Tuli paketti Italiasta... yhtä sun toista tarviketta, mukana myös odottamaani mehiläisvahaa valmiikna kielivahana siis. En tiedä ovatko laittaneet väärää ainetta pakettiin, sulaa kyllä kuten tuo vanhémpikin vaha mitä onneksi vielä on, mutta haisee ihan karsealle, ei lainkaan mehiläisvahalle. Ihan kuin jotain kumia tai muovia sulattaisi ja jää kauhean tahmaiseksi, saas nähdä miten kovettuu yön aikana. en uskaltanut laittaa kuin yhden bassopenkin tuolla vahalla. Onko kellään kokemusta tai tietoa noista vahoista, että ovatko nykyään tuollaisia, vai ovatko lähettäneet jotain muuta ainetta?
Et kai vaan polttanu liian kuumana?
En polttanut... Ei tuoksu mehiläisvahalle kiinteänäkään, ja kun alkaa sulaa niin tuo karmea haju tulee samantien. Lähinnä kuin joku muovin haju... Kolvilla tiputtelin, ja siinä huomaa kyllä heti jos alkaa vähänkin savuamaan. Eikä tuo vanhempi vaha haise silloinkaan tuommoiselle :O
Oletko varma että kyseessä piti olla mehiläisvahaa ettei vain jotain muuhun tarkoitukseen tarkoitettua liimaa jonka koostumus on sama? Millä tilausnimellä vahaa myitiin?
Jos se on selluloidin kiillotusvahaa?
Toivo
Nimenomaan siinä luki: beeswax, ready. Eli mehiläisvaha, valmis.
http://www.carinidena.it/MS5ECOMMERCE60/jsp/eco_cc_home_bs_portlet.jsp?p=dettarti&codarti=1910
Tuossa vielä linkki
Ihme juttu, kannattais ehkä kysellä Carinilta mitä se on. Onko se kuitenki samannäköistä kuin mehiläisvaha tai sivuilla olevassa kuvassa?
Kyllä se vaikuttaa ihan mehiläisvahalle, ja on tuommoista ruskehtavan keltaista kuten kuvassakin. Täytyy laittaa illalla viestiä carinille
Jos ne on myyny käytettyä vahaa, sillon siitä on voinut se mehiläisvahan tuoksu heikentyä, se selittäis myös värin, ainakin kuvassa näytti aika tummalta. Olen kuullut että Italiassa myydään sekä uutta, että tehtailla käytettyä vahaa mikä ei enää kelpaa tummuuden takia tehtaalla. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta näin olen kuullut. Jos se on tehtaalla päässyt kärähtämään niin haju voi olla paha. Tuosta on kokemusta, joskus ensimmäisiä vahauksia tehdessä pääsi vähän kärähtämään ja haju ei ollut miellyttävä.
Kärsiikö kysyä minkä hintaista vaha oli? Carinin sivusto on ärsyttävä kun siellä ei ole hintoja. Olen sieltä monesti meinannut tilata mutta en ole uskaltanut kun hintoja ei ole näkyvillä.
Edit: tutkin Carinin sivuilta vahoja tarkemmin ja siellä oli kahdenlaista, beeswax ready ja beeswax virgin. Tuosta voisi päätellä että virgin on neitseellistä käyttämätöntä ja ready juuri sitä käytettyä.
Carinilla näkyy hinnat, kun tekee tunnukset sivustolle. Kympin luokkaa oli tuo kilo vahaa euroissa. Itse ajattelin sillälailla että tuo virgin olisi pelkkää mehiläisvahaa, ilman hartsia. En ehtinyt vielä viestitellä carinille, eikä ole isosta rahasummasta kyse. mutta kysyn kyllä asiasta heiltä.
Täytyykin sitten luoda tunnukset. Kiitos tiedosta.
Tilasin Carinilta vanhaan hanuriin diskanttivarsien kierrejousia..
vastaus: ONLY THIS?
This is a too little order.
Meni vähän maku kyseiseen firmaan, en kyllä kysynyt kuinka suuri tilaus pitää olla ennenkuin suostuvat tekemään kauppaa,
Onneksi osia saa muualtakin.
Tuli aikanaan käytyä useamman kerran Castelfidardossa ja myöskin Carinin liikkeessä. Mehiläisvahat ja
kielinahat ostettiin kuitenkin Carinin liikkeen lähellä olevasta vanhan herran ylläpitämastä liikkeestä.
Tuotteet olivat ensiluokkaisia. Herra oli jo aika iällä, mutta polkupyöräily oli hänelle kova sana.
Carinilta ostettiin muita tuotteita mm: laukkuja, reppuja, remmejä, nappuloita ja jopa kielisarjoja.
Vahasta ruuveihin.
Onko kenelläkään tietoa, mistä saisi kieltenkiinnitysruuveja?
Perusrautakaupan ruuvit on liian suuria ja kanta väärältä puolelta pyöreähkö, eli ei ole paras mahdollinen kielten kiinnittämiseen.
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 24-10-2016, 14:32:34
Vahasta ruuveihin.
Onko kenelläkään tietoa, mistä saisi kieltenkiinnitysruuveja?
Perusrautakaupan ruuvit on liian suuria ja kanta väärältä puolelta pyöreähkö, eli ei ole paras mahdollinen kielten kiinnittämiseen.
jotain kyllä löytyy, minkä kokoisia tarvitsisit, ja miten paljon, voisin katsoa jos sopivia löytyisi
Sopivaa projektia ei ole vielä olemassa, joten en tiedä tarvittavaa ruuvimäärääkään. Ajattelin tiedustella asiaa etukäteen. Palaan asiaan, kun...
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 24-10-2016, 20:09:11
Sopivaa projektia ei ole vielä olemassa, joten en tiedä tarvittavaa ruuvimäärääkään. Ajattelin tiedustella asiaa etukäteen. Palaan asiaan, kun...
Ok.. kunhan et kovin isoa projektia etsi :O)) , ruuveja ei ole kovin paljoa, mutta kyselen josko jostain löytyisi pieniä ruuveja. Italiasta ehkä voisi saada, Hinnat voivat olla aika kovat,, en tiedä
Isäni oli aikoinaan ruuvialalla, ja jostain hän 1980-luvulla loihti kahtakin kelvollista mallia ruuveja. Ne on jo käytetty aikaisempiin projekteihin, eikä tuota ruuvien maahantuontifirmaa enää ole.
Katselin Bauhausin valikoimia, mutta tuo ruuvien alapinta on liian linjakas. Kokeilen niitä yhteen 30:n kielen projektiin kuitenkin, koska se ei ole niin haastava. Ruotsissa toimii harmonikan varaosien nettikauppa, josta muiden tuotteiden ohella saisi myös ruuveja, joskin ne eivät ainakaan kaikki ole kuvan perusteella sopivia, eikä luvien yhteydessä ole mittojakaan. Kysymällä tietysti selviää.
Jatkan etsintöjä, ja jos tärppää joku väylä ruuvien löytämiseksi järkevään hintaan, niin jaan tiedon täällä. Tuskinpa noita yksinomaan harmonikkateollisuudelle valmistetaan, joten...
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 24-10-2016, 14:32:34
kanta väärältä puolelta pyöreähkö, eli ei ole paras mahdollinen kielten kiinnittämiseen.
Tarkoitatko että kanta pitäisi olla alapuolelta tasainen? Miksi? Pyöreähkö kanta varmaan kiilaa laatat paremmin ruuvia vasten kiinni.
Mitkä olisivat ihanteelliset mitat ruuvilla, ?? Ehkä paksuus1.5-1.7mm ? pituus, riittääkö 8mm tai 10mm?
Pitää vielä kysyä minkä paksuista nahkan pitäisi olla laatan alla,?? Olen joskus yrittänyt kokeilla, mutta pehmeä nahka tuntuu aika hankalalta vaikka on aika ohuttakin, Se on kuitenkin aika kapea kantti mikä osuu laatasta nahkaan, Ei taida olla kuin noin 1.5mm, Joissain vanhoissa peleissä tuntuu olevan aika kova nahka, vähän niinkuin kielinahka?
Nahka täytyy olla hyvin ohutta ja pehmeää, että se on tiivis laatan alla. Miksette käytä vanhanajan kolmen pisteen naulausta? Se on ihan yhtä hyvä kuin ruuvitkin, kun työn tekee huolella ja käyttää oikeanlaisia pieniä nauloja. Niitä olen ostanut tuhatmäärin Amerikasta käydessäni sikäläisissä rautakaupoissa. Naulat eivät nouse ylös, jos niihin taivuttaa loivia mutkia. Olen naulannut kielet useisiin harmonikkoihin 30 vuoden aikana ja laatat ovat edelleen tanakasti paikallaan. Ei ole ongelmia vahan kuivumisen takia tämän jälkeen. Myöskään viritys ei muutu vahan kuivumisen takia ja kielet soivat hyvin, kun ne ovat yhtä kielipenkkien kanssa. Tämä on Kouvolan romopianoni kielipenkki, johon naulasin kielet nahan päälle yli 25 sitten. Pelaa edelleen kuin ihmisen mieli ja soi kovaa. Kielinahat ovat proletaarin selkänahasta eli neuvostoliittolaisesta turistihaitarista. Ne ovat parempia kuin nykyiset italialaiset ohuet ja kovat kielinahat, jotka kuivuessaan ja väärässä asennossa pitävät helposti ääntä. Venäläinen nahka on paksumpi ja pehmeä alapuolelta, mutta silti tukeva. Suomessakin tehtiin saman kaltaisia paksumpia ja pehmeämpiä nahkoja, jotka ovat olleet pitkäikäisiä. Myös saksalaiset ovat tehneet hyviä pehmeitä valkoisia kielinahkoja, joiden selkä on peitetty muovilla nahan tueksi. Naulauksella ja nahoituksella olen näin pidentänyt huoltoväliä. Tein virityksenkin aikoinaan niin tarkaksi, että vieläkään ei ole tarvetta viritykseen muutamaan vuoteen, koska soitetaan koko ajan 3 tai 4 äänikerralla. Jos koplausvaihtoehtoja olisi enemmän, niin ne eivät anna anteeksi pienempiäkään heittoja.
Toivo
No, ainakin jo olemassaolevissa naula- tai ruuvikiinnitteisissä harmonikoissani tuo alapinta on tasainen.
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 25-10-2016, 12:10:39
Nahka täytyy olla hyvin ohutta ja pehmeää, että se on tiivis laatan alla. Miksette käytä vanhanajan kolmen pisteen naulausta? Se on ihan yhtä hyvä kuin ruuvitkin, kun työn tekee huolella ja käyttää oikeanlaisia pieniä nauloja. Niitä olen ostanut tuhatmäärin Amerikasta käydessäni sikäläisissä rautakaupoissa. Naulat eivät nouse ylös, jos niihin taivuttaa loivia mutkia. Olen naulannut kielet useisiin harmonikkoihin 30 vuoden aikana ja laatat ovat edelleen tanakasti paikallaan. Ei ole ongelmia vahan kuivumisen takia tämän jälkeen. Myöskään viritys ei muutu vahan kuivumisen takia ja kielet soivat hyvin, kun ne ovat yhtä kielipenkkien kanssa. Tämä on Kouvolan romopianoni kielipenkki, johon naulasin kielet nahan päälle yli 25 sitten. Pelaa edelleen kuin ihmisen mieli ja soi kovaa. Kielinahat ovat proletaarin selkänahasta eli neuvostoliittolaisesta turistihaitarista. Ne ovat parempia kuin nykyiset italialaiset ohuet ja kovat kielinahat, jotka kuivuessaan ja väärässä asennossa pitävät helposti ääntä. Venäläinen nahka on paksumpi ja pehmeä alapuolelta, mutta silti tukeva. Suomessakin tehtiin saman kaltaisia paksumpia ja pehmeämpiä nahkoja, jotka ovat olleet pitkäikäisiä. Myös saksalaiset ovat tehneet hyviä pehmeitä valkoisia kielinahkoja, joiden selkä on peitetty muovilla nahan tueksi. Naulaulauksella ja nahoituksella olen näin pidentänyt huoltoväliä. Tein virityksenkin aikoinaan niin tarkaksi, että vieläkään ei ole tarvetta viritykseen muutamaan vuoteen, koska soitetaan koko ajan 3 tai 4 äänikerralla. Jos koplausvaihtoehtoja olisi enemmän, niin ne eivät anna anteeksi pienempiäkään heittoja.
Toivo
Kiitos vastauksesta, Tuo näyttää hienolta, minun penkissä vaan rako jää isommaksi, Veikkaisin että rako noin 3mm. Olen kyllä halunnut kokeilla tuota ruuvilla tai naulalla kielien kiinnittämistä, mutta jotenkin on tuntunut niin vaikean oloiselta, nyt ajattelin kokeilla, minulla tekeillä 2-rivinen 3 äänikertainen, penkit jo tehty. Kerkesin kyllä jo basson sointupenkit vahata, :-[
Löysin kyllä hyvän oliosia ruuveja (ohuita) ,Ajattelin tilata kuitenkin,
Pitää nyt treenata jollain vanhoilla penkeillä, Kyllä noita neukkuhanurin kielinahkoja kyllä löytyy (valkoisia pehmeitä) Oletko liimannut nahkat puuliimalla pinta alaspäin?
Nahkaa löytyy saapasnahasta palkeen kulmanahkaan iso lihalaatikko erinlaisi paloja,
Tämä on sellaista tuhertamista kun ei ole nähnyt työtapoja, pitää itse kokeilla, tulee paljon sutta ja sekundaa >:( Se on moni homma helppoa teoriassa, mutta sitten kun alkaa sepittämään ei se aina olekkaan yksinkertaista
Penkkeihin olen liimannut puuliimalla nahan pintapuoli ylöspäin. Myös laatan kantapäähän tulee nahkasuikale tiivisteeksi. Kielinahat liimaan italialaisella nahkaliimalla.
Toivo
Siinähän se voi ollakkin, olen yrittänyt liimata nahkan karvapuoli ylöspäin, jää reunat vähän turhakkeisiksi, Löysin tusta nahkapalan, on noin 0.6 mm suht pehmeää, ehkä juuri kielinahan jäykkyyttä, mutt onko liian ohut,? Sorry nyt että kyselen, mutta sanotaan ettei kysyvä tieltä eksy,
voin laittaa kuvankin, jos se nyt sitten mitään auttaa,,
tässä kuvia , ei ehkä selvennä mitään ::)
Nahan käyttäminen kielilaatan alla vaikuttaa äänen terävyyteen, ja vähähän riippuu, minkälaisen äänen harmonikastaan haluaa, jos nahkaa siellä käyttää. En itse väitä kuulevani tuota eroa, koska en ole koskaan nähnyt / kuullut samaa tai samanlaista soitinta vahattuna, ruuvattuna tai laatan alla nahka.
Nykyisin kaiketi nuo ihan "hienoimmat" pelit tehdään niin, että kielet ruuvataan suoraan penkkiin ilman nahkoja ja vahoja, ja ainakin omassani on todella terävä ääni ei cassoton puolella ja cassottokin resonoi runkoon aika voimakkaasti. Mutta kun ei ole koskaan päässyt kokeilemaan samanlaista soitinta niin, että sen kielikiinnitystapa olisi ollut erilainen, niin ei voi varmasti todeta, johtuuko soundi muusta soittimen rakenteesta vai kielten kiinnityksestä.
Olettaisin, että kiinnitysruuvit olisivat (ainakin olen itse käyttänyt) n. 10-12 mm pitkiä ja hyvin kapeita eli aikalailla naulamaisia, jolloin ne eivät niin helposti halkaise puuta, mutta ottavat kuitenkin tarpeeksi kiinni. Tuo naula&vaha&nahka-yhdistelmä on myös toimiva, ja sellainenkin löytyy parista pelistä. Tuokin voi olla hyvä ajatus, ettei ruuvin alapinta ole tasainen, jolloin se niin halutessa voi painaa (kiilata) laattaa haluttuun suuntaan
Mielenkiintoinen aihe ::)
Vanhat Dallapét ja Cooperativat ovat aluksi olleet nahan päälle naulatuilla kielillä ja ovat hyvin terävä-äänisiä. Nahka on kuitenkin välissä erittäin ohutta alle puolen millimetrin. Se on siellä välissä sen takia, kun puu elää. Jotkut penkit ovat eläneet niin paljon, että ovat vääriä. Mitään ylimääräistä ei olisi tehty, jos sillä ei ole joku tarkoitus. Tietysti monet soittimet ovat kärsineet väärissä olosuhteissa säilyttämisestä. Moni harmonikka oli viiden vuoden sotareissulla, jossa soitin ja soittaja joutuivat kärvistelemään monenlaisissa olosuhteissa. On minulle tullut kerran vastaan myös yksi sinibrokadi Kouvolan uusin malli, jossa oli tehtaan jäljiltä laatat ruuvattu hyvin pienillä pallokantaruuveilla kolmesta pisteestä kielipenkkiin päältä laattoja vahingoittamatta. Joku oli ilmeisesti halunnut sellaisen. Turussahan Välimäen veljekset ottivat kielipenkeistä vahat pois ja ruuvasivat pegamoidin päälle kielet päästä yhdellä isolla pallokantaruuvilla penkkiin kiinni. Laatan toinen pää oli kiinni pienellä katkaistulla naulalla ja liimalla. Veljesten ruuvit olivat sen verran isoja, että he joutuivat joka laatan päähän viilaamaan ruuville kolon. Veljekset saivat jostakin Suomesta erittäin hyviä harmaita kielinahkoja, joiden veroisia ei ollut kellään muulla. Ne ovat uskomattoman hyvin pysyneet suorina ja toimintakuntoisina näihin päiviin asti.
Toivo
Kokeilin tuossa suit sait tuota nahkaa (0.6mm) tuntuu hyvältä, ruuvit liian paksut (2,3mm) prikat jostai 2-rivisen vanhasta penkistä, nekin liian suuret (6.5mm halkaisia)
tilasin 1.7mm ruuveja, ne varmasti hyvät, ehkä tuo naulaus on unohdettava tuon kielien välin (3mm) takia. huomasin että nahkaan on varmasti tehtävä ruuvin kohdalle reikä ennen liimaamista, se tuppaa lähtevän mukaan kun poraa ruuville alkurikää, Kyllä sen ruuvin alapinta mielestäni on oltava tasainen.
Mutta odotellaan ruuveja, ja katsellaan sitten uudestaan, tätä puuhastelua kyllä riittää, kun olisi intoa yhtä paljon ;)
Minulla on tuollainen Dallape, mutta ei se sointiterävyydessä pärjää n. 90 vuotta nuoremmalle Cavagnololle, ja tässä se ongelma onkin, ettei samaa peliä pääse testaamaan vahattuna ja ruuvattuna.
Joiltakin ammattikorjaajilta olen kuullut, että tuo vahaaminen "antaa mahdollisuuden" tehdä kielipenkkejä hieman epätarkemmiksi, ja sitten vahalla peittää työn jälki. Voi olla, että nahan käyttäminenkin olisi jotain sukua tälle. Concertina-harmonikkojen kielet jyrsitään tarkasti kielipenkin sisään ilman ruuveja tai vahoja, ja englantilainen puusepäntyö onkin todella tarkkaa. Kouvolan tehtailla oli käytössä kone, joka muotoili penkkiin jonkinlaisen loivan taitoksen, mikä teoriassa tarkoitti sitä, ettei suoraa kielilaattaa saanut joka paikassa 100% penkkikontaktilla kiinnitettyä, mutta käytännössä tuota asiaa ei huomannut, kun kielet oli vahattu kiinni.
Olen joskus huommannut että italialaiet 2-rivisen penkit on aika huskimalla tehty, välipuut on miten sattuu, joku kolo leveä toinen kapea, Ehkä ei mitään merkitystä, mutta kuitenkin laatumerkkejä.
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 25-10-2016, 18:06:00
Minulla on tuollainen Dallape, mutta ei se sointiterävyydessä pärjää n. 90 vuotta nuoremmalle Cavagnololle, ja tässä se ongelma onkin, ettei samaa peliä pääse testaamaan vahattuna ja ruuvattuna.
Joiltakin ammattikorjaajilta olen kuullut, että tuo vahaaminen "antaa mahdollisuuden" tehdä kielipenkkejä hieman epätarkemmiksi, ja sitten vahalla peittää työn jälki. Voi olla, että nahan käyttäminenkin olisi jotain sukua tälle. Concertina-harmonikkojen kielet jyrsitään tarkasti kielipenkin sisään ilman ruuveja tai vahoja, ja englantilainen puusepäntyö onkin todella tarkkaa. Kouvolan tehtailla oli käytössä kone, joka muotoili penkkiin jonkinlaisen loivan taitoksen, mikä teoriassa tarkoitti sitä, ettei suoraa kielilaattaa saanut joka paikassa 100% penkkikontaktilla kiinnitettyä, mutta käytännössä tuota asiaa ei huomannut, kun kielet oli vahattu kiinni.
No, tuota vanhaa Dallapéta ja nykyharmonikkaa ei voi verratakkaan keskenään, koska ne ja niiden kielet ovat erilaiset. Ikä on myös tehnyt tehtävänsä. Jos olisi vaihtopenkit, niin voisi lennossa vertailla samassa soittimessa, että mikä vaihtoehto olisi kielien kiinnityksessä paras.
Toivo
Mitä eroa on nahka- ja luuliimalla? Kuivana koostumus vähä samantapainen.
Luuliima on tehty luusta, ja nahkaliima nahasta. Pitävyys nahkaliimalla heikompi
No tämän tietysi tiesin, lähinnä ajattelin että mitä etuja nahkaliimalla ja luuliimalla on? Jos nahkaliimalla pitävyys on huonompi niin miksi sitä edes käytettäisiin missään?
Vanha tuttavani tiesi että on luuliimaa, nahkaliimaa, jänisliimaa ja vanhastaan muistin että Pispalassa sanottiin olevan raatoliimaa. Netistä jänisliiman kohdalta löysin luonnoliimoista tarinaa. Wanha Wiljami -niminen kauppa myy tuotteita. Varmasti auttavat, ainakin tamperelainen Sateenkaarivärit on jakanut tietoa. Uskoakseni saman alan puoteja - tuntevat näitä vanhan ajan hyviä aineita ja materiaaleja.
Kymin palokärki niminen maalitehdas kertoo näin: Liiman kestävyys:
Eläinliimoista luuliima muodostaa kovimman mutta samalla hauraimman liimauksen, ja jänisnahkaliima hieman heikomman mutta joustavimman liimauksen. Nahkaliiman ominaisuudet ovat edellämainittujen väliltä.
Eläiniimat soveltuvat erinomaisesti kalusteiden entisöintiin sekä esimerkiksi soitinrakennukseen. Liimaukset ovat sitkeitä ja kestäviä, mutta liimauksen saa myöhemmin avattua lämmittämällä. Eläinliimat eivät ilman lisäaineita kuitenkaan kestä kosteutta, ja siksi esimerkiksi kosteasa varastossa säilytettyjen huonekalujen liimaukset ovat usein haurastuneet ja auenneet.
Harmonikat on entisinä aikoina liimattu luuliimalla. Kyllä niissä joskus näkee ratkenneita saumoja, kun soitinta on pidetty liian kosteassa. Muutenkaan kosteus ei ole hyväksi haitarille. Aikoinaan hirvitti, kun harmonikankeräilijä Jarmo Vieno Raumalla oli asunnossaan peittänyt harmonikkahyllynsä muoveilla ja piti vielä ilmankostutinta päällä. Sain viime vuonna muutamia palasia luuliimaa Teemu Kärjeltä ja hän sanoi, että se oli täällä Riihimäellä tehtyä ja kaikkein parasta mitä koskaan on tehty. Muistan lapsuudestani vielä liimatehtaan olleen toiminnassa. Siellä oli röykkiöittäin pihalla eläinten luita kärpästen peittämänä ja haju oli kaamea. Johtuiko liian lähellä kaupunkia olevasta paikasta tai muiden liimojen kehittymisestä, mutta toiminta loppui 1960-luvun alussa. Tehdasrakennus on edelleen pystyssä.
Toivo
Missäpäin Riihimäkeä Toivo, tuo tehdas sijaitsee? Ihan mielenkiinnosta voisi pyörähtää katsomassa sitäkin kun sinne suuntaan ajelen.
Liimatehdas on Lahdentie 54 ja kuusitien kulmassa (Kuusitie 2) lähellä rautatiesiltaa. Nuo vanhat liimanpalat ovat todella sitkeitä ja kovia vieläkin, että niiden päällä voi hyppiä. Googlessa näet ainakin ilmakuvan tehdasalueesta.
Toivo
Ai se on tuo, olen ajanut monesti ohi tuosta tietämättä asiasta mitään. Kaverikin oli uusriihimäkeläinen niin ei ole ollut asiasta tietoa.
Tulipas muistoja mieleen lapsuudesta, liimatehtaasta puhuttiin paljonkin, varmaan lasten keskuudessa syntyi vielä ihan omia juttuja. Itse olisin luullut että se olisi ollut vielä toiminnassa myöhemmin 60-luvulla. Jaa... siinähän taisi toimi vielä pitkään myöhemmin jokin luujauhotehdas?
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 27-10-2016, 10:50:38
Tulipas muistoja mieleen lapsuudesta, liimatehtaasta puhuttiin paljonkin, varmaan lasten keskuudessa syntyi vielä ihan omia juttuja. Itse olisin luullut että se olisi ollut vielä toiminnassa myöhemmin 60-luvulla. Jaa... siinähän taisi toimi vielä pitkään myöhemmin jokin luujauhotehdas?
Oletko asunut täällä Riihimäellä joskus? En minäkään muista tarkkaan, milloin luuliiman valmistus lopetettiin. Siellä kyllä valmistettiin jotakin muuta liimaa vielä ainakin 1970-luvulla.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 27-10-2016, 19:09:10
Oletko asunut täällä Riihimäellä joskus? En minäkään muista tarkkaan, milloin luuliiman valmistus lopetettiin. Siellä kyllä valmistettiin jotakin muuta liimaa vielä ainakin 1970-luvulla.
Toivo
Riihimäellähän minä, 1962 viisivuotiaana muutin sinne ja 70/80-luvun vaihteessa vähitellen siirryin opiskelujen myötä pääkaupunkiseudulle. Liimatehtaasta muistui nyt sitten hämäriä muistikuvia mieleen, ja kyllähän sen tehtaan siellä Kaunolassa muistan hyvinkin. Kyllä siellä teurasjätteitä ja luita taidettiin käsitellä vielä aika pitkään, mutta sitä en tiedä mitä niistä tehtiin.