Jos tässä ostaisi länsimaisen kaksirivisen, niin minkähän ja mistä. Soittimen pitäisi reagoida sopivan jämäkästi rytmikkääseen, nopeaankin soittoon, ja soundin pitäisi olla sopivan kaksirivismäinen. Ilmeisesti kannattaa ostaa G/C josta löytyy G, D, C, Em, Am ja H7 soinnut. Tuommoiselle kirjoitettuja kappaleita olen tässä jo viisirivisellä soitellut.
Näyttäisi siltä että vähintään tonni tuommoiseen menee, ellei satu tuurilla löytymään käytettynä jotain juuri sopivaa. Lasse Pihlajamaalla on jokin Helavyö-malli, jota en ole kuullut missään. Castagnarilla on Studio, jotenkin vielä kohtuuhinnoissa, jota kuulee youtubessa, esim
http://www.youtube.com/watch?v=xc77idU8kFc
http://www.youtube.com/watch?v=MKfD-Ma9M00
http://www.youtube.com/watch?v=9wZn_dqgfKo
(on muuten jonkin verran eroa noiden videoiden soundissa?)
Mielellään tietysti ottaisi soittimen, jossa olisi diskantissa useampi rekisteri, mutta sitten hinnat nousevatkin. Yksi asia mitä en tajua on mitä tarkoittaa tiedoissa 1 diskanttirekisteri. Eikös 1 ole minimi, siis ettei ole yhtään koplaria?
Ristolla oli muistaakseni jotain hämminkiä Hohnerin Morganen kanssa. Tällä videolla Morgane kuulostaisi minusta kelvolliselta http://www.youtube.com/watch?v=cuSTX6nNNdA ja hintakin menisi alle tonnin.
Mitäs muita vaihtoehtoja sitä olisi?
Jossain toisessa ketjussa pohdin näitä kaksirivisen systeemeitä. Tuo ruotsalainen videolla soittaa G/C-Morganella a-mollissa. Taitaa se eurooppalainen bassosysteemi mennä niin että soinnut sopivat c-duuriin ja jotenkin a-molliinkin. Suomessahan G/C:llä taidetaan lähinnä soittaa G-duurissa ja e-mollissa, ja soinnut on laitettu sen mukaan?
2-rivistä hankkiessa kannattaa tosiaan miettiä ainakin kahta asiaa, viritys ja basso, eli haluaako tasabasson vai ristibasson. Ristibasso on kuin 5-rivisessä eli molempiin suuntiin palkeita liikuteltaessa tulee sama ääni, kun taas tasabassossa ääni vaihtuu ja siksi palkeiden käyttö pakostakin lisääntyy.
Tässä ristibasso:
http://www.youtube.com/watch?v=33c6IEFz3Io
Joo, asia oikeastaan ratkesi jo.
[Otin tästä videolinkin pois. Siinä oli soittoyritystä heti kaupasta tultua. Ei sitä kestä katsella.]
Tasabasso mulla oli mielessäkin. Ristibasso olisi toki voinut olla alkuun tutumman tuntuinen, mutta kun tuo vaihtoäänisyys on kumminkin opittava, niin menee se bassopuoli siinä samalla. Se malli että sointu määrää palkeen suunnan tuntuu minulle loogiselta. Äkkipäätä tuntui myös että ristibassossa tulee väkisinkin vähemmän sointuvaihtoehtoja. Tai no joo, tässä tulee nyt kahdeksalla napilla 6 sointua perusbassoineen, samat saisi 12-näppäimisellä ristibassolla (tuolla linkittämälläsi videolla näkyi olevan 16-näppäiminen).
Tässä pelissä menee bassot:
h/h H7/H7 a/e Am/Em
g/c G/C d/g D/G
(veto/työntö)
mikä taitaa olla tavallisin suomisysteemi? Armandolla oli jokin erilainen?
On se kyllä jännä peli tämä kaksirivinen. Ei noista diskantin näppäinkaavioista paljon kannata katsoa kuin alkua. Enimmäkseen parempi hakea mistä ne sävelet löytyvät veto- ja työntöpalkeella. Samanlaista siksakkia tuntuu paljolti menevän kuin karmoskalla, mutta sävelet vaihtuvat palkeen suunnan mukaan. Em-mollin fis on oikeastaan ainoa missä joutuu nytkäyttämään. Sointuja vaihtaessa toki pitää vaihtaa tarvittaessa palkeen suuntaa.
Nuotteja katselen kyllä edelleen silloin kun sille on tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 17-09-2011, 20:30:23
On se kyllä jännä peli tämä kaksirivinen. Ei noista diskantin näppäinkaavioista paljon kannata katsoa kuin alkua. Enimmäkseen parempi hakea mistä ne sävelet löytyvät veto- ja työntöpalkeella. Samanlaista siksakkia tuntuu paljolti menevän kuin karmoskalla, mutta sävelet vaihtuvat palkeen suunnan mukaan. Em-mollin fis on oikeastaan ainoa missä joutuu nytkäyttämään. Sointuja vaihtaessa toki pitää vaihtaa tarvittaessa palkeen suuntaa.
Nuotteja katselen kyllä edelleen silloin kun sille on tarvetta.
Taidat olla kiinnostunut. Hauska peli?
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 17-09-2011, 21:37:01
Taidat olla kiinnostunut. Hauska peli?
Eiköhän ne oireet olleet selvillä kun pari kuukautta olen jo pienellä viisirivisellä soitellut kaksirivisen kappaleita. Että oli vain ajan kysymys, ja toisaalta, miksi tässä viivyttelemään.
Sitä en tiedä onko tuo sen hauskempi kuin muut vastaavat? Eikä sillä pysty soittamaan mitään mitä ei viisirivisellä. Mutta onpahan aivan erilainen soittaa, soundikin on omansa, eiköhän se jotain merkitse. Ja tuntuuhan tuon systeemiin oppivan. Ei se kyllä karmoskaa helpompi ole, niinkuin olet joskus väittänyt. Kyllä se vaihtoäänisyys aiheuttaa omat kommervenkkinsä. Mutta tuntuu tuostakin ne sävelet löytyvän.
Intoa valitsemallasi tiellä :D Olipa kulunut toivotus ;) No joka tapauksessa, soittoiloa kaksrivisen parissa! :D
Lainaus käyttäjältä: olli - 17-09-2011, 22:47:19
Intoa valitsemallasi tiellä :D Olipa kulunut toivotus ;) No joka tapauksessa, soittoiloa kaksrivisen parissa! :D
Kiitos. Mutta kuten varmaan tiedät, niin soitinten osalta minun kohdalla valinnat taitaa enemmän mennä että valitsen mitä soittimia en soita: oboeta, fagottia, vaskia, jousia enkä rumpusettiä.
:D
Eiköhän tuonkin kanssa ala pärjätä. Kappaleita siitäkin alkaa löytyä niinkuin muistakin peleistä.
Vaikuttaisi siltä, että karmoskan soitosta on apua tähän. Palkeen käyttö pitää oppia uusiksi ja säveliä etsiä välillä oudoista paikoista. Mutta karmoskankin kanssa jotkut sävelkulut ovat vaatineet oman totuttelunsa. Ja enimmäkseen soitto menee diskanttirivien välillä siksakkia niinkuin karmoskassakin.
Ehkä hankalimmalta tuntuu tällä hetkellä saada palje riittämään, tahtoo välillä loppua ilma kesken. Vaatii totuttelua.
Uskomattoman koukuttava peli tämä.
Tiukin paikka tällä hetkellä tuntuu olevan molliskaalan alku e - fis ja varsinkin jos pitää mennä siinä edestakaisin. Tuo fis kun pitää ottaa vetopalkeella kun sitä ei löydy c-riviltä. Mutta toisaalta sitten kun se sujuu niin se kuulostaa aika kivalta. Äänen vaihto palkeella antaa oman fiiliksensä.
Eilen ja toissapäivänä suurin ongelma oli palkeen loppuminen. Siihen näyttää tottuvan ja ilmanappiakin taidan välillä käyttää soiton aikana.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 19-09-2011, 16:14:03
Eilen ja toissapäivänä suurin ongelma oli palkeen loppuminen. Siihen näyttää tottuvan ja ilmanappiakin taidan välillä käyttää soiton aikana.
En ole tähän keskusteluun osallistunut, koska ihan muita puuhia ollut paljon - työstä en päässytkään eroon ja suoraansanoen pillit kiinnostaa nyt haastavimpina.
- Sen verran kuitenkin, että alkuaikoina ilmanäppäimen opettelu oli kaiken a ja o.
- Taitavat 2-rivisoittajathan toki "optimoivat", minä fuskasin ja fuskaan vieläkin.
-----
Toinen alkuaikojen "juttu" oli valssintahti - sillä mentiin:-)
i
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 19-09-2011, 17:29:33
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 19-09-2011, 16:14:03
Eilen ja toissapäivänä suurin ongelma oli palkeen loppuminen. Siihen näyttää tottuvan ja ilmanappiakin taidan välillä käyttää soiton aikana.
En ole tähän keskusteluun osallistunut, koska ihan muita puuhia ollut paljon - työstä en päässytkään eroon ja suoraansanoen pillit kiinnostaa nyt haastavimpina.
- Sen verran kuitenkin, että alkuaikoina ilmanäppäimen opettelu oli kaiken a ja o.
- Taitavat 2-rivisoittajathan toki "optimoivat", minä fuskasin ja fuskaan vieläkin.
-----
Toinen alkuaikojen "juttu" oli valssintahti - sillä mentiin:-)
No, minä opettelen niinkuin opettelen, soitan mitä haluan, ja olen toistaiseksi ihan tyytyväinen tähän edistymiseen. Soitin ollut tässä vasta kaksi vuorokautta ja muutakin olen tehnyt kuin soittanut.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 19-09-2011, 17:29:33
- Sen verran kuitenkin, että alkuaikoina ilmanäppäimen opettelu oli kaiken a ja o.
- Taitavat 2-rivisoittajathan toki "optimoivat", minä fuskasin ja fuskaan vieläkin.
-----
Toinen alkuaikojen "juttu" oli valssintahti - sillä mentiin:-)
Siivosin näytelinkkejä tuolta ylempää. Ei niitä tässä vaiheessa kestä itsekään enää parin päivän päästä kuunnella. Täytyy palata asiaan sitten kun on jotain esittää.
Ilmanapin tarve on ilmeinen, mutta kyllä ennen sitäkin täytyy osata yksi semmoinen kappale jonka kanssa sitä harjoitella. No joo, voihan sitäkin harjoitella ihan vasiten, mutta enpäs klarinettia enkä foniakaan ensin harjoitellut pelkällä suukappaleella niinkuin joiden mielestä pitäisi.
Ilmanapista ei löytynyt netistä juurikaan tietoa, paitsi onneksi tämä http://www.youtube.com/watch?v=L90BULAh4aU .
Viisirivisen kanssa taisi mennä pitkään etten vasemmalla kädellä muuta takonut kuin valssia. Kai sitä jo saa muutakin yrittää.
Lainaus käyttäjältä: Dukextra - 17-09-2011, 16:06:21
2-rivistä hankkiessa kannattaa tosiaan miettiä ainakin kahta asiaa, viritys ja basso, eli haluaako tasabasson vai ristibasson. Ristibasso on kuin 5-rivisessä eli molempiin suuntiin palkeita liikuteltaessa tulee sama ääni, kun taas tasabassossa ääni vaihtuu ja siksi palkeiden käyttö pakostakin lisääntyy.
Tässä ristibasso:
http://www.youtube.com/watch?v=33c6IEFz3Io
Tuota videota olenkin katsellut jo aikaisemmin ja siitä oli meillä täällä juttuakin. Hetken aikaa kun luulin soitinta karmoskaksi kun soitto näytti niin samanlaiselta. Tuosta se taisikin lähteä, että tajusin että kaksirivisen soitto onkin aivan erilaista kuin yksirivisen, kun käytännössä molemmat rivit ovat käytössä.
Yritin eilen itse soitella Pikku Syntistä eikä se niin vaikealta tunnu tällä tasabassollakaan. Sitten katsoin miten se tuossa videossa menee. Säkeistön alussa huomaan, että kun minä soitan kolmannen sävelen (fis) niin joudun nytkäyttämään palkeen vetosuuntaan ja heti takaisin jotta pysyn Em-soinnussa. Ristibassolla voi jatkaa vetopalkeella ja koko ajan soi Em.
Hommasin Armandolta kumminkin sen Lindqvistin opuksen. Sen tässä huomaa, että vaikka soitto muuten sujuu välillä kummastikin, niin vasemman käden soitto ei mene minulla itsenäisesti vaan lähtee helposti oikean käden mukaan. Ei ole tuota koskaan tullut opittua, ei pianolla, ei karmoskalla, ei viisirivisellä ja nyt sen tässä kaksirivisessä huomaa selvästi.
Sen huomaa kun vaikka soittaa valssirytmiä ja melodiassa tulee pisteellinen nuotti. Totesin että tässä harjoittelu täytyy aloittaa hyvin yksinkertaisesta. Bassokäsi soittamaan tasaista kaksijakoista ja oikea käsi pisteellistä. Sitten kun se menee, niin voi kokeilla valssissa. Nyt se vain taitaa olla tullut aika opetella tätäkin.
Lisäys: Piti vielä ottaa iPad metronomiksi, että komppi pysyy kaksijakoisena. Nyt on hyvä treenata. Tulee vielä mieleen, että harjoituksen pitää olla semmoista, mitä ei aivan vielä osaa, mutta harjoituksen pystyy aloittamaan. Siksi tuntuu mielekkäältä kehitellä nyt itse näitä harjoituksia.
Mulle tuo iPadin metronomi on aivan korvaamaton. Näyttää ja kuulostaa perinteiseltä metronomilta, mutta sen saa antamaa eri äänen tahdin eri iskuille. Kun laittaa ykkösiskulle perinteisen metronomin naksun ja muille vähän vienomman äänen, niin ei lipsu sivuun tahdista.
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 23-09-2011, 14:37:00
Tuo Lindqvistin opus on ihan hyvä kirjanen, sen kanssa minäkin aloitin reilut kolmisen vuotta sitten. Kirjasen mukana tuli vielä C-kasetti, joka ainakin minusta on hyvä, koska pystyi vielä kuuntelemaan kappaleet. Tietysti kirjasen alussa olevat asteikot piti heti sujuvasti ohittaa ;D
Sulla on kivan ja tutun näköinen peli profiilikuvassa, onko se Castagnari Studio?
Joo, minä en yleensä jaksa mennä yhden kirjan mukaan, otan vaikutteita yhdestä jos toisestakin paikasta. Olin jo soitellut joitakin kappaleita Pentikäisen kirjasta "Mukavia kappaleita kaksiriviselle I" ja kirjasta "Kansanmusiikki 2 soitinsävelmiä" kuten myös tuttuja kappaleita jotka ovat valmiiksi jo päässä. Kaikki semmoista mitä olin jo viisirivisellä soitellut. Mutta näyttää että pelkässä soittelussa jotkut hommat menevät fuskaukseksi. Sitten on hyvä välillä harjoitella niitä vaikeita juttuja ihan erikseen.
Rupeaa menemään tuo että vasen käsi soittaa suoraa valssikomppia ja oikea käsi pisteellisiä nuotteja. Siinä tuntui auttavan se että löysi sen miltä se pitää kuulostaa: taa taat-ta taa jossa tuo ta on se kahdeksasosanuotti kahdeksasosanuotti joka tulee basson iskujen väliin.
Varmaan kuulostaa taas teorialta. Mutta sitähän yritän tässä sanoa. Helppo soittaa kun tajuaa miltä sen pitää kuulostaa. Kun yrittää selittää menee teoriaksi. Itselleni pääasia että mulla on keinot oppia näitä, vaikkei tämä oppiminen menekään perinteen sääntöjen mukaan :)
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 23-09-2011, 16:53:51
Profiilikuvassa on 2008 keväällä ostettu Castagnari Sander 3-äk, jossa diskantissa on yksi vaihtaja "römeämmälle" äänelle. Toisena tai paremminkin nykyisin ykköspelinä on viime keväänä ostettu Hohner Morgane.
Just joo, en nähnyt kuvassa rekisterinvaihtajia, mutta tuossa Sanderissa on vaihtaja yläpuolella.
Itse kun kävin tuota Studiota ostamassa, kaupassa olisi ollut käytetty Castagnari melkein kaikilla herkuilla, 7 rekisteriä diskantissa ja neljä bassossa, tai yksi niistä oli terssin poistaja. Houkutteli, mutta arvelin että tuo Studio riittää tässä vaiheessa, kun se tuntui niin soundiltaan kuin soittotuntumalta olevan kohdallaan.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-09-2011, 12:13:48
Rupeaa menemään tuo että vasen käsi soittaa suoraa valssikomppia ja oikea käsi pisteellisiä nuotteja. Siinä tuntui auttavan se että löysi sen miltä se pitää kuulostaa: taa taat-ta taa jossa tuo ta on se kahdeksasosanuotti kahdeksasosanuotti joka tulee basson iskujen väliin.
Varmaan kuulostaa taas teorialta. Mutta sitähän yritän tässä sanoa. Helppo soittaa kun tajuaa miltä sen pitää kuulostaa. Kun yrittää selittää menee teoriaksi. Itselleni pääasia että mulla on keinot oppia näitä, vaikkei tämä oppiminen menekään perinteen sääntöjen mukaan :)
Minulla meni pitkän aikaa kaikki valssina - tai niistä tehtiin valsseja. Eihän tuosta mitään haittaa ollut - jos olisi aloittanut vaikkapa jo 7 -vuotiaana, niin sitä ei enää muistaisikaan:-D
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 24-09-2011, 14:17:13
Minulla meni pitkän aikaa kaikki valssina - tai niistä tehtiin valsseja. Eihän tuosta mitään haittaa ollut - jos olisi aloittanut vaikkapa jo 7 -vuotiaana, niin sitä ei enää muistaisikaan:-D
No valssinahan tuo pysyy vaikka diskantissa olisi pisteellinen nuotti. Basso soittaa TAAt - taa - taa ja diskantti välillä taa - taaat - ta.
Mutta luulen että tiedän mitä tarkoitat. Eilen kun aloitin harjoitella noita missä diskantissa on pisteellinen nuotti ja sitten kahdeksasosanuotti tulee basson iskujen väliin, niin tein sitä ensin kaksijakoisella bassolla. Oli helpompi niin kun ei ollut yhtään ylimääräistä nuottia. Basso soitti TAA - taa ja diskantti taaat - ta.
Mutta hetken päästä huomasin että basso soittikin taas valssia ja koko harjoitus oli sekaisin. Siihen tuo iPadin metronomi auttaa. Laittaa sen soittamaan tik - tst - tik - tst tai tik - tst - tst - tik - tst - tst.
Tässähän ei edes olen mitenkään kaksiriviselle erityisestä asiasta kysymys. Sama homma karmoskalla ja viisirivisellä. Niitä sentään jo kaksi ja puoli vuotta soittanut. Huomaan vain että olen tähän asti fuskannut, antanut bassokäden välillä seurata diskanttia sen sijaan että se olisi pitänyt vakaata komppia.
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 24-09-2011, 15:06:42
Minä en ole muita Castagnareja kokeillut, kuin tämä Sander joka minulla on, mutta kyllä minullekin 2-äk riittäisi vallan mainiosti, ei tuota diskantin toista rekisteriä tule juurikaan käytettyä. Niin ja ovathan nuo 2-äk pelit vielä hitusen kevyempiäkin ja siten vielä mukavampia soitella.
Joo, se toinen peli painoikin varmaan viitisen kiloa, tämä kai kolme. Ei sillä, nuo karmoskat joita soitan myös ovat semmoisia viisikiloisia, ja samoin kuin se viisirivinen jota eniten soittelen. Mutta tämmöisessä kaksirivisessä taitaa painolla olla enemmän merkitystä, varsinkin bassopuolella, kun sen palkeen kanssa pitää tehdä tosissaan töitä :)
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-09-2011, 15:14:22
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 24-09-2011, 15:06:42
Minä en ole muita Castagnareja kokeillut, kuin tämä Sander joka minulla on, mutta kyllä minullekin 2-äk riittäisi vallan mainiosti, ei tuota diskantin toista rekisteriä tule juurikaan käytettyä. Niin ja ovathan nuo 2-äk pelit vielä hitusen kevyempiäkin ja siten vielä mukavampia soitella.
Joo, se toinen peli painoikin varmaan viitisen kiloa, tämä kai kolme. Ei sillä, nuo karmoskat joita soitan myös ovat semmoisia viisikiloisia, ja samoin kuin se viisirivinen jota eniten soittelen. Mutta tämmöisessä kaksirivisessä taitaa painolla olla enemmän merkitystä, varsinkin bassopuolella, kun sen palkeen kanssa pitää tehdä tosissaan töitä :)
Minä silloin ihan aloitellessa kävin usein lukemassa tuota: http://info.melodeon.net/index.php?action=forum
- Siellä hyvin paljonkin keskusteltiin boxien painosta. Tietenkin britteinsaarten musiikkiperinteessä seisaaltaan (jopa tanssiessa ja marssiessa) soittamisella on suuri merkitys. Pubeissa ei riitä istumapaikkoja haitaristeille:-)
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 24-09-2011, 15:47:11
Minä silloin ihan aloitellessa kävin usein lukemassa tuota: http://info.melodeon.net/index.php?action=forum
- Siellä hyvin paljonkin keskusteltiin boxien painosta. Tietenkin britteinsaarten musiikkiperinteessä seisaaltaan (jopa tanssiessa ja marssiessa) soittamisella on suuri merkitys. Pubeissa ei riitä istumapaikkoja haitaristeille:-)
Olen tässä kyllä selaillut melodeonin foorumia, mutta en ole sieltä paljoakaan kiinnostaavaa löytänyt. Ehkä sitten kun innostun englantilaiseen/irlantilaiseen/kelttiläiseen yms. meininkiin?
Ajattelin nyt tuota painoa pääasiallisesti palkeen nytkyttämisen kannalta, mulla kun ei ole erityisemmin ruista noissa käsivarsissa. Ostaessa en kyllä ajatellut sitäkään, jotenkin vain oli mielessä että tämmöisen pelin pitää olla pieni ja kevyt.
Vieläkin mielessä se väite tuolta viereisestä ketjusta että nuotista soittanut ei oppinut ymmärtämään soitintaan, oppi vain ne kappaleet mitä nuoteista oppi.
Kokeilin tässä soittaa nuoteista ruotsalaista valssia Dansen går på Svinsta skär. Kyllä se menee, mutta koko ajan pitää olla valppaana palkeen suunnan kanssa, että soinnut saa oikein, ja lisäksi vielä korvata yksinkertaisemmilla ne soinnut joita ei soittimesta löydy. Eikös tämä kehitä soittimen ymmärrystä?
Ja sitten Drömmen on Elin. Aksidentaalitkin löytyi :)
Tarkoitettiinkos siinä nuoteilla semmoisia täydellisiä soitto-ohjeita joissa on rivit, näppäimet ja palkeen suunnat merkittynä?
Itse alotin soiton hohnerin pokerworkilla jossa oli pieni tynkä ilmanappina jota li'utettiin alaspäin. Teetin myöhemmin itselleni kunnollisen 3-äänikertaisen 2-rivisen ja halusin siihenkin juuri tälläisen tynkä ilmanapin. Itse en ole tottunut tähän castagnari tyyliseen halkoon. Käytän ilmanappia soiton lisäksi esiintymiseen ja halko ei toimi riittävän herkästi siihen. Tottumus kysymys kai, mutta halolla ei saa tarpeeksi hukkailmaa luotua jotta saisi palkeen liikkumaan. Palje on haitarin henki joten palkeen pitää hengittää :)
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 24-09-2011, 19:25:15
Kokeilin tässä soittaa nuoteista ruotsalaista valssia Dansen går på Svinsta skär. Kyllä se menee, mutta koko ajan pitää olla valppaana palkeen suunnan kanssa, että soinnut saa oikein, ja lisäksi vielä korvata yksinkertaisemmilla ne soinnut joita ei soittimesta löydy. Eikös tämä kehitä soittimen ymmärrystä?
Ja sitten Drömmen on Elin. Aksidentaalitkin löytyi :)
Nuo vajaariviset eivät ole (vielä?) minun juttuni, mutta kyllä Sinulla tuntuu olevan ainakin kivat biisit käytössä!
Tuolla ensinmaintulla olen suggeroinut itseni keikan alussa soittofiilikseen vuosikymmenet ja toinenkin on hyvin tuttu II stemmaansa myöten. Duurivalssit sopivat sielulleni ja siksi nuokin ovat jäänet matkaan.
Tällä sivustolla seuraan vajaarivisten kanssa puuhaavien kavereiden edesottamuksia oppiakseni niistäkin jotain ja alan ymmärtää kyllä mikä niissä keihtoo.
Olen kyllä pahasti "toinen etupyörä ojassa" tuon pianokahavan kanssa, vaikka melkien joka kerta kun sen ottaa laukusta kuulee asiaatuntevan esitelmän siitä miten paljon parempi olisi soitta "kirjoituskonemallilla", vajaariviseen siirtymistä ei vielä kukaan ole toistaiseksi suositellut ;)
Yksirivinen sentään talossa on ja olen sillä joskus opetellut jonkin polkan osoittaaseni, että homma on halussa, mutta mitään villitystä sen soittamiseen ei ole tullut.
Mainittakoon vielä, että viikko sitten ostin ensimmäisen viisiriviseni, 80 bassoinen -50 luvun pieni peli, mutta minua kiinnostaa ainostaan sen basson kielipenkit.
Lainaus käyttäjältä: Johan - 25-09-2011, 06:42:11
Nuo vajaariviset eivät ole (vielä?) minun juttuni, mutta kyllä Sinulla tuntuu olevan ainakin kivat biisit käytössä!
...
Tällä sivustolla seuraan vajaarivisten kanssa puuhaavien kavereiden edesottamuksia oppiakseni niistäkin jotain ja alan ymmärtää kyllä mikä niissä keihtoo.
Olen kyllä pahasti "toinen etupyörä ojassa" tuon pianokahavan kanssa, vaikka melkien joka kerta kun sen ottaa laukusta kuulee asiaatuntevan esitelmän siitä miten paljon parempi olisi soitta "kirjoituskonemallilla", vajaariviseen siirtymistä ei vielä kukaan ole toistaiseksi suositellut ;)
...
Yksirivinen sentään talossa on ja olen sillä joskus opetellut jonkin polkan osoittaaseni, että homma on halussa, mutta mitään villitystä sen soittamiseen ei ole tullut.
Jännä homma mistä mulla nyt tämä kaksirivisinnostus pulpahti. Oikeastaan oli tarkoitus treenata pienellä viisirivisellä ensi kesää varten. No, kuten näkyy niin kaksiriviselläkin yritän soitella kaikkea mitä mieleen tulee. Mutta varsinaista kaksirivisohjelmistoa myös, niissä on jännä nähdä miten ne tosiaan sopivat tuolle pelille, kun olen ensin niitä kokeillut viisirivisellä.
Sekin on jännä juttu miksi en taannoin hommannut pianohaitaria, kun se pianon koskettimisto kuitenkin oli ennestään tuttu. Olin varmaan jo mieltänyt tuon kirjoituskoneen edut. Pitäisi joskus kokeilla pianopeliä kanssa, miltä se tuntuisi kylmiltään. Ostamaan en taida ruveta.
Joku semmoinen into minussa on että pitää kokeilla kaikkea. Ja eiköhän se pidä mielen virkeänä kun tässä iässä opettelee uuden soittimen joka vuosi :) Vaikkei sitten mestariksi asti harjoittelekaan.
Nyt kun olen viikon aika tiiviisti soittanut kaksirivistä, niin jännää miten se vaikuttaa viisiriviseen. Siinäkin rupesi alkuun tuntumaan pakottava tarve kääntää paljetta. Ilmanappiakin peukalo jo hamusi. Tuntuu tuo jo helpottavan. Mutta sitten tuntuu että sormiin olisi tullut jotain uutta vikkelyyttä siinäkin.
Laitanpas nyt taas näytettä, ellei muuta niin varoittavaksi esimerkiksi http://freygish.com/htoyryla/music/svinnsta.mp3 .
Jännästi tuo äänitystilanne stressaa, kun heti alkaa soitto takkuamaan. Puhaltelin vähän huilua vielä tuohon mukaan. Se piti soittaa uusiksi, kun ensi otolla en kuullut kunnolla huilua ja meni (liikaa) epävireessä. Hyvää harjoitusta sekin.
Lisäys: ainakin tuosta kuulee sen miten mulla bassokäsi rupeaa matkimaan diskantin tahtia. Täytyy joskus taas harjoitella lisää sitäkin.
Pajalan valssi tuntui menevän niin hyvin että laitoin videokameran päälle. Siinä se totuus sitten paljastuikin ja soitti takelteli taas. Laitan nyt pätkän kumminkin http://www.youtube.com/watch?v=sOz5JEQq1Ps . Tätähän jo kesällä soittelin viisirivisellä http://www.youtube.com/watch?v=dHLZGgjaEas .
Pajalan valssi alkaa mulla muotoutua tämmökseksi http://freygish.com/htoyryla/music/pajala151011.mp3 . Yhden tahdin olen nyt lainannut jostain niistä netissä olleista nuoteista, alkuun soitin eri lailla, siitä on kaksi varianttia liikkeellä. Seitsemäs tahti alusta jos kohotahtia ei lasketa. Nyt kiinnostaa Konstan parempi valssi, sitähän taannoin harjoittelin karmoskalla, löytyy juutupestakin, ja taitaa sen voida soittaa tuollakin.
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 27-09-2011, 16:15:15
Tuo onkin mukava valssi ja nuotitkin löytyvät Rientolan kaksirivisten soitteista, joten eikun opettelemaan...Akuvalssin ja Uuentuvan Matin valssin ja Kylmän kukkia valssin rinnalla. Niin olikos puhetta, että pitää ahmia uusia nuotteja useammasta kirjasta yhtäaikaa ;D
Muistanko oikein, että tuo Uuentuvan Matin valssi on jonkinlainen muunnos Horgalåten hambosta?
Olen etsinyt nuottia arkistoistani löytämättä sitä, muistaakseni se oli joskus pelimannielehden liitteenä ja nyt haluaisin verrata sitä tuohon hamboon ja Kotiseutu pohjolassa valssiin.
Olisko siitä mahdollsita saada nuotti, osoitteeni on profiilissani.
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johan - 17-10-2011, 19:52:27
Muistanko oikein, että tuo Uuentuvan Matin valssi on jonkinlainen muunnos Horgalåten hambosta?
Olen etsinyt nuottia arkistoistani löytämättä sitä, muistaakseni se oli joskus pelimannielehden liitteenä ja nyt haluaisin verrata sitä tuohon hamboon ja Kotiseutu pohjolassa valssiin.
Olisko siitä mahdollsita saada nuotti, osoitteeni on profiilissani.
Kun tuli hambosta puhe, niin osaakos joku neuvoa miten basson rytmin pitää mennä hambossa? Kallen hamboa ja Horgalåtenia kun välillä soittelen.
Kun tuli hambosta puhe, niin osaakos joku neuvoa miten basson rytmin pitää mennä hambossa? Kallen hamboa ja Horgalåtenia kun välillä soittelen.
[/quote]
Ehkäpä Hans Palmin lyhyestä Lambo-Hambosta selviää hambon basso, ks. oheiset liitteet.
terv. pelle jollasbo
Lainaus käyttäjältä: Pelle Jollasbo - 17-10-2011, 23:37:07
Kun tuli hambosta puhe, niin osaakos joku neuvoa miten basson rytmin pitää mennä hambossa? Kallen hamboa ja Horgalåtenia kun välillä soittelen.
Ehkäpä Hans Palmin lyhyestä Lambo-Hambosta selviää hambon basso, ks. oheiset liitteet.
terv. pelle jollasbo
[/quote]
Poistin aikaisemman selkeästi virheellisen kommenttini. Olen etsinyt aiheesta pitkään selkeää teoreettista ohjetta, mutta turhaan.
Tämä hieman selventää asiaa. http://www.tanssi.net/fi/lajit/hambo.html
Johan
Lainaus käyttäjältä: Johan - 18-10-2011, 09:47:31
Hambossa pitää paino olla selkeästi kakkosella, muuten se on likipitäen hidas masurkka, soita kakkonen selkeästi hieman pitkänä muihin bassoihin verattuna, niin saat hamboon meininkiä.
Tuossa Jollasbon postaamassa kuulen mielestäni että basson rytmi menee taa tat taa, eli kakkonen lyhyenä. Samalta kuulostaa tässä missä on sähköbasso http://www.youtube.com/watch?v=G4QZJWJwW8I&feature=related , välillä menee taa tat taa ja välillä taa taa taa.
Mutta hyvä, pääasia että basso näyttää soittavan neljäsosia sopivasti painotettuna. Mulla kun käsi alkaa helposti soittaa kahdeksasosia kun ne ovat diskantissa niin oleellisia.
Tietynlainen puute tuossa kaksirivisen nuottikirjassa joka mulla on, että basson rytmistä ei ole mitään. Riittäisi yksi sivu jossa olisi siitäkin esimerkit eri kappaletyypeille. Mutta kuuntelemallahan se selviää. Ja täytyypä kokeilla tuota Jollasbon postaamaa hamboa myös.
Tästä linkistä löytyy hyvä esimerkki hambosta http://www.youtube.com/watch?v=jpCVJ530Yts
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 18-10-2011, 07:49:34
Lainaus käyttäjältä: Johan - 17-10-2011, 19:52:27
Lainaus käyttäjältä: Lispe - 27-09-2011, 16:15:15
Muistanko oikein, että tuo Uuentuvan Matin valssi on jonkinlainen muunnos Horgalåten hambosta?
Olen etsinyt nuottia arkistoistani löytämättä sitä, muistaakseni se oli joskus pelimannielehden liitteenä ja nyt haluaisin verrata sitä tuohon hamboon ja Kotiseutu pohjolassa valssiin.
Olisko siitä mahdollsita saada nuotti, osoitteeni on profiilissani.
Johan
Minä laitan sulle viestiä.
Lispe
Kiitokset Lispe!
Asia selvisi, biisillä on selkeä sukulaisuussuhde Kankaan kauniiseen Katriinaan, mutta Horgalåtenin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Taitaa meikäläisen "patterit" olla vanhentuneet;)
Johan
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 18-10-2011, 10:23:37
Lainaus käyttäjältä: Johan - 18-10-2011, 09:47:31
Hambossa pitää paino olla selkeästi kakkosella, muuten se on likipitäen hidas masurkka, soita kakkonen selkeästi hieman pitkänä muihin bassoihin verattuna, niin saat hamboon meininkiä.
Tuossa Jollasbon postaamassa kuulen mielestäni että basson rytmi menee taa tat taa, eli kakkonen lyhyenä. Samalta kuulostaa tässä missä on sähköbasso http://www.youtube.com/watch?v=G4QZJWJwW8I&feature=related , välillä menee taa tat taa ja välillä taa taa taa.
Mutta hyvä, pääasia että basso näyttää soittavan neljäsosia sopivasti painotettuna. Mulla kun käsi alkaa helposti soittaa kahdeksasosia kun ne ovat diskantissa niin oleellisia.
Tietynlainen puute tuossa kaksirivisen nuottikirjassa joka mulla on, että basson rytmistä ei ole mitään. Riittäisi yksi sivu jossa olisi siitäkin esimerkit eri kappaletyypeille. Mutta kuuntelemallahan se selviää. Ja täytyypä kokeilla tuota Jollasbon postaamaa hamboa myös.
Hambossa tahdin ensimmäinen isku on selkeästi painotettu. Lisää hambo-esimerkkejä (sekä nuotteina että mp3-muodossa) löytyy Hans Palmin www-sivun osasta "Mina egna kompositioner" (My own compositions). Sivun linkki:
http://www.accordionpage.com/dragspel.html#Some_useful (http://www.accordionpage.com/dragspel.html#Some_useful)
terv. pelle jollasbo
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen vastaus:
G-vireinen (GC) 2-rivinen on todella yleisesti käytössä ympäri suomea. Näiden ongelma on vain saatavuus käytettynä. Paljoa niitä ei käytettyinä näe ja jos näkee niin ovat lähes kaikki yli 1000e hinnoissa. Uusien hinnat pyörivät 1000 - 2000 euroa.
Suomessa käytettyinä alle 500 euron myytäviä 2-rivisiä haitareita näkee suhteessa paljon enemmän kuin kalliimpia, mutta ovat yleensä C-vireisiä (CF). Mutta en tiedä miksei näitä huolita ensisoittimeksi? Pääsääntöisesti niissä on ihan samat näppäinkuviot, bassot jne. kuin G-vireisissä Jos näillä oppii soittamaan ei tarvitse osata yhtään mitään uutta jos haluaa myöhemmin ostaa kalliimman G-vireisen. Harvoin aloitteleva kitaransoittaja ostaa 2000 euron kitaraa vaan aloittaa halvemmalla. Tiedän monia jotka aloittaisi 2-rivisen soiton mutta on saanut neuvon ostaa G-vireisen soittimen ja silloin on varauduttava maksamaan +1000euroa harrastuksesta josta ei tiedä tuleeko koskaan mitään. Näilläkin kun soittimen arvo putoaa muutaman satasen kun liikkeestä astuu ulos.
Tuo alkuperäinen postaus oli minulta kolmisen vuotta sitten. Ostin sitten Castagnarin G/C -pelin uutena ja olen ollut hyvin tyytyväinen. Mulla ei ollut mitään erityistä syytä ostaa juuri G/C-peliä, mutta eipä tullut siinä vaiheessa muita vastaan. C/F-peli olisi loppujen lopuksi voinut olla monikäyttöisempi minun tarpeisiin. Olen joka tapauksessa jo lapsena oppinut soittamaan niin että katson nuotista tarvittaessa apua, vaikka nuotti olisi eri sävellajissa, kunhan molemmat ovat jotenkin tuttuja sävellajeja.
Itselle aikoinaan kun innostuin haitarinsoitosta tuli isona yllätyksenä että piti 350euroa maksaa 5-rivisestä jossa napit jäi pohjaan ja puolet äänistä särisi, ilmaa vuoti niin että hiukset hulmusi. Menin silloin musiikkiliikkeeseen sillä oletuksella että alle satasella saisi jotain, mutta ei.
Ostin tuota aikaisemmin samasta liikkeestä satasella uuden akustisen kitaran.
Heippa vain, tämä ketju taitaa sopia minullekin, kun aloin haaveilla pienestä ja helposta soitinpelistä, lähinnä kesäiltojen viihdykkeeksi itselleni ja ehkä taitojen karttuessa muillekin. Joskus ennen teini-ikää olen isän 5-rivisellä harjoitellut Lentävän kalakukon pianotaustalla, mutta sitten tuli teini-ikä ja kaikki soittelu jäi. Nyt keski-iässä vois taas olla tällekin aikaa. :)
Pari iltaa on mennyt nyt tämän Vapaalehdykkä-sivuston selaamiseen, (isoja mustia aukkoja sivistyksessä on umpeutunut, huikea sivusto, kiitos ylläpitäjälle ::)) ja alkuperäinen päähänpinttymä venäläisestä harmoskasta on saanut lisää vettä myllyyn. Mietinkin, että ostanpa sian säkissä (juu tiedän, ei pitäisi, mutta elämä on 8)), ja kokeilen ensin tätä: http://www.tori.fi/uusimaa/Pieni_soma_haitari_24388728.htm?ca=7&w=3
Minkähänlainen mylly tuo Veselka-malli lienee, ihan uteliaisuudesta voisin maksaa tuosta tuon muutaman kympin. Jos joku on tutustunut kyseiseen malliin, niin ruusut ja risut esiin.
edit. korjattu typo mallinimestä
Kyseessä on ns. Venäläinen garmoska. htoyryla taitaa täälä olla niitä harvoja jotka kyseisen pelin soittamisesta jotain tietää. Ei ole siis niitä perinteisiä suomalaisia 2-rivisiä haitareita mutta omaksi iloksi soittamiseen varmaan yksinkertaisempi vaihtoehto.
Kyllähän tuolla idässä näillä soitellaan,, Mutta on varmaan aikamoista arpapeliä kun tuolta netistä halvan garmoshkan ostaa, Sieltä voi tietysti saada ihan kohtuullisenkin soittopelin , mutta myös vehkeen mikä ei kelpaa kun verkon painoksi,, Ja mikä oleellista gasmoskat ovat kyllä raskaampia mekaniikkansa ansiosta soittaa kun nämä länsimaiset (Italialaiset) 2-riviset
https://www.youtube.com/watch?v=Pr3ZgN8onRA
^juu, htöyrylän videoita olen selannut tubesta, ja eipä se ainakaan innostusta vähentänyt tähän itäpeliin. Mutta taidan sittenkin olla väärässä ketjussa, tuollahan oli ihan harmoska-ketjukin erikseen. Siirryn siis sinne. Kiitos vastanneille. :)
Olen tätä ketjua lukenut ja hiukan muitakin. Yli viisikymppisenä aloittelevalle soittajalle on täällä paljon infoa. Kiitos teille siitä.