Kouvola "laihasmalli"

[Harrastelija]

Mahtaakohan tuo laihasmallini diskanttihäkin kangas olla vaihdettu, koska on selvästi ruskeaa(varmaan ajan kanssakin väri muuttuu) mutta luulisin sen kuuluvan olla valkoista? Lisäksi se on lievästi "verkkomaista" ikäänkuin mehiläiskennon muotoisia pieniä reikiä. Basson kangas on tiiviimpää. Ilmeisesti sota-aikaan on kuitenkin käytetty vaikka mummovainaan välihousut jos muuta ei ole löytynyt

[ftamt]

On tuo selvästi jälkeenpäin vaihdettu. Kangaskaupasta voi löytyä ohutta harsomaista kangasta, josta ilma ja ääni pääsee läpi. Valkoista siinä on alun perin ollut.
Toivo

[Harrastelija]

Juuri eilen katsoin, että löytyy sopivaa valkoista kangasta varastosta. Ajattelin varmistaa vain, ennenkuin alan vaihtelemaan. Myös häkki itsessään kaipaisi vähän remonttia. Kolmesta kohtaa on sakara murtunut, ilmeisesti jokin painanut päältä tms, mietin että olisiko viisainta liimata vain sakaran taakse musta selluloidikaistale, koska paloja ei välistä puutu?

[ftamt]

Juuri eilen katsoin, että löytyy sopivaa valkoista kangasta varastosta. Ajattelin varmistaa vain, ennenkuin alan vaihtelemaan. Myös häkki itsessään kaipaisi vähän remonttia. Kolmesta kohtaa on sakara murtunut, ilmeisesti jokin painanut päältä tms, mietin että olisiko viisainta liimata vain sakaran taakse musta selluloidikaistale, koska paloja ei välistä puutu?

Näin vahvistan häkkiä itsekin altapäin.
Toivo

[Harrastelija]

Hämmästyin kun mittailin viritystä tuosta laihasmallista... sanoin virheellisesti tuossa aiemmin vireen olevan 442hz, mutta sen mittasinkin eri hanurista. Tässä näyttäisi viritys olevan A=436hz voiko tuo olla mahdollista 41vm harmonikassa? eikö tuohon aikaan ole oltu jo lähempänä 440hz?

[ftamt]

Varmasti soittimia viritettiin tuohon aikaan asiakkaiden toiveiden mukaan entiseen matalampaan tasoon. Olen nähnyt monia tämän ikäisiä harmonikkoja, joiden viritystasoa on nostettu viilan jäljistä päätellen korkeammalle tasolle. Oy Harmonikallahan oli ennen sotaa hankittu suuri määrä kieliä varastoon, joiden viritystaso saattoi olla vielä matala ja samalle tasolle tehtiin omiakin kieliä. Virityksen tason nosto ei tapahtunut yhdessä yössä, vaan vähitellen pitkän ajan kuluessa.
Toivo

[Harrastelija]

Tuota en kyllä usko olevan nostettu eikä laskettu, muutamia jälkeenpäin vedeltyjä naarmuja löytyy kielistä, mutta ei noita niin paljoa ole varmastikaan viilailtu... Täytyy siis säilyttää tuo vire koska näyttäisi olevan ilmeisesti oikea

[Viljo]

Noin matalaa viritystasoa en ole nähnyt tämän ikäisissä soittimissa. 436 Hz on pikemminkin aikaa ennen 1930-lukua. Toki voi olla yksilöeroja, mutta näin pääpiirteissään. Näissä laihasmalleissa olen tavannut jo 442 Hz, joten ei sekään mahdoton ole.

Kannattaa mitata diskantin kummatkin huojumattomat äänikerrat sekä basson keskimmäiset äänikerrat. Ne antavat parhaan arvion. Huomaa, että sisä- ja ulkokielet antavat hieman eri korkeuden. Sisäkieli yleensä hieman matalammalla kuin yläkieli.

[Harrastelija]

Kiitoksia Viljolle vinkistä. Melko monenlaisia lukuja sain kyllä eilen tuosta, mutta lähimmäksi heitti tuolla matalammalla luvulla. Täytyy tutkia illalla vielä tarkemmin, kunhan pääsen leipätyöstä kotiin... Nämä kun häiritsevät ikävästi tuota harrastustoimintaa

Tero

[Harrastelija]

Viimeinkin pääsi jälleen hanureiden pariin, tuntuu kaikki muu vievän ajan harrastuksilta.
Kyllä tässäkin viritystaso on tuo 442hz mittailin sekä bassosta että diskantista.
Mistä muuten johtuu tuo (mistä Viljo tuossa mainitsi) että sisempi kieli on hieman matalammassa vireessä? isommissa kielissä nimenomaan huomaa tuon. Aika hyvin näyttäisi  kaikenkaikkiaan olevan viritykset kohdillaan tuossa, että mitään hirveitä viilauksia ei tarvitse tehdä.

[ftamt]

Matalimpia kieliä ei ole useinkaan viilattu, koska kaikki viritysmittarit ja korvat eivät kuule kunnolla näitä ääniä. Se voi johtua myös siitä, että viritystasoa on jälkeenpäin nostettu.
Spekuloi Toivo

[Viljo]

Kyllä siinä jokin muu mekanismi on kuin viilaamattomuus. Jostain olen lukenut (olisko ollut Kari Ahvenaiselta) että alempi kieli on matalammalla sen takia, että soittajat usein vetää paljetta lujempaa kuin työntävät. Saattaa olla jotain perää, ehkä. Olen huomannut, että kyllä se ääni madaltuu ihan itselläänkin vähäsen vaikka olisikin viritetty juuri tasan samanlaisiksi ja vakioilmanpaineella. Jännä juttu. En tiedä kyllä, mistä johtuu.

[mahu]

Johtuisko ilmanpaineesta? Sisempi kieli kun joutuu värähtelemään paineen alaisuudessa kun ulompi kieli ei? Virtaus on molemmissa sama, mutta ympäristön paine ei.

[ftamt]

Tiedän tuonkin, sillä olenhan ollut Kari Ahvenaisen viritysopissa. Monesti on tullut kuitenkin basson kieliä vastaan, joissa isoimpiin kieliin ei ole koskettu lainkaan. Kari sanoi myös, että hänelle oli tullut uusiakin harmonikkoja, joissa basso ja diskantti olivat eri vireessä. Se johtui kuulemma siitä, että joissakin paikoissa diskanttia ja bassoa virittivät eri henkilöt ja kokoonpanossa ei huomattu asiaa tarkemmin tutkia. Kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella, joten mitään asiaa ei voi kokonaan sulkea pois. Kouvolassa kuitenkin tehtiin niin pieniä sarjoja, että sama henkilö viritti molemmat puoliskot.
Toivo

[Harrastelija]

Mielenkiintoinen juttu kyllä... Nyt on basson kielipenkit työn alla, pitää vielä tutkailla asiaa uusien vahojen kanssa, kunhan saan vahailtua kiinni. Nimenomaan 2kielipenkin kieliä tutkailin, ja kyllä siinä oli kaikkia kieliä vähän tehtaalla viilattu. Mutta jatketaan tutkimuksia

[Harrastelija]

Nyt ovat kaikki kielet kiinni, ja pelistä "savut otettu" ilmeisesti Kouvolassakin on saatu aikaan onnistuneitakin kieliä Todella hyvin soivat nämä "tarkkuuskielet" ei voi puhua edes samana päivänä tuon amerikanmallin "harmo" kielien kanssa. Masterilla soi todella kovaa, mutta valssiäänet mukavan pehmeät. Itseasiassa paljon pehmeämmät kuin kuningasmallissani, jossa on Italialaiset tarkkuuskielet. Tuntuisi myös soivan aika herkästi vaikka vuotaakin paljetiivisteestä. Myös viritystä kaipaa, mutta nyt siirryn mekaniikkapuoleen ja annan vahojen kovettua rauhassa.

[ftamt]

Niin, Kouvolassahan valmistettiin kahdenlaisia tarkkuuskieliä. Kotimaiset tarkkuuskielet olivat 500 markkaa Harmo tarkkuuskieliä kalliimpia. Jotkut sarjat soivat lähes italialaisten veroisesti herkästi ja pitävät  hyvin vireensä. Kokemusta on. Sysmän museossa on Onni Laihaselle pystyraidoituksella ja sinisillä timangeilla koristeltu Amerikkalaismalli, jossa on uskomattoman hyvin soivat Kotimaiset tarkkuuskielet. Jos ne kelpasivat mestarille, niin piti kelvata myös tavalliselle kansalle. Laatueroja on paremmissa Kotimaisissakin kielissä, mutta parhaimmillaan ovat lähes italialaisten veroisia.
Toivo

[Harrastelija]

Tuo oli mielenkiintoinen tieto Toivo. Nyt viimeistään täytyy kyllä käydä Sysmässä. Laihanen on suurin suosikkini, ja harmittaa kovasti että 100v konsertti meni minulta ohi.

[Harrastelija]

Bassokoneisto oli hieman jäykkätoiminen, en kyllä yhtään ihmettele. Melkoinen määrä pölyä ja muuta roskaa koneistoon kertynyt... Joku fiksu on tiputellut varsiin öljyä. Myöskin kateissa ollut ilmanappi löytyi koneiston sisältä, varsien välistä purkua ja putsausta siis tiedossa.

[ftamt]

Pyyhi kaikki öljy koneistosta pois, koska se ei sinne kuulu. Huono liikkuvuus johtuu siitä, että öljy on valunut varsia pitkin alas "kampapuihin", joissa on nyt öljyn sekaista likaa jarruttamassa. Pahimmassa
tapauksessa öljy on turvottanut puuta, mutta kuva ei näyttäisi niin pahalta. Kun koneisto on kuivattu,
niin puuosista pitäisi joka raosta vetäistä karhealla neulaviilalla tai santapaperilla varovasti töhnät pois. Kuiva koneisto toimii moitteettomasti kampapuissa, joten ei sinne tarvitse öljyä holvata. Tässäkin bassossa suurin osa koneistosta on tehty alumiinista, messingistä ja puusta, jotka eivät kitise ja kaipaa öljyä. Teräskoneistot on asia erikseen ja niihinkin mahdollisimman minimaalisen vähän öljyä, jos koneisto alkaa ääntelemään. Varsia takaisin laittaessa kannattaa samalla tutkia, että liikkuvatko ne suoraan urissa. Vähänkin väärä varsi liikkuu huonosti. Samalla täytyy katsoa, että akselien vierekkäiset pystytapit eivät ota toisiinsa missään kohtaa yhteen. Kokeilemalla ja tekemällä tähän oppii. Näppäinvarsia ei kannata myöskään sekoittaa keskenään, sillä jokaiselle on oma tarkka paikkansa, johon ne on säädetty.
Toivo