Kouvolan hopea- ja kultahäkki

[kallek]

Ostin pari kuukautta sitten Kouvolan hopeahäkki cassoton. Kultahäkkiä en ole koskaan soittanut. Joku (monikin) varmaan tietää, mitä käytännön eroa ko. soittimilla on. Ovatko periaatteessa samoja soittimia, ts. vain eri näköinen maski, vai onko soittimilla myös jotain teknistä eroa?

[eikkajuhani]

   Oma käsitykseni on, että nuo olisivat samoja pelejä, siis vain maski/ulkonäköeroja.  Tietysti on sitten ehkä eroja jos mennään vuosikymmeniä eteen ja taaksepäin. Kulloinkin käytetyt kielisarjat voinevat vaikuttaa.  Itselläni soitannollista tuntumaa, 70 luvun kulta ja hopeahäkkiin.  Itselläni hopeahäkki Casotto - 73 ja kultahäkki Lohenpyrstö Maestro - (75) Näissä siis toki selvät erot soinnissa.  Hienot ovat kyllä saundit molemmissa  !   

  Eikkajuhani

[Johan]

Kultahäkit tulivat tuotantoon muistaakseni -59 ja valmistus jatkui vuoteen -65, Hopehäkkien valmistus
taisi alkaa samana vuonna ja jatkui kai kahdeksankymmntäluvun alkuvuosille jonka jälkeen sitten tulivat 50v juhlamalli ja casotto 50 -82.
Em. perusteella epäilen hieman Eikkajuhanin lohenpyrstämallin, eli kultahäkin vuosilukua -75?, saataa silti olla jokin jälkeenpäin valmistettu yksittäiskappale.
Kyllä pelien muotoilussa taitaa olla sentään selkää eroa muuallakin kuin häkissä, minusta hopeahäkki on kehittyneepi versio kultahäkkimallista. Bassorunkokin poikkeaa mielestäni selkeästi muotoilultaan. Molemmissa oli käytössä eritasoisia kieleivaihtoehtoja.

Minulla on täällä käytössä "joulusoittimnmena" vanha palvelija kultahäkki maestro -64 käsin fiilatuilla tarkkuuskielillä, tosi kiva kevyt ja herkkä kosketuksinen soitin, joskin hieman liian perso ilmalle.
Olen soitellut sillä juhannuksesta -65 ja vaimoni mielestä siinä on ainoat oikeat harmonikan äänet.
Hopeahäkkiä ei talossa (vielä) ole, ehkä joskus kuitenkin ja mielummin casottona, sellaiseen olen ottanut joskus tuntumaa yhden illan verran ja hyvillä kielillä oleva peli oli meillyttävä soitella ja saunditkin olivat mukavan pehmeät.

Johan

[olli]

Viljohan tutkii tätä "Kouvolan" historiaa.  Minulla on tuo 50-vuotisjulkaisu (jossa on Viljon mukaan epätarkkuuksia).

No siitä huolimatta; tämän historiikin mukaan Kultahäkkiä eli Lohenpyrstöä valmistettiin vuosina 1959-1965.  Hopeahäkkiä valmistettiin vuosina 1965-1982.

Historiikki kertoo edelleen;  siis Kultahäkistä muutoksena Hopeahäkkiin, "Tässä mallissa uusiutui hyvin paljon koko suomalaisen harmonikan rakenteessa...ulkoiset muutokset... sisäisesti diskantti- ja bassokoneistot valmistettiin entistä tarkemmiksi, kitkattomimmiksi ja nopeatoimisemmiksi".

Tutkin tuota Viljon laatimaa valmistusnumeroluetteloa;
Ainakin yksi Kultahäkki Maestro on valmistettu vuonna 1974.  Yksi Kultahäkki Cassotto on valmistettu vuonna 1978.  Yksi Kultahäkki Cassotto pianokahvalla on valmistettu vuonna 1980.

Joten onko eikkajuhani tutkinut valmistusnumeroa?  Onko peli joku näistä, vai vielä harvinaisempi tapaus?

[eikkajuhani]

   
   Tässä  vielä tuosta Kultahäkki Lohenpyrstö Maestrostani; 4775 on numero ja vielä se erikoisuus, että bassossa on vain yksi (pitkä) vaihtaja joka sinänsä tekee tästä pelistä erikoisen. Tietysti myös nuo `Käsinfiilatut tarkkuuskielet`!  Lienee todellakin sitten ihan tilaustyönä valmistettu hanuri. 

  Eikkajuhani

[olli]

Kunhan Viljo palaa kuvioihin pyhien jälkeen, saadaan selvyys tuohon eikkajuhaninkin peliin.  Mielenkiintoinen juttu sinänsä

[eikkajuhani]

       Pistin pientä infoa yksityisesti Ollille !   

     Eikkajuhani

[olli]

Kallek aloitti mielenkiintoisen keskustelun.  Katsoin eikkajuhanin viestin.  Kuten aiemmin mainitsinkin, Kouvolan 50-vuotishistoriikissa on kerrottu vain ylimalkaan mallit sun muut.  Sinänsä mielenkiintoinen teos.  Itselleni aukesi monta asiaa.

[Dragspel]

Minulla on tällä hetkellä kolme Harmonikka Oy:n soitinta ja ainoastaan yhdessä, 80-luvun alussa valmistetussa Hopeahäkki-casotossa, on valmistusajankohta merkattu niin, että se on luettavissa soitinta avaamatta. Kahdessa muussakin on kyllä sarjanumero, jonka voi lukea soitinta avaamatta, mutta nämä sarjanumerot eivät kerro soittimen valmistusajankohtaa.

[Johan]

Tutkin tuota Viljon listaa ja omani pianomaestro nro 4614 on perimätiedon mukaan vuodelta -64,
ja sitten maestro nro 4957, joka sekin on perimätiedon mukaan vuodelta -64.

Eikkajuhanin pelin nro 4775 sijoittuu siihen väliin, joten oletan että ei se kovin kaukana olen senkään valmistusvuosi noista edellisisistä.

Kyllä minullakin on tuo Kouvolan historiikki olemassa, mutta koska se ei nyt ole käsillä on tässä heiteltävä joitakin asoita hatusta josta saattaa tuuli puhalella läpi ajoittain;-))
Kouvolan pelejä minulla on neljä, kolmessa valmistusnumerot ovat stansattuna ulkopuolelle ja uusin on tuo nro 4614.  vanhimmassa vuodelta -36 on numero leimattu rungon sisäpuolelle.
Pari peleistä on täydessä soittokunnossa ja pari entisöintiprojekteina, joskin molemmat nekin jo jonkinmoisessa soittokunnossa.

Johan

[Viljo]

Kyllähän mä täältä väleistä jotain voin vastailla, mitään kovin ihmeellisiä tutkimuksia en kuitenkaan ala tehdä. Mutta siis joo. Asiaan:

- Tuo 4775 puuttuu listasta, mutta pyydän nyt tarkistamaan tuon luvun eri paikasta kuin stanssauksesta. Irroita takasuoja ja kerro mitkä numerot tulee esiin. Syy on se, että yhdellä basson listavaihtajalla olevia harmonikkoja (siis kultahäkkejä) on tehty stanssauspäiväyksellä 74 – 7 – 4. Ihan vaan haluan tarkistaa, ettei ole lukuvirhe ja tämän lisäksi haluan tietää muut luvut, jotka löytyvät rungosta. (todennäköisesti M305 tai muu avstaava kolminumeroinen numerosarja)

- Periaatteessa kulta- ja hopeahäkki ovat samoja soittimia; rungon koko on sama. Muutoin voidaan puhua eri soittimesta, varsinkin cassottosta puhuttaessa. Muutama esimerkki: ensimmäisien kultahakkien cassotto-kuilu oli V-kulmallinen, jälkeenpäin ei. Aivan ensimmäisissä kultahäkeissä on myös käytetty pehmeämpää alumiiniseosta diskantin koneistossa kuin 1960-luvun loppupuolen peleissä. Syy tähän on se, että tehtaalle ostettiin oma iso metalliprässi, millä päästiin tekemään koneistoja aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Alettiin käyttää kovempaa alumiinia. Niin ikään pieniä muutoksia tehtiin aina tarpeen tullessa. Voidaankin hyvin sanoa, että jokaisen 100 sarjan jälkeen on tullut jotain muutoksia. Yksi hyvä esimerkki on bassorungon muotoilu juuri rekisterien ylä- ja alapuolella. Ensin siinä oli mieletön "sisäkurvi", mutta kun selluloidi nousi siitä helposti pois kuvuttuaan, muotoilua suoristettiin. Vuoden 1958 sarjassa cassottojen paljelukko oli eri paikassa, kun sitten myöhemmissä malleissa. Se oli rekisterikoneiston kohdalla.

Summa summarum: soitinta on kehitetty hiljalleen vuosien saatossa, joten yksinkertaista linjavetoa eri soittimien eroille on hankala sanoa.

[eikkajuhani]

 
   Vielä tässä pientä fiilistelyä  tuosta Kouvolan Lohenpyrstö Kultahäkin numeroinnista.  Siis taustastanssaus 4775 ja takakannen alla, (mahonkia koivuvaneria) numerointi; M427/ 4999 !  Messinkilaatassa taustassa nuo merkinnät;  `Ital. Käsinfiilatut tarkkuuskielet Duralum.` Erikoisuutena sitten tuo basson yksi pitkänomainen vaihtaja.  Hanuria on huoltanut mm.Tampereen seudulla toiminut Valtteri Nikka, (puhelinnumero taitaa olla vanhentunut) !   

  Eikkajuhani

[Viljo]

Kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia harmonikoista löytyy, kun oikein tutkii. Valtterin poismenostakin alkaa olla jo aika monta vuotta.

[kallek]

Voisiko joku kertoa, mistä tuollaisen Kouvolan historiikin voipi ostaa/lainata. Lähikirjastoista en löytänyt.

[kallek]

Mikäli tarkoitat tuota oheisen kuvan vasemmassa ylälaidassa olevaa Kouvolan haitarihistoriakirjaa niin minulta saattaa löytyä vielä nuo tuon setin opukset jostain laatikosta. Koko paketin hinta lähetyskuluineen tekee 50 euroa. Pallen terveiset ja lisäksi joitain haitarinuotteja tulee sitten kaupan päälle – mikäli mahtuu kirjeeseen.

Vähän hurjalta tuntuu hinta. Ihan noin paljoa en oikein ajatellut....

[Johan]

 
   Vielä tässä pientä fiilistelyä  tuosta Kouvolan Lohenpyrstö Kultahäkin numeroinnista.  Siis taustastanssaus 4775 ja takakannen alla, (mahonkia koivuvaneria) numerointi; M427/ 4999 !  Messinkilaatassa taustassa nuo merkinnät;  `Ital. Käsinfiilatut tarkkuuskielet Duralum.` Erikoisuutena sitten tuo basson yksi pitkänomainen vaihtaja.  Hanuria on huoltanut mm.Tampereen seudulla toiminut Valtteri Nikka, (puhelinnumero taitaa olla vanhentunut) !   

  Eikkajuhani

Selvisikö miltä vuodelta tuo kyseinen peli sitten loppujen lopuksi on? Asia kiinnostaa ja olisi kiva nähdä siitä
kuva.

Johan