänsä säveltämistä/sovittamista kappaleista."
Valitettavasti minulla ei ole "Kuutamoyö Volgalla"-nuottia, joten kokeilen 'hilseenpoistolääkkeeksi' tarjota tutumpaa "Siks' oon mä suruinen"-sävellystä, jossa on verse/chorus-rakenne.
Sen 32-tahtinen chorus on muotoa AABA:
1. A: Siks' oon mä .... (8 tahtia)
2. A: Siks' oon mä .... (8 tahtia)
B: Ne kulkevat unikuvin edesssäin .... (8 tahtia)
viim. A: Siks' oon mä .... (8 tahtia)
Chorus saattaa joissain toisissa sävellyksissä olla myös ABAB, ABAC tai AABC-muotoinen. Vanhoissa nuoteissa se on usein ilmaistu refrain-sanalla.
Sitten versen kimppuun, joka on muotoa AAB:
1. A: Joka päivä mä aamusta iltahan käyn ... (4 tahtia)
2. A: Ja mä pilvien partailta ... (4 tahtia)
versen B: Alla onnen riemuportin... (4 tahtia), joka päättyy dominanttiseiskasointuun, ja näin johdattaa chorukseen.
Kalervon ihmettely "pitkä johdanto, jossa on verselle poikkeuksellisesti AABA-rakenne" johtuu siitä, että erittäin usein versellä on 8 tai 16 tahdin AA-rakenne, tai 16 tahdin ABAB rakenne. Kenties verseä voi kutsua suomalaisittain johdannoksi?!
Kuusikymmentäluvun tangobuumin aikaan joitain Kärjen 40-luvun tangoja levytettiin ilman verseä, ja kokonaisuus kärsi (subjektiivinen mielipide).
Parhaat naissanoittajamme Kerttu Mustonen ja Helena Eeva kirjoittivat mielestäni hurmaavia verse-sanoituksia mm. Kärjen sävellyksiin "Siks' oon mä suruinen", "Naisten tango", "Laulava sydän", "Eron hetki on kaunis" jne.
Upea tuo Maniskamiehen chorus-verse seloste. Pääsee tässä hitaampikin kärryille.
Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 31-08-2015, 14:31:48
Kalervon ihmettely "pitkä johdanto, jossa on verselle poikkeuksellisesti AABA-rakenne" johtuu siitä, että erittäin usein versellä on 8 tai 16 tahdin AA-rakenne, tai 16 tahdin ABAB rakenne. Kenties verseä voi kutsua suomalaisittain johdannoksi?!
Eikö se johdanto ole "intro"? ;)
Minäkin kiitän hienosta selostuksesta tämän kuuluisimman Kärjen tangon rakenteesta ;D
Kiitoksia paljon!
- - -
Kirjoitin 'liian löperösti': Kenties verseä voi kutsua suomalaisittain johdannoksi?!
Tällä tarkoitin sanoitusta, kappaleen tekstiä, jossa verse-osa kuvailee tunnelman, paikan, tilanteen tms., joka sitten chorus-osassa käsitellään. Esim.:
Kuolleet lehdet:
verse: Toivoisin sinunkin muistelevan, ...
chorus: Kun saapuu syys, niin ...
Mä olen nainen:
verse: Päivä painuu metsien taa, rauhallinen yö ...
chorus: Mä olen nainen, joka lemmentuskan ...
Katupoikien laulu:
verse: Laulan, tanssin, ....
chorus: On laulu katupoikien, ...
Olli, sovitaan niin, että intro on intro tai johdanto, ja verse on verse. Näin on selkeintä.
Kiitän lisätiedoista :D