11-08-2020, 21:14:23

Uutiset:

17.5.2020 - Vapaalehdykän galleria ja foorumi toimivat nyt kunnolla. Liitteiden lähettäminen ja yläpalkin valikot toimivat


Suomen Harmonikkaliitto

Sovittaminen

Aloittaja Viljo, 16-11-2019, 00:11:43

« edellinen - seuraava »

mlut

Eihän sinulla, ystävä hyvä, vaan ole sellainen ajatus, ettei musiikin teoria kuulu/sovi harmonikan soittajalle!

Periskooppi

Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 30-12-2019, 14:43:48Olen taas - ties monennenko kerran - lueskellut Erik Tawaststjernan ansiokasta ja suuritöistä Sibelius -sarjaa. Siellä on analyysia vaikka mitenkäpäin oikein nuottiesimerkkien kanssa, mutta jumankauta kun ei ymmärrä tekstiä.

En nyt aio ruveta "käännättämään" Periskoopilla muutamaa sataa sivua, mutta on sangen ilkeätä että vain osa tekstistä on tuttua. Pitääkö vielä ruveta etsiytymään johonkin musiikkioppilaitokseen teoriaa oppimaan? Pahaahan se ei tekisi, mutta onko sellaista oppilaitostakaan, lähinnä kai rehtoria, joka ottaisi kuuleviin korviinsakaan yksittäisen hanuristin hullutuksia? Ettäkö sirmakan repijä ihan vain omaksi huvikseen teoriaa....? Kuulkaa; tämä on musiikkiopisto tuleville muusikoille!

Silti haluaisin ymmärtää "sibeliaanisen melisman".




Taaskin nuo kaksi sanaa kannattaa irrottaa toisistaan ja hakea vaikka Googlaamalla tietoa.


Sibeliaaninen lienee jotakin seuraavista: Sibeliukselle tyypillinen, Sibeliuksen käyttämä, Sibeliuksen käyttämän kaltainen jne.

Melisma (melismaattinen) on esim. kirkollisessa kuoro-/laulumusiikissa tyypillinen ilmiö, jossa yhdellä tavalla onkin useampia säveliä. "Aaaaaaaa-veeeee Maaaa-riiiiiaaaa" -kuviossa voisi olla aivan valtava määrä ääniä ja kestoakin useampia sekunteja. Tuon ilmiön vastakkainen sisar "syllabinen" onkin sitten meille paljon tutumpi, koska miltei kaikki tämän päivän (ja eilispäivän) laulut, joissa jokaista tavua vastaan on oma nuotti.


En kuitenkaan usko, että kirjoittaja tässä yhteydessä on tarkoittanut sen kummempaa kuin "Sibeliukselle tyypilliset sävelkulut", mutta on halunnut pukea tekstin hieman koreammin, ja näin "loihtinut sanallisesta arkustaan kansallisromanttista säveltäjämestaria käsittelevän tekstinsä kukkeimpaan loistoonsa".

Sibeliuksen tuotanto on niin laaja ja monipuolinen, etten ainakaan itse kovinkaan helposti pystyisi siitä rajaamaan aina toistuvia sävelkulkuja, jotka esiintyisivät eri teoksissa niin usein, että ...? Olen kuullut, että jotkut ovat käyttäneet sanaa "melisma" myös kuvaamaan melodian koristelusta, ja tuollaisia "käden jälkiä" lienee myös kaikilla soittajillakin. Joku voisi siis puhua myös "Vesteriaanisesta melismasta" 😉

Periskooppi

Tässä aiheesta lisää (löytyy Googlaamalla). Selvästikin on olemassa tuollainen käsite, kun sitä useampikin kirjoittaja käyttää, ja tuossa artikkelissa on ainakin sibeliaaninen mollisekstisoinnun m6 kohdalla asia suomennettukin. Kunpa olisi aikaa, niin selvittäisi, mikä mollisekstisoinnusta tekee sibeliaaninen (pohjasävel, käännös, harjoitus,...?). Löytyisiköhän artikkelista tarkka vastaus myös melismaankin:


Alternatives to Monotonality in Jean Sibelius's Solo Songs Anna Pulkkis - Semantic Scholar
Kirjoittaja: A Pulkkis · Viittausten määrä: 2 · Aiheeseen liittyviä artikkeleita
... uses the expression "Sibelian minor six- three chord" ("sibeliaaninen mollisekstisointu"). ...... 27-28 and a melisma; in bb. 9-10, the sustained f 2 underscores ...