Lueskelin 20-luvun Suomen kuvalehtiä ja Kotiliesi lehtiä. Tuli vastaan harmoonin myynti-ilmoitus jossa pinta sanottiin olleen käsitelty selluloidisuihkutuksella, joka on veden ja auringonvalon kestävä.
Onko jollain tarkempaa tietoa tästä maalaustavasta. Varmaan tekniikka sama kuin ruiskumaalauksessa mutta mitä tuo maali on? Selluloidista tehtyä lakkaa?
Eipä ole tarkempaa tietoa. On kyllä myös tehty läpinäkyvää täysin väritöntä selluloidia, joten on kai mahdollista sulattaa ja laimentaa se hyvinkin juoksevaksi, mutta jonkinlaisen pinnan saamiseksi on suihkutettava monta kerrosta. Minulla on pala tällaista levyä, joka on vuosikymmenien aikana muuttunut ruskeansävyiseksi. Näinhän selluloosalakallekin vuosien aikana tapahtuu.
Toivo
Sellulakka minullekin mieleen tuli. Selluloosalakka nimenä on vähän erikoinen, ei kai sillä varsinaisesti selluloosan kanssa ole tekemistä, en tiedä? Muistaakseni sellulakan päälle ei kannata vedellä alkydilakkaa koska se kiehuu kuplille. (Olikohan juuri noin päin?)
Luultavasti kuitenkin tämä sellulakka on hyvä pinnoite. Ai miksikö niin luulen? Koska se on kokolailla "kielletty".
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 24-09-2017, 12:53:48
Sellulakka minullekin mieleen tuli. Selluloosalakka nimenä on vähän erikoinen, ei kai sillä varsinaisesti selluloosan kanssa ole tekemistä, en tiedä? Muistaakseni sellulakan päälle ei kannata vedellä alkydilakkaa koska se kiehuu kuplille. (Olikohan juuri noin päin?)
Luultavasti kuitenkin tämä sellulakka on hyvä pinnoite. Ai miksikö niin luulen? Koska se on kokolailla "kielletty".
Olen käyttänyt takavuosina muutaman matalan purkin selluloosalakkaa ja siinä oli tosiaan väkevät käryt.
Olisiko ollut "DICCO"-merkkistä Tikkurilan valmistamaa lakkaa?
Toivo
Olen käyttänyt sellulakkaa kiinittäessäni uudet koskettimenpinnat, (ilmeisesti akryyliset) , yhteen soittimeen. Pinnat ovat pysynyyt hyvin paikoillaan. Kyseessä oli juuri Dicco nitroselluloosalakka, joka oli Tikkurilan valmiste.
Ennen sellulakan käyttöä kokeilin ensin muutamia eri vaihtoehtoja lähinnä liimoja pinnan kiinittämiseksi puuhun.
Sellulkan selkeä etu oli se, että sitä käytettessä oli riittävästi aikaa sovitella koskettimistoa ennen liitoksen lopullista jämähtämistä.
Olen myös -60 luvan alkumetreillä lakannut kalusteita sellulakalla, kiilloitus tapahtui sitten pulituutitupolla,
pinnasta syntyi loistaa, mutta vettä se ei kestänyt.
Ruiskuttamisesta sellun kanssa en tiedä muuta kuin, että autojen entisöinnin yhteydessä on käytetty sellumaaleja ja mitä ilmeisemmin silloin oli käytössä myös ruisku.
Tarkistin vielä käyttämäni materiaalin, 1/3l purkki on vieläkin hylyssä. Am linkissä on ilmoitettu, että tuotteen valmistus on lopetettu 2012.
https://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/tuotteet/dicco_huonekalulakka_puolihimmea.14346.shtml
Johan
Alla olevassa linkissä tietoa sellumaaleista joita on tarjolla ja käytetään kitaroissa, ehkä sopivat myös harmonikkaan.
Jenkeissä maaleja ilmeisesti vielä saatavana, mutta vaarallisuuden takia eivtä ota laivarahdiksi. Spray maaleja kuulema kuljetetaan, mutta kolikokoko pitää olla hieman suurempi, kertoi velimieheni, joka on metsästänyt kyseistä maalia Fordin, vm 1927, moottorin maalaukseen.
https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss/262-1140381-5202713?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=nitrocellulose+laquer
Saattaa olla, että Landolan jälkeen jääneitä selluja myyvä Erkki Noromies mahdollisesti tietää ja tuntee näitä materiaaleja.
Johan