Tämän aiheen puitteissa vaihdetaan Roland FR-18 harmonikkaan liittyvää tietoa, kokemuksia ja mielipiteitä.
Katso esite: http://roland.fi/products/productdetails.aspx?p=931&c=688
Englanninkielisen käsikirjan voi ladata:
http://www.roland.com/products/en/_support/om.cfm?PRODUCT=FR-18D&iRcId=59684225&dsp=1
Näppäimistön muutosohjelman lataus: http://www.rolandus.com/support/downloads_updates/eula.php?FileName=fr18d_tabmk_v100.zip
Noita näppäinkaavioita voi helposti muuttaa Rolandin TablatureMaker.JAR - ohjelmalla.
Tuo TablatureMaker.JAR on suorittavaa JAVA - ohjelmakoodia. Jos koneessasi on asennettuna Nokia Ovi Suite niin se on riistänyt .JAR tiedostot JAVAlta.
Jos käytössäsi on kone , jossa ei ole Ovi Suitea niin käytä sitä TablatureMaker' in kanssa.
Jos TablatureMaker.JAR ei toimi voit ladata ja suorittaa pienen ohjelman nimeltä JARFIX:
Latausosoite. http://www.softpedia.com/get/Others/Miscellaneous/Jarfix.shtml
Se palauttaa .JAR -tyyppisten tiedostojen kytkennän JAVAlle.
Huomaa, että jos suoritat JARFIXin koneessa, jossa on OVI Suite niin suorituksen jälkeen voi olla tarpeen asentaa Ovi Suite uudestaan, jos sen kanssa tulee ongelmia.
Toivottavasti Roland muuttaa tuon TablatureMaker.JAR -muodon EXE- muodoksi niin saadaan se toimimaan samassa koneessa Ovi Suite kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Raspi - 01-03-2011, 18:02:50
Toivottavasti Roland muuttaa tuon TablatureMaker.JAR -muodon EXE- muodoksi niin saadaan se toimimaan samassa koneessa Ovi Suite kanssa.
No, tästä voi olla monta mieltä. Jar pitäisi toimia myös esim. Macissä ja Linuxissa, ellei sitten itse ohjelma sisällä jotain muuta windows-spesifistä. Exe:t toimivat vain windowsissa.
Pystyiköhän tuon jar:rin wrappayksen exe:ksi tekemään itsekin? Kysehän on vain siitä että java-ympäristö ja ajettava jar-paketti kootaan yhdeksi ajettavaksi ohjelmaksi. Veikkaisin että sen pystyy tekemään, kaikki tarvittava on jarrin sisällä.
Mutta mentiinpäs kauas itse asiasta. Itseäni kiinnostaisi tuo peli, mutta vain jos saisin ohjelmoitua siitä soittokelpoisen karmoskan. Siinä tulee vastaan sekin, että karmoskan basso on 2 x 8-nappulaista riviä plus rivi ylimääräinen rivi perusbassoja. Tuon ylimääräisen perusbassorivin voisi jättää pois, ja siirtää osan perusbasso-sointu -pareista Rolandin kolmannelle riville. Luulen että siitä tulisi ihan toimiva yhdistelmä. Samalla saisi pari sointua jotka aidolla karmoskalla täytyy vähän feikata.
Edit: Onpas kumma nimi tuo TablatureMaker. Siitä tulisi kyllä mieleen jokin kitaristien "nuotinnus"-ohjelma. Vai käytetäänkö tuota tablature-sanaa jossakin näppäinhaitarin näppäimistöstä?
Kun joku nyt aloitti aiheesta uuden ketjun, niin siirränpä toisesta topikista tänne mitä haitarista eilen kirjoittelin.
Tässä pari näytettä Rolandin FR-18 vähärivisestä, ei ihan paha:
NAMM näyttelystä:
http://www.youtube.com/watch?v=xQwog_M5XFw&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=NDxk4haseTU
Englannista:
http://www.youtube.com/watch?v=mbQ1T1gPGN4
Tästä Rolandista saa ohjelmoitua Garmoshkan tai minkä tahansa harmonikan, joka jotenkin istuu noihin näppäinmääriin. Tiedossani on, että ainakin seuraavat sillä onnistuu ja on tehtykin:
1.
perinteinen suomalainen 2-rivinen
-sekä tasa- että ristibasso. Jälkimmäisestä täytyy mainita, että koska vekottimen bassoissa ei ole kallistuskulmaa, soittotuntuma ristibassoilla ei ole ihan yhtä ergonominen kuin oikealla ristibassolla, mutta soittaminen on kuitenkin mahdollista.
2.
kromaattinen näppäinharmonikka (3-rivinen)
- nyt on valmiina ns. suomalainen järjestelmä, mutta muutkin (bajan, eurooppalainen) onnistuvat.
- bassossa rajoitettu määrä näppäimiä, mutta duurit ja mollit 6:n eri äänen kohdalla onnistuu ja itse voi luoda lisää.
3.
pianoharmonikka näppäimin toteutettuna. Kuullostaa mielenkiintoiselta, ja tällaisia pelejä on maailmalla ollut ja on edelleenkin.
4.
1-rivinen (saa 3 kpl 1-rivisiä rinnakkain).
5.
3-rivinen diatoninen.
Kaikki puolitoistariviset + ym. järjestelmät ja itsekeksitytkin onnistuu peliin ohjelmoimaan, joten "Pelle-Pelottomat" vain asialle.
Jos Hra Töyrylä onnistuisi lähettämään digitaalisessa muodossa tälle palstalle tai Raspille (siis valokuva näppäinjärjestelmästä - mielellään äänenkorkeuksien kera = nuotti tms.) Garmoshkasta, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Garmoshka-Hromkaa, niin olettaisin, ettei aikaakaan ja tuo järjestelmä onkin jo istutettu tähän Rolandiin.
Mainittakoon, että transponointi onnistuu muistaakseni 2:lla napilla toimien, eli valitaan transponointitila ja sitten vain komentonäppäimellä -> mihin suuntaan, ja siellä jo ollaan. Jos siis sattuisi tarvitsemaan Hromkaa eri vireisinä versioina, niin luulisin, että tällä se onnistuu aikalailla kivuttomasti.
Olen kerran kokeillut em. peliä, joka on ääniltään ja soittotuntumaltaan oikein hyvä, mutta aivan erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee eritoten tämä muokattavuus.
Tablaturet eli näppäinkaaviot (?):
Laitoin tuonne nettiin hallussani olevan kaaviotiedoston RDKC1.XML ja sen sisältämän 12 kaavion (tab) kuvat. Nimettömät ovat vielä Rolandin tehtaalta tulleita kaavioita.
https://docs.google.com/leaf?id=0B__5l6mrY5JvMjRmYTY0ZmYtODJiYi00MGE3LThlZTgtYjQzYjE1NjdjNGUy&hl=en
Tehkää download, katsokaa ja kokeilkaa. Ja ladatkaa se Tablaturemaker, sen käyttö on hyvin yksinkertaista. Otan mielelläni vastaan esim venäläisiä tms. kaavioita. Mieluiten kuvina.
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 02-03-2011, 09:41:01
Jos Hra Töyrylä onnistuisi lähettämään digitaalisessa muodossa tälle palstalle tai Raspille (siis valokuva näppäinjärjestelmästä - mielellään äänenkorkeuksien kera = nuotti tms.) Garmoshkasta, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Garmoshka-Hromkaa, niin olettaisin, ettei aikaakaan ja tuo järjestelmä onkin jo istutettu tähän Rolandiin.
Postasin eilen jo noita tietoja toiseen ketjuun, mutta laitan tähän myös ja vähän siistityssä muodossa.
Diskantti menee näin http://htoyryla.dyndns.org/music/IMG_2614.JPG , jos sävellaji on C/Am.
Bassot mä laittaisin näin (soveltaen)
(palkeen puoli)
a A7 d D7 h H7
d Dm a Am e E7
f F c C g G7
jossa pienet kirjaimet perusbassoja ja isot sointuja. Tuossa on käytännössä kahden rivin päästä siirretty nuo vähiten käytetyt toisen asteen soinnt tuonne ylimmälle riville ja sitten olen laittanut tuon A7 sinne, kun sitä tulee tarvittua, ja karmoskasta löytyy tuosta kohtaa A ja G joilla sen A7:n saa feikattua.
Tuossa siis edelleen C/Am-vire.
Ja samat äänet palkeen suunnasta riippumatta.
Kiinnostaisi päästä kokeilemaan jos tuo onnistuu. Ja tiedän toisenkin joka olisi mahdollisesti hankkimassa jos tuo toimii käytännössä. Kyllä näen itsekin että manuaalin perusteella tuo onnistuu, mutta että miltä se tuntuu soittaa, varsinkin tuo bassopuoli isoinen näppäimineen.
Joo, ja hromkahan tuo on, mutta eipä sitä hromka-sanaa näe Venäjälläkään kuin sellaisissa yhteyksissä missä nimenomaan käsitellään hromkaa yhdessä muiden garmon-mallien kanssa. Ja vironkielessä sana karmoska tarkoittaa nimenomaan tuota josta Periskooppi korostaa että se on hromka, joten eiköhän se suomeksikin voisi olla. Niitä muita on täällä sen verran vähän.
Edit: täsmensin tuon vironkieltä koskevan kohdan, viroksi siis sanotaan karmoska. Sopii minusta mainiosti suomenkieleenkin.
Niin vielä. Minullahan ei siis ole tuota peliä, eikä tulekaan ellen jotenkin pääse testamaan sen toimivuutta karmoskana. Muuta syytä hankkia tuommoista ei minulla ole, vaikka sitten voisikin olla kiva kokeilla miltä nämä länsimaiset systeemit tuntuvat. Osaisin kyllä tehdä nuo kaaviot, myös suoraan xml-tiedostoon. Näyttää muuten hyvin selväpiirteiseltä tuo xml:n käyttö tuossa. Pitäisi vain päätellä numeroiden vastaavuus nuotteihin.
Lainaus käyttäjältä: Raspi - 02-03-2011, 10:33:50
Otan mielelläni vastaan esim venäläisiä tms. kaavioita. Mieluiten kuvina.
Minkäslaisena kuvana sen bassopuolen pitäisi olla? Tuossa on kuva alkuperäisestä systeemistä http://htoyryla.dyndns.org/music/IMG_2615.JPG mutta sehän ei tässä käy. Siksi laitoin tuon oman ehdotukseni (jonka mukaan uskoisin pystyväni soittamaan samantien, ellei sitten näppäinten koko hämää käden siirtelyä).
.JAR- ohjelmakoodi toimii kaikissa koneissa, jossa on JAVA runtime (JRE). Roland FR-18 TablatureMaker vaaatii toimiakseen JAVA JRE:n tai JAVA SE:n versio 6.0 tai uudemman.
Näyttää siltä, että niin kauan kuin Nokia Ovi Suite tms. muuttaa tuon .JAR - kytkennän pois JAVAlta niin Rolandin pitäisi ilmeisesti toimittaa tuo TablatureMaker käyttäjille sekä .JAR että .EXE muodossa. Onneksi mulla on vanha nokialainen kännykkä, jonka kanssa pärjään PC Suite:lla ts. poistin OVi Suiten tästä koneesta. Ja suoritin tuon JARFIX-ohjelman.
re: htoyryla
Tutkailen noita harmoskan kuvia hetken aikaa. Oletko menossa harmonikka risteilylle. Siellä on FR-18 kokeiltavana ja myös nuo suomalaiset kaaviot.
En ole tulossa risteilylle.
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 02-03-2011, 09:41:01
kromaattinen näppäinharmonikka (3-rivinen)
- nyt on valmiina ns. suomalainen järjestelmä, mutta muutkin (bajan, eurooppalainen) onnistuvat.
- bassossa rajoitettu määrä näppäimiä, mutta duurit ja mollit 6:n eri äänen kohdalla onnistuu ja itse voi luoda lisää.
Tämähän on mielenkiintoinen, voisi olla 3-rivinen kromaattinen diskantti ja karmoskan bassot niin että sävellajin vaihto vaihtaisi basson soinnut (muttei välttämättä diskanttia --ehkä?) haluttuun sävellajiin.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 02-03-2011, 10:40:13
Diskantti menee näin http://htoyryla.dyndns.org/music/IMG_2614.JPG , jos sävellaji on C/Am.
Tästä diskanttikaaviosta löytyi virhe. Keskimmäisen oktaavin f on nuoteissa g (mutta nuotin nimi Fa oikein). Virhe on alkuperäisessä kuvassa Londonovin oppikirjassa.
Juutuubista löytyy jo muutamia esityksiä. Tässä Rolandin oma demo, josta saa aika hyvän käsityksen miten sitä voi muunnella nappuloita painamalla.
Esim tuo KEY -nappula , jolla voi vaihtaa sävellajia (1-12) tai Tablature- nappula,jolla voi vaihtaa näppäinkaavion (1-12)
http://www.youtube.com/watch?v=kguWIOg6VQs
Päivitin noita tekemiämme verkossa olevia esimerkkikaavioita.
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=explorer&chrome=true&srcid=0B__5l6mrY5JvMTIwYmM3ZTAtY2ViNy00YWJmLWEzNGMtNjMwMDRhNTQwZWVl&hl=en (https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=explorer&chrome=true&srcid=0B__5l6mrY5JvMTIwYmM3ZTAtY2ViNy00YWJmLWEzNGMtNjMwMDRhNTQwZWVl&hl=en)
Tab nro + Lisätietoa
1 Raimon Corso 2 –rivinen Hohner Corso G/Em H7
2 Corso ristibasso 2 –rivinen Hohner Corso
3 Corso Hohnerbasso 2 –rivinen Hohner Corso
4 1 Riviset G C F
5 "Kromaattinen" C keskellä Kromaattinen suomalainen C keskellä
6 "Pianoharmonikka"
7 3-rivinen 3 rivinen, hohner basso
8 Corso
9 Hannun hromka Venäläinen, bassot muutettu
10 Kromaattinen C ulkona
11
12 3 rivinen
Jos teette jotain nettijuttuja, missä Vapaalehdykkä on mainittuna, niin katsokaa, että tekemissänne dokumenteissa ei tule epäselvyyttä kuka on dokumentin tehnyt. Eli jos Vapaalehdykkä (eli minä) ei ole ollut työprosessissa mukana, tekijätiedot tulevat olla sellaiset, ettei Vapaalehdykkää sekoiteta oikeisiin tekijöihin.
Tuosta
9 Hannun hromka Venäläinen, bassot muutettu
niin tuo ehdottamani bassosysteemi on hromka/karmoskan mukainen duurin ja mollin kolmen perussoinnun osalta (perusbassoineen) = kaksi ulointa riviä. Nämä ovat ne eniten käytetyt näppäimet. Taitaa olla että joissakin malleissa ei sen enempää olekaan. 2x8 näppäimen bassoja on sitten paljonkin. Siihen nähden tässä on vähiten käytetyt soinnut siirretty kolmannelle riville. Sanoisin että bassot sovitettu 3x6-malliin.
No, nyt on FR18 karmoskana kokeiltu ja toimivaksi havaittu. Niillä näppisasetuksilla joista tuossa ylempänäkin taitaa olla juttua. Sormet hetken sitä outoa soitinta vierastivat, mutta kyllä ne äänet sieltäkin löytyivät. Edes bassopuolen isot (karmoskaan verrattuna) näppäimet eivät kauan haitanneet.
Näppäimet kyllä tuntuivat varsin kevyiltä aitoon venäläiseen peliin verrattuna, eivätkä täysin antaneet vastusta, joten vaikeammat kappaleet eivät ihan lähteneet lennosta menemään. Varmaankin tottumiskysymys.
Palkeen kanssa tuntui myös olevan jotakin outoa. Ääni niinkuin nytkähti, soi joko hiljaa tai kovaa, väliin tuli se nytkähdys. Varmaan säätöjuttu, niihin ei nyt koskettu, ja taisin myös jo oppia palkeen käytön niin ettei se tuossa videollakaan kuulu.
Parin tunnin kokeiluista otettiin pätkiä videolle ja ne näkyvät täällä http://www.youtube.com/watch?v=YMhyE-OVuDY .
Itselleni oli suurin yllätys, että innostuin noita muita soitinääniä soittamaan. Luulin että olin jo semmoisista saanut tarpeekseni vuosikymmenten varrella. Mutta haitari tuntui aika hyvältä käyttöliittymältä niitä soittamaan, ja nuo puhaltimet (joista itselläni on oikeaakin kokemusta) tuntuivat kivasti tottelevan paljetta.
Haitarisoundi sitten tuntuu varsin herkältä sen suhteen mitä äänentoistoa käyttää. Alkuun käytössä oli Rolandin microCube, joka on varsinaisesti kitaravahvistin (siitä oli kuitenkin neutraali ns. cd-sisäänmeno käytössä). Soittaessa soundi ei ollut kehuttava (istuin vahvarin takana) mutta videolta se kuulostaa ihan hyvältä. Sitten vaihdoin digipianon kaiuttimiin, se kuulosti itse hyvältä mutta videolta ei niinkään.
PS. Viljolle: videossa ei mitenkään mainita Vapaalehdykkää enkä tajua miksi pitäisi. Aiheesta syntyneessä keskustelussa Facebookissa mainitsin kerran, että aiheesta (karmoskan systeemi Rolandiin) oli ollut tarkempaa keskustelua Vapaalehdykässä.
Tämä FR-18 ei sitten kyllä ole enää aivan pikkuhaitari. Karmoskat ovat olleet vähärivisistä isoimpia, ja tämä on vielä isompi. Leveyttä jo jonkun sentin enemmän kuin karmoskassa, ja sitten kahva oikeastaan aivan valtava, jos vähärivisiä ajatellaan.
Kun vertaa tuon mittoja FR-1:een niin aika samat ovat. FR-1 on kaksi senttiä korkeampi, leveys ja syvyys ovat samat.
Hannu, siis ostitko? :)
Lainaus käyttäjältä: risto - 03-04-2011, 19:51:01
Hannu, siis ostitko? :)
En ole ostanut. Täällä vapaalehdykässä oli kaveri, joka kehitti tuohon suomalaisten systeemien näppäinkaavioita, ja ehdotin siihen mukaan karmoskaa. Siitä on juttua tässä ylempänä, ellei ollut jossain toisessa ketjussa. Eilen pääsin kokeilemaan ja siitä nämä kommentit sekä video.
Kyllä se houkutteleva on, mutta pitää miettiä prioriteetteja. En sano mitään suuntaan enkä toiseen.
Juu, huomasinkin sitten FB keskusteluistasi jälkeenpäin. Kyllähän sen sitten kerkeää joskus kun pakottava tarve (tai himo):)
Lainaus käyttäjältä: risto - 03-04-2011, 23:13:46
Juu, huomasinkin sitten FB keskusteluistasi jälkeenpäin. Kyllähän sen sitten kerkeää joskus kun pakottava tarve (tai himo):)
Onhan se "karamelli":-)
Joo, kävin koesoittamassa haitaria eikä kyllä tullu missään vaiheessa mieleen sen ostaminen.
Listaan vähä asioita mitä jäi mieleen
Positiivisia:
- Äänien valikoima
- Nappien layoutin muunneltavuus
Negatiivisia:
- Suuri koko, siis sama ku pitäis sylis nuorisomallin 5-rivistä.
- Järkyttävän paljon kaikua, jota ei myyjän mukaan saa säädettyä mistään
- Napit tuntuu tunnottomilta ja hölskyy miten sattuu, muutenki kindermuna laatua
- Perus tasabassoisen 2-rivisen soittaminen haasteellista kun nappia on niin paljon
- Vaatii insinööriltäkin ohjekirjan tuntemusta äänien vaihtelussa ja asettelussa
Eli kyllä oli kokoajan mielessä että voiku olis oikea haitari sylis.
Missä Dukextra kävit kokeilemassa?
Tämä minulla kokeiltavana olevassa FR-18:ssa ei ole yhtään kaikua (reverb), jonka tason säätöohjeet löytyy Owner's Manual 'ista sivulta 44. Jos reverb- arvo on nolla niin kaiku on nolla. Kuuntele htoyryla'n video juutuubista. Onko siinä kaikua ? Kaiut lienevät Rolandin vakikamaa (Room 1-3, Hall, Plate ja Delay).
FR-18:ssa on (uskoakseni) samat äänet kuin noissa muissakin Rolandin V-haitareissa.
Itse tykkään kovasti puhaltimien äänestä, erityisesti alttosaxofonin. Viulut ovat mitä ovat ja säkkipilli on surkea. Kitaraa en kehuis, banjo on aika hyvä.
Olen nyt aika paljon kokeillut FR-18:aa ja samalla kirjoittanut muistiin huomioita ja laatinut suomeksi selventäviä ohjeita koska tuo Owner's Manual ei ole kovin hyvä. Laitan niitä tekstejä tuonne jonnekin netin nurkkaan jos vaikka niistä olisi jollekin hyötyä.
Vielä Dukextralle. FR-18:n koosta olen samaa mieltä, turhan suuri. Minua myös kiusaa muutama muu seikka mm ilma"halko", joka on liian suuri, aina peukalon tiellä ja pitää kovaa kolinaa.
Näppäinten määrä: Olen määritellyt yhden tablatuurin täysin oman Hohner Corson kuvaksi jolloin soitettavien näppäinten määrä on tasan sama kuin Corsossa. Joten ei ongelmia siinä suhteessa. Sinne jää muutama näppäin käyttämättä mutta ei ne mitään haittaa.
Jos näppäinten lisääntyminen olisi haitannut soittajia kautta aikojen niin soittaisimme vieläkin pelkällä yksirivisellä, jossa kaksi lusikkabassoa.
Olen samaa mieltä (soittotaidottomista !) insinööreistä tuossa äänten hallinnassa. Vaivuin itsekin synkkyyteen kun yritin käsikirjasta löytää ohjeita. Arvoisat insinöörit kun ovat keksineet hajoittaa nuo ohjeet sikin sokin pitkin käsikirjaa. Olen koonnut ohjeet suomeksi yhteen nippuun, jolla pääsee alkuun. Käsikirja on Rolandilta saadun tiedon mukaan käännösvaiheessa. Mutta jos se on suora käännös niin ei se paljon lohduta. Siksikin olen noita omia ohjeita kasannut.
Yritin painella kaikkia nappuloita haitarista jotta saisin kaukua säädettyä. Myyjältä kysyin niin se sanoi että ei voi säätää ku ei ole reverb potikkaa niinkuin 5-rivis mallissa. kyseistä reverb sanaakin etin haitarista mutta ei missään sitä lukenut.
Liiallisella näppäinten määrällä tarkoitin sitä että jos haluan soittaa digitaalisella 2-rivisellä niin tämä ei ole mun soitin. Vaikkakin soitin tarjoaa monet mahdollisuudet niin ei se korvaa esim. miditettyä 2-rivistä oikeaa haitaria. Voihan 5-riviselläkin soittaa 1-rivisen kappaleita mutta ei se ole sama asia.
Näen tämän digihaitarin ehdottomana vaihtoehtona jos soittelee keikkoja diatonisella ja haluaa lisämakua monilla äänillä ja muuntautumisvaihtoehdoilla.
Pelimannihenkisyys on kyllä tästä kaukana, jota itse juuri arvostan. En puhu muiden vaan itseni puolesta :)
Htoyrylan garmoskan ja erityisesti sen bassosysteemin innoittamana määrittelin itselleni uuden järjestelmän. Ei siitä mitään hyötyä ole mutta kunhan kokeilen.
Diskantti on sama vanha Hohner Corso (G )mutta bassoksi laitoin oman sovelluksen garmoskan bassosta, jossa siis vetäen ja työntäen on samat äänet.
Uloin rivi alhaalta ylös: C,Cmaj,G,Gmaj,D,Dmaj.
Keskirivi alhaalta: A,Am,E,Em, H,H7
Aika mukava soittaa. Hetken piti totutella vaihtamaan käsi toiseen paikkaan veto/työntö vaihdossa. Minusta taitaa tulla garmoska- fani !
Vielä kun diskanttiin laitan tuonne kolmannelle (joutoriville !) nuo rivien yläpäässä olevat ylennetyt äänet niin ei tarvitse nykiä esim Hevospolkassa. Paitsi että eihän se tunnu eikä näytä Hevospolkalta jos ei nykäise. Vai mitä ?
Käyttöohjeista pienenä sivuhyppynä pieni tarina. 90-luvulla työpaikallani kritisoin silloisia tuotteittemme käyttöohjeita. Niissä oli juuri kuvattu mitä mikäkin vipstaaki/menu tekee, mutta kun olisi pitänyt kuvata miten sitä käytetään. Siis miten sillä tehdään ne asiat mitä käyttäjä haluaa tehdä. Sain vastaukseksi, että eihän me tiedetä mitä ja miten sitä käytetään. No, jouduin itse sitten hommiin :)
FR-18 Soittimen säätö (Selecting the desired function 1-32) OM p 42
FR_18 säädöt tehdään käyttämällä ns. funtioita seuraavasti
Perustoiminta:
1. Aloita: Paina SET kunnes se vilkkuu hitaasti ja paina sitten funtionumeroa vastaavaa diskanttinäppäintä ja
2. tee
a. Pikasäätö: valitse säätöarvo 1-4 Rekisteri- nappuloilla
b. Portaaton säätö: käytä DEC- ja INC – nappuloita
3. Lopeta painamalla SET'iä kaksi kertaa
Reverb level (function 12) lukuarvo 0-127 Tehdas: 48 OM p 44
Pikasäätö rekisterinappuloilla: 1= ei kaikua, 2= 48, 3=96 ja 4=127
Portaatonsäätö DEC- ja INC - nappuloilla
Reverb type (function 13) Tehdas: Plate OM p 44
Pikasäätö rekisterinappuloilla: 1= Room, 2=Hall 1, 3=Plate, 4=Panning delay
Portaatonsäätö DEC- ja INC – nappuloilla. Näihin ei ole mitään arvoja käsikirjassa !!!
Ilmeisesti Dukextran kokeilemassa FR-18:ssa oli tehtaan oletusarvot jolloin siinä oli kaikuna PLATE teholla 48.
Tuon FR-18:n kaikkinaisen nappularumban kehittäneet insinöörit eivät kyllä tienneet minkä riesan saivat soittajalle aikaiseksi. Kyllähän sen kanssa hiljalleen oppii elämään mutta mutta...
Laitanpa tännekin, kun Facebookissa joku oli kysellyt mihin digihaitarissa tarvitaan paljetta. No, eihän se haitari olisi ellei sitä palkeella soitettaisi. Äänen pitää tulla palkeen mukaan eikä nappia painamalla, muuten se on sähköurku. Ja tavallisessa kaksirivisessä se sävelkin määräytyy palkeen mukaan. No, täällä kaikki kai tiesivätkin tämän.
Mutta jännä juttu on myös noiden eri soitinäänien ohjaaminen palkeella. Katsokaas tarkkaan tuota videota http://www.youtube.com/watch?v=YMhyE-OVuDY
Kun testailen viulusoundilla 1:50 alkaen niin paikoitellen nytkäytän paljetta. Palje siinä vähän niinkuin toimii jousena. Ja selvemmin foniäänen kanssa 2:13 jälkeen, varsinkin kun annan fonin soida yksinään. Siinähän ihan värisytän paljetta. Näitä en tehnyt tietoisesti, jotenkin vain se ääni vei mukanaan ja rupesin sitä palkeella ohjaamaan. Ei se ääni itsestään käyttäytyisi noin. Arvelisin, että palje on paljon luonnollisempi tapa ohjata sähköisestikin synnytettyä soitinääntä kuin esimerkiksi syntikoiden pedaalit, ohjauskiekot ja muut. Ainakin se minä tunnuin sen löytävän ilman että edes tajusin mitä tein, vasta videolta nyt katselen että miten sitä ääntä siinä ohjaan.
Pitkän atk-urani varrella en ole mitään niin paljon kiroillut kuin käsikirjoja joissa (kuten Hannukin mainitsi) selostetaan jonkin asian toiminto mutta ei mitä ja mihin sitä käytetään. Monta kertaa olisin ollut valmis maksamaan hyvästä käyttöesimerkistä. Siksi olen nyt tämän FR-18:n kanssa heti alkanut kirjoittamaan suomenkielisiä "Miten" ohjeita lähinnä huonomuistiselle itselleni. Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Tuohon FR18 äänten hallintaan löytty useitakin ohjailutapoja. Hannun kokeilussa pelissä oli vakioasetukset. Mutta kun kokeilin tuota Bellows Curve'a sen jälkeen niin ja asetin FR18:aan tuon LIGHT -asetuksen niin äänten ohjattavuus palkeella oli todella hyvää luokkaa. Ja just esim alttosax totteli upeasti. Pitäisi oikeastaan laittaa juutuubiin. Tässä suomenkielinen ohjeeni.
Bellows curve Palkeiden liikedynamiikka ( Function #16 ) Owner's Manual p. 45
Bellows Curve määrittää palkeiden käytön vaikutuksen äänen voimakkuuteen. Voit valita omaan soittotapaasi parhaiten sopivan asetuksen.
OM:ssa luetellaan 8 arvoa mutta rekistereillä voidaan antaa vain 4 . Käsikirjassa ei ole kunnon ohjetta mutta kokeilemalla selvitettynä homma näyttäs toimivan seuraavasti:
Tee ensin pikasäätö rekistereillä 1-4 ja sitten käytä DEC ja INC jolla valitaan loput arvot. Valinta kiertää eri arvoja.
Esimerkki halutaan valinta X-light.
Toiminta:
1 Paina SET kunnes harvaa vilkuntaa, paina näppäintä 16 (Function #16), joka on ylhäältä alas keskirivin neljäs.
SET vilkkuu nopeasti ja rekisterivaloista palaa punaisena nyt voimassa olevaa F#16 arvoa osoittava. Tehtaan jäljiltä 3.
2 Halusit valita X-light joten ensin pitää valita rekistereillä Light painamalla rekisteriä 2. Rekisterivaloista palaa nyt 2 punaisena ja Set-valo jää vilkkumaan nopeasti. Painamalla tässä vaiheessa DEC saadaan asetus X-Light ja rek 2 valo on punainen ja rek 1 valo vilkkuu (<2).
Kun olet tyytyväinen paina 2-3 i kertaa SET kunnes SET-valo sammuu. Aloita soitto.
Rekisterivalinta DEC/INC lisävalinta
1 Fixed High Rek 1 High Ääni on voimakas
Rek 1 + DEC Med
REk 1 + DEC + DEC Low = hIljainen
Fixed asetuksella palkeiden liikuttamisen voima ei vaikuta ääneen.
2 Light Rek 2 Light Kevyt palkeen liikuttelu riittää
Rek 2 + DEC X-light Vielä kevyempi palje riittää
3 Standard Tehtaan lähtöarvo. DEC/ INC vaikuttaa
4 Heavy Heavy Vaatii voimakkaan liikkeen, nyanssirikas
Rek 4 + INC -> X-Heavy Sävyrikkain ja raskain
Moikka,
Siltävaralta, että kaikki FR-18 digipeleistä kiinnostuneet ja tätä keskusteluketjua seuraavat eivät ole vielä ehtineet omaansa hankkia. Laitoin tuonne myyntipalstalle juuri omani myyntiin. Sen verran marginaalinen taitaa tämän soittimen käyttäjäkunta ja tarjonta käytettynä olla, että ajattelin ettei ole ehkä ihan tavattoman epäsovinnaista sitä hiukan tässä ketjussa mainostaa.
Mua alkoi kiinnostaa rolandi, kun olen innostunut Steirische Harmonikasta. Ei tarviis tilata nahkahousuhaitaria erikseen.
Lainaus käyttäjältä: Tirolerhut - 25-09-2012, 10:17:16
Mua alkoi kiinnostaa rolandi, kun olen innostunut Steirische Harmonikasta. Ei tarviis tilata nahkahousuhaitaria erikseen.
Kannattaa ennen ostamista varmistaa kokeilemalla että peli todella riittävästi vastaa steirischea ja tuntuu ja kuulostaa siltä. FR18:ssa voi tosiaan ohjelmoida vapaasti mitä näppäimistä lähtee, mutta diskantissa on vain kolme riviä (taitaa osa steirischeistäkin olla kolmirivisiä) ja bassopuolella 3 riviä á 6 nappulaa, eli bassopuolesta ei taida ihan oikeaa näppäinjärjestystä saada.
Soundi on sitten toinen juttu. Että kuulostaako se tarpeeksi oikealta. Tähän liittyviä asioitahan käsittelin yleiseltä kantilta "digiääni"-kirjoituksessani.
Aivan.
Steirischen fiilis jää joka tapauksessa puuttumaan, mutta jos äänet löytyy, voi oppia soittamaan. Pienet "koulumallin" Steirischet on kolmirivisiä, kuten esimerkiksi suloinen Kärntnerland Mini Edelweiss. Basso on se isompi kysymysmerkki, ja jos Rolandilla ei ole otettu Steirischea huomioon suunnittelussa, jää basso väkisinkin puutteelliseksi. Olen tietoinen riskeistä 8)
Lainaus käyttäjältä: Tirolerhut - 26-09-2012, 16:16:22
Basso on se isompi kysymysmerkki, ja jos Rolandilla ei ole otettu Steirischea huomioon suunnittelussa, jää basso väkisinkin puutteelliseksi. Olen tietoinen riskeistä 8)
Niin, se basso on 3 riviä á 6 näppäintä. Sillä pitää tulla toimeen.
Karmoskakokeilu meni niin, että kun karmoskassa on 2 riviä, toinen duurille ja toinen mollille, kummassakin rivissä 8 näppäintä niin että perusbasso ja sointu aina vierekkäin (sointuasteet IV, I, V, II), niin kahdelle riville noista mahtui tärkeimmät eli IV, I ja V. II-asteen perusbasson ja soinnun panimme kolmosriville, ja sitten sinne vielä yksi sointu jota usein tarvitsin.
Useimmissa karmoskoissa oleva "melodiabasso"-rivi jäi kokonaan pois.
Ratkaisu oli ihan soitettava pienellä totuttelulla. Steirischeissa näyttäisi tulevan jotain samanlaista vastaan, kun bassossa on rivissä enemmän kuin kuusi näppäintä.
Kolmirivisissä Steirischeissa näyttää yleensä olevan bassossa 6+6 näppäintä, tai kun näppäimet sijoitetaan limittäin, 5+6. Soittotuntuma on toki Rolandissa erilainen, kun sijoittelu on toisenlainen.
Tässä Steirischen näppäinkaavioita: http://members.yline.com/~arizona/harmonika/
Lainaus käyttäjältä: Tirolerhut - 28-09-2012, 08:21:29
Kolmirivisissä Steirischeissa näyttää yleensä olevan bassossa 6+6 näppäintä, tai kun näppäimet sijoitetaan limittäin, 5+6. Soittotuntuma on toki Rolandissa erilainen, kun sijoittelu on toisenlainen.
Sittenhän tuo vaikuttaa lupaavalta. Mulla ei ollut erityisiä ongelmia sen kanssa että karmoskassa on pienet bassonappulat, sen kokoiset kuin viisisirivisen bassossa, ja Rolandissa oli isot. Pystyin soittamaan minuutin parin totuttelun jälkeen. Mutta tottumukset ovat toki aika henkilökohtaisia asioita.