25-09-2020, 10:28:18

Uutiset:

17.5.2020 - Vapaalehdykän galleria ja foorumi toimivat nyt kunnolla. Liitteiden lähettäminen ja yläpalkin valikot toimivat


Suomen Harmonikkaliitto

Harmonikkakilpailuvisailu

Aloittaja Hannu S, 16-10-2012, 16:35:40

« edellinen - seuraava »

Seppo

Onnittelut tietäjille !  Kiinnitti huomiota tuo kolomen jiin Kajjjaani . 
On kuulema enää vaan yhen jiin , kun ovat antaneet yhen J:n Jojensuuhun ja
ja toisen Kuopijoon !

Hannu S

Seppo, ei me niitä oo annettu. Ovat ryöstäneet ne meiltä.

Johan

Kiitos Pietrodeiro, hieno yhteeveto Marttisesta! +

Johan

ftamt

21-11-2013, 21:59:21 #43 Viimeisin muokkaus: 21-11-2013, 22:06:10 käyttäjältä ftamt
Marttisesta vielä. Suomen Soitin orkesteria ei ollut olemassakaan muuten kuin äänilevyillä.
Se oli studiokokoonpano, jossa oli lahtelaisia Mickey orkesterin muusikoita ja helsinkiläisiä
muusikoita luultavasti Dallapésta, koska Suomen Soittimen levytykset tapahtuivat seuraa-
vana päivänä 30.11.1938 heti Dallapén pitkän levytyssession perään. Yhdessä Suomen
Soitin vihkossa kyllä mainitaan Suomen Soitin orkesterin kokoonpano, mutta orkesteri ei kuitenkaan toiminut kuin ehkä hetken. Nämä tiedot perustuvat Svante Kujasen radiohaas-
tatteluun ja Svanten tyttären haastatteluun. Kävin nimittäin kopioimasssa kaikki Svanten
valokuva-albumit ja niissä ei ollut ainuttakaan kuvaa Suomen Soitin orkesterista. Mickey
orkesterista oli yksi vanhempi kuva ja kaksi kuvaa vuodelta 1938, jossa Tauno Marttinen
on orkesterin johtaja ja pianisti.Marttisen muutettua pois Svante Kujanen perusti uuden
Rytmi-orkesterin samoista soittajista ja tämä todellinen kokoonpano kävi 1939 myös Helsingissä soittamassa joitakin kappaleita Odeon-levyille. Laulusolistina oli näyttelijä
Jussi Inkinen. Svante Kujanen toimi Suomen Soittimen virittäjänä ainakin vuodesta 1938
tehtaan konkurssiin asti. Omaksi soittimekseen Svante ei koskaan Suomen Soitinta otta-
nut sen huonon  laadun takia. Hän soitti 1930-luvun loppupuolelle Cooperativaa ja siirtyi
1938 omalla nimellä varustettuun Viipurin pyöreäkulmaan, jota soitti vielä sotavuosinakin.
Se olikin hänen viimeinen pelinsä, sillä hän lopetti soitot kokonaan ja ryhtyi valmistaan omia harmonikkoja tehdasmaisesti. Suomen Soitin ja Rytmi orkesterin levytyksissä kuulee, kuinka
heleän ja kauniin virityksen Svante on omaan viipurilaiseensa viilannut. Se poikkeaa muista
samaan aikaan tehdyistä haitarilevytyksistä. Tässä liitteessä siis osa Suomen Soittimen soittajista oikeassa Mickey kokoonpanossa. Jos jollakin on vanhoja orkestereiden ja soitta-
jien kuvia, niin olen edelleen kiinnostunut kopioimaan niitä. Historiaa pitää tallettaa myös vähemmän tunnetuista soittajista.
Toivo

poikkikulma

Tosi mahtavaa tietoa tarjolla hienoa kun laitoitte tänne meidän luettavaksi nämä  Pietrodeiro sekä Toivo  ::) Kumma etten ole tuosta Tauno Marttisestakaan koskaa lukenut tai kuullut mistään ennen kuin nyt ja hänhän on elänytkin vanhaksi 96 vuotiaaksi , samoin tuosta Svante Kujasestakin oli mukava lukea tuo Toivon kirjoitus arvokasta tietoa kaikki , rosi hienoa että tällaista tietoa on vielä tallessa , tosi mielenkiintoisaa luettavaa  :D

ftamt

28-11-2013, 01:52:51 #45 Viimeisin muokkaus: 28-11-2013, 02:02:43 käyttäjältä ftamt
Saanen vastata, kun muut eivät ole vielä? Alakuvassa on Homanin kvartetti. Gösta Östmanilla
ja Leander Norrbackilla on Sameli Elomaan tekemät pelit. Johan Homanilla on amerikkalainen
Augusto Iorio & Sons ja August Kapiaisella Aarne Kosken Italiasta välittämä laatusoitin Royal Special.Kuva on vuodelta 1929. Komeaan Cooperativaan nojailee viipurilainen Walter Koskinen.
Toivo

ftamt

Vähän himmeitä kuvia, mutta olisiko yläkuvan haitaristi Erkki Melakoski ja alakuvassa Kalle Palonen? Viljasenhan tuntee kaikki.
Toivo

Seppo

Vois olla Melakoski  , mutta veikkaisin toiseksi Jaakko Salo ja sit tietysti Viljanen !

olli

Haitaristeja en tunnista.  Rumpali näyttää Katzilta ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Viljo

Mä pidättäydyn vastaamasta ainakin ekan kuvan osalta - liian helppo minulle, antaa muiden kokeilla ensin  :P
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Hannu S

20-05-2014, 13:22:27 #50 Viimeisin muokkaus: 20-05-2014, 17:20:02 käyttäjältä C Griff
Tuohon ensimmäiseen kysymykseen, missä on soittimia ja deiron oppikirja, vastaisin, että 1. kuva on vuodelta 1937 (soittimet) ja jälkimmäinen vuodelta 1919 tai 1920.

Toiseen kysymykseen veikkaisin kuvassa olevan Henry Theel, Eugen Malmsten ja Toivo Kärki ja vuosi 1942. Olisiko Kärken sävellysten levytyksistä kyse? Mutta Malmstenin sijaan voisi olla myös Aimo Andersson. Nuottimainoksen vuodeksi veikkaan vuotta 1041.

ftamt

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 12:42:04
No laitetaan sitten toinen hiukan vaikeampi. Mikä porukka (myös henkilöiden nimet) on ensimmäisessä kuvassa ja miltä vuodelta?  Ja ettei mene liian helpoksi niin lisäksi pitäisi tietää tuon toisen kuvan "nuottimainoksen" julkaisuvuosi?


Rytmi Poikien Rytmi Kolmosethan ne siinä! Vasemmalla orkesterin pasunisti,jonka nimeä en nyt muista,sitten Eugen ja
orkesterin rumpali Svenkki Gröhölm. Kuva on tietenkin Rytmi-lehden 3/1935 takakannesta. Jälkimmäistä
julkaisua en tunne, mutta ajoittunee 1930-luvun loppuun.
Toivo


ftamt

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 10:44:17
Kevätkiireiden lomassa ehdin hiukan siivoilemaan myös noita "musajäämistöjä" ja esiin tuli myös kaikenlaisia mielenkiintoisia vanhoihin harmonikkoihin liittyviä juttuja, joten laitetaanpa tänne palstalle vaihteeksi tuollainen haitariaiheinen kysymys.
Elikkä miltä vuosilta oheiset harmonikka-aiheeseen liitt
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 10:44:17
Kevätkiireiden lomassa ehdin hiukan siivoilemaan myös noita "musajäämistöjä" ja esiin tuli myös kaikenlaisia mielenkiintoisia vanhoihin harmonikkoihin liittyviä juttuja, joten laitetaanpa tänne palstalle vaihteeksi tuollainen haitariaiheinen kysymys.
Elikkä miltä vuosilta oheiset harmonikka-aiheeseen liittyvät mainokset ovat? Vastausta voi myös perustella jotenkin mutta vuosiluvut riittää, ja ensiksi oikein (tai lähes oikein) vastannut palkitaan siis "sekavalla" nuottikirjeellä.

Ensimmäinen Kouvolan harmonikkamainos on muistini mukaan jonkun isomman Dallapé kustannuksen nuotin takana noin
vuonna 1938. Minullakin tämä on, mutta en viitsi mennä vinttiin nuottipinoja penkomaan.Jälkimmäistä mainosta en ole
nähnyt.Ehkä se on Pietro Deiron harmonikkakoulusta 1920-luvun alusta?
Toivo


ftamt

Kyllä haitarin varaosat käyvät melkein paremmin, kun nuotteja on jo aika lailla. Näyttäisi olevan tässä viimeisessä
Kotkassa asuneen Ludwig Busin nimi.Kotkastahan lähti myös paljon siirtolaisia Amerikkaan ja osa paluumuutti
takaisinkin.Sain samanlaisen Pietro Deiron harmonikkakoulun Amerikasta Galanti & Bros. pianoharmonikan mu-
kana haitarilaukussa.Tuo kermanvaalea Galantin valmistama URHO-harmonikka onkin tuossa Galleriassa.Siihen
Deiron kouluun oli kynällä tuo tuntematon Urho kirjoittanut kynällä vuosiluvun 1931.
Toivo

olli

29-07-2014, 21:42:26 #54 Viimeisin muokkaus: 29-07-2014, 21:51:22 käyttäjältä olli
Ensimmäiset kullanhuuhdonnan mestaruuskisat Tankavaarassa.  Ensimmäiset SM-kisat olivat vuonna 1974 ja ensimmäiset MM-kisat vuonna 1977!  Kuvasta en tunnista, kummista mestaruuskisoista on kysymys!
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

olli

Soittaja on minulle tuntematon ;)  Toisen kuvan "pesuvatia" veikkaan "ämyriksi" eli vanhanajan kaiuttimeksi ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

eikkajuhani


  Tuntematon on hanuristi myös minulle.  Sen sijaan `ämyriksi`, tai edes vaillinaiseksi sellaiseksi tuota `astiaa` veikkaisin !  En toki kullanhuuhdontaan sen kanssa lähtisi .... ;) ;)

  Eikkajuhani 
Onnellinen on se joka omistaa toimivan hanurin...tai jopa pari...

olli

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 29-12-2015, 13:53:04
Laitetaanpas haitariväelle vuoden vaihteen ratoksi jokunen musapähkinä purtavaksi, ja alkuun vaikka pari tunnistustehtävää.

Kuka on tuo ykköskuvan henkilö, miltä vuodelta kuva on ja minkä merkkinen harmonikka?
Mikä on toisen kuvan sävelmän alkuperäinen nimi, miltä vuodelta ja kuka on säveltäjä?

Laitan kaikkiaan kuusi erillistä pähkinää ja ensiksi kaikki oikein (tai eniten) tienneelle luvassa siis nuottikirje, joten kannattaa yrittää (seuraavat ovat kyllä sitten jo hiukan vaikeampia).

Valokuvassa on Vili Vesterinen , nuottia en tunnista ;) Haitari saattaisi olla joku "Cooperatiiva" :P  Vuodeksi arvaisin 1930 ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Johannes 49

01-01-2016, 19:40:22 #58 Viimeisin muokkaus: 02-01-2016, 01:54:38 käyttäjältä Johannes 49
Eikö ole visaan innostusta, vai onko liian helppo alan miehille.
Rohkenen antaa harrastustason korvallani muutaman arvauksen.

Voisiko tuon kuvan alla olevan kappaleen soidessa mennä "Pustan poikana" makailemaan "Pustan yöhön" 30-luvun puolivälissä. Voisi olla Tynnilä ja Jäppilä, ehkä Kemppikin mukana.

Tuon yhden valssin soidessa voisi viedä viinapullolla Kivivuoren Otolta"ostetun" morsiamen häävalssiin Koskelan pirtissä. Valssata voisi vaikka 1968.

Lieneekö sitten jo tämä toinen tapaus kaiken muun antanut, kun "Sydäntänsäkin" (ota myös) tyrkyttää. Pumppuansa voisi kaupata 1937.

Heikki Aaltoilalla ja Onni Laihasellakin  mahtanee olla myös sormensa pelissä.

Tuon yhden soidessa ei kannattane mennä aamuyön tunteina änkyröimään nakkikioskille. Voi saada tuollaiset. Jo vuonna 1843. Olikohan silloin nakkikoppeja ? (kovin tämä on epävarma )

Tuossa yhdessä voisi liplatella "Lammin laineilla", ainakin toista riviä, kuinka käynee sitten koskipaikoissa. Paattiin voisi ottaa myös Irene Mendelin, Ivanovicin ja Rautavaaran. Kaikki tarjokkaat tuskin mahtuvat.

Toivottavasti ei ihan kaikki mennyt metsään. Vuosiluvuthan löytynevät Googlettamalla.

Ihan kaikista alkuperäisteoksista ei sitten ole edes arvausta.

Hyvät uudet vuodet kaikille!  Toivottelee   Seppo
Olen oppinut niin paljon virheistäni, että aion tehdä niitä lisää.

poikkikulma

Olen minäkin  usein ajatellut mistähän noita vanhoja komeita valsseja onkaan tullut niin monia , pikkuhiljaa näköjään selviää , että  aika monia valsseja on lähtöisin juuri noista itäpuolen ja keskemmän Euroopan maista Venäjältäkin niitä on monia vaikka luulisi äkikseltään sieltä niitä vähiten tulleen ja kuten juuri nuokin edellä mainitut tuolta keskempää Eurooppaa . Paljon niitä on vuosikymmenten aikana muunneltu alkuperäisestä muodostaan kun noita joskus on kuunnellut alkuperäisessä ja nykymuodossa ei aina meinaa edes uskoa että on kyse samasta kappaleesta .
Hyvä että noita on säilynyt alkuperäisessä muodossaankin vielä nykypäiviin saakka siis nuotteina :)
Harvoin niitä vaan nykyään kuulee muuta kuin tuolta juutuupista kun etsii jos yleensä löytääkään  ::)
Mauno  ::)