Miten kannattaa kiinnittää irronnut selluloidi? Jollain liimalla vai tarttuuko jos kostutan asetonilla sekä selluloidin taustan että alle jäävän alumiinin?
Asetonilla tai erittäin ohuella selluliimalla. Jos haluat liitoskohdan siistiksi, niin pienellä selluloidin suikaleen sulatat siihen halkeaman päälle ja sitten päivän, parin päästä hiot ja kiillotat.
Kiitos neuvosta Viljo! Riittääkö että asetonia vaan sivelee molemmille pinnoille ja sen jälkeen varmaan joku puristin päälle vai pitääkö asetonilla tuljata kauemmin?
Jos pelkällä asetonilla, niin alapuolelle liimattavaan pintaan. Pitää kastella joka kohdasta ja on oltava tosi nopea, sillä asetoni haihtuu nopeasti. Sitten selluloidi pitää painella tiukasti alumiiniin ja pitää vähän aikaa ettei synny ilmataskuja. Samalla asetonia haljenneeseen saumaan, että se sulaa yhteen.
Tässä kohtaa paras puristin on pakkausteippi, joka tulee liimatun kohdan päälle tiukasti. Näin selluloidiin jää aika sileä pinta, eikä se kupruile kuivuessaan. Teippi saa olla päällä pari päivää, ettei tuore selluloidi lähde teipin mukana irti. Teipin poiston jälkeen selluloidi saa kuivaa pinnasta muutaman päivän. Tällä menetelmällä olen itse tehnyt onnistuneita korjauksia, koska puristimia ei pysty laittamaan joka paikkaan.
Toivo
Kiitos neuvoista myös Toivolle!
Jos haluat vain kiinnittää, niin sitten laita asetonia vain alapuolelle. Jos haluat siistin, hiotun ja kiillotetun, sitten asetonia voi laittaa myös päälipuolelle (eli ts. ole tarkka haluatko päästä vähällä työllä vai paljolla työllä.)
Laitoin asetonia alapuolelle ja sen jälkeen puristukseen, hyvin pysyy. Laitoin seuraavana päivänä saumaan selluliimaa ja annoin kuivua ja kovettua ennen hiomista. Lopputulos oli kohtuu hyvä mutta pieni hiuksen ohut jälki jäi. Laitanko lisää selluliimaa vai saako asetonilla korjattua?
Selluliiman käyttöön liittyen toinen kysymys. Rungossa oli pieni painauma ja siitä selluloidipinta rikki. Levitin selluliimaa jotta sain painauman tasaiseksi. Liimaan kuitenkin näkyy jäävän ilmakuplia ja vaikka kuinka hioo niin koko ajan tulee lisää (näkyy tuossa toisessa kuvassa). Saako tämmöisen pinnan asetonilla tasaiseksi vai laitanko ohuempaa selluliimaa vai miten kannattaa jatkaa? Sinänsä tuo ei tässä pelissä haittaa, mökkihaitari kyseessä, mutta tämä on hyvä kohde harjoitella.
Täytyisi tehdä mustasta selluloidista jäykähköä selluloidimaalia sekoittamalla sopivasti asetoniin. Ensin maalattava pinta kastetaan kerran asetonilla, että tartunta on hyvä. Kolot täytyy tietysti puhdistaa hiomapölystä. Voi vaatia useamman maalauksen, koska maalikerros on todella ohut. Jos ei millään onnistu, niin spraymaalia kaupasta purkki. Jotkut niistäkin on niin vahvoja aineita, että maali irroittaa selluloidin alumiinipohjasta. Musta on erityisen haastava paikattava, koska siinä näkyy pienetkin pintavirheet. Joskus ei mitkään temput onnistu, jolloin on ainoa mahdollisuus laittaa selluloidista paikka siihen kohtaan. Siinä tapauksessa on huono kohta leikattava pois alumiinia myöden, ettei paikka jää koholle. Harjoittelemalla näihin paikkaushommiin saa tuntuman. Toivottavasti on halpa haitari, jos kaikesta huolimatta syntyy sekundaa. Kannattaa uhrata aikaa hyvän lopputuloksen saamiseksi. Itse olen lisännyt maalikerroksia vuorokauden välein, kun edellinen kerros on ehtinyt kuivua ja vetäytyä. Silloin näkee paremmin kuopat ja laittaa lisää maalia juuri monttujen kohtaan.
Toivo
Se selluloidiliima mistä puhuin, on siis juurikin selluloidista ja asetonista tehtyä, en vain tiennyt miksi sitä kutsua, liimaksi vai maaliksi. Liima tuli siitä että sillä olen muutaman napin kiinnittänyt. Aika jäykkää mutta kuitenkin juoksevaa. Pitää varmaan ohentaa sitä vielä vähän jotta saa ohuempia kerroksia ja yrittää niin.
Ja on halpa haitari joten siinä mielessä erittäin hyvä harjoittelukohde. Jos ei onnistu niin jää onneksi vaan kosmeettiseksi haitaksi, ei vaikuta soittoon...sekun on huonoa jo ennestään 😉
Selvä juttu!
Toivo
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 22-02-2017, 15:26:34
Asetonilla tai erittäin ohuella selluliimalla. Jos haluat liitoskohdan siistiksi, niin pienellä selluloidin suikaleen sulatat siihen halkeaman päälle ja sitten päivän, parin päästä hiot ja kiillotat.
Palaanpa tähän aiheeseen kun huomasin yhdessä soittimistani halkeaman selluloidissa jota en aiemmin ollut huomannut. Mainitset Viljo tuossa että saa siistin sauman, kun sulattaa päälle pienen selluloidisuikaleen. Miten olet noissa toiminut, suikale halkeaman päälle ja asetonia sen verran päälle että pala sulaa vai sulatatko palan ensin asetonilla liimaksi/tahnaksi?
Onko halkeamaa tai liitoskohtaa mahdollista saada näkymättömäksi? Edellinen korjaus, josta tässä olin kirjoitellut, onnistui hyvin mutta näkymättömiin en sitä saanut.
Nostetaanpa tätä vähän
No siis riippuu siitä halkeamasta.
- Jos se on ihan vain halkeama, mihin ei saa mitään väliin, niin sitten voi joko sulattaa raon umpeen (+hionta + kiillotus). Tästä voi jäädä pieni kuoppa.
- Jos halkeamaan saa mahdutettua palan selluloidia (poikittain), niin asetonilla sulattaa palan kunnolla kiinni. Parempi vähän liikaa asetoonia kuin liian vähän (mutta ihan siis pisaroista puhutaan, ei millilitroista) Sit taas hionta + kiillotus
- Jos halkeama on hyvin hajanainen, niin silloin kannattaa leikata halkeaman ympärille vähän isompi aukko ja taivutella siihen asetoonipala. Saumakohdat jälleen kerran sulatetaan yhteen - muista painella kunnolla kiinni joka kohdasta. Mieluummin vähän sauman yli kuin ihan jämpti. Lopuksi taas hionta ja kiillotus.
Kiitos Viljo. Halkeama on hiushalkeama, eli ei saa mitään väliin, joten noista siis täytyy kokeilla tuota ykkösvaihtoehtoa.
Onko tuhoontuomittu ajatus että terävällä askarteluveitsellä tai dremelillä tekisi halkeaman keskelle pienen uran mihin voisi sulattaa palan selluloidia?
Voi tehdä. Olen myös joissain tapauksissa hionut palan ja kohdealueen liitoskohdat limittäin, jolloin loimukuviointi tullut vähän kivemman näköiseksi, eikä selvärajaiseksi.