Tango-koplari

[olli]

Kuulin mielipiteen, että suomalainen tangokoplari 16'+4' olisi Taito Vainion ja Esko Könösen "lanseeraama" suomalaisen haitarimusiikin kuuntelijan korvaan.  Kansainvälisillä tangosoittajilla olisi erilainen tangokoplari.  Miten lienee?  Mikähän se koplari silloin on?

[mahu]

Muistelisin että Vapaalehdykän sivuilla jossain syövereissä olisi maininta että Elomaa olisi tehnyt ensimmäisen tangokoplarilla varustetun haitarin vuonna 1945.

... Jaa löytyihän se blogista:
"Pitkittäishiotut kielet poistuivat käytöstä sotavuosien jälkeen 1950-luvulle tultaessa. Samalla aikavälillä viritettävän huojunnan määrä on vähentynyt, kun 4′ äänikerta on tullut käyttöön. Sameli Elomaa valmisti ensimmäisen tango-äänikerrallisen harmonikan 1945."

http://www.vapaalehdykka.net/blog/2012/10/

Ahvenainen ainakin käyttää paljon tangoissa ihan valssiääniä, voisko se olla tämä kansaivälisempi ääni? Mielestäni tangoon sopii kyllä monenlaiset äänet. Suomalaisiin on vain iskostunut tämä tango-koplingilla soitettu.

[ftamt]

Ensimmäinen tangoäänillä Suomessa tehty harmonikka tehtiin Viipurissa Sarvimallin runkoon jo noin
vuonna 1936. Siinä oli jo silloin piccolo-äänikerta ja soinniltaan se vastasi 1950-luvun maestro-malleja.
Soitin tilattiin ulkomaille, mutta se jäi kuitenkin Suomeen. Tässä Aarre Lievosen rakentamassa soitti-
messa oli paljon ominaisuuksia. Kahvan takana olevien vaihtajien lisäksi siinä oli leukakoplari ja dis-
kantissa 6 riviä sekä bassossa 7 riviä sekä painettava koplari. Soitin on nykyään Huittisissa.
Toivo

[Viljo]

Sellainen tarkennus, että Sameli Elomaa ei enää isojen tehtaiden aikana luonut uusia markkinoita vaan myötäili isojen yrityksien luomia markkinoita. Tarkoittaa sitä, että kun vaikkapa porraskahvaiset harmonikat yleistyivät, niin siinä oli merkittävässä asemassa harmonikkatehtaat. Elomaa vain "joutui" tekemään rappukahvoja, koska ihmiset (markkinat) niitä pyysivät, ei toisin päin. Tämä näkyy myös mallien muotoilussa. Tehtaat olivat ensin, sitten pienemmät tekijät.

[pianohessu]

Pauli Rikkinäisen levyttämän Kotkan Ruusun introssa Kurkelan Arska soittaa musette -hanurilla ja hyvin tuo sopii. Oli levyttämisen aikoihin jopa jonkinlainen erikoisuus.

[poikkikulma]

Tuosta vanhan ajan tango koplarista olen minäkin jostain lukenut että se olisi tehty ensin Paavo Raivoselle keikkakäyttöön, vuotta en muista mutta Viipurilaiseen , olen kuullut tuolla Juutuupisa vanhoissa Dallapeen levyissäkin sen soivan joissakin kappaleissa ja äänen erottaa kyllä selvästi sen verran oudolta se kuullostaa , tuon Sarvimallin mistä Toivo jo kertoikin , olen nähnyt myös se on aika isokokoinenkin muihin Sarvimalleihin verrattuna Galleriassakin on sen kuva kyllä ja siinäkin erottuvat ne diskakantin rekisterivaihtajanupit , tehty se on vuona 1936 kyllä mutta luulisin että sillä ei varmaankaan ole paljoa missään soitettu koska se on vain yksittäiskappale siis ainoa mikä on tehty .
Mauno 

[ftamt]

Tangoäänet eivät ole välttämättömyys. Hienoja tangoja levytettiin ennen sotia ilman mitään tangoääniä. Viljo Vesterinen ei koskaan käyttänyt niitä, vaikka hänenkin peleissä ne 1940-luvulta eteenpäin olivat. Myöhemmät mestarit  ovat ahkerasti käyttäneet tangoääniä, joten nykysoittajien korva niihin tottunut. Koplausista viis. Tyyli ja tulkinta on tärkeämmät.
Toivo

[maestro]

Tangoäänet eivät ole välttämättömyys. Hienoja tangoja levytettiin ennen sotia ilman mitään tangoääniä. Viljo Vesterinen ei koskaan käyttänyt niitä, vaikka hänenkin peleissä ne 1940-luvulta eteenpäin olivat. Myöhemmät mestarit  ovat ahkerasti käyttäneet tangoääniä, joten nykysoittajien korva niihin tottunut. Koplausista viis. Tyyli ja tulkinta on tärkeämmät.
Toivo

  Samaa mieltä asiasta,minusta tangoon käy muutkin äänikerrat. Kuulee vaikka korsuorkesterista...