Viestit

https://www.youtube.com/watch?v=2k6FKQY9ebY Tässä yksi virtuoosi soittaa Roland FR-7B:llä taiturimaisesti. Loppupuolella käyttää bassopuolta rumpusettinä.

Minulla on yksi venäläinen cassotto. Paremminkin se on 1/2 -cassotto, mutta rakenne on mielenkiintoinen; kevyempi kuin oikea cassotto ja ymmärtääkseni helpompi korjata ja ainakin huoltaa. Helppoa on myös yksittäisen koskettimen irrottaminen keskeltä klaviatuuria, koska ei tarvitse vetää akselia irti. Kosketin on "laakeroitu" jousivoimalla eräänlaisen pukin päälle. Cassotto -efekti on selvästi havaittavissa, mutta kokoonpano on tehty luvattoman huonosti. Tietenkin täytyy ottaa huomioon myös instrumentin hinta.


Huonoksi puoleksi luettelisin vielä läpiviennit, jotka eivät ole kovin tiiviitä. Tästä seuraa suuri ilmankulutus ja soittamisen raskaus. Tätä lisäävät vielä koskettimet, jotka painuvat 10mm ja enemmänkin. Laatuhanurin kosketin painuu noin puolet tuosta mitasta.

Ikävä piirre on paljenauhoissa käytetty liima, jonka vaikutus "ennen konserttia" on eliminoitava avaamalla palje  käyttökuntoon. Jos tarkkoja ollaan, vaikuttaa tuollainen palkeen poimujen tarraaminen toisiinsa myös yhden elementin verran soiton raskauteen.

En oikein usko, että näistä turistihanureista tulisi kysyttyjä historiallisia instrumentteja. Niitä on rakennettu sen verran, etteivät ne ihan heti lopu. Jos aloittaa venäläisellä Voshodilla ja säilyttää sen muutamia vuosikymmeniä itsellään, on kiva muistella millaista se oli "silloin joskus". Tällaisen voi museoida koska siinä ei lepää suuri määrä rahaa ja toiseksi; vaihdettaessa parempaan, ei siitä vaihdossa saa juuri mitään - tai ei yhtään mitään.

Näistä Berjozka -hanureista riittää aina juttua, valitettavaa on että aivan toisen laatuluokan pelit eivät saa palstatilaa kovinkaan paljon. Tula, Jupiter ja Akko ovat kansainvälisestikin tunnustettuja laatusoittimia. Heti kun voitan lotossa, hankin Akkon omalla spesifikaatiolla! Diskantti neljä oktaavia, kuusirivinen stradella -basso, mutta kolmella perusrivillä ja mutella. Siinähän noita. Täytynee joskus ruveta lottoamaan...

Se soiton raskaus ja näppäinten turhan suuri liike ovat tosiaan ne pahimmat ongelmat. On tuntunut ihan uskomattoman hienolta kokeilla "kunnollisia" haitareita tuon Voskhodin jälkeen ja rinnalla. Nyt olen karvan päässä siitä, että ostaisin käytetyn Rolandin. Ero tulee olemaan huikea tietty. Mm. Roland FR-2:n jälkeen tuntui siltä, ettei saa enää aloitettua venäläisellä. Edelleen eniten ihmettelen sen venäläisen tarkkaa virettä. Välillä muuten (tai usein) menee niin, että pääsee vain pari tahtia ennen palkeen käännöstä.

Tiedättekö, mikä on se paras juttu noissa venäläisissä? Se, että yleensä ajauduin näin hienon ja "ulkopuolisista" katsoen ylitsepääsemättömän vaikeiden, mutta kuitenkin hienojen soittopelien maailmaan. Jos ei olisi ollut sitä ilmaista venäläistä, en olisi koskaan aloittanut harrastusta. Vielä on varsin pitkä matka kuitenkin siihen, että osaisin oikeasti soittaa, kun ei ole sitä sisäsyntyistä soittamisen taitoa. Itse joudun käymään kaikki kappaleet nuotti kerrallaan ja bassopuolta moneen otteeseen hinkaten.

Vaikeita ja "tyhmiä" kysymyksiä on siis odotettavissa täältä suunnasta ja paljon.

https://www.youtube.com/watch?v=WBT6TwrGfm0 Tästäkään soitosta ei moni pidä. Itse tykkään. On melkoinen virtuoosi.

Salossa yksilöopetus on 30 min. Minusta ihan kohtuullinen vaikkakin saisi tietty olla pidempikin. Kitarassa, laulussa, pianonsoitossa sama juttu. Yhteisryhmissä pidempi aika, mutta sitten sitä uutta aloittelijaa täytyy "odottaa", että pääsee sisään eli käytännössä vanhat eivät opi juuri mitään. Itse aloitin yksilöpuolella harmonikassa nyt syksyllä 2019. Kitaraa opiskelin viitisen vuotta. Sormien surkeuden (nivelrikko) vuoksi kaikki oppiminen on hidasta. Myös kitaran osalta, kun barrea ei pysty soittamaan järkevästi.

Näinkö harhaa, että Ollin fiilistely kravatti oli  aamupäivällä myynnissä?
Toivo

Katsoin itse samaa. Onko Olli lopettamassa soittohommat kokonaan kun kolme haitaria myynnissä.

Laitetaas kevennykseksi tämä ilmoitus turistipöntöstä
https://www.tori.fi/uusimaa/Akkopa_haitari_60571132.htm?ca=18&w=3
"Vastaavaa myyty huutokaupassa 2000-3000, nyt nopealla kaupalla 599"



Buahhahhaaa, ai että mä repesin. Myyjä taitaa olla todellinen huumorimies 

Nyt se on 45 e.

Minä taas sain soitinliikkeestä kotiini kokeiluun Roland FR-2:n viikonlopuksi. Venäläiseen akustiseen verrattuna ero on huikea kaikin osin. Kun olen aloitteleva "soittaja", niin se että mm. saa bassoksi valita rumpumaisemman äänen sopii omaan korvaani erinomaisesti. Nappien vaste on tietty ihan eri luokkaa (digin eduksi). Säätöjen miettimiseen meni muutama tunti, mutta ehkä kohta saan musiikin tapaistakin aikaan. Dale Mathis käyttää Roland FR-4:ää ja FR-8:aa omassa opetuksessaan ja tuntui kotoisalta saada itse aikaan lähes samantapaista musiikkia.

Jossain vaiheessa joudun kerrostaloon ja silloin tosiaan digihaitari on ainoa mahdollisuus. Siksi en edes ajattele ostavani muuta kuin digiversion, jos sellaiseen ostamiseen vielä päädyn. Itselläni ei ole akustisen version "painolastia", niin ei haittaa, jos sallitaan tällainen ilmaisu.

Tuolta voisi katsoa/kuunnella, miltä nykyiset dihaitarit kuulostavat ammattilaisen kädessä. Roland FR-4 ja FR-8. 

Suosittelen alan konkareitakin katsomaan noita opetusvideoita. Erittäin hyvin tehtyjä ja opettavaisia. 

Jos itse ostan vain yhden haitarin, on se juuri FR-4 tai jos arpaonni lykästäisi, niin FR-8 (ja nimenomaan pianoversio, tässä iässä en aio opetella näppäinversioita).

Harjoittelen näitä kuunnellen ja tulostaen nuotteja. https://www.mycrownmusic.net/accordion-lesson-videos.html. Minusta loistava opettaja. Lähtee alusta sopivan alkeista. Ilman häntä en soittaisi rupusella venäläisellä soittimellani yhtään mitään. Se mikä "omassa" soittimessani on kummallista, että se on pilkulleen vireessä. Ensi viikolla menen kansalaisopiston kurssille. Opettajalla on mm. FR-8 (näppäinversio). Hänen soittoaan kuuntelin Perniössä, kun siellä oli kesällä yhteislaulutilaisuus.

Tämä Song Book on mulle vielä aivan liian vaikea, mutta ehkä joskus. https://www.mycrownmusic.net/ez-song-book.html

Dale Mathis opettaa ja myy noita FR-4:ia sekä FR-8:ja USAssa. Hän varustaa myymänsä soittimet itse kehittelemillään soundeilla.

Minusta se, että voi soittaa bassopuolta rumputyyliin, on juuri kiinnostava juttu ja kaikki erilaiset digiäänet diskanttipuolella.

Niistä muutamista keskusteluavauksista täällä, on jäänyt sellainen maku, ettei "todellinen" haitarinsoittaja juuri koske/välitä digitaalisista haitareista. Kuulisin aloittelevana opettelijana mielipiteitä noista malleista. Luulen, että monia paheksuttaa se, että niillä saa aikaan vähän kaikenlaista ääntä, joka ei taida sopia klassisen haitarinsoiton ystävän repertuaariin. Korjatkaa, jos olen väärässä. 

Hinnat ovat kovin suolaisia eläkeläiselle ja siksi mietin FR-4:n ostamista jollain aikataululla (jotain 3300e). Nämä digitaalisethan ovat ainoita haitareita, joilla voi "oikeasti" soittaa myös kerrostaloissa. Koska niihin voi laittaa kuulokkeet.

Ai niin. En edes tiedä, miten haitareiden vireyttä pitäisi mitata. Kun on kitaran mittari käytössä, niin miksei se sillä menisi.

Itselleni tämä on halpa kokeilu. Ei maksa kuin aikaa. Kummastuttaa se, että tuntuu olevan vireessä viritysmittarin perusteella. Palkeiden naksumista olen ihmetellyt ja soiton raskautta. Jotenkin luulen, että jos opin tuolla edes auttavasti soittamaan, niin joku parempi värkki soisi monin verroin helpommin ja mukavammin.

Kun noita bassopuolen nappeja painelee, tuntuu siltä, että melodiapuolen ääni heikkenee tai siihen tulee tietynlaista aaltoilua. Osaamattomuuttako vai haitarin heikkoutta? Kävin paikallisessa Pianokartanossa hiukan käytettyjä soittimia kokeilemassa. Helpommin sai paineltua. Yksi vanhahko digitaalinenkin siellä on. Sähköä olisi varmaan tarvinnut, kun en saanut ääntä. Pitänee mennä uudelleen, kun isäntä paikalla.

Nämä ovat tällaisia aloittelevan haitaristin ihmettelemisiä. Samanlaista ihmettelyä kitaransoiton alkeetki tuottivat hiukan eri muodossa. En kitaraakaan osaa kuin hieman näppäillä. Nivelrikko on molemmissa soittimissa osittainen este.

Tämä on yksi harjoituskappaleistani synkronointiin. https://www.mycrownmusic.net/uploads/3/7/1/9/37193939/4twinke_f_chord.pdf Katsotaan, meneekö viikkoja vai kuukausia oppia tuo edes jollain lailla. 

En tiedä, onko muilla kokemuksia tuosta amerikkalaisesta sivustosta, mutta itse saan siitä apua. Lisänä käytän mm. Veikko Huuskosen Pianoharmonikan aakkoset -kirjaa (lapsille). https://www.mycrownmusic.net/accordion-lesson-videos.html

Olisi tietty kiva ostaa vaikka joku Rolandin digihaitari, mutta ei saldo riitä. Toistaiseksi mennään halpishaitarilla. Olisi kiva muuten tietää, millaisia aikoja eri ikäisillä menee tuon synkronoinnin oppimiseen. Juuri nyt tuntuu siltä, että on vielä kaukana.

Venäläinen siis. Näillä ei taida olla kovin kaksista myyntiarvoa? Ei että olisin myymässä, kun tytär sai sen itselleen ilmaiseksi. Minä sitten aloitin vanhoilla päivillä opettelemaan soittoa. Bassopuolen ja diskantin yhdistämisessä onkin  melkoinen vaiva ja vaikeus. Ei taida olla "oikotietä" onnistumiseen?

Ovatko nämä niitä  halvalla Neuvostoliitosta tuotuja?

Tunnistaako kukaan, mikä tämän haitarin nimi on? Minä en saa selvää.