Kravatti!

[olli]

http://www.blocket.se/gavleborg/Dragspel_30217703.htm?ca=11&w=3
Pisti silimään tällainen! Romanelli!

[ftamt]

Joo. Kravatti-mallihan ei ole suomalainen keksisintö. Niitä on tehty monissa maissa. Suomalainen
Kouvolan Kravatti on kuitenkin ylivoimaisesti paras korkean työnlaadun ja ilmeisesti myös äänien-sä osalta. Kouvolan isossa Kravatissa on muuten 750 lasihelmeä, joita on 7 eri kokoa alkaen 1mm kokoisista. Laskin aikoinani. Jouko Koski kertoi, ne tilattiin Schekkoslovakiasta, missä niitä
edelleen valmistetaan Italiaan ja Yhdysvaltoihin. En tiedä osoitetta, mutta jommassa kummassa
jakautuneessa valtiossa maailman parhaat vuorikristalli timangit edelleen tehdään. Kouvolaan
tuli raaka-aineita myös Ranskasta, Ruotsista ja Italiasta. On siinä aikoinaan ollut tietämistä, mistä mitäkin saa.
Toivo

[Hannu S]

Hei Toivo,

Millä lailla esim Viipurin kravatti on huonompi Kouvolan Kravattia?
1. Koristelun laadun osalta? - Voi olla, mutta kuvien ja niiden muutamien näkemieni soitinten perusteella en laittaisi paremmuusjärjestykseen.
2. Helmien määrän osalta? - Näin varmaankin on. Kaikissa Kouvolalaisissa on enemmän lasihelmiä, mikä antaa oman säväyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse laadusta, vaan muotoilusta.
3. Ääniensä osalta? Itse en tiedä. Kokemukseni perusteella en osaa laittaa paremmuusjäjestykseen.  Valaise hieman asiaa.

Maailmalla olevien kravattien (joita on paljon) laatua en osaa arvioida. Pidän kuitenkin useita italialaisia hyvinä, kuten Excelsior, Settimo Soprani yms., enkä osaa sanoa missä suhteessa kouvolalainen olisi laadultaan tai ääniltään parempi. Helmiä niissä näyttää olevan vähemmän. Ehkä Excelsiorin Artist malli tekee poikkeuksen, missä on helmiä kuten Kouvolaisessa.  

Minusta on tuntunut, että näin Suomessa nimenomaan juuri Kouvolan kravatti on laatuunsa nähden hieman yliarvostettu ja saanut kulttimaineen kuten Harley Davidson? Toisaalta Kouvolan kravatti on kysyttyä kamaa myös Euroopassa, joten Toivo on oikeassa ainakin jos kysyntä on mittari ja varmaan löytyy muitakin perusteluja. Kerro miltä osin Kouvolan laatu on parempaa, olisi kiinnostavaa tietää?
Tv, C Griff.

[Viljo]

Monissa Viipurissa tehdyissä peleissä esim. pohjakoneisto bassossa tehtiin alumiinista ja käytettiin heikompia materiaaleja kuin Kouvolassa. Tästä on ihan todisteita haastattelumuodossa ja yksi alumiinivarrellinen kukkapeli on myös tuossa pöydällä... On aika hienot kulumat alumiinissa, ihme ettei tangot ole menneet poikki. Nestori teki pelit tarkoituksella hieman halvemmiksi kuin Kouvolassa - ja se pitäisi näkyä materiaalilaaduissa.

Nämä nyt tällaisina asioina, mitä muistan suoralta kädeltä, mitä olen historiaa Viipurin osalta tonkinut viime aikoina.

[Hannu S]

OK, no tuohan todistaa Toivon tiedon paremmasta laadusta ja onkin sellaista tietoa, mitä ei tavan kotisoittelija voi tietääkään.

Hei näin leikkimielisesti listatkaa mitä mieleen tulee ketkä ovat tehneet kravattimalleja. Itselläni tulee mieleen: Harmonikka Oy Kouvola, Soitin tehdas Viipuri, Hagström / Excellent, Kurikan Soitintupa Elomaa, Raggie Special, Excelsior, Leo Hill NY USA. Tuo oli uusi tuo Ollin löytämä Romanelli - Olille pisteet siitä  . Ei nyt tule muita mieleen. Laittaka lisää.

Tv, C Griff.

[ftamt]

Minulla on vanhoissa nuottivihkoissa Viipurilaisten mainoksia. Yllättävintä siellä on se, että Kravatti oli Viipurin peleistä halvin ja halpakulma kalliimpi. On tosiaan tosiaan eroa kravattien
laadussa. Äänellisesti nämä ovat lähellä toisiaan, mutta Kouvolan peli on kaikin tavoin parem-
min tehty. Tiedän sen, koska olen toiminut vuosia puuseppänä .Minun ensimmäinen haitarini oli muuten 3-rivinen Raggie Kravatti ja se oli laadultaan Hagströmmejä parempi, mutta ei sekään suomalaisten veroinen ollut. Leo Hillin Kravattia olen päässyt kokeilemaan ja se on soinniltaan ja
laadultaan hyvä. Totta on, että Kravatti on mallina hiukan yliarvostettu, koska se on ollut
aikoinaan monen mestarin soitin. Kukka-, Nuoli- tai Funkkismallit ovat ihan yhtä hyviä soittaa,
koska ne ovat periaatteessa aivan samanlaiseen runkoon tehtyjä. Kravattien arvo alkoi nousta
1970-80 luvuilla, kun Veikko Ahvenainen alkoi soittaa sitä ja teki LP-levynkin sillä.Kouvolan
Kravatteja meni vientiinkin jonkin verran ja kyllä ruotsalaiset ja norjalaiset hanuristit arvostivat sitä korkealle. Vuonna 1947 norjalainen, muistaakseni Erling Eriksén,voitti
Pohjoismaiden mestaruuden valkoisella Kouvolan Kravatilla.
Toivo

[Hannu S]

Kiitos tiedoista Toivo.

Mainitsit Veikko Ahvenaisen ja Kouvolan Kravatilla tehdyn levyn 'Menneiltä ajoilta'. Kyseinen hanuri on juuri se, millä olen itse aikoinaan aloittanut soittamisen joskus alle kouluikäisenä. Hanuri oli isälläni, jolta Veikko osti sen tai muistaakseni vaihtoi ruotsalaisella järjestelmällä olevaan Hagströmiin, joka oli raskas ja vaikea soitettava ainakin minulle pikkunaskalille siihen aikaan. Se oli joskus 70-luvun vaihteessa tai alkua. Kravatti tarvitsi jo tällöin täydellisen kunnostuksen, joten Veikko vei soittimen Aki Lievoselle, joka teki soittimelle täydellisen kunnostuksen. Tämän jälkeen Veikko teki levytyksen soittimella. Kyseinen Kravatti on minusta yksi kauneimpia - kultainen väri antaa lasihelmille lisäloistoa, mutta saattaa näkemykseeni vaikuttaa omat muistoni. Soitin on edelleen Veikolla.

Isäni sanoi aina, että juuri Kouvolan Kravatti on kaikkein paras ja 'ainoa oikea'. Ajattelin silloin, että saattaa mielipide johtua siitä, kun itsellä on sellainen, mutta on kait se nyt jo uskottava ja kait hän sitten asian tiesi.

[Hannu S]

Toivo, voisitko laittaa minulle kopion sellaisesta mainoksesta, missä on H-mallin ja kravatin hinnat. Minusta se nimi Halpakulma-malli ei tee oikeutta ko soittimelle. Itse tykkään eniten 'fiilistellä' (Ollin käyttämä sana - hyvä) juuri omalla vuoden 1939 H-mallin Kouvolan pelillä. Kun se on tehty ennen sotaa, sen on selluloidipintainen ja muuten hyvistä tarpeista tehty. Jokainen joka kuuntelee tai soittaa sitä, tykkää äänistä ja soittimen kunnosta. Mutta olen huomannut, että vaikka risa Kravatti, niin se on ihmisten mielestä arvokkaampi. Ihmisillä näyttää olevan sellainen käsitys, että halpakulma malli on tehty halvoista osista eikä olisi laadukas, mikä saattaa sitten 40-luvun soittimissa joiltakin osin pitää paikkansakin. Kopio siitä mainoksesta olisi hieno juttu.
C Griff

[Viljo]

Halmakulmamalli, eli H-malli eli Hagström-malli... sieltä tehtaalta se(kin) kopioitiin...

[ftamt]

Tässä tulee Viipurin pelien mainos ja hinnat. Pohjoismaissa Soitintehdas näyttää tehneen ensim-
mäisenä H-mallia, sillä tämä mainos on kopioitu Eino Partasen Syyskuun Tanssisäveluutuksia-
vihkosta 1 vuodelta 1938. Huomatkaa ja ihmetelkää mallien hinnoittelua. Yksinkertainen H-
malli on kalliimpi, kuin paljon koristelua ja upotustyötä vaatinut Sarvimalli.
Toivo

[ftamt]

Tässä Kouvolan H-mallin mainos ensimmäisen kerran Dallapé-vihkossa vuonna 1939.

[ftamt]

Tässä vielä Hagströmin H-malli kuvastosta 1939-1940. Sameli Elomaan Soitintupa teki vastaavan versionsa ruotsalaisen esikuvan mukaan.
Toivo

[Hannu S]

Kiitokset Toivolle ja on todella hienoa, että olet taltioinut arvokasta materiaalia jälkipolville!
Mielenkiintoista huomata myös tuo todella suuri hintaero Viipurin ja Hasgtrömin välillä sekä se, että mainoksessa H-mallia nimitetäänkin Virtaviiva pyöreäkulmaiseksi.
Tv, Hannu S

Ps. Muistiin on jäänyt Aki Lievosen haastattelu joitain vuosia sitten hanuri lehdessä - olisiko ollut 85-vuotis juttu. Hänen oma soitin oli H-malli eikä Kravatti.

[olli]

Kiitokset Toivolle hinnastoista.  Nykypäivän ilmoituksissa ei valitettavasti hintoja ilmoitella (esim. Hanuri-lehti).  No teinpä laskelmia Suomen Pankin Rahamuseon "Rahalaskurilla".  Vuonna 1938 työmiehen tuntipalkka oli 8,73 mk/tunti.  6000 markan haitarin hankintaan täytyi siis tehdä työtä 687 tuntia eli pyörein luvuin 17 viikkoa (40 tunnin mukaan).  Tänä päivänä työmiehen tuntipalkka on tämän rahalaskurin mukaan 17,70 euroa/tunti.  6000 tuhannen euron haitarin hankintaan täytyy tehdä töitä 339 tuntia eli pyörein luvuin 8,5 viikkoa!  No nämähän ovat sinänsä spekulointia.

[ftamt]

Tuo Hagströmin kuvasto on painettu Helsingissä, joten sen takia siinä on hinnat markkoina
suoraan. Kouvolan historiikin mallien nimityksissä onkin virheellisyyksiä. Pitää katsoa vanhoja
mainoksia tai purkaa Kouvolan basso ja katsoa bassonäppäimien reikälevyn taakse, mitä
sinne on lyijykynällä kirjoitettu. Ainakaan Kouvolan H-malli ei ole halpakulma, sillä palkeissa
on kaksoiskulmanahat. Laatusoitin missä muutkin mallit. Kai se sai kansan suussa Halpakul-
ma-nimen, kun siinä oli vaatimattomampi koristelu ja useinkin harmaaloimuinen väri. Tuossa
mainoksessahan kuitenkin on, että sitä voi myös tilata lisämaksusta erilaisilla väreillä ja kielillä.
On mukava palvella lajitovereita näissä vanhoissa soittimissa.
Toivo

[Hannu S]

Tuo Ollin vertaus oli tosi hyvä. Jäin miettimään paljonko pitää tehdä töitä nykypäivänä, että saa hankittua hanurin (6000 €). Kun suomalaisten keskiansio on 2880 €/kk ja siitä maksaa verot yms. n. 30 %. Sitten pakollisten menojen jälkeen voisi säästää esim. tupakka ja alkoholi 2,5 %, hotelli/ravintola yms. 4 %, Vapaa-ajasta (12 %) vaikka puolet eli 6 %. Näin saisi säästöön 12,5 % ansioistaan, kun nuukana eläisi. Tällöin tarvitsisi tehdä töitä 19 kk eli n. 3064 työtuntia. Tällöin oppii antamaan soittimelle oikean arvon.

Joskus on kaduttanut jossain hirvipeijaisissa yms. tilaisuudessa tokaistuani kaverille, että painu v...uun siitä, kun soittaessani kaveri hoipertelee luokseni kaljatuoppi kädessä alkaen työntää tuoppia suuhuni mölöttäen, että 'Soittajalle Soppaa..'. Ei sitä soitinta vaan haluaisi kaljalla valella sen verran arvokas se itselle on.

[olli]

Joskus on kaduttanut jossain hirvipeijaisissa yms. tilaisuudessa tokaistuani kaverille, että painu v...uun siitä, kun soittaessani kaveri hoipertelee luokseni kaljatuoppi kädessä alkaen työntää tuoppia suuhuni mölöttäen, että 'Soittajalle Soppaa..'. Ei sitä soitinta vaan haluaisi kaljalla valella sen verran arvokas se itselle on.

Kyllä soittaja soppansa määrän tietää, tosi on!   Pari kolme kaljaa niin hyvin sujuu, liian kanssa menee sormet sekasin!  No tämähän on yksilöllistä!

[mahu]

Tuli mieleen ku kävin eilen Lasse Pihlajamaan harmonikkaliikkeessä Seinäjoella, että sielä on hyllyssä Kouvolan kravatti proto jostain 80- 90 luvulta. Sarjanumerolla 70 jotain. Onko näitä siis tehty uudelleen 80 luvulla vai onko hyllyssä oleva proto vain yksilö?

[Viljo]

Mennääs nyt ihan tarkan historiallisesti ja äidinkielellisesti (huomatkaa kapitaalit ja sanajärjestykset). Harmonikka Oy on valmistanut Kravattia vain yhden erän 1987. Tämä malli on Järvenpään ideasta tehty. Runko on matala ja koneisto modernisti tehty. Mallina käytettiin vanhan ajan "pikkukravattia". Virtaviiva on puolestaan se kuuluisa soitin, jota myös kravatiksi sanotaan. Nimitys kravatti ei ole ollut ikinä harmonikkatehtaan virallisesti käyttämä markkinointinimi, vaan se on kansan suussa muodostunut yleisnimike tälle soitinmallille. Tätä soitinta valmisti Oy Harmonikka vuosina 1936–1940. Ja tarkkasilmäisethän päättelivät harmonikkatehtaan nimestä jo, että jossain historian varrella on tehty hieman yritysjärjestelyjä...

[jope53]

Minulla on yksi näitä "uustuotanto" kravatteja ostin sen uutena 80 luvun loppupuolella. Kahvan takana on muistaakseni no:66. Pitää tarkistaa. Pelin hinta oli 16000mk:n paikkeilla. Pitäis avata ja katsoa mitä numeroita sieltä löytyy.
Terv. Jorma