Vapaalehdykkä

Löysin tuommoisen pyöreäkulma kouvolalaisen. Sarjanumero 1420 ilmeisesti aika alkupään tuotantoa, onko Viljolla tietoa? Kahvan takana laatta jossa pelkkä merkintä: kovalaattakielet. Varmaankin näitä tehtaan omia tekeleitä? Hyvin kuitenkin tuntuivat soivan. Kielilaattoja oli muutama irronnut, mutta sisällä kaikki täysin koskematonta. Kuluneisuudesta, tai lähinnä kulumattomuudesta päätellen varsin vähän soitettu, jopa olka sekä bassoremmit alkuperäiset ja ehjät.

Hieno on. Mistä noita löytää?
Vapaalehdykän Kouvolan valmistusnumero listan mukaan valmistettu 1940-1946.
Eli sota aikana. Ketähän oli tehtaalla töissä kun ukot oli höökimässä?

Vaikuttaa siltä, että kovalaattakielet messinkilaatta on otettu myöhemmästä harmonikasta, sillä 1940-
luvun peleissä mainittiin vain italialaisilla ja kotimaisilla tarkkuuskielillä tai harmo tarkkuuskielillä. Jos tässä pelissä on alkuperäiset italialaiset kielet, niin ne kuitenkin ovat todellakin kovalaattakielet. Kielilaattojen väri on harmaa verrattuna tavallisiin alumiinilaattoihin ja isoimmat kiilapäiset bassokielilaatat on tehty valamalla, koska niiden kielien aukkoja ei silloin pystytty prässillä lävistämään.
Toivo

Valmistunut keväällä (huhti-toukokuuta) 1941.

Kiitoksia Viljolle vuosimallin tarkennuksesta. Pitääpä Toivo katsoa tarkemmin nuo kielilaatat illalla, sen kyllä uskaltaisin sanoa varmaksi, että alkuperäiset kielet ovat. alkuperäisissä vahoissaan, laitan diskanttikahvan takana olevasta kyltistä kuvan liitteeksi. Sekin kyllä yhtäkkiä vaikuttaisi alkuperäiseltä, mutta tiedä häntä. Pistän myös sisuskaluista tänään kuvia tänne.

Tero

Saksalaisissa Dixin kielissä oli toisinaan mukana Tarkkuuskielet laatta. Omassa romopianossanikin on.
Dixin kielissä kielen pinta on hiottu kielen pituus suuntaan ja niitti on niitattu kolmesta kohtaa. Kouvo-
lan omat kielet ovat hiottu samansuuntaiseti, mutta kielen niitti on korkeampi ja päältä tasainen. Italialainen kieli on pinnasta hiottu poikittaisesti ja niitti on päältä tasainen. Myös tämän ajan italialaiset kielilaatat ovat harmaampia ja kovempia kuin Dixin ja Kouvolan kirkasväriset kielilaatat. Tässä tuntomerkit 1930-40 luvun Kouvolan peleissä käytettyihin kieliin. Kyllä tuo messinkinen kielistä kertova laatta on alkuperäinen, mutta ei kerro tarkemmin kielistä.
Toivo

Tässä kuva basson kielilaatasta.

Näyttävät olevan Kouvolan omia kieliä. Niissä oli suuria laadun vaihteluita, mutta parhaat kielisarjat
soivat lähes italialaisten kielien veroisesti. Toivottavasti juuri tähän peliin olisi laitettu paremmin onnistunut kielisarja. Kouvolassa valmistettiin niitä kahta laatuluokkaa, halvempia Harmo tarkkuuskieliä ja 500 markkaa kalliimpia Kotimaisia tarkkuuskieliä. Näille sarjoille oli kahvan takana omat laattansa. Kun saksalaisten Dixin kielien saanti loppui, niin noita messinkisiä Tarkkuuskielet laattoja jäi yli ja loputkin laitettiin edelleen harmonikkoihin, vaikka kielisarjat olivat toiset. Italialaiset tarkkuuskielet ilmoitettiin aina omalla messinkilaatalla.
Toivo

Tuliko näitä parempia kieliä se jälkeen kun Kouvolan miehet olivat käyneet ottamassa oppia Elomaalta?
Ehkä paranivat muutenkin ajan myötä, ? Eero Sorsa kertoi että Pirjantin Juho teki ison työn valmistassaan stanssit näille kielille, Joka kielelle piti olla oma stanssinsa, Harmi vain että kun uusi tehdas valmistui, haudattiin kielityökalut maahan, Olisihan se ollut hienoa että jotain olisi jätetty muistoksi, Mutta kai sitä hävitettiin paljon muitakin tavaroita kun lähdettiin uuteen tehtaaseen..

Varmaankin molemmat asiat vaikuttivat asiaan. Tehdessä virheistä oppii ja kokemuksen myötä laatu paranee. Vieläkös Sorsa elää? Olisi kiva tietää, miten bassonäppäimien alumiinivarret taivuteltiin, niin että mutkat ovat samanlaisia ja osuvat aina kohdalleen akselien tappien kanssa. Tällainen tieto olisi kullan arvoinen vahojen pelien kuluneiden varsien korjaamisessa, koska nykyään bassonäppäimien varret tehdään eri tavalla. Sellaisen laitto vanhaan peliin olisi tyylirikko.
Toivo

Tuntuu venyvän pikkutunneille tämä hanuriharrastus joka ilta   :D tuossa amerikanmallissa jonka kielinahkoja juuri olin liimailemassa, on nämä harmon tarkkuuskielet. Yhtäkkiä katsottuna nuo Laihasmallin kielet näyttävät laadukkaammin tehdyiltä ja myös sointi vaikuttaisi olevan heleämpi kuin niissä harmo kielissä. Tosin vahat on niin pahasti kuivuneet että kunnollista vertailua on vaikea tehdä ennenkuin molemmat on kunnostettu.
Tero

Ja senverran korjausta, kun alussa puhuin kovalaattamerkistä, niin sanoin väärin, kyltissähän lukee tarkkuuskielet

Toivo. Olen kyllä haastatellut Eeron ja tietoa jos jonkinmoista on tallessa  :)

Huomasin muuten että kyseisen pelin koppa on mahonki tms tummaa vaneria, onko koppia saanut eri puulaaduilla tilattuna?

Vaikuttaa siltä että kouvolalaisten laatuvaihtelu juohtuu pitkälti siitä että mitkä kielet on laitettu?

Lainaus käyttäjältä: Harrastelija - 02-09-2016, 07:53:22
Huomasin muuten että kyseisen pelin koppa on mahonki tms tummaa vaneria, onko koppia saanut eri puulaaduilla tilattuna?

Mahonkivaneri soi ehkä hivenen paremmin, mutta yllättävän hyvin soivat myös tavallisesta vanerista tehdyt Kouvolan pelit.
Toivo

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 02-09-2016, 07:13:04
Toivo. Olen kyllä haastatellut Eeron ja tietoa jos jonkinmoista on tallessa  :)

Täytyy joskus palata kanssasi tähän asiaan.
Toivo

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 01-09-2016, 23:41:11
Varmaankin molemmat asiat vaikuttivat asiaan. Tehdessä virheistä oppii ja kokemuksen myötä laatu paranee. Vieläkös Sorsa elää? Olisi kiva tietää, miten bassonäppäimien alumiinivarret taivuteltiin, niin että mutkat ovat samanlaisia ja osuvat aina kohdalleen akselien tappien kanssa. Tällainen tieto olisi kullan arvoinen vahojen pelien kuluneiden varsien korjaamisessa, koska nykyään bassonäppäimien varret tehdään eri tavalla. Sellaisen laitto vanhaan peliin olisi tyylirikko.
Toivo

Eero kuoli tänä vuonna toukokuussa,
Kyselin Seppälän Aakelta näistä varsista, oli kuullemma jonkunlainen stanssi jolla ne prässättiin,

Tutkiskelin tuossa lisää tätä laihasmallia, ja ihmettelin kun diskantin sisäpuoli vaikutti oudon "täydeltä" sitten huomasin että kielipenkit ovat huomattavasti paksummat yläosastaan kuin amerikanmallissa... Välipohjaa vasten tuleva osa on toki samanlevyinen, koska runko on samankokoinen. Onko tällä jokin tarkoitus, kun kuitenkin samaa ikäluokkaa nämä pelit vai ovatko vain mallikohtaisia eroja?
Tero

Kyllähän Kouvolan peleissä tehtiin pieniä muutoksia vuosien varrella ja joskus samankin mallin kohdalla. Kielipenkkien kaventamiseen oli varmasti syynä se, että kielet eivät soidessaan osu naapuripenkin kieliin tai kielinahkoihin.
Toivo

No se pistikin silmääni että todella lähelle tulevat näissä penkeissä kielet toisiaan. Lisäksi nämä kouvolan omien kielien niitit... kukahan älykkö on keksinyt että jätetään niitti pitkäksi niittauksen jälkeen? Ensinnäkin näyttää viimeistelemättömälle/ keskenjääneelle koko niittaus, ja toiseksi nämä pitkällään olevat niitinpäät ovat varsinainen kielinahkojen tuho penkkejä kiinnittäessä, kivasti rullaa edellään vähänkin lerpallaan olevan nahan

Sodan aikana Kouvola ei saanut kieliä italiasta, ja piti opetella kielien teko itse, Kukkola oli kai varautunut paremmin, heillä riitti Italian kieliä myös sotavuosina. Kouvolassa piti tehdä kaikki työkalut kielien valmistukseen, ja kai se oli alussa aikamoista opettelua, Kun Koski oli nähnyt Elomaan valmsitamia kieliä jotka olivat laadultaan siistimpiä ja paremman näköisiä, hän lähetti muutaman ukon Elomaalle oppiin, ottamaan mallia, Onko nämä sinun laihasmallin kielet sitten niitä ensimmäisiä sarjoja,
tuohon en osaa vastata,, Ehkä asiaan paremmin perehtyneet voivat informoida paremmin

Kiinnostaisi tietää vielä noista Samuel Elomaan kielistä, Hänhän valmisti elämänsä aikana lähes 700 hanuria, joutuiko myös valmistamaan joka kielelle oman stanssin, vai oliko joku muu systeemi ?
Onko tietoa kuinka monissa pelissä on Elomaan omat kielet ?   Täytyy hattua nostaa miehelle elämäntyöstään,

Lainaus käyttäjältä: huru.ukko - 04-09-2016, 21:35:10
Sodan aikana Kouvola ei saanut kieliä italiasta, ja piti opetella kielien teko itse, Kukkola oli kai varautunut paremmin, heillä riitti Italian kieliä myös sotavuosina. Kouvolassa piti tehdä kaikki työkalut kielien valmistukseen, ja kai se oli alussa aikamoista opettelua, Kun Koski oli nähnyt Elomaan valmsitamia kieliä jotka olivat laadultaan siistimpiä ja paremman näköisiä, hän lähetti muutaman ukon Elomaalle oppiin, ottamaan mallia, Onko nämä sinun laihasmallin kielet sitten niitä ensimmäisiä sarjoja,
tuohon en osaa vastata,, Ehkä asiaan paremmin perehtyneet voivat informoida paremmin

Nyt tuli hieman höpö-höpö-juttua.

Ensinnäkin Oy Harmonikka oli ehdottomasti parhaiten valmistunut sotaan, kun vertailua tehdään toisiin harmonikkatehtaisiin. Ongelmia sielläkin oli, kun henkilökuntaa joutui rintamalle, eikä edes kaikki palanneet takaisin. Mutta noin niinkuin yleisesti ottaen tehdas oli ainoa, joka pystyi tehtaana myös sotavuosina. (Elomaiden tuotannon lasken kotiteollisuudeksi, en tehdasmaiseksi tuotannoksi, Viipurin tehdas oli pahoissa taloudellisissa ongelmissa materiaali-, työntekijä- ja työkonehävikin takia ja Suomen Soiton oli ihan oma lukunsa...)

Toisekseen Elomaan kohdalta täytyy puhua Kauko Elomaasta, ei Samelista. Kauko oli se kielimestari. Kouvolasta lähti kaksi kaveria katsomaan tämän verstasta. Kauko ei kuitenkaan ollut paikalla, jolloin töitä tehnyt Mauri tai Oiva Elomaa lipsauttivat sitä sun tätä suustaan valmistukseen liittyen. Jotain tietoa meni Kouvolaan, mutta ei itse mestarilta.

Kouvola oli lähettänyt myös pari työntekijää Samelin luokse, mutta keskustelun tohinassa Sameli aavisti heidän olevan Kouvolan tehtaalta. Tätä tapausta ei ole kuitenkaan voitu todistaa kuuluvaksi tuohon kielijuttuun mitenkään. Eikä voida. Ei yksinkertaisesti ole todisteita ja kivenkantoja, joita enää kääntää asian kanssa. Sen verran tarkkaan olen nämä asiat käynyt läpi.

Viljolle "karma" äskeisestä asiakommentista!

Jos katsotte haitarin kieliä tarkemmin, huomaatte että bassopuolella saman äänikerran kielet ovat samankokoiset, eli yhdellä stanssilla saa yhden äänikerran kielet bassopuolelle, ja diskanttipuolelle myös noin 50%:sti. Isoissa kielissä lisäpainolla saadaan mataluutta ääneen eikä näin itse kieltä tarvi viilata kuin tarkemmassa virittämisessä. Korkeiden äänien pienissä kielissä kielen koko alkaa muuttumaan joten stansseja pitää olla enemmän.


Viljo voi taas tarkentaa, mutta kyllä Sameli haitareissaa käytti itse tekemiään kieliä jo 20-luvun peleissä, mutta pääasiassa ostettuja kielisarjoja. Kauko on aloittanut kielien valmistamisen joskus 30-luvulla isälleen Samelille joka käytti poikansa tekemiä kieliä aina 60-luvun alkuun asti. 60-luvulla tehdyissä 1- ja 2-rivisissä haitareissa on ainakin osittain Italialaisia kieliä. Kaukon poika, Ilmari kertoi minulle että oli koulupoikana 50-luvun lopulla iltaisin auttelemassa isäänsä prässäämällä kielilaattoja ja kieliä. Kauko niittaili ja viritti. Poikiahan Samelilla ja Kaukolla oli joten moni muukin on näitä töitä varmasti tehnyt.


Kaukon ja Samelin työkalut ja stanssit on näkyvillä Kurikan vanhalla asemalla pysyvässä näyttelyssä. Itse niitä käyn aina joskus tutkiskelemassa. Myös haitareita on näyttelytiloissa useita kymmeniä. Lisäksi asemalla on ravintola jossa kannattaa käydä syömässä :)

Itselläni on parikin elomaan hanuria, ja tuo Samelin tekemä amerikanmalli on kaukon tekemillä kielillä. Soi kyllä todella hienosti nuo kielet, ja ovat laadukkaan näköiset. Lisäksi kyseisen hanurin sointi on mukavan pehmeä, verrattuna Kouvolan peleihin joissa on tuohon verrattuna "rääkyvä" ääni. Niin ja noista Kouvolan omista kielistä vielä, eniten ovat kyllä Dixiltä ottaneet mallia, hionta samanlainen ja niittauskin lähinnä tuota dixin tyyliä.

Piti oikein tarkastaa tuolta Suomalaisen harmonikan historiasta, sen mukaan Elomaat käyttivät paljon vanhoja kielilaattoja joihin viilattiin uudet kielet, bassokielet voi valmistaa muutamalla stanssilla, mutta eikö diskanttikielet ole joka kieli eri kokoinen, eli tarvitaan erinlaisia stansseja kymmeniä-satoja ????

sota oli varmaan Kukkolalle aikamoinen kohtalo, mutta eikö hän kuitenkin käyttänyt hanureissaan ainoastaan italialaisia kieliä ?? Viipurissa ja Lahdessa ??
Olen käsittänyt että hän oli hommannut kieliä italiasta ennen sotaa sen verran että riittivät myös sotaaikana, Koskelta loppuivat, sen takia aloitettiin oma tuotanto ??

Viipurissa ja Kouvolasssa käytettiin Dixin ja italialaisia kieliä. Ongelma tuli mielestäni silloin, kun Dixin kielien saanti loppui Saksasta. Italialaisia oli vielä varsinkin Kouvolan tehtaalla, mutta moni soittaja halusi soittimeensa halvemman kielisarjan. Kouvolassa päädyttiin tekemään omia kieliä, mutta tänä huononakin aikana laitettiin harmonikkoihin kalliimmat italalaiset kielet, jos soittajalla oli varaa maksaa niistä. Tämän voi hyvin todeta Oy Harmomonikan sarjanumerolistaa seuratessa. Kotimaisilla kielillä varustettujen harmonikkojen välissä on myös italialaisilla kielillä varustettuja soittimia. Lahdessa Suomen Soitin teki jo ennen sotaa omia kieliä, joten niissä harmonikoissa oli Dixin, italialaisia ja tehtaan omia kieliä. Suomen Soitin onnistui paremmin kielien teossa, sillä niitä laitettiin parempiin konserttiharmonikkoihin. Halvemmissa orkesteriharmonikoissa oli italialaiset kielet. Erittäin hyvin Suomen Soittimen kielet soivatkin. Tämä oli varmasti hyvä myyntikikka, kun omia kieliä myytiin parempina. Tämä johtui ehkä siitä, omat kielet pienissä sarjoissa olivat kalliimpia valmistaa. Myymällä niitä kalliimmalla saatiin niiden hankintahinta samalle tasolle italialaisten kanssa. Korjaa Viljo, jos olen tässä Suomen Soittimen kielien hinnoitteluperusteissa väärässä.
Toivo

Sameli teki kyllä kieliä siellä alkuaikoina, mutta kun Kauko alkoi tehdä, niin hän ne teki.

Koko Samelin Soitintuvan olemassaolon aikana soittimissa käytettiin useita eri valmistajien kieliä. Näitä olivat muun muassa italialainen Amerikan Priima model ja European model -kielet, joita käytettiin vain vuonna 1932. Myös Kromatti-nimellä olevia kieliä käytettiin, mutta ei ole tietoa, mistä nämä kielet tarkalleen ottaen ovat tulleet. Käytössä oli italialaisia, saksalaisia ja Kaukon valmistamia kieliä – milloin mitäkin.

Dixin kielet tuli Samelille Viipurin tehtaalta, mutta kielitoimitukset loppui, kun Kukkola otti nokkiinsa siitä, ettei Sameli muuttanut Viipuriin hänen työntekijäkseen. Dixejä Kukkola toimitti vuosina 1935–1937.

Kauko valmisti kielet kaiken kaikkiaan 268:aan Samelin peliin vuosien 1937–1955 aikana. Yhteensä kielisarjoja Kauko teki yli 300:aan soittimeen.

Joka päivä oppii jotain uutta, :o) En tiennytkään että myös Suomen Soitin valmisti omia kieliä,
mutta sen ymmärrän että kouvola valmisti hanureita erittäin paljon ja kannatti varmasti tehdä nuo työkalut ja stanssit, mutta nämä pienemmät valmistajat, oliko heillä myös joka kielelle oma stanssinsa, luulisi että on aikamoinen homma niiden tekeminen, Mutta ehkä se sitten on kannattanut, ::)

Äkkiä katsottuna näyttäisi ainakin vanhoissa kielisarjoissa olevan 2-3 samanlaista kielilaattaa vierekkäisissä äänissä, mutta tutkimatta tarkemmin en mene vannomaan. Kuulin vuosia jo edesmenneeltä haitarimies Teemu Kärjeltä, että Werneri Lehtimäellä olisi ollut Suomen Soittimen vanhat kielistanssit ja työkalut. Siitä ei ole tietoa, missä ne nyt ovat. Pahimmassa tapauksessa viety romuihin tai kaatopaikalle. Lehtimäen peleissä pitäisi olla itse tehdyt kielet.
Toivo

Aloinkin nyt kunnostamaan tätä Laihasmallia, Elomaa saa odottaa talvea. Löytyipä kummia tuon pelin sisältä... Onko tehtaalla laitettu välipohjaan ja läppiin nahka ns: väärinpäin, eli pintapuoli tiivistämään? Vaikuttaa ainakin sille että olisivat tehtaan jäljiltä, läppiä ei ole irroitettu ja pyöreätkin reijät ovat välipohjan tiivisteessä todella siistit.

Kyllä Kouvolassa laitettiin läppänahka pintapuoli ulospäin.
Toivo

No ihmettelinkin kun vaikutti niin koskemattomalle, että ei voi olla vaihdetut. Mikähän lienee syynä että näinpäin on laitettu? Yhtäkkiä itsekkin läppiä vaihtaneena tulisi mieleen että  olisiko roskien tarttumisen takia... Tuo haljaspuoli  vetää kyllä roskia kuin magneetti, kaikki sahanpurut ym pienet roskat tarttuu jo pöydällä. Mutta itse kuitenkin laittanut sen ulospäin koska mielestäni tiivistää paremmin

Jännä juttu että "pientä" soimattomuutta kielissä... Koko peli on kyllä niin täynnä polyä että ei ole ennen tullut vastaan

Käsittääkseni läppien nahka on melkein aina pintapuoli ulospäin, tiivistävänä pintana. Kyllä kai se on tiiviimpi puoli, haljaspuoli huokosempaa.
Venttiileissä sitte toisinpäin...

Varmaan pitää molemminpäin tuo nahka, mutta haljaspuoli on huomattavasti pehmeämpi, ja "painuu" jousen voimasta tiiviiksi mukautuen pieniin epätasaisuuksiinkin. Varmaankin pitää molemminpäin, mutta kyllä tuossa kouvolan amerikanmallissani oli haljaspuoli ulkona läpissä

Ookei, sovitaan sitten niin. Lisäsin edelliseen viestiini 'aina'-sanan eteen 'melkein'.
Mietin tuota, mikä se sitten on ero läppänahkalla ja venttiilinahkalla.
Ehkä se johtuu siitä että haitarissa paine on melko pieni, ja ilmamäärä suhteessa suurempi. Ja läpät on melkein aina työn touhussa eli tiivistämässä, toisin kuin venttiilit, hommissa on vain se kenen läppä on auki.

Kyllä pitää molemmin päin. Kun liimaa pintapuoli läppää vasten, niin ei mene liima syvälle pehmeään nahkaan. Tuollaiseksi kielet menevät, kun niihin ei ole tehtaan jäljiltä koskaan koskettu. Se on hyvä merkki, sillä niitä ei ole kukaan päässyt jälkeenpäin pilaamaan. Rievulla ja asetonilla niistä saa
täysin puhtaat. Älä missään nimessä hukkaa noita kielinahkoja, sillä ne ovat parempia kuin nykyiset
uudet nahat. Suurin osa niistä on vielä käyttökelpoisia. Niitä voi myös puhdistaa pölystä. Sitten ne voi  koulia rullaamalla ne karvapuoli alaspäin ja sitten toisin päin. Sen jälkeen suoraksi. Näin on saatu kovettunut nahan pintapuoli jälleen pehmitettyä. Sen jälkeen näillä nahoilla mennään taas monta kymmentä vuotta eteenpäin. Pelisi on ollut aikoinaan ahkerassa soittokäytössä, koska kieliin on kertynyt noin paljon pölyä.
Toivo

Lainaus käyttäjältä: usko - 08-09-2016, 08:51:49
Ookei, sovitaan sitten niin. Lisäsin edelliseen viestiini 'aina'-sanan eteen 'melkein'.
Mietin tuota, mikä se sitten on ero läppänahkalla ja venttiilinahkalla.
Ehkä se johtuu siitä että haitarissa paine on melko pieni, ja ilmamäärä suhteessa suurempi. Ja läpät on melkein aina työn touhussa eli tiivistämässä, toisin kuin venttiilit, hommissa on vain se kenen läppä on auki.

Kyllä ennen on aina puhuttu kielinahoista ja läppänahoista. Käytetään niitä edelleen , niin ei tule sekaannuksia. Joku on tässäkin mennyt muuttelemaan nimityksiä, vaikka vanha sanasto on parempi. Aiemmin särähti pahasti kielikorvaan, kun selvä suomalainen sana kyllästyminen vaihdettiin ihmeelliseen turhautuminen sanaan. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka.
Toivo

Samaa mieltä terminologiasta, ei piä mennä muuttelemaan nimityksiä. En tiiä onko jossain harmonikan sanasto, mieluummin myös muutamalla ulkomaan kielellä. Mä on yrittäny käyttää samoja nimiä kuin vapaalehdykän teksteissä. Kuitenkin, 'kielinahka' on kuvaavampi nimikuin 'venttiili', koska läppä toimii myös kuin venttiili.

Ja vapaalehdykästähän löytyy sanasto, osiosta musiikkikoulu-oppiminen-termistö.

Tuossa puhdistelin noita kieliä, ja pölyn alta paljastui luultavasti tehtaan virityksen jäljiltä olevat, täysin ruosteettomat kielet :) kielinahat on Toivo tallessa, elvytän näitä vanhoja niin paljon kuin mahdollista, suurimpiin kieliin kyllä laitan uudet jäykemmät nahat. Toivottavasti tuo pölymäärä ja aikoinaan ilmeisen ahkera soittaminen kertoo jotain kielistä, että olisivat ne paremmin soivat, kun kerran on huvittanut pelimannin soitella
Tero

Lainaus käyttäjältä: Harrastelija - 08-09-2016, 10:01:34
Tuossa puhdistelin noita kieliä, ja pölyn alta paljastui luultavasti tehtaan virityksen jäljiltä olevat, täysin ruosteettomat kielet :) kielinahat on Toivo tallessa, elvytän näitä vanhoja niin paljon kuin mahdollista, suurimpiin kieliin kyllä laitan uudet jäykemmät nahat. Toivottavasti tuo pölymäärä ja aikoinaan ilmeisen ahkera soittaminen kertoo jotain kielistä, että olisivat ne paremmin soivat, kun kerran on huvittanut pelimannin soitella
Tero

On niitä jälkeen päin joku virittänyt, kun on tuollaisia naarmuja. Tehtaan jäljiltä virittäjän työn jälki on siistimpää. Kyllä nämä ovat hyvin käyttökelpoiset kielet vielä, jos soivat herkästi ja pitävät hyvin vireensä.
Toivo

Mitenkäs tuo viritys... miten tarkasti centilleen näitä kannattaa irrallaan ollessa karkeasti viritellä? Vai kannattaako tehdä mitään ennen vahausta? Yhtäkkiä mittailin vireeksi 442hz heittoja on suuntaan jos toiseenkin.  Eikös yksi keskiäänikerta ja matala äänikerta ole vedetty ns nollaan, ja kaksi muuta keskiääntä +/-20cent toki oktaaveissa pienentyen?  tuommoisia lukemia suunnilleen sain mittailtua

Älä tee mitään ennen vahausta. Ne on kyllä sen verran tarkassa vireessä jo ennestään. Jossain sanottiin että tarkkuus heittelee irtonaisen ja haitarissa kiinni olevan kielen välillä +-2 senttiä. Eli sen sisälle voi irtonaisena virittää. Sinun tapauksessa en tekisi mitään. Virittäminen on paljon tarkempaa muutenkin kun kieli on penkissä tukevasti kiinni. Viritys tarkistetaan vain kun kieli on vahattuna kielipenkkiin ja kielipenkki ruuvattuna haitariin kiinni.

Viritys kannattaa mieluummin tehdä muutama päivä vahauksen jälkeen ja luonnollisesti penkit harmonikassa kiinni, jolloin saadaan tarkempi lopputulos.
Toivo

Todella mielenkiintoinen keskusteluketju - vaikka en itse osaa mitenkään näitä entisöintihommia!

Mikäli sallitte, kyseenalaistan, erottaako tavan maalimantallaajan korva parin sentin heiton juoksuhaudan mutaliejussa, tarviiko restauroidun antiikkihaitarin olla konserttivireessä?  ???

Mitä tarkemmaksi virittää, sitä kauemmin pysyy vireessä.

Lainaus käyttäjältä: Marko - 08-09-2016, 16:05:46
Mitä tarkemmaksi virittää, sitä kauemmin pysyy vireessä.

Olen täysin samaa mieltä Markon kanssa.
Mitä tarkemmin virittää, niin sitä harvemmin sitä tarvitsee tehdä. Kokemusta on. Kouvolan romopianoni viritin noin 25 vuotta sitten hyvin tarkasti ja vielä on sen verran pienet heitot, että menee vielä jonkun vuoden. Vanhoissa peleissä kannattaakin tehdä tarkka viritys, koska valssiäänissä soi ääni kolmella tasolla  Siinä korva antaa anteeksi suuremman heiton myöhemmässä vaiheessa. Nuoremmissa soittimissa on niin paljon enemmän koplausvaihtoehtoja, että pienemmänkin virheen virityksessä huomaa heti ja virityksiä on tehtävä tiuhemmin välein.
Toivo

Oli puhetta niistä kielinahoista...vanhoista lapikkaanvarsista löysin muuten oivallista kielinahkamateriaalia! Joskin se on pienempiin kieliin paksuhkoa, mutta mattoveitsellä karkeaa filmivaneria vasten ohennus käy kohtuu näppärästi

Varmaan osaan bassokieliin hyvää, mikäli "karvapuoli" ei ole liian kovapintaista. Kova nahka pitää helposti väärässä asennossa laatan pinnalla ääntä. Ihanne olisi alapuolelta pehmeä ja selkäpuolelta tukeva. Ainakaan näitä ei ole maalattu päältä, joten nahka on luonnonvärinen. Rasvattu ehkä joskus.
Toivo

Mitenkäs nuo näppäinvarsien puutapit... Osa heiluu enempi ja osa vähempi, näyttäisivät olevan luuliimalla kiinni, takana semmoinen kolo jossa kunnon klöntti liimaa. Onko ne pelkällä liimalla? Saako ehjänä irti, jos tuon liimaklöntin jyrsii jollain (millä?)konstilla pois. Ja sitten uudelleen liimaus, kauanko tuommoinen luuliima kuivuu?
Tero

Ei kannata irroitella niitä tappeja, jotka ovat tukevasti kiinni, vain heiluvat. Ne on pelkällä liimalla kiinni. Liimauksessa voi hyvin käyttää puuliimaa Kiiltoa tai Eri keeperiä, koska pitävät hyvin ja siinä kohtaa toisen liiman käyttö ei vaikuta sointiin. Näppäimen alustappi on kiinni karhennetussa alumiinivarren päässä. Tapin kohdalle alapuolelle vartteen on jyrsitty pieni kolo, että liima pitää alapuolelta tapin hyvin paikallaan. Liiallista liiman käyttöä pitää välttää. Jos se pursuaa liikaa hahlosta, niin se tarttuu reikään ja varsi jää jumiin. Kannattaa katsoa liimauksen jälkeen, että tapin ja reiän välissä ei ole liimaa. Varsien liikkuminen kannattaa kokeilla vielä 1-2 tunnin kuluttua, kun liima ei ole vielä liian kovaa. Jos  väliin on jäänyt jotain, voi sen kapealla terällä työntää välistä pois. Kun tapit on liimattu hyvin paikalleen, niin käännetään haitari mahalleen ja viimeistellään liimaus laittamalla liimaa tappien alapuolen päihin. Näin ne pysyvät sitten lujasti paikallaan.
Toivo

Kiitoksia jälleen Toivolle, onneksi täällä on näitä kokeneita mestareita neuvomassa meitä harrastelijoita 8)
Tero

Miksiköhän näissä ei alkuperäisenä ole ollut diskanttipään suurimmissa kielinahoissa ollenkaan noita "jousia" toimivat vissiin ilmankin? Ajattelin ne kuitenkin laittaa, ja kysynkin että onko merkitystä ääneen tms laittaako nykyaikaisen teräsjousen, vaiko selluloidikaistaleen kuten ennen on käytetty?

Siihen aikaan tehtiin niin hyviä nahkoja, että ne ei tarvinneet mitään. Toivottavasti eivät jäykisty liikaa jousien kanssa, jos käytät edelleen alkuperäisiä nahkoja.
Toivo

Kyllä Toivo olet jälleen oikeassa, niin ryhdikkäät tuli kielinahoista elvytyksen jälkeen, että jätin suosiolla jouset pois... Ennen tehtiin näköjään kaikki paremmin

Mahtaakohan tuo laihasmallini diskanttihäkin kangas olla vaihdettu, koska on selvästi ruskeaa(varmaan ajan kanssakin väri muuttuu) mutta luulisin sen kuuluvan olla valkoista? Lisäksi se on lievästi "verkkomaista" ikäänkuin mehiläiskennon muotoisia pieniä reikiä. Basson kangas on tiiviimpää. Ilmeisesti sota-aikaan on kuitenkin käytetty vaikka mummovainaan välihousut jos muuta ei ole löytynyt

On tuo selvästi jälkeenpäin vaihdettu. Kangaskaupasta voi löytyä ohutta harsomaista kangasta, josta ilma ja ääni pääsee läpi. Valkoista siinä on alun perin ollut.
Toivo

Juuri eilen katsoin, että löytyy sopivaa valkoista kangasta varastosta. Ajattelin varmistaa vain, ennenkuin alan vaihtelemaan. Myös häkki itsessään kaipaisi vähän remonttia. Kolmesta kohtaa on sakara murtunut, ilmeisesti jokin painanut päältä tms, mietin että olisiko viisainta liimata vain sakaran taakse musta selluloidikaistale, koska paloja ei välistä puutu?

Lainaus käyttäjältä: Harrastelija - 21-09-2016, 11:19:06
Juuri eilen katsoin, että löytyy sopivaa valkoista kangasta varastosta. Ajattelin varmistaa vain, ennenkuin alan vaihtelemaan. Myös häkki itsessään kaipaisi vähän remonttia. Kolmesta kohtaa on sakara murtunut, ilmeisesti jokin painanut päältä tms, mietin että olisiko viisainta liimata vain sakaran taakse musta selluloidikaistale, koska paloja ei välistä puutu?

Näin vahvistan häkkiä itsekin altapäin.
Toivo

Hämmästyin kun mittailin viritystä tuosta laihasmallista... sanoin virheellisesti tuossa aiemmin vireen olevan 442hz, mutta sen mittasinkin eri hanurista. Tässä näyttäisi viritys olevan A=436hz voiko tuo olla mahdollista 41vm harmonikassa? eikö tuohon aikaan ole oltu jo lähempänä 440hz?

Varmasti soittimia viritettiin tuohon aikaan asiakkaiden toiveiden mukaan entiseen matalampaan tasoon. Olen nähnyt monia tämän ikäisiä harmonikkoja, joiden viritystasoa on nostettu viilan jäljistä päätellen korkeammalle tasolle. Oy Harmonikallahan oli ennen sotaa hankittu suuri määrä kieliä varastoon, joiden viritystaso saattoi olla vielä matala ja samalle tasolle tehtiin omiakin kieliä. Virityksen tason nosto ei tapahtunut yhdessä yössä, vaan vähitellen pitkän ajan kuluessa.
Toivo

Tuota en kyllä usko olevan nostettu eikä laskettu, muutamia jälkeenpäin vedeltyjä naarmuja löytyy kielistä, mutta ei noita niin paljoa ole varmastikaan viilailtu... Täytyy siis säilyttää tuo vire koska näyttäisi olevan ilmeisesti oikea

Noin matalaa viritystasoa en ole nähnyt tämän ikäisissä soittimissa. 436 Hz on pikemminkin aikaa ennen 1930-lukua. Toki voi olla yksilöeroja, mutta näin pääpiirteissään. Näissä laihasmalleissa olen tavannut jo 442 Hz, joten ei sekään mahdoton ole.

Kannattaa mitata diskantin kummatkin huojumattomat äänikerrat sekä basson keskimmäiset äänikerrat. Ne antavat parhaan arvion. Huomaa, että sisä- ja ulkokielet antavat hieman eri korkeuden. Sisäkieli yleensä hieman matalammalla kuin yläkieli.

Kiitoksia Viljolle vinkistä. Melko monenlaisia lukuja sain kyllä eilen tuosta, mutta lähimmäksi heitti tuolla matalammalla luvulla. Täytyy tutkia illalla vielä tarkemmin, kunhan pääsen leipätyöstä kotiin... Nämä kun häiritsevät ikävästi tuota harrastustoimintaa :D

Tero

Viimeinkin pääsi jälleen hanureiden pariin, tuntuu kaikki muu vievän ajan harrastuksilta.
Kyllä tässäkin viritystaso on tuo 442hz mittailin sekä bassosta että diskantista.
Mistä muuten johtuu tuo (mistä Viljo tuossa mainitsi) että sisempi kieli on hieman matalammassa vireessä? isommissa kielissä nimenomaan huomaa tuon. Aika hyvin näyttäisi  kaikenkaikkiaan olevan viritykset kohdillaan tuossa, että mitään hirveitä viilauksia ei tarvitse tehdä.

Matalimpia kieliä ei ole useinkaan viilattu, koska kaikki viritysmittarit ja korvat eivät kuule kunnolla näitä ääniä. Se voi johtua myös siitä, että viritystasoa on jälkeenpäin nostettu.
Spekuloi Toivo

Kyllä siinä jokin muu mekanismi on kuin viilaamattomuus. Jostain olen lukenut (olisko ollut Kari Ahvenaiselta) että alempi kieli on matalammalla sen takia, että soittajat usein vetää paljetta lujempaa kuin työntävät. Saattaa olla jotain perää, ehkä. Olen huomannut, että kyllä se ääni madaltuu ihan itselläänkin vähäsen vaikka olisikin viritetty juuri tasan samanlaisiksi ja vakioilmanpaineella. Jännä juttu. En tiedä kyllä, mistä johtuu.

Johtuisko ilmanpaineesta? Sisempi kieli kun joutuu värähtelemään paineen alaisuudessa kun ulompi kieli ei? Virtaus on molemmissa sama, mutta ympäristön paine ei.

Tiedän tuonkin, sillä olenhan ollut Kari Ahvenaisen viritysopissa. Monesti on tullut kuitenkin basson kieliä vastaan, joissa isoimpiin kieliin ei ole koskettu lainkaan. Kari sanoi myös, että hänelle oli tullut uusiakin harmonikkoja, joissa basso ja diskantti olivat eri vireessä. Se johtui kuulemma siitä, että joissakin paikoissa diskanttia ja bassoa virittivät eri henkilöt ja kokoonpanossa ei huomattu asiaa tarkemmin tutkia. Kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella, joten mitään asiaa ei voi kokonaan sulkea pois. Kouvolassa kuitenkin tehtiin niin pieniä sarjoja, että sama henkilö viritti molemmat puoliskot.
Toivo

Mielenkiintoinen juttu kyllä... Nyt on basson kielipenkit työn alla, pitää vielä tutkailla asiaa uusien vahojen kanssa, kunhan saan vahailtua kiinni. Nimenomaan 2kielipenkin kieliä tutkailin, ja kyllä siinä oli kaikkia kieliä vähän tehtaalla viilattu. Mutta jatketaan tutkimuksia :P

Nyt ovat kaikki kielet kiinni, ja pelistä "savut otettu" ilmeisesti Kouvolassakin on saatu aikaan onnistuneitakin kieliä :) Todella hyvin soivat nämä "tarkkuuskielet" ei voi puhua edes samana päivänä tuon amerikanmallin "harmo" kielien kanssa. Masterilla soi todella kovaa, mutta valssiäänet mukavan pehmeät. Itseasiassa paljon pehmeämmät kuin kuningasmallissani, jossa on Italialaiset tarkkuuskielet. Tuntuisi myös soivan aika herkästi vaikka vuotaakin paljetiivisteestä. Myös viritystä kaipaa, mutta nyt siirryn mekaniikkapuoleen ja annan vahojen kovettua rauhassa.

Niin, Kouvolassahan valmistettiin kahdenlaisia tarkkuuskieliä. Kotimaiset tarkkuuskielet olivat 500 markkaa Harmo tarkkuuskieliä kalliimpia. Jotkut sarjat soivat lähes italialaisten veroisesti herkästi ja pitävät  hyvin vireensä. Kokemusta on. Sysmän museossa on Onni Laihaselle pystyraidoituksella ja sinisillä timangeilla koristeltu Amerikkalaismalli, jossa on uskomattoman hyvin soivat Kotimaiset tarkkuuskielet. Jos ne kelpasivat mestarille, niin piti kelvata myös tavalliselle kansalle. Laatueroja on paremmissa Kotimaisissakin kielissä, mutta parhaimmillaan ovat lähes italialaisten veroisia.
Toivo

Tuo oli mielenkiintoinen tieto Toivo. Nyt viimeistään täytyy kyllä käydä Sysmässä. Laihanen on suurin suosikkini, ja harmittaa kovasti että 100v konsertti meni minulta ohi.

Bassokoneisto oli hieman jäykkätoiminen, en kyllä yhtään ihmettele. Melkoinen määrä pölyä ja muuta roskaa koneistoon kertynyt... Joku fiksu on tiputellut varsiin öljyä. Myöskin kateissa ollut ilmanappi löytyi koneiston sisältä, varsien välistä :D purkua ja putsausta siis tiedossa.

Pyyhi kaikki öljy koneistosta pois, koska se ei sinne kuulu. Huono liikkuvuus johtuu siitä, että öljy on valunut varsia pitkin alas "kampapuihin", joissa on nyt öljyn sekaista likaa jarruttamassa. Pahimmassa
tapauksessa öljy on turvottanut puuta, mutta kuva ei näyttäisi niin pahalta. Kun koneisto on kuivattu,
niin puuosista pitäisi joka raosta vetäistä karhealla neulaviilalla tai santapaperilla varovasti töhnät pois. Kuiva koneisto toimii moitteettomasti kampapuissa, joten ei sinne tarvitse öljyä holvata. Tässäkin bassossa suurin osa koneistosta on tehty alumiinista, messingistä ja puusta, jotka eivät kitise ja kaipaa öljyä. Teräskoneistot on asia erikseen ja niihinkin mahdollisimman minimaalisen vähän öljyä, jos koneisto alkaa ääntelemään. Varsia takaisin laittaessa kannattaa samalla tutkia, että liikkuvatko ne suoraan urissa. Vähänkin väärä varsi liikkuu huonosti. Samalla täytyy katsoa, että akselien vierekkäiset pystytapit eivät ota toisiinsa missään kohtaa yhteen. Kokeilemalla ja tekemällä tähän oppii. Näppäinvarsia ei kannata myöskään sekoittaa keskenään, sillä jokaiselle on oma tarkka paikkansa, johon ne on säädetty.
Toivo

Kiitos Toivolle jälleen asiantuntevista neuvoista :) öljyä on mielestäni käytetty onneksi melko vähän, toivottavasti ei ole pahoin turvonnut. Tämä oljyn tuhoava vaikutus on tullut hyvin ilmi vanhoissa aseissakin... Piippuun ja koneistoon on laitettu reilusti öljyä, joka jo sinällään aiheuttaa toimintahäiriöitä. Lisäksi liika öljy imeytyy puuosiin, joissa aiheuttaa turpoamisen lisäksi hapertumista ja halkeilua.
Koneisto on ilmeisesti joskus purettu, koska bassossa E näppäimen helmi on A näppäimen tilalla. Varret luultavasti vaihtaneet paikkaa. Tuskin itse näppäintä on tuohon päin saatu vaihdettua, ja miksi kukaan tarkoituksella vaihtaisi näppäimen paikkaa.
Tero

Bassokoneisto puhdistettu, ja kasaus aloitettu. Onneksi öljy ei ollut turvottanut kampapuita, santapaperilla ja rätillä sain hyvin puhtaaksi, ja varret liikkuvat nyt mainiosti. Kerääjäkoneiston varsiin oljy ei ollut pahemmin valunut, paineilmalla ja rätillä sain varret sekä koneiston puhtaaksi. Myöskin E näppäin tuli palautettua oikealle paikalleen. Pelkän näppäimen oli joku irroittanut ja laittanut väärään varteen.

Kyllä tämä näyttää hyväkuntoiselta bassokoneistolta ja tulee pelaamaan hyvin.
Toivo

Nyt alkaa olla Laihanen kunnossa, yllättävän tiivis peli tuli vaikken yhtään läppänahkaa vaihtanut. Hyviä materiaaleja on myös sota-aikaan käytetty. Jossainvaiheessa sitten viritys, mutta pitäähän tätä nyt hetki soitella :P

Fiini peli, kyllä tuolla kelpaa soitella!

Johan

Tosi hyvään kuntoon sait Laihasmallin  :) . Hienoa nähdä että näitä vanhoja pelejä osataan kunnostaa ihan asiallisestikin vahinkoa tekemättä , jatka vaansamaa rataa . Soiko Harmonikkasi nyt myös hyvin . Tsemppiä  :P
Mauno  :)

Lainaus käyttäjältä: poikkikulma - 22-10-2016, 05:58:40
Tosi hyvään kuntoon sait Laihasmallin  :) . Hienoa nähdä että näitä vanhoja pelejä osataan kunnostaa ihan asiallisestikin vahinkoa tekemättä , jatka vaansamaa rataa . Soiko Harmonikkasi nyt myös hyvin . Tsemppiä  :P
Mauno  :)

Kyllä tuo huomattavasti paremmin soi, tai oikeastaan se ei soinut juuri mitenkään koska osa kielilaatoista kolisi irrallaan pelin sisällä kun ostin sen... Yhden kielilaatan jouduin bassoon vaihtamaan, oli toinen kielista katkennut D- äänessä korkeimmassa äänikerrassa. Löytyi miljoonalaatikosta sopiva ääni niin vaihdoin koko laatan, ajattelin ettei ole bassossa merkitystä vaikka ei alkuperäinen olekkaan. Näköjään ovat muutenkin jo tehtaalla laittaneet saksalaisia kieliä noiden omien sekaan, diskantin  korkeampiin ääniin. Kahdesta pelistä olen tämän huomannut ja molemmissa oli vahat alkuperäiset.

Hienoa työtä - ihailen, kun joku osaa!

Onko tullut kysymystä: "Paljollaks myyt?"

Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 22-10-2016, 16:01:49
Onko tullut kysymystä: "Paljollaks myyt?"

Ei ole tullut, eikä ole myynnissäkään. Jotkin asiat ei ole rahalla mitattavissa,  tämmöisestä pelistä haaveillut vuosia. Tähänastiset on olleet joko liian kalliita tai huonokuntoisia, toki tässäkin oli paljon työtä. Helpolla en luovu :)

Hei mikä vaihtajapolitiikka tuossa laihasmallissa on? Kouvolan historiikissa laihasmallia esitellään että siinä on 2 vaihtajaa ns. "tangovaihtaja". Meinaako tämä tango homma kumminkin perinteistä 16' 8' 8' 8' yhdistelmää vai pelkkää 16' 8'?
-Tommi

Tango vaihtaja tarkoittaa tuossa 16"+8"suoran(huojumattoman) äänikerran yhdistelmää, nykyään bandoneon nimellä. Ja kahvan takana on kaksi liukuvaihtajaa, joita yhdistelemällä saadaan soimaan 16+8+8+8 ja 8+8+8 sekä 16+8 ja pelkkä16.

Oke kuulostaa paremmalta. Ajattelin että laihasmalleissa on se perinteinen yksi kahva takana josta saa valssiäänet ja tuon Bandoneonin.