Emma-valssi

[olli]

Harjoittelemme kerhossamme tuttua Emma-valssia Seppo Leinon 2-äänisenä sovituksena.  Tuli harjoituksissa puheeksi kappaleen taustat.  Sävel lienee kuuluisa "trad.".  Savikiekoille suosittu valssi ilmestyi vuonna 1929 useiden tulkitsijoiden toimesta.  Youtuubista putkahti tieto, että valssi olisi tallennettu äänilevyn edeltäjälle "fonografille" jo vuonna 1893.  Onko kellään tietoa tästä?

[ftamt]

Tuo fonografirullalle vuonna 1893 tallennettu Emma on huuhaata. Suomalaiset eivät äänittäneet mitään lauluja ennen 1900-lukua kaupallisille Edisonin, Columbian tai muunkaan yhtiön fonografirullille tai äänilevyille. Ensimmäiset Emman levytykset tehtiin Suomessa ja Yhdysvalloissa vuonna 1929. Vanhimmat suomalaiset levytykset tehtiin Pietarissa 1901 Suomalaisen lauluseuran laulamana äänilevylle. Ensimmäiset suomalalaiset fonografiäänitykset tehtiin vuonna 1905, kun kansanperinteen tutkijat tekivät runonlaulajien keskuudessa äänityksiä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuralle. Vuosina 1911-1920 Juho Koskelo Yhdysvalloissa levytti 27 laulua Edisonin ja US Everlasting yhtiöiden fonografirullille. Koskelo oli jo vuonna 1910 aloittanut levytykset normaaleille levyille ja
niitäkin hän lauloi ja soitti toista sataa Victor- ja Columbia-levyille. Myös aviopari Sandfrid ja Josefina Mustonen lauloivat viidelle Edisonin fonografirullalle New Yorkissa vuonna 1913. Tämän enempää suomalaiset eivät Amerikassakaan laulaneet fonografirullille, sillä ne hävisivät kilpailussa kätevämmin käytettäville äänilevyille jo aivan 1900-luvun alussa. Emmaa näiltä rullilta ei löydy, eikä levyiltäkään ennen vuotta 1929.
Toivo

[htoyryla]

Minä muistelin nähneeni että Emma-valssin taustalla on venäläinen sävelmä, että josko joku olisi sen soittanut fonografirullalle. Mutta nyt kun katselin, niin enemmän löytyi tietoa että sävelmä on suomalaisesta rekilaulusta (mikä toki taas voi olla venäläistäkin perua). Olisi mielenkiintoista verrata em. rekilaulua varsinaiseen Emmaan, ja sama toki jos jokin venäläinen sävelmä löytyy. Monesti kuulee jonkun väittävän että "tämä on sama sävelmä kuin tuo", vaikka yhtäläisyys voi olla varsin pintapuolinen. Sävelmät kulkevat ja muuttavat muotoa, voi olla sama sävelmä, tai saman sävelmän variantti, tai osin sama, tai vain jotenkin samanoloinen.

[olli]

Kiitän asiantuntevista vastauksista!