Pari tuollaista vanhaa saksalaista neliskanttista concertinaakin kertynyt hyllyyn...
Mitä nuo numerot näppäimien (basso & diskantti) vieressä oikein tarkoittavat?
On tavallisia ja sitten noita 1/0 tyylisiä "jakolaskuja" ..
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 09-08-2010, 17:09:16
Pari tuollaista vanhaa saksalaista neliskanttista concertinaakin kertynyt hyllyyn...
Mitä nuo numerot näppäimien (basso & diskantti) vieressä oikein tarkoittavat?
On tavallisia ja sitten noita 1/0 tyylisiä "jakolaskuja" ..
Olen miettinyt ihan samaa, mutta ei ole tullut etsittyä tietoa.
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 09-08-2010, 17:09:16
Pari tuollaista vanhaa saksalaista neliskanttista concertinaakin kertynyt hyllyyn...
Mitä nuo numerot näppäimien (basso & diskantti) vieressä oikein tarkoittavat?
On tavallisia ja sitten noita 1/0 tyylisiä "jakolaskuja" ..
Minulla ei ole concertinaa, mutta tiedän, että ne eivät yleensä ole neliskanttisia, vaan "kuusikanttisia", jos Sinulla on neliskanttinen, niin onkin sitten harvinaisuus tai luultavimmin bandoneon - on sitten arvokaampi soitin?
- Aikoinaan sekä concertina ja bandoneon olivat suosittuja mm. Pelastusarmeijan "soittokuoroissa" - joissain vanhoissa kuvissa olen nähnyt näppäinten numerointia jotain tunnettuja sävelkuvioita varten - siis opetusmielessä.
PS.Kuvista olisi taas paljon apua!
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-08-2010, 19:52:10
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 09-08-2010, 17:09:16
Pari tuollaista vanhaa saksalaista neliskanttista concertinaakin kertynyt hyllyyn...
Mitä nuo numerot näppäimien (basso & diskantti) vieressä oikein tarkoittavat?
On tavallisia ja sitten noita 1/0 tyylisiä "jakolaskuja" ..
Minulla ei ole concertinaa, mutta tiedän, että ne eivät yleensä ole neliskanttisia, vaan "kuusikanttisia", jos Sinulla on neliskanttinen, niin onkin sitten harvinaisuus tai luultavimmin bandoneon - on sitten arvokaampi soitin?
- Aikoinaan sekä concertina ja bandoneon olivat suosittuja mm. Pelastusarmeijan "soittokuoroissa" - joissain vanhoissa kuvissa olen nähnyt näppäinten numerointia jotain tunnettuja sävelkuvioita varten - siis opetusmielessä.
PS.Kuvista olisi taas paljon apua!
Ja siis olikos concertinassa bassopuoli? Mulle oli jäänyt mielikuva että siinä on diskanttia molemmin puolin? Pitääpäs jostain tsekata.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 09-08-2010, 20:45:04
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 09-08-2010, 19:52:10
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 09-08-2010, 17:09:16
Pari tuollaista vanhaa saksalaista neliskanttista concertinaakin kertynyt hyllyyn...
Mitä nuo numerot näppäimien (basso & diskantti) vieressä oikein tarkoittavat?
On tavallisia ja sitten noita 1/0 tyylisiä "jakolaskuja" ..
Minulla ei ole concertinaa, mutta tiedän, että ne eivät yleensä ole neliskanttisia, vaan "kuusikanttisia", jos Sinulla on neliskanttinen, niin onkin sitten harvinaisuus tai luultavimmin bandoneon - on sitten arvokaampi soitin?
- Aikoinaan sekä concertina ja bandoneon olivat suosittuja mm. Pelastusarmeijan "soittokuoroissa" - joissain vanhoissa kuvissa olen nähnyt näppäinten numerointia jotain tunnettuja sävelkuvioita varten - siis opetusmielessä.
PS.Kuvista olisi taas paljon apua!
Ja siis olikos concertinassa bassopuoli? Mulle oli jäänyt mielikuva että siinä on diskanttia molemmin puolin? Pitääpäs jostain tsekata.
Minunkaan mielikuvissani ei concetinamalleissa ole "bassopuolta", on vaan nämä kaksi perustyyppiä, eli diatoninen ja kromaattinen. Instrumentti sinänsä on mielenkiintoinen ja olen monasti ajatellut sellaisen hankkia. Halvimmat Kiinassa tai Intiassa tehdyt viritykset maksavat vain 200+ tai jotain verkkokaupoissa. Kalliimmat sitten, oliko "Whethestone"??? jo tuhansia. Concertina.net on sivusto, josta tietoa saa.
- En nyt ole jaksanut tähän "hätään" tietoa "impata", jokunen vuos sitten olin kovastikin kiinnostunut.
Yksi merkitön "laatikko" on näppäimistöltään ihan diatoninen kaksirivinen. Siinä on bassopuoli, perusbassot ja soinnut. Diskanttipuolella on kahdessa rivissä napit. Näissä ei ole numeroita...
Olisiko tämä siis bandoneon?
Toinen on merkiltään Concertina. Ihan sama peli on gallerian kuvassa.
http://vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Concertinat/Saksalaismalliset_concertinat&spgmPic=0&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic Tässä on numerointi, molemmilla puolilla. Olen kyllä kuulevinani jonkinlaisia intervalleja "bassopuolen" napeista, vaikkei niistä nyt varsinaisia sointuja tulekaan.
Nuo "murtolukunumerot" on pääsääntöisesti reunoilla, hieman samaan tapaan kuin tuossa 2,5-rivisessä ne rivien ekat ja viimeiset napit oli kvintin välein sävelet, kun normaaleissa oli se sävelaskel.
Sitten on vielä yksi Joseph Wiesner, mutta siitä on mulla kielipenkkejä asentamatta paikoilleen. Tässäkin on numerot. Täytyypä tutkia noi penkit tarkemmin.
Kaikki ovat näitä neliskanttisia, satavuotisia saksalaisia.
Lataan tähän kuvan tuosta mun pelistä.
Tuolla http://www.accordions.com/index/how/cnt/how_cnt.shtml#bandoneonon ainakin kuvia. Saksalainen Chemnitzin concertina on tosiaan neliskanttinen, ja bandoneon ulkonäöltään aika samanlainen, ilmeisesti enemmän painikkeita.
Kaksirivisen kanssa bandoneonilla ei ole mitään tekemistä tietääkseni.
Edit: Ja noissa Chemnitzin peleissä tosiaan onkin diskantti ja bassopuoli! http://www.newulmpolka.com/lorens/index.html
Ja kun tuolta katsoo niitä näppäinkaavioita niin niissä on kanssa tuommoisia "murtolukuja". Näppäimistö on selitettykin, mutta ei se siitäkään oikein selviä. LÄhinnä tulee mielikuva että näppäimet on numeroitu ja osa numeroista vain on tuommoisia 2/3 -tyyppisiä, ilman sen kummempaa logiikkaa?
Niin yleisemmin concertinoista mulla on mielikuva että pelkkä diskantti ja peräkkäiset sävelet voivat olla eri puolilla soitinta. Ja niinhän niissä onkin http://www.concertina.info/tina.faq/images/finger6.htm
No yksi noista laatikoista on kuin kaksirivinen concertinan kuorissa, tulee soinnutkin. No, siinä ei numeroita, joissa tässä oli kyse.
Kävin äsken tallissa vielä tsekkaamassa tuota concertinaa.
Diskanttipuolen numerointi oli tämännäköinen:
2/0 1/0 1 2 3 4 0
4/0 3/0 5 6 7 8 9 15
6/0 5/0 10 11 12 13 14
- kahva -
http://www.newulmpolka.com/lorens/trebkeys.html täältä löytyy vastaavat numerot, tosin tässä on muutama näppäin enemmän. Tuosta 0-näppäimestä tulee perussävel.
bassopuoli ei sisältänyt sointuja. Mua sekoitti se, että siellä soi yksi ääni koko ajan...
Nämä oli numeroitu näin:
1 2 3 4 0
5 6 7 8 9 1/0
10 11 12 13 14
Vastaavat löytyy myös http://www.newulmpolka.com/lorens/basssmal.html
Tuossa isommassa on neljäs "apurivi". Tässä sivulla on kerrottu, kuinka siis soinnut otetaan painamalla tietty näppäinyhdistelmä.
Täytyy selvittää kun ehtii noi sävellajit.
Concertinan iästä ei ole tietoa. Laukussa oli tämä lappu, josta voisi päätellä, että Bässlerin veljesten yhteisbisnes on kuivunut kokoon jossain vaiheessa ja vain Robert jatkanut isä Ernstin vuonna 1860 perustamassa putiikissa...
Pistetään nyt parit kuvat.
Tämä lienee ollut jollakin virittelijällä jo auki ennen mua..
Kielipenkit on järjestetty näin..
Tässä on bassopuoli päältä ja sisältä siitä "2-rivisestä" concertinasta, jonka tuossa aiemmin mainitsin. Tästä ei ole löytynyt lainkaan merkintöjä valmistajasta.
Toimii vastaavasti kuin diatoniset kaksiriviset.
Lieneeköhän tämä jokin fuusio- / koemalli ?? tai sitten joku on halunnut kokeilla rakentaa tämmöisen,
ja sitten sama diskanttipuolelta tarkasteltuna.
Tiedä mikä tämäkin sitten ihan oikeasti lienee, mutta voisi olla vaikka jenkkiläisittäin squeezebox eli puristelulaatikko ;D.
Kaikissa näissä tupaa olemaan samaa vikaa, ettei napit tahdo pysyä kiinni ja osa on jo matkalla hävinnytkin. Tuo kaikukopan pieni koko antaa näille erikoisen, hieman posetiivimaisen soundin.
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 10-08-2010, 00:29:29
ja sitten sama diskanttipuolelta tarkasteltuna.
Tiedä mikä tämäkin sitten ihan oikeasti lienee, mutta voisi olla vaikka jenkkiläisittäin squeezebox eli puristelulaatikko ;D.
Kaikissa näissä tupaa olemaan samaa vikaa, ettei napit tahdo pysyä kiinni ja osa on jo matkalla hävinnytkin. Tuo kaikukopan pieni koko antaa näille erikoisen, hieman posetiivimaisen soundin.
Nythän menikin mielenkiintoiseksi. Tutkitaankos?
Kyllähän sitä joku kategoria pitää joka pelille olla. ;)
Tämä 2-rivisyysajatus on ihan mun heikolla tietämyksellä tehty oletus.
Mistähän tietoa löytyisi?
Olen tämän näppäimet joskus selvittänyt pianon kanssa.
Ne menevät näin (veto/työntö):
as/Bb h/g d/c f/e a/g c/h d/e f/g a/c h/e
es/cis fis/d a/g c/h e/d fis/g a/h c/d e/g fis/h a/d
- kahva -
Olettaisin siis kyseessä olevan C/G - vireinen. Vire oli kitaranvirittimellä A=438.
Saakos siitä mitään vinkkiä?
Bassopuoli oli seuraava (veto/työntö, soinnut kapiteeleilla)
f/f F/F a/e Hm/E
g/c G/C d/g D/G
Vire ei kaikilla kielillä ole ihan paras, joten jotkut äänet saattavat olla siis pois vireestä.
Numeroinnnista en pysty sanomaan mitään, mutta osoitteesta
WWW.concertina.net/ms_finger_layouts.html
löytyy parille eri viritysvaihtoehdolle näppäimistökaaviot näppärässä muodossa, joten sinne kanattaa mennä kurkkimaan.
Kauhiasti ehditte kirjoittaa lyhyessä ajassa!
Tuo kolmirivinen concertina on peruja bandoneonin syntyajoilta. Samaan aikaan kun läntisessä Saksassa markkinoitiin Bandoneon-sanalla tuota soitinta, vastarinta oli concertina tai konsertina -nimillä markkinoiminen. Täysin samat soittimet olivat kyseessä (näppäinjärjestyksen erot, en muista)
Meidän tuntema kuusikulmainen concertina on englantilaista perua.
http://www.vapaalehdykka.net/?k=soittimet/concertinat/concertina&sivu=historia
Sen sijaan Yhdysvaltojen keskilännessä nimen omaan tätä chemnitzeriä kutsutaan concertinaksi. Tästä vähän juttua myös bandoneonin historiasta:
http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=soittimet/concertinat/bandoneon&sivu=historia
Olen törmännyt myös näihin kaksirivisiin bandoneonin ja concertinan näköisiin soittimiin. Niitä tehdään yhä. Sen sijaan en tiedä soittimelle nimitystä.
Lainaus käyttäjältä: Johan - 10-08-2010, 07:53:28
Numeroinnnista en pysty sanomaan mitään, mutta osoitteesta
WWW.concertina.net/ms_finger_layouts.html
löytyy parille eri viritysvaihtoehdolle näppäimistökaaviot näppärässä muodossa, joten sinne kanattaa mennä kurkkimaan.
Nämä on niitä englantilaisia, ilmeisen eri pelejä.
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 10-08-2010, 00:58:10
Kyllähän sitä joku kategoria pitää joka pelille olla. ;)
Tämä 2-rivisyysajatus on ihan mun heikolla tietämyksellä tehty oletus.
Mistähän tietoa löytyisi?
Vähän juostenkustuna ajatus: hallussasi saattaa olla "collectors item", joten älä lähde sitä sorkkimaan omin neuvoin tai ysm. Netistä löytyy suomalaisten bandoneon-soittajien sivusto - en sitä muista, ei ole kirjainmerkeissäni - olisko jokin Sibiksen kautta löytyvä sivu - löydät sen varmaan, jos näet vaivan. Uskon, että "alan miehet" ovat kovastikin kiinnostuneet instrumenteistasi, vaikkeivat olisikaan pyhdasoppisia "Arnoldeja".
Minusta tuo kuva ei esitä sitä mitä concertinalla nykyään tarkoitetaan. Tekstissä, jonka Viljo pyysi kääntämään saksan kielestä suomen kielelle on maininta concertina nimisestä soittimesta, (jonka joku pyysi ostamaan itselleen) ja tuo voi olla sellainen soitin mitä Saksassa vanhaan aikaan nimitettiin concertinaksi. Näyttää minusta enemmänkin bandoneonilta...
Lainaus käyttäjältä: risto - 13-08-2010, 22:57:07
Minusta tuo kuva ei esitä sitä mitä concertinalla nykyään tarkoitetaan. Tekstissä, jonka Viljo pyysi kääntämään saksan kielestä suomen kielelle on maininta concertina nimisestä soittimesta, (jonka joku pyysi ostamaan itselleen) ja tuo voi olla sellainen soitin mitä Saksassa vanhaan aikaan nimitettiin concertinaksi. Näyttää minusta enemmänkin bandoneonilta...
Komppaan!
Voisiko tämä "2-rivinen" olla sitten melodeon? Sellaiseen määritelmään törmäsin englantilaisella bandoneon sivustolla.. no, iloisesti tuntuvat olevan sekaisin soitinmallit. ;D
Enpä ole tuota modaamassa, ehkä nuo puuttuvat nappulat koitan värkätä, että pääsee soittamaan.
Toi Concertina - Bässlerin tekemä on sitten varmaan sellainen chemnitzer...
Kuuklasin vähän tuota laukussa olevaa paikkakuntaa - Augustusburg bei Grünberg - sehän sijaitsee juuri Chemnitzin naapurissa, joten luulisi Ernstin kopioineen naapurikaupungin tyyppiä.
Italialaiselta sivulta löysin kuvan http://www.beltrami-fisarmoniche.it/collezioni.php?id2=1 isä-Ernstin tekemästä mallista (1890-95).
Onko näppäinten numeroille edelleenkään mitään logiikkaa ? ::)
Concertina sanana on ollut ennen vanhaan aika venyvä käsite, sillä minulla on Pietro Frosinin soittamia Victor-levyjä vuodelta 1909, jossa hänen ilmoitetaan soittavan concertinaa. Kuitenkin hän soittaa selvästi kromaattista harmonikkaa, joka taisi tuossa vaiheessa olla vielä 3-rivinen,
sillä romopianoa hän alkoi soittaa 1920-luvun puolivälistä. Tässä on kuvakin, koska täällä ei
uskota minun antamia tietoja.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 15-08-2010, 10:16:20
Tässä on kuvakin, koska täällä ei uskota minun antamia tietoja.
Jos minua tarkoitat, niin jossain asiassa on oltu asiat ristissä, mutta ei se mikään sääntö ole. Tässä concertina-jutussa olen ihan samalla kannalla, nimikkeen alla näyttää kulkeneen monenlaista soitinta, ja edelleenkin jos maailmanlaajuisesti katsotaan.
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 15-08-2010, 00:20:30
Voisiko tämä "2-rivinen" olla sitten melodeon? Sellaiseen määritelmään törmäsin englantilaisella bandoneon sivustolla.. no, iloisesti tuntuvat olevan sekaisin soitinmallit. ;D
Eikös melodeon ole englanninkielinen yleisnimitys vähärivisille, niin länsimaisen systeemin mukaisille yksi- ja kaksirivisille. Risto ja Armando, korjatkaa jos on tarve.
Oliko tuosta sinun "2-rivisestä" kuvaa? Jos se on muuten samanlainen kuin nuo Chemnitzerit, niin kenties se sitten on vain semmoisen variantti. Tuntuu siltä, että alkuaikoina näitä haitarintapaisia tehtiin jos jonkinlaisia, kunnes tietyt mallit vakiintuivat. Ja niinhän se on muissakin soittimissa ja vähän kaikessa muussakin.
[/quote]
Eikös melodeon ole englanninkielinen yleisnimitys vähärivisille, niin länsimaisen systeemin mukaisille yksi- ja kaksirivisille. Risto ja Armando, korjatkaa jos on tarve.
Oliko tuosta sinun "2-rivisestä" kuvaa? Jos se on muuten samanlainen kuin nuo Chemnitzerit, niin kenties se sitten on vain semmoisen variantti. Tuntuu siltä, että alkuaikoina näitä haitarintapaisia tehtiin jos jonkinlaisia, kunnes tietyt mallit vakiintuivat. Ja niinhän se on muissakin soittimissa ja vähän kaikessa muussakin.
[/quote]
Kuvia on vastauksissa #10 ja #11. Kaksirivisen näppäimistö, mutta Chemnitzer-concertinan kuoressa.
Englanninkieliset nimikkeet ovat sotkeneet asioita sen biljoonan kerran... ;D
Lainaus käyttäjältä: rm_wispila - 17-08-2010, 23:37:21
Kuvia on vastauksissa #10 ja #11. Kaksirivisen näppäimistö, mutta Chemnitzer-concertinan kuoressa.
Joo, nyt alan tajuta, ja että se tosiaan noudattaa kaksirivisen sormitusta. Sitten se on joku jokin muinainen kokeilu, tai jonkun jälkeenpäin teettämä viritys. Ellei nyt joku sitten tule ja sano että noitahan on valmistettu satatuhatta ja ne ovat edelleenkin Bulvanian kansallissoittimia.
Hei!
Sattumalta tiedän noista vempaimista aikalailla, joten tässä jokunen vinkki:
1.
Numerointi näppäimien vieressä on tarkoitettu ns. tabulatuurisoittajia varten. Eli soittajat voivat opetella teoksia, vaikka eivät osaisi nuottejakaan, kunhan seurailevat nuoteissa (joko tabulatuurinuoteissa tai tavallisien nuottien yhteydessä) olevia merkkejä. Sitä en tiedä, onko eri valmistajilla ja/tai eri aikakausina erilaiset merkintätävät? Luultavasti on - eli aika hankala juttu.
2.
Itselläni oli aiemmin käsitys, että 6- tai 8- tai 12- kulmaiset englantilaiset, irlantilaiset ja amerikkalaiset soittimet olisivat concertina-nimisiä ja saksalaiset 4- ja 6- kulmaiset konzertina-nimisiä. Nimitys riippuukin kielialueesta, eli saksalainen diatoninen 6-kulmainen (= angloconcertina) on concertina, kun siitä puhutaan englanninkielisellä kielialueella ja konzertina, kun siitä puhutaan saksankielisellä kielialueella.
3.
Concertinoja on useita eri tyyppejä. Tässä tavallisimpia:
-
anglo-concertina
tavallisimmin 2 -3 -rivinen diatoninen (= vaihtoääninen) 6-kulmainen usein 1-2 äänikertainen soitin.
-
english concertina
samaääninen (= vetäen ja työntäen sama ääni) "4-rivinen" 4-, 6-, 8- tai 12-kulmainen soitin. Järjestelmässä ns. valkoiset koskettimet sekoitettu vuorotellen vasemman ja oikean käden puolelle, mustat koskettimet sitten sinne sekaan. Tavallisimmin 1-äänikertainen.
-
duet concertina
samaääninen, tavallisimmin 6- tai 8-kulmainen 1-äänikertainen soitin, joka näistä vempaimista eniten muistuttaa ominaisuuksiltaan melodiabassoharmonikkaa. Järjestelmä(t) eivät kuitenkaan muistuta oikeastaan ollenkaan meidän kromaattista järjestelmäämme, vaan on sekoitettu toisella tavalla.
-
Chemnizer-concertina (itselläni on muuten myytävänä aito tällainen 1000 EURolla) muistuttaa ulkoisesti suuresti bandoneonia. Järjestelmäkin on hyvin lähellä diatonisen bandoneonin järjestelmää, vaikkakaan ei kuitenkaan sama. Omassa soittimessani on 2-äk. ns. valssiäänikerta eli soundi ei sitten ole mitään sukua bandoneonille. Saman oloisia konzertina-soittimia on useita ja näillä malleilla saattaa olla joku oma nimikin. Itse olen tavannut 4 tai 5 erityyppistä konzertina-soitinta Suomessa. Yksi niistä oli ääneltään bandoneon, vaikka soittimessa lukikin konzertina - eli ollaan aika mielenkiintoisella alueella, josta voisi väitellä ja kirjoittaa pitkäänkin.
-
Joku tällä palstalla kirjoitti 2-rivisestä concertinasta, jossa olisi 2-rivisen harmonikan basso. kyseinen soitin on nimeltään Bandonka. Itselläni on jossain vanha saksalainen oppikirja tällaista soitinta varten, mutta en juuri nyt löytänyt sitä, vaikka haeskelin. "Jos määritelmä nimestä menisi soundin mukaan ja soittimessa olisikin valssiäänikerta, niin olisiko nimi Condonka?" Joka tapauksessa uskoisin, että kyseessä on ainakin Suomessa suhtkoht harvinaisesta soittimesta. ;)
T: Periskooppi 040-5584588