Surffailin Tampereen musiikin käytettyjen listalla ja tömäsin siellä otsikon merkkisen pelin kohdalla tekstiin "Aito Italailanen harmonikka...".
Olen ollut siinä käsityksessä, että ko merkki on aitoakin aidompi Itäsaksalainen.
Onko jollakin tietoa, onko merkkiä/mallia tehty alihankintana Italiassa, vai onko kysymyksessä vain markkinointikikka?
Toi soitin on vähän hassu. Ymmärtääkseni Firotti ja Solo on samalta valmistajalta, mutta varmuutta en oikeen ole saanut. Pitäisi nähdä sisuskalut. Minulle eräs kauppias - ei Tampereelta - sanoi muistaakseni, että on italialainen soitin.
http://www.vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Sekalaiset/Italialaisia%20haitareita&spgmPic=26&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm&lang=fi#pic
Hahahaa!! :D Ei voi ola totta!!! Puhutte nyt harmonikasta jonka juuri ostin :DD ja juu,kyllä se saksalainen on,myyjä sanoo et netissä on virhe ;)
Saatko laitettua kuvia kielipenkeistä ja mahd. bassokoneistosta?
En tällähetkellä,ensi viikolla yritän :),nyt on sen verran menoa etten ehdi. :-\
Lainaus käyttäjältä: Urkuhaitari - 19-02-2011, 00:25:19
Hahahaa!! :D Ei voi ola totta!!! Puhutte nyt harmonikasta jonka juuri ostin :DD ja juu,kyllä se saksalainen on,myyjä sanoo et netissä on virhe ;)
Olen ollut vahvasti tuon saksalaisuuden kannalla sillä muistan lukeneeni joksus siitä jostakin julkaisusta. Minulla on pieni Firotti lastenlapsia varten, ja olen lisäksi korjannut yhden sellaisen, joten käsitys ko. merkin alkuperästä on em. perusteella muodostunut.
Onnea uudelle pelillesi!
Kiitosta vaan :)
Huomasin tossa Firotin kyljessä laatan jossa lukee "Made in German Democratic Republic" eli Itä-Saksalainenhan tuo on!!! ;) Mutta yllättävän hyvin pystyy soittamaa,vaikka huollettavaa olisi melkolailla!! Ja vireessäkin on!! :O
Firoteissa oli ainakin vielä 1950-luvulla Dixin kielet, joita suomalaisetkin harmonikkatehtaat käyttivät 1930-luvulla. Myöhemmin lienee laatu laskenut, koska osa Firoteista on erittäin ras-
kaita soittaa. Ainakin ne kaksi, joita olen päässyt kokeilemaan.
Toivo
Korjailen tuon tiedon galleriaan vaikka sunnuntaina. Huomenna olen Raahessa retkeilemässä koko päivän. Eli metsään käy tie.
Siellä on aika isot varastot noita dix-kieliä, sillä se tehdashan ymmärtääkseni pommitettiin matalaksi sodan aikana, eikä sitä enää uudestaan rakennettu. Dix-mitoilla olevia kieliä kyllä valmisetaan yhä Itävallassa...
Oikeassa olet,Toivo,tätä peliä on hieman raskas soittaa mutta ei se nyt mitenkään älyttömän raskas ole. Yllättävän hyvin tällä pärjää :)
Korjattu galleriaan.
Minulla on myös yksi Firotti Eroica haitari. Minusta ne kaikki DDR:n haitarit olivat yksiä ja samoja sitten 50-luvun jälkeen, kun tehtaat valtiollistettiin ja aloitettiin massatuotanto. Samoja vehkeitä olipa sitten Firotti, Weltmeister, Royal Standard, Barcarole, Horch, jne. Lienee nimi laitettu sen mukaan kuka on ollut maahantuoja/jälleenmyyjä.
Eivätkä ole kummoisia soittimia, kun avaa sisältä. Ei ole mitään tekemistä italialaisten soittimien kanssa. Omanikin oli – ja on edelleen – päältäpäin siisti. Ostettuani avasin soittimen ja käytännössä kaikki kielet tippuivat käsiin. Siinä soittimessa on kyllä kaikki rakenteet yksinkertaistettu huippuunsa. Ja ne ihmeen muovinpalat oli jo tippunut ajat sitten. Liekö tehtaalta asiakkaalle pysyneet kasassa.
Mietin mitä tekisin. Kunnostus maksaisi ainakin soittimen arvon ja p...aa ei viitsi kenellekään edes ilman antaa, joten tein sitten sen Toivon, Viljon ja kaikkien muidenkin alan ammattilaisten tai asiaa tuntevien pelkäämän kauhutyön. Ei muuta kuin kuumaliima käteen ja kielet kiinni. Kontaktiliimalla ne muovinpalat nahkaan kiinni jne. Mutta sehän alkoi soida – no, ei ehkä ihan vireessä, mutta nyt se on autotallisoittimena. Soittelen vaikka vesisateessa väärää vitosta.
Tässä tapauksessa kaikki konstit ovat sallittuja, koska näitä pelejähän riittää ja tuskin kukaan
näitä keräilymielessä muutenkaan huolii. Antaa palaa vaan.Näillä on hyvä tehdä tutkimusta
ja kokeiluja.
Toivo