http://www.blocket.se/gavleborg/Dragspel_30217703.htm?ca=11&w=3
Pisti silimään tällainen! Romanelli!
Joo. Kravatti-mallihan ei ole suomalainen keksisintö. Niitä on tehty monissa maissa. Suomalainen
Kouvolan Kravatti on kuitenkin ylivoimaisesti paras korkean työnlaadun ja ilmeisesti myös äänien-sä osalta. Kouvolan isossa Kravatissa on muuten 750 lasihelmeä, joita on 7 eri kokoa alkaen 1mm kokoisista. Laskin aikoinani. Jouko Koski kertoi, ne tilattiin Schekkoslovakiasta, missä niitä
edelleen valmistetaan Italiaan ja Yhdysvaltoihin. En tiedä osoitetta, mutta jommassa kummassa
jakautuneessa valtiossa maailman parhaat vuorikristalli timangit edelleen tehdään. Kouvolaan
tuli raaka-aineita myös Ranskasta, Ruotsista ja Italiasta. On siinä aikoinaan ollut tietämistä, mistä mitäkin saa.
Toivo
Hei Toivo,
Millä lailla esim Viipurin kravatti on huonompi Kouvolan Kravattia?
1. Koristelun laadun osalta? - Voi olla, mutta kuvien ja niiden muutamien näkemieni soitinten perusteella en laittaisi paremmuusjärjestykseen.
2. Helmien määrän osalta? - Näin varmaankin on. Kaikissa Kouvolalaisissa on enemmän lasihelmiä, mikä antaa oman säväyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse laadusta, vaan muotoilusta.
3. Ääniensä osalta? Itse en tiedä. Kokemukseni perusteella en osaa laittaa paremmuusjäjestykseen. Valaise hieman asiaa.
Maailmalla olevien kravattien (joita on paljon) laatua en osaa arvioida. Pidän kuitenkin useita italialaisia hyvinä, kuten Excelsior, Settimo Soprani yms., enkä osaa sanoa missä suhteessa kouvolalainen olisi laadultaan tai ääniltään parempi. Helmiä niissä näyttää olevan vähemmän. Ehkä Excelsiorin Artist malli tekee poikkeuksen, missä on helmiä kuten Kouvolaisessa.
Minusta on tuntunut, että näin Suomessa nimenomaan juuri Kouvolan kravatti on laatuunsa nähden hieman yliarvostettu ja saanut kulttimaineen kuten Harley Davidson? Toisaalta Kouvolan kravatti on kysyttyä kamaa myös Euroopassa, joten Toivo on oikeassa ainakin jos kysyntä on mittari ja varmaan löytyy muitakin perusteluja. Kerro miltä osin Kouvolan laatu on parempaa, olisi kiinnostavaa tietää?
Tv, C Griff.
Monissa Viipurissa tehdyissä peleissä esim. pohjakoneisto bassossa tehtiin alumiinista ja käytettiin heikompia materiaaleja kuin Kouvolassa. Tästä on ihan todisteita haastattelumuodossa ja yksi alumiinivarrellinen kukkapeli on myös tuossa pöydällä... On aika hienot kulumat alumiinissa, ihme ettei tangot ole menneet poikki. Nestori teki pelit tarkoituksella hieman halvemmiksi kuin Kouvolassa - ja se pitäisi näkyä materiaalilaaduissa.
Nämä nyt tällaisina asioina, mitä muistan suoralta kädeltä, mitä olen historiaa Viipurin osalta tonkinut viime aikoina.
OK, no tuohan todistaa Toivon tiedon paremmasta laadusta ja onkin sellaista tietoa, mitä ei tavan kotisoittelija voi tietääkään.
Hei näin leikkimielisesti listatkaa mitä mieleen tulee ketkä ovat tehneet kravattimalleja. Itselläni tulee mieleen: Harmonikka Oy Kouvola, Soitin tehdas Viipuri, Hagström / Excellent, Kurikan Soitintupa Elomaa, Raggie Special, Excelsior, Leo Hill NY USA. Tuo oli uusi tuo Ollin löytämä Romanelli - Olille pisteet siitä :). Ei nyt tule muita mieleen. Laittaka lisää.
Tv, C Griff.
Minulla on vanhoissa nuottivihkoissa Viipurilaisten mainoksia. Yllättävintä siellä on se, että Kravatti oli Viipurin peleistä halvin ja halpakulma kalliimpi. On tosiaan tosiaan eroa kravattien
laadussa. Äänellisesti nämä ovat lähellä toisiaan, mutta Kouvolan peli on kaikin tavoin parem-
min tehty. Tiedän sen, koska olen toiminut vuosia puuseppänä .Minun ensimmäinen haitarini oli muuten 3-rivinen Raggie Kravatti ja se oli laadultaan Hagströmmejä parempi, mutta ei sekään suomalaisten veroinen ollut. Leo Hillin Kravattia olen päässyt kokeilemaan ja se on soinniltaan ja
laadultaan hyvä. Totta on, että Kravatti on mallina hiukan yliarvostettu, koska se on ollut
aikoinaan monen mestarin soitin. Kukka-, Nuoli- tai Funkkismallit ovat ihan yhtä hyviä soittaa,
koska ne ovat periaatteessa aivan samanlaiseen runkoon tehtyjä. Kravattien arvo alkoi nousta
1970-80 luvuilla, kun Veikko Ahvenainen alkoi soittaa sitä ja teki LP-levynkin sillä.Kouvolan
Kravatteja meni vientiinkin jonkin verran ja kyllä ruotsalaiset ja norjalaiset hanuristit arvostivat sitä korkealle. Vuonna 1947 norjalainen, muistaakseni Erling Eriksén,voitti
Pohjoismaiden mestaruuden valkoisella Kouvolan Kravatilla.
Toivo
Kiitos tiedoista Toivo.
Mainitsit Veikko Ahvenaisen ja Kouvolan Kravatilla tehdyn levyn 'Menneiltä ajoilta'. Kyseinen hanuri on juuri se, millä olen itse aikoinaan aloittanut soittamisen joskus alle kouluikäisenä. Hanuri oli isälläni, jolta Veikko osti sen tai muistaakseni vaihtoi ruotsalaisella järjestelmällä olevaan Hagströmiin, joka oli raskas ja vaikea soitettava ainakin minulle pikkunaskalille siihen aikaan. Se oli joskus 70-luvun vaihteessa tai alkua. Kravatti tarvitsi jo tällöin täydellisen kunnostuksen, joten Veikko vei soittimen Aki Lievoselle, joka teki soittimelle täydellisen kunnostuksen. Tämän jälkeen Veikko teki levytyksen soittimella. Kyseinen Kravatti on minusta yksi kauneimpia - kultainen väri antaa lasihelmille lisäloistoa, mutta saattaa näkemykseeni vaikuttaa omat muistoni. Soitin on edelleen Veikolla.
Isäni sanoi aina, että juuri Kouvolan Kravatti on kaikkein paras ja 'ainoa oikea'. Ajattelin silloin, että saattaa mielipide johtua siitä, kun itsellä on sellainen, mutta on kait se nyt jo uskottava ja kait hän sitten asian tiesi.
Toivo, voisitko laittaa minulle kopion sellaisesta mainoksesta, missä on H-mallin ja kravatin hinnat. Minusta se nimi Halpakulma-malli ei tee oikeutta ko soittimelle. Itse tykkään eniten 'fiilistellä' (Ollin käyttämä sana - hyvä) juuri omalla vuoden 1939 H-mallin Kouvolan pelillä. Kun se on tehty ennen sotaa, sen on selluloidipintainen ja muuten hyvistä tarpeista tehty. Jokainen joka kuuntelee tai soittaa sitä, tykkää äänistä ja soittimen kunnosta. Mutta olen huomannut, että vaikka risa Kravatti, niin se on ihmisten mielestä arvokkaampi. Ihmisillä näyttää olevan sellainen käsitys, että halpakulma malli on tehty halvoista osista eikä olisi laadukas, mikä saattaa sitten 40-luvun soittimissa joiltakin osin pitää paikkansakin. Kopio siitä mainoksesta olisi hieno juttu.
C Griff
Halmakulmamalli, eli H-malli eli Hagström-malli... sieltä tehtaalta se(kin) kopioitiin...
Tässä tulee Viipurin pelien mainos ja hinnat. Pohjoismaissa Soitintehdas näyttää tehneen ensim-
mäisenä H-mallia, sillä tämä mainos on kopioitu Eino Partasen Syyskuun Tanssisäveluutuksia-
vihkosta 1 vuodelta 1938. Huomatkaa ja ihmetelkää mallien hinnoittelua. Yksinkertainen H-
malli on kalliimpi, kuin paljon koristelua ja upotustyötä vaatinut Sarvimalli.
Toivo
Tässä Kouvolan H-mallin mainos ensimmäisen kerran Dallapé-vihkossa vuonna 1939.
Tässä vielä Hagströmin H-malli kuvastosta 1939-1940. Sameli Elomaan Soitintupa teki vastaavan versionsa ruotsalaisen esikuvan mukaan.
Toivo
Kiitokset Toivolle ja on todella hienoa, että olet taltioinut arvokasta materiaalia jälkipolville!
Mielenkiintoista huomata myös tuo todella suuri hintaero Viipurin ja Hasgtrömin välillä sekä se, että mainoksessa H-mallia nimitetäänkin Virtaviiva pyöreäkulmaiseksi.
Tv, Hannu S
Ps. Muistiin on jäänyt Aki Lievosen haastattelu joitain vuosia sitten hanuri lehdessä - olisiko ollut 85-vuotis juttu. Hänen oma soitin oli H-malli eikä Kravatti.
Kiitokset Toivolle hinnastoista. Nykypäivän ilmoituksissa ei valitettavasti hintoja ilmoitella (esim. Hanuri-lehti). No teinpä laskelmia Suomen Pankin Rahamuseon "Rahalaskurilla". Vuonna 1938 työmiehen tuntipalkka oli 8,73 mk/tunti. 6000 markan haitarin hankintaan täytyi siis tehdä työtä 687 tuntia eli pyörein luvuin 17 viikkoa (40 tunnin mukaan). Tänä päivänä työmiehen tuntipalkka on tämän rahalaskurin mukaan 17,70 euroa/tunti. 6000 tuhannen euron haitarin hankintaan täytyy tehdä töitä 339 tuntia eli pyörein luvuin 8,5 viikkoa! No nämähän ovat sinänsä spekulointia. ;D
Tuo Hagströmin kuvasto on painettu Helsingissä, joten sen takia siinä on hinnat markkoina
suoraan. Kouvolan historiikin mallien nimityksissä onkin virheellisyyksiä. Pitää katsoa vanhoja
mainoksia tai purkaa Kouvolan basso ja katsoa bassonäppäimien reikälevyn taakse, mitä
sinne on lyijykynällä kirjoitettu. Ainakaan Kouvolan H-malli ei ole halpakulma, sillä palkeissa
on kaksoiskulmanahat. Laatusoitin missä muutkin mallit. Kai se sai kansan suussa Halpakul-
ma-nimen, kun siinä oli vaatimattomampi koristelu ja useinkin harmaaloimuinen väri. Tuossa
mainoksessahan kuitenkin on, että sitä voi myös tilata lisämaksusta erilaisilla väreillä ja kielillä.
On mukava palvella lajitovereita näissä vanhoissa soittimissa.
Toivo
Tuo Ollin vertaus oli tosi hyvä. Jäin miettimään paljonko pitää tehdä töitä nykypäivänä, että saa hankittua hanurin (6000 €). Kun suomalaisten keskiansio on 2880 €/kk ja siitä maksaa verot yms. n. 30 %. Sitten pakollisten menojen jälkeen voisi säästää esim. tupakka ja alkoholi 2,5 %, hotelli/ravintola yms. 4 %, Vapaa-ajasta (12 %) vaikka puolet eli 6 %. Näin saisi säästöön 12,5 % ansioistaan, kun nuukana eläisi. Tällöin tarvitsisi tehdä töitä 19 kk eli n. 3064 työtuntia. Tällöin oppii antamaan soittimelle oikean arvon.
Joskus on kaduttanut jossain hirvipeijaisissa yms. tilaisuudessa tokaistuani kaverille, että painu v...uun siitä, kun soittaessani kaveri hoipertelee luokseni kaljatuoppi kädessä alkaen työntää tuoppia suuhuni mölöttäen, että 'Soittajalle Soppaa..'. Ei sitä soitinta vaan haluaisi kaljalla valella sen verran arvokas se itselle on.
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 08-04-2011, 10:50:29
Joskus on kaduttanut jossain hirvipeijaisissa yms. tilaisuudessa tokaistuani kaverille, että painu v...uun siitä, kun soittaessani kaveri hoipertelee luokseni kaljatuoppi kädessä alkaen työntää tuoppia suuhuni mölöttäen, että 'Soittajalle Soppaa..'. Ei sitä soitinta vaan haluaisi kaljalla valella sen verran arvokas se itselle on.
Kyllä soittaja soppansa määrän tietää, tosi on! ;) Pari kolme kaljaa niin hyvin sujuu, liian kanssa menee sormet sekasin! No tämähän on yksilöllistä! ;D
Tuli mieleen ku kävin eilen Lasse Pihlajamaan harmonikkaliikkeessä Seinäjoella, että sielä on hyllyssä Kouvolan kravatti proto jostain 80- 90 luvulta. Sarjanumerolla 70 jotain. Onko näitä siis tehty uudelleen 80 luvulla vai onko hyllyssä oleva proto vain yksilö?
Mennääs nyt ihan tarkan historiallisesti ja äidinkielellisesti (huomatkaa kapitaalit ja sanajärjestykset). Harmonikka Oy on valmistanut Kravattia vain yhden erän 1987. Tämä malli on Järvenpään ideasta tehty. Runko on matala ja koneisto modernisti tehty. Mallina käytettiin vanhan ajan "pikkukravattia". Virtaviiva on puolestaan se kuuluisa soitin, jota myös kravatiksi sanotaan. Nimitys kravatti ei ole ollut ikinä harmonikkatehtaan virallisesti käyttämä markkinointinimi, vaan se on kansan suussa muodostunut yleisnimike tälle soitinmallille. Tätä soitinta valmisti Oy Harmonikka vuosina 1936–1940. Ja tarkkasilmäisethän päättelivät harmonikkatehtaan nimestä jo, että jossain historian varrella on tehty hieman yritysjärjestelyjä...
Minulla on yksi näitä "uustuotanto" kravatteja ostin sen uutena 80 luvun loppupuolella. Kahvan takana on muistaakseni no:66. Pitää tarkistaa. Pelin hinta oli 16000mk:n paikkeilla. Pitäis avata ja katsoa mitä numeroita sieltä löytyy.
Terv. Jorma
Joop. Noita numeroitahan olen kerrännyt tuonne sarjanumerolistaan: http://vapaalehdykka.net/?k=palvelut&sivu=lataukset Voisi taas joskus päivittää tämän koneellani olevan version nettiin ladattavaksi. Löydätte näistä 1980-luvun lopun ja sitä uudemmista soittimista sarjanumerot, jotka ovat muoto NNN / NNN. Jos tämän lisäksi löytyy muita numeroita, päivämääriä yms, niin otan ilolla mielin tiedot vastaan!
Mielenkiintoista tämä "kravattikeskustelu". Aiemmin joillain otsikoilla olen kehunut omaani taivaaseen asti. Mulla on vuoden 1939 "Kravatti", jolla fiilistelen. Kerran kokeilin sitä "uustuotantomallia", ei toiminut minun käsilläni. Nykyiseen "vintagehaitariin" ole äärimmäisen tyytyväinen!
Lainaus käyttäjältä: Wäenämöinen - 29-08-2014, 20:28:19
Moi Olli :D nykyKravatti ei soi, se vaan on niin ja hellurei :D .. ja Kravatista et sitten luovu. ja piste. :D
Hilseen yli meni, en tajunnut tätä kommenttia ::)
Mites Kouvolan kravatis on äänikertoja? kolme kenties? Jos kolme niin onko kaikki 8' vai 2kpl 8' ja yksi 4'?
Diskantissa neljä, muistaakseni 3 kertaa 8 ja yksi 4. Luulisin ;) Bassossa on ollut kuusi, mutta ylin kielipenkki on aikoinaan poistettu eli nyt on viisi ;)
Entäs sitte nämä kuuluisat kravatin valssiäänet. Soiko niissä vain 2 x 8' vai 3 x 8' vai kaikki?
Kravatissa äänikerrat 16+8+8+8. Valssissa 8+8+8. Siis kaksi vaihtoehtoa. ;)
Lainaus käyttäjältä: jope53 - 20-10-2014, 15:26:00
Kravatissa äänikerrat 16+8+8+8. Valssissa 8+8+8. Siis kaksi vaihtoehtoa. ;)
Kiitos Jope53, sait karman! ;)
Tuollainen Romanelli pianokahvalla on ollut myynnissä suomessakin pari kertaa, ulkoisesti se oli siisti peli, toisella kertaa oli entisöintikin jo aloitettu, mutta päätyi sitten kuitenkin myyntiin.
Se liikkui molemmilla kerroilla Huutonetissä ja karkasi siellä minulta hinnan kohotessa liian korkeaksi.
Vahinko, sillä peli oli melko kiinnostava, ja kravatti puuttuu vielä kokoelmasta. Pianokahvaisena suomalaista ei varmasti eteen satu ihan ensihätään ja ruotsin markkinoilla esiintyneet - 40 luvun Raggie Speciialit ovat olleet vähemmän kiinnostusta herättääviä. Yksi Raggie minulla on, mutta se ei ole kravattimalli.
Maltti on valttia etsintä hommissa, joten seuraan edelleen markkinoita sillä silmällä;-))
Johan
Kravattien ja muiden vanhojen 4-äänikertaisten pelien valssiäänet on tehty niin, että yksi kolmesta valssiäänestä on perusvireessä.Kahdesta muusta äänestä toinen soi yläpuolella ja toinen alapuolella perustason.Näissä on siis kaksoishuojunta. Viritykset on tehty usein tehdaskohtaisesti hiukan eri tavoilla ja samankin tehtaan virityksissä on vuosien varrella ollut eroja.Myös eri valmistajien kielet soivat samalla tavoin viritettynäkin eri tavalla. Kaikkein makeimmmat matatalat valsssiäänet on saatu 1930-luvulla käytettyihin saksalaisiin Dixin kieliin.Näin olen monelta vanhalta soittajalta kuullut ja itsestänikin tuntuu siltä, mutta makujahan on monenlaisia.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 21-10-2014, 08:16:08
Kravattien ja muiden vanhojen 4-äänikertaisten pelien valssiäänet on tehty niin, että yksi kolmesta valssiäänestä on perusvireessä.Kahdesta muusta äänestä toinen soi yläpuolella ja toinen alapuolella perustason.Näissä on siis kaksoishuojunta. Viritykset on tehty usein tehdaskohtaisesti hiukan eri tavoilla ja samankin tehtaan virityksissä on vuosien varrella ollut eroja.Myös eri valmistajien kielet soivat samalla tavoin viritettynäkin eri tavalla. Kaikkein makeimmmat matatalat valsssiäänet on saatu 1930-luvulla käytettyihin saksalaisiin Dixin kieliin.Näin olen monelta vanhalta soittajalta kuullut ja itsestänikin tuntuu siltä, mutta makujahan on monenlaisia.
Toivo
Tarkennuskysymys: siis kun on koplari ns. valssiasennossa, soivat kaikki kolme 8' jalkaista ja kun koplari siellä kahvan takana peukalolla painetaan alaspäin, tulee mukaan se neljäs eli 16'?
Lainaus käyttäjältä: olli - 26-01-2015, 20:20:30
Tarkennuskysymys: siis kun on koplari ns. valssiasennossa, soivat kaikki kolme 8' jalkaista ja kun koplari siellä kahvan takana peukalolla painetaan alaspäin, tulee mukaan se neljäs eli 16'?
Kyllä.
Kiitän! Nyt tuokin tuli selvitettyä, miksi Kravatin, Titanon ja Bugarin valssiäänet soivat eri tavalla ;)
Hei!
Äitimuorillani on edesmenneen isäni vanha haitari, joka on mitä ilmeisimmin kuvien perusteella Kouvolan Kravatti. Isäni on ostanut sen parikymppisenä vuoden -50 tietämillä käytettynä. Isän menehdyttyä 70-luvun alkupuolella soittimella ei ole soitettu, vaan äitimuori on säilyttänyt sitä lämpimässä omassa laukussaan. Meistä lapsista, eikä kukaan meidänkään lapsista ole innostunut haitarin soitosta, joten äiti olisi ehkäpä valmis luopumaan siitä. Ilmeisesti nuo soittimet ovat numeroitu, mutta mistähän se sarjanumero löytyy? Äitimuorini kun ei löytynyt muuta merkintää kun lapun "Tarkkuuskielillä". Kunnostakaan en pysty muuta kertomaan kun soitin on toisella puolella Suomea. Sen vaan muistan, että pienenä lapsena tökin sormella soittimen rei'istä verhoilukankaaseen reikiä kun poksahti niin kivasti... :(. Osaako kukaan kertoa tästä sen enempää kuvan perusteella? Onko mitään arviota heittää mitä hintaa tuosta voisi pyytää? Ja kannattaisiko se ennen myyntiä huollattaa vai myydä tuossa kunnossa? Ohessa huono kännykkäkuva. Parempia kuvia saanen muutaman päivän kuluttua kun veli käy paikan päällä.
(http://i.imgur.com/VQgaBtB.jpg)
Hienon näköinen Kravatti mallihan Harmonikka näkyy olevan ja todella erikoisen värinenkin en kyllä muista nähneeni samanväristä aikaisemmin . Vaikea sitä hinta arviota on näkemättä ja lähemmin tukimatta mennä sanomaan , kunnosta se riippuu paljon jos tarvitaan paljon kunnostustyötä esim pintoja on rikki tai sitten koneistoremonttia , kielilaattojen kiinitys kielipenkeissä kiinnitys myös jos tarvii uudelleen vahausta viritystä monta asiaa on joka vaikuttaa Soittimen arvoon Kouvolan Kravatteja on olemassa satoja yhä tänä päivänäkin että harvinainenkaan se ei ole vaikka ovat jo kaikki yli 70 vuotiaita näitä tehtiin v36-40 . Missä päin tämä Harmonikka on tällä hetkellä onko pitkänkin matkan takana , kiinnostavan näköinen Harmonikka :) . Sarjanumero löytyy diskanttitaustapahvin takaa kun ruuvaa sen irti sielä pitäisi olla leimattuna sarjanumero .
Mauno :)
Soitin on tällä hetkellä Itä-Suomessa Kuopio-Joensuu akselilla. No, saa velipoika katsoa tuon sarjanumeron käydessään. Eli nähtävästi tuo pitäisi käyttää ammattilaisella, joka vähän tutkisi kunnostamisen tarvetta ja voisi arvioida hintaa?
Oman Kravattini hankintahistorian olen joskus täällä kertonutkin. Hankin pelin kymmenisen vuotta sitten. Maksoin 2400 euroa. Teetin remontin 1200 euroa. Olen ollut äärimmäisen tyytyväinen. Hintahan on aina myyjän ja ostajan välinen sopimus.
Mielestäni foxin kannattaisi ehdottomasti käyttää peli jollain ammattilaisella, jolloin saisi mahdollisen arvion kunnosta ja remonttitarpeesta. Hintasuositusta en ala antamaan ;)
Olen täysin samaa mieltä Ollin kanssa , käyttää alan ammattilaisella teettämässä asiantuntijan arvio nykykunnosta jos yli 40 vuotta ollut käyttämättömänä laukussaan , niin selviää samalla kunnostuksenkin tarve , entisöinti ei tosin mitään halpaa työtä ole joten sekin kannatta samalla selvittää . Kuopio - Joensuu alueella en vaan tiedä kuka voisi sen tarkistaa , mutta tälläkin alueelle varmasti joku osaa neuvoa minne kannattaisi viedä sen arvioitavaksi .
Mauno :)
Tuo sarjanumerolista löytyy täältä: http://www.vapaalehdykka.net/?k=palvelut&sivu=lataukset
Itse kerään mielelläni tuohon listaan kaikki saatavilla olevat sarjanumerot, lisätiedot kielistä, väreistä, äänikerroista, mahdollisista lisätarinoista ja soittimen sisältä löytyvistä teksteistä. Sarjanumero löytyy bassorungon takayläkulmasta. Jos se ei siellä näy, niin sitten diskantin takasuoja irti tai runko palkeen kohdalta auki, niin löytyy.
Itse voin arvioida soittimen teknisen kunnon. Soitin vaan pitäisi tässä tapauksessa saada tänne Naantaliin verstaalleni. Se on totta, että jos soitin on huonossa kunnossa, niin myyntihinta ei ole kaksinen. Jos soittimelle pitää tehdä täyshuolto ja sitten myydä, niin on vähän yksilöstä riippuen tulos nollan tietämillä. Isot korjaukset (=täysremontit) ovat lähemmäksi 2000 euroa.
Joka tapauksessa kravatit ovat ehkä eniten kysyttyjä malleja, joten ihan helpolla ei kannata luopua.
Iso kiitos vastauksista! Naantalissa näyttö/ arviointikaan ei ole ole pois suljettua, sillä itse käyn Vaasasta Turussa reissuhommissa. Jos vain saan soittopelin ensin Vaasaan. Äiti yrittää vielä selvittää soittimen historiaa isän soittokaverilta, jos hän muistaisi siitä jotain. Isä oli ainakin ensin hankkinut huuliharpun ja innostunut sitä kautta musiikista ja soittamisesta. Sitten oli hankkinut 2-rivisen harmonikan, ja sen jälkeen kun oli päässyt kunnolla ansiotyöhön hankkinut käytettynä tämän kyseisen soittimen. Isän kuoltua soittimelle on ollut kysyjiä, ketkä tiesivät isällä tuon soittimen olleen.
Tuon sarjanumerolistan löysinkin ja sen vuoksi numeron sijaintia kyselinkin. Kuulostaa vähän siltä, että harmonikka kannattanee myydä tuossa kunnossaan. Mahdollinen ostaja saa kunnostaa/ kunnostuttaa mieleisekseen.
Niin ja edittiä vielä... Bassorungon takayläkulma... diskantin takasuoja... voin vain arvailla missä ne harmonikassa on :D
Kun käytät Viljon verstaalla Naantalissa, niin kaikki asiat selviävät ;) Hieno homma tuo, että pyrit vielä selvittämään pelin historiaa :D
Velipoika muisti että oli käyttänyt harmonikkaa 80-luvun puolivälissä harmonikan soittajalla, joka oli ollut muuten kiinnostunut näkemään ja kokeilemaan soitinta. Silloin se toiminut hyvin, ja soittaja oli tuuminut että soittimessa on "vanhan harmonikan soundit".
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 15-06-2015, 13:56:36
Itse voin arvioida soittimen teknisen kunnon. Soitin vaan pitäisi tässä tapauksessa saada tänne Naantaliin verstaalleni.
Kuinka arvokasta tuo teknisen kunnon arviointi olisi? Saattaisin onnistua saamaan soittimen aika nopealla aikataululla sinne.
Soittimien arviointi on aina ilmaista minun luonani. Laitan laskurin päälle, jos alan korjata, huoltaa tai virittää soitinta.
Hieno hommeli! Olen yhteydessä jahka saan tuon soittopelin ihmeteltäväksi.
Sarjanumero on 1480, ja tässä muutama lisäkuva:
(http://i.imgur.com/4yJJlpB.jpg)
(http://i.imgur.com/GjF2lHJ.jpg)
(http://i.imgur.com/3O1cJg9.jpg)
(http://i.imgur.com/XoIrC8z.jpg)
Mielenkiintoinen väri ;) On numeron perusteella uudempi kuin minulla ;D
Näyttäisi tämä yksilö olevan sarjan ulkopuolella tehty yksilö. Varsinainen Virtaviivan valmistus oli loppunut jo 1940 ja tämä soitin menee vuodelle 1941. Väri on niin ikään omaa lajiaan, niin se lisää uskoani siihen, että soitin on täysin asiakkaan toiveen mukaan tehty. Mielestäni väri on vaalearuusupunainen.
Kankaat ovat alkuperäiset, bassossa näyttää muutama näppäin olevan halkeamispisteessä ja diskantista on yksi pala irti. Helmiä näyttäisi olevan myös vähän vähemmän kuin muissa Virtaviivoissa. Materiaalipula varmaankin iskenyt ja kaikessa vähän säästettiin. Muutoin näyttää hyvältä!
Minulla oli aivan samanvärinen Kravatti ruotsalaisella järjestelmällä, mutta oli niin palasina ja palkei-
siin oli oksennettu, että käytin sen varaosina. Viimeksi otin siitä apuvarsia siniseen Taskulan peliin.
Kun kunto ja hinta selviää, niin täällä voisi olla kiinnostusta. Ainakin pinnat ovat tässä paljon paremmat kuin omassani oli. Televisioavussa Helsingissä oli aikoinaan myynnissä samanvärinen pyöreillä kulmilla. Tilausvärihän tämä oli. Perusvärit olivat loimunharmaa ja loimunvalkoinen. Muita
värejä sai tilaamalla. Aika paljon tilattiin kultabrokadin värisenä. Kravatteja olen nähnyt laskujeni mukaan yhdeksällä eri värillä, mutta voi olla enemmänkin.
Toivo
Vielä muutamia kuvia:
(http://i.imgur.com/5hewJFM.jpg)
(http://i.imgur.com/mudVTQj.jpg)
(http://i.imgur.com/m4aRz8W.jpg)
(http://i.imgur.com/mYHmxaX.jpg)
(http://i.imgur.com/pRW8Nuz.jpg)
(http://i.imgur.com/M8xOjPR.jpg)
Kovia on kokenut peli ;) Lieneekö ollut jopa sodissamme mukana :P
Erikoinen väri on ainakin minusta tuo väri on hieno takaa näyttäisi olevan Helakampi väriltään etupinnat lienee ajan patina tummentanut . Jospa sisäpuolella kunto on entisöitävissä tästä saapi vielä hyvän varmasti . Äänistähän ei varmaankaan vielä eikä kielipenkkien kunnosta ole tietoa , luulisin tuo väri ainakin on harvinainen bassokansi on myös erikoisen näköinen väritykseltään . Näitä isien ja pappojen Harmonikkoja on varmasti laukuissaan kotien kätköissä vielä monia tämäkin lienee jo 40 vuotta laukuissaan uinaillut. :)
Mutta sanokaapa mikä soittimen käypä myynti-/ostohinta on tuossa kunnossa?
Valokuvien perusteella näkemättä kieliä ja koneistoja on paha sanoa mitään. On tullut vastaan harmonikkoja, jotka ovat hienoja ja lähes virheettömiä päälle päin, mutta joku tee-itse-mies on tehnyt täydellistä tuhoa konehuoneessa ja kielissä. On myös tullut vastaan myönteisiä yllätyksiä.
Viimeksi näin Kouvolan kukkamallin, joka oli melko pahan näköinen päätä, mutta sisukset lähes uuden veroiset ja koneistot kulumattomat sekä virityskin lähes kohdallaan. Koiraa ei ole siis karvoihin katsominen. Mielestäni kunto ratkaisee puolet hinnasta ja parhaiten sen voi todeta soitinta tutkimalla. Kannattaa siis tehdä pitkäkin ostosmatka, vaikka kalliiksi tuleekin. Vielä kalliimmaksi tulee jos
ostaa näkemättä niin huonon pelin, josta on vain enää hyllyn koristeeksi. Useimmiten tarjotut soittimet ovat vastanneet odotuksia, mutta joskus on ollut ikäviä poikkeuksia, jolloin kauppaa ei synny. Erityisesti kannattaa varoa kovin hiljaa soivia ja pahasti vuotavia haitareita. Niissä on suuri
korjauksen tarve, jos niistä sittenkään saa kunnollista soitinta. Puhun tässä nyt yleisellä tasolla, enkä
tarkoita täällä myytäviä harmonikkoja. Jos itse ei pysty arvioimaan kuntoa, niin kannattaa kysellä pitkään alalla toimineilta soitinkorjaajilta ja luotettavilta kauppiailta.
Toivo
Kyllä tuo Toivon kunto/hinta , tieto asiantuntemus pitkäaikainen kokemus Harmonikoista on ihan oikea asiantuntijan arvio ,tarviiko tuota enää tarkemmin määritellä . Itse en ainakaan tuohon enempää osaa sanoa :) . No vastailkaahan että kuullaan muidenkin mielipiteitä . ??? Mauno ::)
Virtaviivamalli tuli aamulla näytille ja tein soittimelle kuntoarvion. Lyhyesti sanottuna soitin on hyväkuntoinen, mutta huoltamaton: pinnoite on alakulman soittokulumia lukuun ottamatta ehjä. Yksi pieni murtuma bassonäppäimien yläpuolisessa kulmassa. Pelkkä liimaus riittää. Kosmeettisia vaurioita oli oikeastaan ihan muutama ja nekin ihan minimaalisia. Muutamasta kohdasta puuttuu ihan pieniä paljoa selluloidia tai selluloosa-asetaattia. Kyseisiä värejä pitäisi löytä minun varastostani (jostain..). Häkistä puuttuu yksi pala, johon ei välttämättä löydy sopivan väristä selluloidia, mutta tämä ei kokonaisuutta haittaa. Diskanttihäkin kangas on vaihdettava, mutta bassopuolen kankaat täysin ehjät ja alkuperäiset - saavat myös olla näin.
Kielet ovat kotimaiset tarkkuuskielet eli Harmot. Valitettavasti kielinahkat, kielivahat ja muutamat vuotokohdat estivät sellaisen soittamisen, että havaitsisi kielien laadun. Se, mitä sain irti, viittaisi mielestäni parempaan laatuun. Palkeessa oli joitain vuotokohtia (helppoja korjata) ja diskantin koneisto vuoti yhdestä kohtaa selvästi.
Ehdottomasti kehut annan soittimesta siitä, että diskanttikoneistossa ei ole paljoa välystä, puukampa on yllättävän suora ja värit ovat pysyneet käytännössä alkuperäisenä. Haalistumista ei siis havaitse. Bassokoneisto täytyy putsata ja säätää. Muutama näppäin on myös syytä vaihtaa. En tohtinut irroittaa kaikkia diskantin kielipenkkejä, mutta yhden otettuani irti, totesin, että kielipenkkien pohjat ovat lähes suorat (hieno homma!) ja välipohjaan liimattu nahka oli käytännössä puhdas. Se on alkuperäinen, sillä diskantin läppien nahka oli samaa väriä.
Eli lyhyesti: perushuolto ja vähän korjausta. Kielipenkkiremontti on ehdoton kuten myös basson koneiston korjaus. Noin 1500 euroa, suuntaan ja toiseen on huollon hinta-arvio. Läppien vahaukset ovat alkuperäiset, joten iän perustseella joutaisivat vaihtaa, mutta läpät olivat niin hyvin kiinni varsissa, että voi hyvin olla, että ei tarvitse paljon läppiin koskea. Kaikki riippuu oikeastaan kuinka ilmatiiviiksi läpät osoittautuvat, kun isoimmat vuodota saadaan korjattua.
Tuhannet kiitokset asiantuntevasta teknisen kunnon arvioinnista! Myyntipäätös on tehty ja laitoinkin myynti-ilmoituksen tuonne myyntiosioon. Toivottavasti soitin löytää paikkansa vielä kunnon soittajan sylistä!
Niinhän siinä sitten kävi, että lähdetään Poikkikulman kanssa tänään hakemaan tuota violetin väristä Kravattia. Olenkin ollut vuosia ilman kunnollista Virtaviiva-mallia, joten eiköhän tästä sellainen saada.
Toivo
Ainakin meni hyvään kotiin :-)
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 11-07-2015, 08:25:58
Niinhän siinä sitten kävi, että lähdetään Poikkikulman kanssa tänään hakemaan tuota violetin väristä Kravattia. Olenkin ollut vuosia ilman kunnollista Virtaviiva-mallia, joten eiköhän tästä sellainen saada.
Toivo
Onnittelut Toivo! Hieno soitin ja toivottavasti koneistot ja kielet ovat ulkopintoja vastaavassa kunnossa.
Minäkin tein tarjouksen tuosta -30 luvun NM:stä ja sain juuri tiedon, että tarjoukseni on hyväksytty joten kotiutan pelin maanantaina palattuani mantereelle.
Se ei nyt ihan ole samaa tasoa, kuin Sinun hankintasi mutta ehkä hieman harvinaisempi näillä leveysasteilla;-)
Johan
Kiitos onnitteluista! Soitin on kotona ja lähipäivinä aion keittää kieron häkin suoraksi. Pintatyötä on vähän, mutta huonolaatuiset kielet vaihdan saman ikäisiin italialaisiin, jotka ovat odottaneet pitkään hyväkuntoiseen harmonikkaan pääsyä. Pahemmistakin olen kunnialla selvinnyt. Nyt olen sitten mukana kravattikerhossa. Onnittelut myös Johanille edullisesta ja kauniista harmonikasta.
Toivo
Kiitos Toivo!
Uskon, että tulet olemaan Kravatin kimpussa lähitulevaisuudessa!
Minä odotan myös suurella mielenkiinnolla, että pääsen tutkimaan mistä oikien on kyse tuon NM:n
kanssa. Joka tapauksessa se istuu hyvin aikaisempien -30 lukulaisteni joukkoon jo pelkän ulkonäkönsä
johdosta. Saa sitten nähdä mitä se pitää sisällään ja millaisia kunnostustoimenpiteitä se vaatii.
Johan
Minulle henkilökohtaisesti soittimesta luopuminen olikin yllättävän kova pala, sillä olihan se ainoita konkreettisia ja vahvoja muistoja isästä. Toisaalta olen iloinen että soitin oli kunnostamisen arvoinen ja meni sitä arvostaviin käsiin. Tätä nimenomaan perheessä toivottiin. Näin soitin saa varmasti vielä uuden elämän ja vaikuttaisi siltä, että se saa uuden sielunkin uusien kielien myötä. Tuhannet kiitokset vielä kerran Viljolle asiantuntevasta kuntoarviosta ja Toivolle onnea ja sitkeyttä restaurointiin!
T: Pasi
Kravatin häkin entisöinti on käynnissä. Kielien vaihdon aloitin bassopenkistä. Kouvolan omat kielet olivatkin pahasti viilattuja. Nyt tilalle tuleekin 1940-luvun alun italialaiset kovalaattakielet, jotka ovat huippulaatua. Niissä ei nimittäin näy minkäänlaisia virittäjän viilan jälkiä kummallakaan puolella laattaa, joten kravattiin tulee erittäin hyvin vireensä pitävät tarkkuuskielet. Näin hyviä kielisarjoja tulee äärimmäisen harvoin vastaan. Olenkin pitänyt näitä kruunun jalokiviä visusti pitkään laatikossani. Nyt löytyi niille arvoisensa soitin, johon voin ne laittaa. Varmasti pääsen vielä helpolla virityksessäkin, kun nämä hyvin kovasta teräksestä tehdyt kielet ovat pelissä vahattuna ja nahoitettuna. Tässä välissä on muita projekteja, mutta olen saanut tämän hienon harmonikan remontin alulle. Kiitos Pasi, kun pystyit luopumaan tästä muistojen harmonikasta.
Toivo
Miten kravatti jaksaa tänä päivänä jamiten se soi uusilla kielillä Toivo?
Ei mitenkään. Kaverit painaa niin paljon päälle omilla romuillaan, että en millään pääse tekemään hienoa Kravattiani ja Cooperativaani eteenpäin. Taitaa mennä henki ennen kuin ne ovat valmiina.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: Hannu S - 06-04-2011, 11:43:12
OK, no tuohan todistaa Toivon tiedon paremmasta laadusta ja onkin sellaista tietoa, mitä ei tavan kotisoittelija voi tietääkään.
Hei näin leikkimielisesti listatkaa mitä mieleen tulee ketkä ovat tehneet kravattimalleja. Itselläni tulee mieleen: Harmonikka Oy Kouvola, Soitin tehdas Viipuri, Hagström / Excellent, Kurikan Soitintupa Elomaa, Raggie Special, Excelsior, Leo Hill NY USA. Tuo oli uusi tuo Ollin löytämä Romanelli - Olille pisteet siitä :). Ei nyt tule muita mieleen. Laittaka lisää.
Tv, C Griff.
Vanhaan viestiin yksi "kravattilisäys" joka pisti silmään tänään ulkoimaiden tarjontaa selaillessa -->
https://www.ebay.com/itm/VINTAGE-Settimio-Soprani-castello-Accordion/222712865868?hash=item33dab8a44c:g:hb8AAOSw3eJZzN5i
Tuo ei olisi paha lisäys kokoelmaan josta löytyy jo ennestäänkin ko. merkki.
Noiden engelsmannien kanssa on ongelmia, kieltäytyvät toimittamasta suomeen ja siksi siellä pitää olla
"bulvaani" paikalla niin homma onnistuu ehkä jatkossa. Kontakteja siinä mielessä on viritelty tulevaisuutta silmälläpitäen.
Olen epätoivosesti etsinyt -30 luvun Scandalli Butterfly mallia onnistumatta sellaista saamaan sopivalla rahalla noilta markkinoilta ja sitten kun on löytynyt on vastaus ollut: Emme myy suomeen!
Johan
Itse olen ostanut kaksi 1920-30 luvun harmonikkaa englannista, eikä myyjät ole sen enempää kysyneet kuin että mikä on osoite! Hyvin ovat tulleet kotiin ja vieläpä ehjänä. Toisen toi posti ja toisen DHL.
Tässä yksi linkki Ebay UK josta kyllä näkyy, että miten esim. siellä suhtaudutaan.
https://www.ebay.co.uk/itm/Paolo-Soprani-120-Bass-Accordion/152776939930?hash=item239237199a:g:oZgAAOSwuU9ZmyiZ
Valitettavasti minulla ei ole enää sähköpostia tallessa tositteeksi eräältä Lontoolaiselta soitniliikeeltä josta koitin ostaa heillä entisöityä noin 1000 £ hintaista soitinta. Ilmoittivat kohteiaasti, että emme myy suomeen.
Lähetin hyvin yksilöidyn kyselyn soittimesta pakkauskineen, vakuutuksineen ja rahteineen, toimitusehto: vapaasti Turussa.
Minulta ei siis ole kysytty mitään vaan ilmoitettiin "Emme myy suomeen" kommentti vastauksena kirjalliseen kyselyyn.
No voi sitten tietysti todeta, että "väärin ostettu", mutta kyllä tuo Ebay komentttikin jotain kertoo.
Olen kyllä saanut muualla hankinnat suoritettua, joten ilman soittimia tässä ei tarvitse taapertaa;-))
Johan
Kirjoitetaan nyt tähän kravatti aloituksen alle... Kysymys Toivolle, Viljolle tai jollekkin muulle asiasta mahdollisesti tietävälle. Onko viipurin kravateissa tuo bassopuolen teksti (viipuri suomi) erilainen pelkästään väristä/koristelusta riippuen vai voiko siitä päätellä jotain vuosimallista? Katselin vapaalehdykän galleriasta kuvia ja huomasin että osassa lukee nuo tekstit niinkuin omassani, eli esim V on kolmio jossa pystyviivoja. Osassa taas ovat kirjoitettu "normaaleilla" kirjaimilla?
Sinulle tullut kravatti on se yleisin malli ja muut ovat harvinaisempia poikkeuksia. Tiesithän, että Viipurin Kravatti oli Soitintehtaan halvin malli. Jopa yleisempi H-malli oli kalliimpi, vaikka se on ulkonäöltään vaatimattomammin koristeltu.
Kiitoksia Toivolle :) joo olen aiemminkin kuullut että kravatti oli soitintehtaan halvin malli, eikös Kukkola tehnytkin juuri tällätavalla "kiusaa" Koskelle? Kravatti kun oli Oy harmonikan myydyimpiä malleja tuohon aikaan, toki hintaan vaikuttaa sekin että Kouvolan kravatti on paljon koristeellisempi. Vanhoja hinnastoja kun vertaa tuosta Suomalaisen harmonikan historia-kirjasta, niin Viipurin kravatti oli tuhat markkaa halvempi