Kouvolan hopeahäkki casotto

[Giulietti]

Soittelin tänään parisen tuntia "Hopeahäkilläni".  En olisi ikinä uskonut, että alan tästä pelistä näinkin paljon tykkäämään.  Olin kuullut legendaa, että kouvolalaiset "syövät ilimaa" enemmän kuin muut.  Nyt olenkin eri mieltä.  Ainakin tämä minun yksilöni - vuosimallia 1966 - on tiivis eikä tarvitse ylen määrin ilmaa.  No totutteluahan tämäkin luonnollisesti vaatii.  Heti kuitenkin peli "istu sormiin" ja oli helppo soitettava.  Kari Ahvenainen on pelini huoltanut vuonna 2007, tehnyt ilmeisen hyvää työtä.  Laitanpa liitteeksi fb-kaverini Kanadasta taiteileman kuvan.  Bugari on edelleen ykköspelini, mutta tämä Hopeahäkki on selvästi kakkonen - ehkä nousee jopa ykköseksi - aika näyttää!

Samoin täytyy sanoa. Olen viime viikot soitellut pääasiallisesti vain tällä hopeahäkillä, niin mukava tämä on soittaa ja soi niin hienosti. Tämä nousi minulla pääasialliseksi cassotto soittimeksi heti, luovuin Giulietin cassotosta, koska en sitä enää tarvitse, toisena soittimena pysyy Giulietin Traviata, on kaksi niin eri soundeilla soivaa soitinta. Eikä syö ilmaa sen enempää kuin muutkaan soittimet, olin tässä asiassa ollut myös turhaan epäilevä.

[arionni]

No niin, nyt se ostettu. Tänään matkahuollosta hain hopeahäkki casoton vm-76. Nyt on tulevan joulun lahjakin jo saatu vaikka itse kyllä maksoin. Lähetys Rovaniemeltä saakka. Heleät ja voimakkaat on saundi. kyllä tällä kelpaa soitella, sen mitä meikäläinen osaa. Kohta pitää alkaa kyseleen nuotteja lisää, ilman en pärjää sointujen vuoksi.

[olli]

Onnea vaan sullekin!

[Giulietti]

Onnea vaan uudelle hopeahäkin omistajalle.

[maestro]

Onnea ja nautinnollisia soitto hetkiä....

[Teme]

Onnea minunkin puolesta. Kyllä sillä kelpaa!