Tässä tietäjille kuva myös eräästä 30-luvun alun pelistä jonka löysin varaston kätköistä. Olisi nähdäkseni ihan kohtuullisen hyvin säilynyt aihio vaikkapa entisöintiin. Taitaa olla niitä viimeisiä Soitin Oy nimellä valmistettuja Italian vehkeitä joiden pohjalta tehtiin sitten niitä muita Viipurin pelejä. Tämä on kieliltään kyllä oikein mainio 4/6 ja kooltaan 50x18 - kommentteja ?
pietrodeiro
Tyylikäs peli, saman sukuinen rungoltaan ja koristelultaan kuin gallerian kivissa 17/36 ja 18/36 olevat pelit, jotka nekin on Soitin Oy Viipuri tuonut maahan ja käsitykseni mukaan molemamt vuonna 1932, pianopelistä olen varma, sillä siinä on valmsitajan leimat ja vuosiluku sisällä.
Ovatko tässä pelisää paljenauhojen ja häkin kankaan värit alkuperäiset?
Täytyypi nyt vähän oikaista, ettei tule liian syviä väärinymmärryksiä. Soitin Oy toi Suomeen soittimia, kyllä. Soittimet kuitenkin tuotiin osissa ja ne koottiin Viipurissa. Sitä en sitten tiedä, että tuliko täysin kokonaisia soittimia Italiasta. Suosittelen lukemaan Vapaalehdykän tekstin Taavi Kaplaksesta. Se valottaa tätä puolta hyvin.
Veikkaanpa, että tästä löytyy rungosta vuosiluku 1932. Voi olla kyllä edelliseltäkin vuodelta. Itselläni on hiukan erilainen malli, mutta Soitin Oy samalla tavoin kahvassa. Se on vuodelta 1932 ja täysremontin jälkeen soi kuin unelma. Kielet on ilmeisen hyvät, sillä ne soivat herkästi ja viritys on pysynyt aivan paikallaan jo kolme vuotta. Ainakin tässä omassani kielien teräs oli kova, joka tietysti auttaa virityksen pysymisessä paikallaan. Suosittelen ehdottomasti kuntoon laittamista, jos koneistot ovat vielä kohtuullisessa kunnossa.
Jos tämä peli on pinnoitettu valkoiseksi värjätyllä selluloosaasetaatilla, niin sille ei voi
tehdä kovinkaan paljoa pintatöitä, koska tämä muovilaatu ei liukene asetoniin. Coope-
rativa teki 1920-30-lukujen vaihteessa sekä asetaatti- että selluloidipintaisia harmonik-
koja. Päällepäin niiden eron huomaa loimukuvioinnissa. Asetaatissa on lähelle koivun
loiva loimukuviointi, kun taas sellulioidissa on jyrkemmät kuviot. Toivottavasti tämä
olisi selluloidipäällysteinen peli, jolloin paikkaaminen olisi helpompaa.
Toivo
Olisi todella mielenkiintosita tietää, onko noissa Viipurissa tuontiosista kootujen pelien rungoissa ollut Cooperativan leimat ja vuosiluku, jotka ainakin läytyvät tuosta gallerian kuvassa 18/36 olevasta soittimesta, jota noiden leimojen perusteella olen pitänyt italiassa valmistettuna tuontipelinä.
Tuo gallerian 18/36 kuvan leimatietoja ei ole minulla. En ainakaan muista saaneeni niitä. Eikä tainnut olla ihan tuota ensimmäisen viestin kuvaa vastaavaa soitinta galleriassa.
Huomasin, että olen laittanut Soitin Oy -nimiset soittimet omaan kansioon galleriaan. Nämä voisi ehkä siirtää jossain kohtaan Soitintehdas-nimikkeen alle.
Minulle ei ainakaan koskaan ole tullut vastaan Cooperativaa, jossa ei olisi ollut tehtaan leimoja. Olen nähnyt sisältä pelkästään Soitin Oy:n tuomia eri malleja pitkälle yli 20 sekä Fazerin Musiikkikaupan ja ilman maahantuojan nimeä olevat päälle. Veikkaan, että kaikki
osat oli tehty jo Italiassa valmiiksi ja Viipurissa ne vain kasattiin. Olisiko se ollut tullauksesta johtuva toimenpide vai oliko työvoima (koulupojat) niin paljon halvempaa, että se kannatti
tehdä täällä? Ainakin myödemmin Soitin Oyn Suomessa tehdyt harmonikat olivat huomatta-
vasti halvempia. Silloin palkkataso oli Suomessa halvempaa ja lapsityövoimaa saattoi silloin
vielä käyttää. Muistan aikoinani vanhenmpia työtovereitani, jotka olivat aloittaneen työt 1930-luvulla 12-13 vuoden ikäisenä. Toki silloinkin piti olla hyvät perustelut tähän. Työn piti olla kevyttä ja työpäivät lyhyempiä.
Toivo
Veikkaisin, että tuo tullaus ja postimaksut on syynä. Sameli Elomaan ulkomaille lähettämät soittimet olivat kaikki kahdessa paketissa juurikin tullien välttämiseksi ja postimaksujen alentamiseksi.
Em. perusteella tuntuu siis siltä, että kyseiset Cooperatiivat on koottu Italiassa leimatuista osista Viipurissa ennen varsinaisen oman tuotannon alkua.
Kuvasin noita leimoja pelin kunnostuksen aikana, joten pistän kuvat Viljolle infoksi, kun palaan joulunvietosta täältä saaristosta "pääkoneeni" ääreen sillä kuvat ovat sen kätköissä.
Niin. Kyllä nuo kaikki Cooperativa-soittimet ovat täysin italiassa tehtyjä, tänne tuotuja osissa. Koonti on tapahtunut sitten hanuriverstaiden takahuoneessa. Herää vaan kysymys kielistä. Käyttikö italialaiset myös saksalaisia kieliä vai tilasivatko Aarne Koski, Kukkola ja muut tekijät kielet Saksasta? Lopullinen rungon ja kielien asennus sekä viritys tapahtuivat sitten Suomessa? Italiassa oli kyllä omaa kielituotantoa tähän aikaan. Miksi he olisivat käyttäneet saksalaisia kieliä?
Pitkän kokemukseni perusteella minusta Cooperativalla on aivan omanlaisensa kielet, joten
ne on saatettu tehdä jopa omalla tehtaalla. Vannomaan en tietenkään mene. Mitat ovat muihin verrattuna erilaiset. Esimerkiksi isompien dikanttikielien teräslehdykkä on tyvestä ja päästä yhtä leveä, eikä kärkeä kohden kapeneva, kuten yleensä. Pienet kielet ovat normaa-
leja italialaisia lyhyemmät, mutta samalla leveämmät. Muitakin eroja on. Cooperativa ei siis käyttänyt koskaan saksalaisia kieliä, kuten monet tehtaat maailmalla käyttivät. Jos on sak-
salaiset, niin kielirosvo on ollut asialla.
Toivo
Oikeassa olet pietrodeiro. Lisäisin vielä yhden vanhojen pelien sointiin vaikuttavan tekijän. Sillä on myös suuri merkitys, minkälaisissa olosuhteissa soitinta on säilytetty ja pidetty. Hyvin
kosteissa paikoissa pidetty soitin esim. sota-aikana rintamalla menetti varmasti jonkun
verran ääntään, kun se oli useita vuosia matkassa.Toiset soittimet ovat taas olleet kymme-
niä vuosia vähällä käytöllä laukussa optimaalisessa lämmössä ja kosteudessa. Varmaan
on jo uusissa peleissäkin kesken sarjan osunut kohdalle parempia ja huonompia soitin-
puita. Harmonikka on tosiaankin puusta tehty soitin, vaikka ulkokuori hämää. Uskonkin,
että puinen runko vaikuttaa enemmän sointiin, kuin kielet, vaikka niissäkin on huomattavia
eroja. Palkeilla on myös merkitystä sointiin. Sen kyllä huomaa, kun vaihtaa uuden palkeen
puhkisoitetun tilalle. Ehkä nämä neljä tekijää vaikuttavat eniten ääneen. Rakenne, puulajit,
kielet ja palkeet.
Toivo
Hmm.. Tähän tällä hetkellä olevaan tutkimukseen en / emme saa mitenkään mahdutettua näitä Soitintehtaan ja Oy Harmonikan historian edeltäjiä. Ajattelin nimittäin, että kun tämän tutkimuksen jälkeen joka tapauksessa tulee tehtyä uusi "täydellinen" kirja / kirjoja aiheeseen liittyen, niin miksi ei lisätä sinne aikajanalle näitä Kosken, Fazerin ja Kukkolan maahantuomia pelejä aikajärjestyksessä. Siihen tarvittaisiin juurikin näitä pelien numerotietoja. Niitä on toistaiseksi hyvin vähän. Eli olisi oma pieni kuvagalleria kirjassa.
Toki tätä Vapaalehdykän galleriaa pitäisi täydentää ja tänne sitä tietoa saa eniten ja halvimmalla. Ehkäpä galleria lienee työkaluna paras mahdollinen, sillä näillä vanhoilla cooperativoilla ei ole meillä käytössä sellaisia nimiä kuten Kuningas tai Lollomaestro.. Kuva ja numero yhdistettynä on tehokas apuväline aikajanan tekemiseksi.
ps. Tänään tuli käytyä kansallisarkistossa katsomassa Tehtaiden ja myös muiden harmonikkayrityksien asiakirjoja. Arvokasta tietoa!
Galleriassa on erikoismaininta erään Cooperatiivan kohdalla ja kuva siitä on jostakin esitteestä, valokuvaa ko mallista ei siellä ole.
Kuvasin ko. pelin Ikaalisten museolla kesällä 2010 esillä olleesta kokoelmasta, peli on vuodelta 1933.
Pistin kuvan esille tässä yhteydessä pelin ilmeisen harvinaisuuden takia.
Kokeilin samaa peliä siellä. Siinä on 4-äänikertaiseksi mahtava ääniala 5 oktaavia, sillä kaikki näppäimet soivat ainakin tässä pelissä.Galleriassa pitäisi olla mustavalkoinen Soitin Oy:n mallikuva samasta mallista.
Toivo
Nyt kun näitä soittimia tuntuu olevan vähän sielä täällä, niin en nyt itse ehdi / pysty pysymään oma-aloitteisesti mukana. Eli jos joltain löytyy näitä pelejä ja haluaa antaa ne galleriaan laitettavaksi, niin kannattaa laittaa mulle kuvat sähköpostilla tulemaan. Soittimesta tiedot tietenkin mukaan... En näitä kuvia täältä foorumilta ota käyttöön ilman, ellei joku sano, että voi ottaa.