Tein tämän osion riston toiveesta. Ihan hyvä idea.
Ajattelin muistuttaa, että tällaisissa osioissa on erityisen tärkeää, että otsikointi on tarkasti mietitty. Muistaakseni (sormet ristissä) pystyn tekemään erikseen alikansioita, joten jos tarve tulee, niin voidaan tehdä erilliset teoriaosiot sormituksille, sointujen muodostukselle jne.
Alue voisi toimia eräänlaisena projektisivuna. Vapaalehdykästä näet puuttuu kovasti pyydetty nettisoitto-opas harmonikalle. Voisin ottaa yhteyttä Harmonikansoiton opettajat ry:hyn ja kysellä erilaisia kanavia / henkilöitä, jotka voisivat tehdä Vapaalehdykkään soitto-oppaan (sis. kuvia, videoita, ääninäytteitä, tekstiä). Toki tälläkin foorumilla on harmonikansoiton ammattilaisia – miten olisi? Ilman budjetointia (ry:tä tai muuta taustarahoittajaa) homma toimii vapaaehtoisvoimin omalla kustannuksella.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 10-02-2009, 12:51:08
Vapaalehdykästä näet puuttuu kovasti pyydetty nettisoitto-opas harmonikalle. Voisin ottaa yhteyttä Harmonikansoiton opettajat ry:hyn ja kysellä erilaisia kanavia / henkilöitä, jotka voisivat tehdä Vapaalehdykkään soitto-oppaan (sis. kuvia, videoita, ääninäytteitä, tekstiä). Toki tälläkin foorumilla on harmonikansoiton ammattilaisia – miten olisi? Ilman budjetointia (ry:tä tai muuta taustarahoittajaa) homma toimii vapaaehtoisvoimin omalla kustannuksella.
Älyttömän hyvä idea. Mulla on ostettuna mm. diatonisen haitarin DVD soitto-oppaita ja kun ei ole opettajaa ne ovat aika hyvä korvike. Materiaalista voisi myöhemmin tehdä myyntiin CD multimedia version (sekaisin tekstiä, ääntä, videota, html sivu etusivuna.). Varmasti menisi kaupaksi. Siitä vaan tuottajaksi Viljo & Co.
Tuo myyntijuttu kiinnostaa. Tekisin kuitenkin siten, että jos jotain joskus saisimme myyntiin, niin täytyy olla jokin y-tunnuksellinen yhteisö. Eli.. Jos tämä idea saa tuulta purjeisiin, niin voitaisiin pohtia myös Vapaalehdykkä.net ry:n perustamisesta rahoituksen ja organisoinnin vahvistamiseksi. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä.
Vapaalehdykkä on toimintaidealtaan Wikipedian kaltainen, joten siksi haluan, että tänne tuleva materiaali on vapaasti saatavana ja jos tulee jotain myyntiin, niin se sitten toimisi a) tuotteen valmistuskulujen peittämiseen sekä b) mahdollinen voitto sivuston kehittämiseen (serveritilan lisääminen jne.) Voittoa en ota Vapaalehdykästä.
Mielelläni tulen jäseneksi ry:hyn, vaikka perustajajäseneksikin.
Laitan sulle postiin myöhemmin kopioin Derek Hickeyn B/C haitarin multimedia CD:stä, niin näet miten muut ovat sen toteuttaneet.
Kirjoittaessanne juttuja merkitkää:
- Otsikkon perään tarvittaessa [KESKENERÄINEN]
- Lähteet on merkittävä ja tehkää leipätekstiin juokseva lähdeluettelointi: malli1. Tällä tavalla kirjoituksen tieteellinen arvo nousee sekä mahdolliset tarkistukset ovat helpompia tehdä
1) Amer-yhtymä Oy Weilin + Göös ja Kustannusosakeyhtiö Otava, Suuri musiikkitietosanakirja (1991) ISBN: 951-35-4728-0 (Esimerkkiteksti)
Hieman väliaikatietoja.
Otin yhteyttä Harmonikansoiton opettajat ry:hyn, mutta mitään ei ole kuulunut. Menneellä viikolla vai toissaviikkona jo laitoin viestiä ja viikko ensimmäisestä mailista lisäviestin yhdistyksen hallituksen jäsenille. Ei vastausta.
Tänään juttelin yhden soitonopettajan kanssa, joka nyt kiinnoistui ideasta. Pallo lensi vähän suuntaan ja toiseen siinä kohtaa: mielestäni nettisoitto-oppaan tekemiseen tarvitsemme yhden pätevän koordinoijan ja pääkirjoittajan samalla, kun me muut autamme tekijää parhaamme mukaan. Jollain oli mm. nuotinnosohjelmia ja jos jotain videokuvaa täytyy ottaa, niin jollain on kameraa ja taitoa kääntää se sopivaan muotoon jollain ohjelmalla tai suhteita henkilöihin, jotka pystyy auttamaan. Me olemme osa projektia! Vielä ei ole kukaan lupautunut tekemään mitään, mutta idea on vireillä edelleen.
Noniin... Potkastaas projektia vähän käyntiin.
Kertokaa mitä haluatte nettisoitto-oppaaseen? Kohderyhmä on mitä ilmeisemmin aikuiset opiskelijat, sillä suurin osa nuorista oppilaista saavat riittävää opetusta omalta opettajaltaan. Nuoria ei siis näy netissä sellaisien asioiden perässä kuin täällä palstalla / palstoilla on ollut.
Ristolta sain mielenkiintoisen dvd:n näytiksi, jossa oli 2-rivisen opetusta. Laitoin tämän eteen päin henkilölle, joka on kiinnostunut projektista. Hänet löytää myös täältä foorumilta. Omasta mielestäni ko. dvd oli hyvin simppeli: nuotteja ja näytetään miten ne soitetaan. Mielestäni teorialle olisi myös selvää tarvetta.
Katsokaa omia nuottioppaitanne ja miettikää, mitä asioita niistä kannattaisi ottaa mukaan ja mitä ei. Olisiko jotain aluetta painotettava? Kertokaa ko. kirjan nimi, josta otatte esimerkkejä, niin voimme sitten tutkailla näitä samoja opuksia.
Omasta takaa tulee vielä se, että voisi olla ihan hyvä, jos soitto-opas sisältäisi myös osion harmonikan itsehoidosta (tarkistus ostotilanteessa jne.) sekä soittoasennosta (asia, jota ei painoteta koskaan liikaa).
Olisiko hyvä painottaa videoiden määrää (esim. teoriatunnit luentoina + soittonäytteitä)? Olisiko hyvä olla samat asiat videoilla ja tekstinä?
Mielipiteitä ja ehdotuksia rohkeasti jokaiselta - tämä tulee teille itsellenne loppupeleissä.
Niin.. ja kyse todellakin 5-rivisen soitosta.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 05-03-2009, 11:36:45
sain mielenkiintoisen dvd:n näytiksi, jossa oli 2-rivisen opetusta. Laitoin tämän eteen päin henkilölle, joka on kiinnostunut projektista. Hänet löytää myös täältä foorumilta. Omasta mielestäni ko. dvd oli hyvin simppeli: nuotteja ja näytetään miten ne soitetaan. Mielestäni teorialle olisi myös selvää tarvetta.
Simppeli on hyvä, koska se on simppeliä.
Mainitsemasi pointit ovat hyviä. Omalta kohdaltani sanoisin että se mitä kaipaan ja mitä olen huomannut puutteeksi pelkkään kirjaan (Vesterisen Jokamiehen harmonikkakoulu) nojautuessa.
1. Harjoituksina pitäisi olla etupäässä tunnettuja kappaleita vaikka yksinkertaistettuna (kerääntyy samalla heti repertuaaria). Ei harjoituksia pelkästään harjoituksen vuoksi ellei ihan pakko jonkin hankalan teknisen jutun vuoksi.
2. Jokainen nuotein esitetty harjoitus tai kappale pitää olla DVD:llä soitettuna esimerkin vuoksi.
3. Tanssimusiikki ja sen eri tyylisuunnat ovat minulle vierasta. Harjoitusten pitäisi samalla antaa opetusta mahdollisimman monen eri tyylin soittotapaan eli miltä niiden tulisi kuulostaa rytmillisesti ja tyylilllisesti. Jos on pelkät nuotit, voi itseopiskellen oppia soittamaan vaikka tangoa aivan väärällä tyylillä.
4. Kaikesta nuotit + selitys + soitto
EDIT: Jatkoa
5. Oppilaan kannalta olisi hyvä, jos biisit olisi soitettu hitaasti kaksi kertaa kuvaten ensimmäisellä kerralla diskantti ja toisella basso tai päin vastoin, ja sitten yksi kerta normaalilla esitystempolla.
6. Kuvauksissa on turha yrittää tehdä esityksistä virheettömiä. Minulla on näitä opetus DVD:tä muitakin ja niissä opettajat tekevät kaikenlaisia virheitä yrittämättä niitä peitellä, eikä niillä ole väliä. Päinvastoin, opettajankin tekemistä virheistä oppii.
EDIT: Jatkoa 2
7. DVD:tä voisi tietysti olla kaksikin, joista eka siihen mitä yllä ja toka painottuisi enemmän teoriaan ja muuhun syvällisempään. Voisi olla itse tekemisenkin kannalta parempi, varmaan menee aikaa, että oppii tekemään opetus-DVD:itä, matsun valinta, kuvaaminen jne. jne..
PS. Tämän topikin otsikko ei nyt ihan natsaa aiheeseen.
Tämmöinen olisi kyllä hieno juttu.
Tuossa edellä keskustelu tuntui painottuvan kappaleiden opetteluun. Opetus-DVD:t taitavatkin jakautua aivan alkeiden läpikäyntiin tai sitten kappaleiden opetukseen. Varmaan olisi hyödyllistä käsitellä soittamisen tekniikkaa myös sinänsä, kappaleista riippumatta. Silloin pystyy näyttämään läheltä, hitaasti ja yksityiskohtaisesti miten homma menee.
Katselin tuossa jonain iltana millaisia "opetusvideoita" netistä löytyi haitarille. Ne olivat käytännössä kaikki pianomallille, mutta katselin kuitenkin bassoa koskevat osuudet. Niissä käytännössä vain esiteltiin stradellabasson nappulajärjestys ja sitten esittelijä rupesi soittamaan. Soitto meni sen verran vikkelään ettei katsoja pystynyt siitä mitään hahmottamaan. Tuon voisi ehkä tehdä paremminkin.
Tietysti oppimateriaalin kohderyhmä pitää olla kirkkaana: ihan aloittelija, vähän pitemmälle ehtinyt (jolle ei enää tarvitse selittää basson nappulajärjestystä) vaiko jo pitempään soittanut, repertuaaria laajentava ja nyansseja hiova. Muistan kun aloin käydä klarinettitunneilla ja opettaja neuvoi dynamiikan käyttöä käsittelyn alla olevassa kappaleessa. Se tuli siinä kohtaa liian aikaisin, huomioni oli vielä aivan muissa asioissa silloin.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 10:21:13
Tämmöinen olisi kyllä hieno juttu.
Joo.
Mites on Viljo & co, onko juttu jotenkin etenemässä?
EDIT: Ja Viljo, kuka on se toinen hlö täältä, joka on videon teosta kiinnostunut? TAA kenties?
Sitten siinä vaiheessa kun rupeatte funtsimaan kappaleita, laittakaa please ajatuksianne tänne, että saadaan mekin ottaa vähän kantaa.
Nyt menee ulkoa Mozartin Flies (Lullaby) tuosta Vesterisen kirjasta hyvin hitaasti soitettuna. Vähän on vanhahko tämä kirja nimenomaan biisivalintojen suhteen. Myös harjoituskappaleissa on tärkeätä, että mielenkiinto säilyy, vaikka olisi lyhyt ja simppeli biisi. No, täytyy vaan ottaa pelkästään harjoituksen kannalta, vähän on tietysti sääli, että tuollaisesta biisistä ei sitten tulevaisuutta ajatellen ole mitään hyötyä paitsi sen harjoittelemisesta tuleva hyöty.
Sayryla, eli Säyrylä.. Videohommaan kosiskelin tuota klezbergiä, mutta homma on ollut fiilistelyä tähän asti. Joka tapauksessa materiaali suuntautuu aikuisille, koska netissä ei juurikaan lapset opiskele haitariasioita. Jotain ideaa Säyrylällä oli, mutta ei nyt olla vähään aikaan keskusteltu. Nopeasti tavattiin tuossa haitaripäivän tienoilla. Mitään ei siis olla konkreettisesti tehty vaan tausta-ajatustyötä.
Mattilan Kimmon kanssa keskustelin myös asiasta. Hänellä on se ABC-opas, jota hän on joskus ajatellut laittaa nettiin vähän vastaavasti kuin nyt tässä tämä projekti. Tyyliin hieman näytepaloja sekä koko kirja maksullisena.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 12-04-2009, 16:36:16
Sayryla, eli Säyrylä.. Videohommaan kosiskelin tuota klezbergiä, mutta homma on ollut fiilistelyä tähän asti. Joka tapauksessa materiaali suuntautuu aikuisille, koska netissä ei juurikaan lapset opiskele haitariasioita. Jotain ideaa Säyrylällä oli, mutta ei nyt olla vähään aikaan keskusteltu. Nopeasti tavattiin tuossa haitaripäivän tienoilla. Mitään ei siis olla konkreettisesti tehty vaan tausta-ajatustyötä.
Ok. Pienestä olisi tietysti hyvä aloittaa esimerkiksi vaikka valitsemalla ensi vaan biisejä. Siitä se sitten urkenee ja kasvaa. Videot voi tehdä viimeiseksi ja joskus myöhemmin jälkikäteen. Jos heti lähtee rakentamaan isoa pakettia, siinä voimat helposti uupuu ja tulee taas ikuisuusprojekti varsinkin jos on muutakin tekemistä kuten esimerkiksi vaikka töissä käymistä.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 20:56:52
Jos heti lähtee rakentamaan isoa pakettia, siinä voimat helposti uupuu ja tulee taas ikuisuusprojekti varsinkin jos on muutakin tekemistä kuten esimerkiksi vaikka töissä käymistä.
Kuten lippukunnanjohtajuus, lauman johtaminen, veneen kunnostus, oman firman pyörittäminen, sivuston päivittäminen ja jotain tällaista pientäkö tarkoitit? ;D
Kuten sanottu, itse en jaksa ko. työn kirjoitusosiota tehdä, vaan voin olla luomassa jonkinasteisia resursseja työlle. Eikä tällaisessa työssä minulla riitä edes ammattitaito, kun en ole opettaja. Mutta se, mitä olen asiaan sivuten tehnyt on se soittoasentojuttu, mikä löytyy pääsivun puolelta myös ladattavana pdf-tiedostona.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 12-04-2009, 21:03:40
Kuten lippukunnanjohtajuus, lauman johtaminen, veneen kunnostus, oman firman pyörittäminen, sivuston päivittäminen ja jotain tällaista pientäkö tarkoitit? ;D
Jotakin tuollaista pientä juu. :D
Lainaa
Kuten sanottu, itse en jaksa ko. työn kirjoitusosiota tehdä, vaan voin olla luomassa jonkinasteisia resursseja työlle. Eikä tällaisessa työssä minulla riitä edes ammattitaito, kun en ole opettaja.
Joo, en ajatellutkaan että sinä sitä ainakaan yksin tekisit.
Nettisoitto-oppaan suhteen tulee mieleen, että siinä voisi aivan hyvin teoriapuolen sivuuttaa melkein kokonaan laittamalla vain viittauksia eri teoksiin, joista pitää esmes lukea se ja se kohta ennen seuraavaa harjoitusta. Tässä voisi käyttää hyväksi kirjastoista saatavaa matskua. Aika turhalta tuntuu jos kirjoitetaan taas samoja asioita uudestaan. Pääpaino voisi nimenomaan olla opettajan roolin korvaaminen sillä audiovisuaalisella matskulla. Kyllähän soitonopettajatkin yleensä tukeutuvat joihinkin valmiisiin soiton oppikirjoihin.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 21:12:51
Nettisoitto-oppaan suhteen tulee mieleen, että siinä voisi aivan hyvin teoriapuolen sivuuttaa melkein kokonaan laittamalla vain viittauksia eri teoksiin, joista pitää esmes lukea se ja se kohta ennen seuraavaa harjoitusta. Tässä voisi käyttää hyväksi kirjastoista saatavaa matskua. Aika turhalta tuntuu jos kirjoitetaan taas samoja asioita uudestaan. Pääpaino voisi nimenomaan olla opettajan roolin korvaaminen sillä audiovisuaalisella matskulla. Kyllähän soitonopettajatkin yleensä tukeutuvat joihinkin valmiisiin soiton oppikirjoihin.
Mitä se audiovisuaalinen aineisto sitten olisi, jos videon jättäisit myöhemmäksi? Tai lähinnä se visuaalinen: piirroksia tai valokuvia? Tuskin ainakaan pienitöisempi reitti on niin.
No mä lähtisin siitä, että tuotos olisi suht kaikenkattava. Eli käytetään sitä visualisointia kun kulloinkin on järkevintä. Ei video sovi kaikkialle ja jos on jokin teoreettinen asia, niin lukeminen / silmäileminen on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin videolta vastaavan infon katsominen.
Jollain tavalla olen skeptinen siihen, että olisi paljon kappaleita, joita soitetaan malliksi oppilaalle videolta. Voi olla henkilökohtaiset kokemukset takana, kun sanon näin. Oman soittokoulutieni aikana ei katsottu opettajan näppäimistöä muuta kuin korkeitaan tosi vaikeissa paikoissa (sormitukset, rivien käyttö). Toisekseen olen kokenut tällaisen tavan jotenkin nurinkuriseksi ja oudoksi, koska sylissä olevaa haitaria ymmärtää eri tavoin vs. kun katsoo toisen soittoa. Toisaalta nämä perinteiset pelimannithan ovat juuri oppineet tällä tavoin toisia kopioimalla.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 21:26:38
Mitä se audiovisuaalinen aineisto sitten olisi, jos videon jättäisit myöhemmäksi? Tai lähinnä se visuaalinen: piirroksia tai valokuvia? Tuskin ainakaan pienitöisempi reitti on niin.
Ensinhän joutuu etsimään/päättämään teoriakohdat ja niihin soveltuvat harjoituskappaleet. Biiseihin pitää tietysti tehdä sormitukset, nuotit jne. Nämä voi aivan hyvin julkaista aiotussa (netti)formaatissa ennen kuin kohdasta on otettu video(t). Eli kuten monien muidenkin julkaisuiden suhteen, ensin tehdään esityksen runko ja sisällysluettelo ja sitä sitten täydennetään materiaalilla vähitellen.
EDIT: typo...
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 21:36:00
Ensinhän joutuu etsimään/päättämään teoriakohdat ja niihin soveltuvat harjoituskappaleet. Biiseihin pitää tietysti tehdä sormitukset, nuotit jne. Nämä voi aivan hyvin julkaista aiotussa (netti)formaatissa ennen kuin kohdasta on otettu video(t). Eli kuten monien muidenkin julkaisuiden suhteen, ensin tehdään esityksen runko ja sisällysluettelo ja sitä sitten täydennetään materiaalilla vähitellen.
EDIT: typo...
Eli visuaalinen puoli olisi lähinnä nuotteja. Ehkä jostain sormien sijoittelusta voisi olla sitten valokuvia. Totta on, että soittovideoista on vaikea oppia. Niistä ei ehdi nähdä tarpeeksi. Videolla voisi ehkä enemmän neuvoa perusasioita, asentoa, soittimen käsittelyä ja sellaista. Mutta kyllä jonkin vaihtobasson tms. voisi myös näyttää videona hitaasti tehtynä.
Yksi keino nettiaineistossa on laittaa nuotit ja ääniaineisto jotenkin tähän tapaan: http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa . Riippuu tietenkin mihin löytyy tukea.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 21:46:11
Eli visuaalinen puoli olisi lähinnä nuotteja. Ehkä jostain sormien sijoittelusta voisi olla sitten valokuvia. Totta on, että soittovideoista on vaikea oppia. .
Tärkeintä onkin, että kappaleet kuulee soitettuna sekä oikealla tempolla että hitaasti. Itse olen kyllä saanut paljon vinkkejä ja apua nimeomaan CD oppaista, mutta myös DVD kuvamateriaalista.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 21:51:46
Tärkeintä onkin, että kappaleet kuulee soitettuna sekä oikealla tempolla että hitaasti. Itse olen kyllä saanut paljon vinkkejä ja apua nimeomaan CD oppaista, mutta myös DVD kuvamateriaalista.
Joo, mulla meni tässä välillä sekaisin kumpaa tässä lopulta oltiin tekemässä, nettisivuja vai dvd:tä :)
Edit: Kun mietin itse käyttämiäni soitonopetusvideoita, niin enimmäkseen niiden anti on ollut siinä että siinä opettajan selitys ja perään soittama juttu hahmottuu kokonaisuutena, esim. että näinkin tämän voi fraseerata tai koristella, ja sitten näyte (Andy Statmanin klezmervideo). Sama toimisi periaatteessa kuultuna, mutta jotenkin se näkeminen tuntuu luonnolliselta, vaikkei siinä näkisikään tarkkoja sormituksia ja muuta. Ihan aloittelijoille tehdyssä materiaalissa sitten on ollut ihan lähikuvia otteista ENNEN KUIN varsinainen soittonäyte tulee.
Ilmeisesti kumpaakin :D
Eiköhän se nettiversio ole ensisijainen. DVD:stähän puhuttiin silloin aikaisemmin.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 22:05:28
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 21:51:46
Tärkeintä onkin, että kappaleet kuulee soitettuna sekä oikealla tempolla että hitaasti. Itse olen kyllä saanut paljon vinkkejä ja apua nimeomaan CD oppaista, mutta myös DVD kuvamateriaalista.
Joo, mulla meni tässä välillä sekaisin kumpaa tässä lopulta oltiin tekemässä, nettisivuja vai dvd:tä :)
Lähetin Viljolle näytille CD:n jossa oli HTML tekniikalla toteutettu multimedialla opetusta B/C haitarille. Siinä on nuotit ihan html sivuina ja linkit vidopätkiin, joissa näytetty miten soitetaan. Konsepti toimii siis sekä CD:llä että nettissä. Netistä kai kuitenkin puhutaan nyt?
Eiköhän.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 22:10:09
Lähetin Viljolle näytille CD:n jossa oli HTML tekniikalla toteutettu multimedialla opetusta B/C haitarille. Siinä on nuotit ihan html sivuina ja linkit vidopätkiin, joissa näytetty miten soitetaan. Konsepti toimii siis sekä CD:llä että nettissä. Netistä kai kuitenkin puhutaan nyt?
Joo, tietokoneella käytettävälle cd:llehän (ja toki dvd:llekin) voi laittaa ihan samaa sisältöä kuin nettiserverille. Dvd:stä vain tulee helposti mieleen dvd-soittimella tv:stä katsottava levy, joka sitten väkisinkin on aika videopainotteinen. Semmoisen voinee unohtaa.
Edit: ja varsinaista multimediaopetusaineistoa en olekaan tavannut, vain kirjoja ja videoita. Mutta varmasti toimiva konsepti.
Voishan asiaa lähestyä sillä tavalla, että miten sitä tuotosta voisi parhaiten hyödyntää. Soittavatko ihmiset helpommin tietokoneen ääressä vai tv:n ääressä? Entäs olisiko kiva sellainen, että voisi tulostaa tuotoksesta haluamansa kohdat treenaamista varten. Näin esimerkiksi nuotit valmiina pdf-tiedostoina. Huomioitavaa on sovitukset ja niiden tekijänoikeusjutut.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 12-04-2009, 22:16:37
Voishan asiaa lähestyä sillä tavalla, että miten sitä tuotosta voisi parhaiten hyödyntää. Soittavatko ihmiset helpommin tietokoneen ääressä vai tv:n ääressä? Entäs olisiko kiva sellainen, että voisi tulostaa tuotoksesta haluamansa kohdat treenaamista varten. Näin esimerkiksi nuotit valmiina pdf-tiedostoina. Huomioitavaa on sovitukset ja niiden tekijänoikeusjutut.
Nuottien tulostaminen on käytännössä välttämätöntä. Videoissakin tulee kai yleensä mukana painetut nuotit. Tosiaan, aineiston olisi syytä olla public domainissa.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 12-04-2009, 22:16:37
Voishan asiaa lähestyä sillä tavalla, että miten sitä tuotosta voisi parhaiten hyödyntää. Soittavatko ihmiset helpommin tietokoneen ääressä vai tv:n ääressä? Entäs olisiko kiva sellainen, että voisi tulostaa tuotoksesta haluamansa kohdat treenaamista varten. Näin esimerkiksi nuotit valmiina pdf-tiedostoina. Huomioitavaa on sovitukset ja niiden tekijänoikeusjutut.
Toinen tietysti tykkää tyttärestä ja toinen äidistä. Oma lähestymistapani on ollut, että tutustun ensin "elävään" kuvaan ja musaan, tsiikailen ja kuuntelen sitä aikani ja sitten istahdan sohvalle ja rupean soittamaan printatuista papereista ja opettelen ulkoa. En missään tapauksessa jaksa istua kuvaruudun ääreässä tässä vaiheessa. Sitten soittelen biisin mukana hidastettuna kun saan vähän haltuun. Aina teen itselleni hidastusversiot kaikista soitoista ja lisään vähitellen tempoa mukana soittaen jos vaan pystyn.
Lainaus käyttäjältä: risto - 12-04-2009, 22:23:33
Toinen tietysti tykkää tyttärestä ja toinen äidistä. Oma lähestymistapani on ollut, että tutustun ensin "elävään" kuvaan ja musaan, tsiikailen ja kuuntelen sitä aikani ja sitten istahdan sohvalle ja rupean soittamaan printatuista papereista ja opettelen ulkoa. En missään tapauksessa jaksa istua kuvaruudun ääreässä tässä vaiheessa. Sitten soittelen biisin mukana hidastettuna kun saan vähän haltuun. Aina teen itselleni hidastusversiot kaikista soitoista ja lisään vähitellen tempoa mukana soittaen jos vaan pystyn.
Eiköhän tuo ole ihan tyypillistä, että siinä vaiheessa on alkaa itse harjoitella, siirtyy paperinuottien varaan kunnes hommaa alkaa sopivasti sujua.
Koneen ääressä olen soitellut lähinnä Band-in-a-box -taustojen kanssa, minulla on siihen mm. melkoinen klezmerkappaleiden kirjasto, sävellajin ja tempon saa valittua ja jos koneella on melodiakin tiedossa niinkuin tuossa kirjastossa, nuotitkin kulkevat ruudulla. Vaikka oppimisen kannalta onkin parempi, ettei seuraa ruutua vaan paperinuotteja.
Tuli vaan mieleen, että "elävänä" voisi näyttää nämä asennot ja muu ergonomiset seikat. Näihinhän Viljokin usein viittaa. Kirjoissa on kuvat asennoista, remmeistä sun muista. Minusta tämä olisi eräs perusasia, joka nimenomaan "elävänä" kuvana voisi olla hyvä juttu.
Onko tällä saralla mitään mielenkiintoista uutta?
Se, että kun kesä alkaa, niin aikaa vapautuu työn tekemiseen. Pitäisi jatkaa tätä juttua kyllä juu.
Skypen välityksellähän voisi opiskella, opettaja toisessa päässä ja oppilas toisessa päässä. Investointi opiskelijalle ei ole suuri 20-30 euroa esim.Logitecin kamerajuttu. Ongelma on tietysti opin antajalle maksettava korvaus. Voisi esim. maksaa tunnin etukäteen opettajan tilille, ja kun maksu on tullut, voisi opettaja antaa tunnin!
:o
Olen seurannut täälä keskustelua harmonikan soitosta ja sen opiskelusta. Olen sitä mieltä, että kun vanhemmalla iällä alkaa opiskella harmonikan soittoa, se ei saa olla liian teoriapainotteista, se kyllä karkottaa harrastajat. Itse käytän nuotteja hyvin vähän, korkeintaan katson vähän bassoja ja joitain kohtia diskantissa, jotka ei opettejan mielestä mene niin kun pitäisi. Eikä mielestäni nuotit ole kaikki kaikessa, vaan soittaja voi kyllä niitä hiukan sovittaa oman maun mukaan. Kyllä kaikki kappaleet pitää osata soittaa myös ilman nuotteja, sillä jos käy jossain soittamassa, voi yleisö esittää toivomuksia, ja noloa ois sanoa, että ei ole nuotteja. Kun soitan yksin, voin soittaa mistä äänilajista milloinkin itseäni miellyttää, kun soitamme porukassa, täytyy tietysti soittaa niin kun nuotteihin on präntätty. Ei tämä homma sen vaikeampaa ole, vaan loppujenlopuksi aika yksinkertaista.
Lainaus käyttäjältä: kari-nli - 29-05-2009, 18:06:57
:o
....Kyllä kaikki kappaleet pitää osata soittaa myös ilman nuotteja, ...
Olen kyllä ihan samaa mieltä. Voin kuitenkin hyväksyä nuottitelineet klassisen musiikin orkestereille, mutta muuten biisit pitäisi minusta kyllä pystyä vetämään ulkomuistista.
Lainaus käyttäjältä: risto - 29-05-2009, 18:43:52
Lainaus käyttäjältä: kari-nli - 29-05-2009, 18:06:57
:o
....Kyllä kaikki kappaleet pitää osata soittaa myös ilman nuotteja, ...
Olen kyllä ihan samaa mieltä. Voin kuitenkin hyväksyä nuottitelineet klassisen musiikin orkestereille, mutta muuten biisit pitäisi minusta kyllä pystyä vetämään ulkomuistista.
Tuotahan mieltä minäkin itte. Eivät taida orkesterimuusikot - olivat nyt sitten klassisen musiikin esittäjiä tai torvisoittokuntalaisia mitään hyväksymisiä kaivata meiltä keneltäkään amatööreiltä:-)
Komppaan tiettyyn pisteeseen asti nuoteittasoittamista. Sitten kun keikkailee, niin biisejä tulee niin paljon eri tuuteista, että on pakko olla nuotit - ei kaikkea voi ja ehdi oppia ulkoa, kun biisit käydään ehkä kerran ennen keikkaa läpi ja keikan jälkeen tulee uudet biisit seuraavaa keikkaa varten. Toki tällaiset vakiintuneet pienryhmät voivat soittaa hyvinkin ilman nuotteja, mutta mitä enemmän soittajia, sitä varmempi soppa ilman nuotteja (ja nuoteilla :D ). Muistaakseni parhaimmillaan kun siellä soittokunnassa soittelin, niin olisiko joku vajaa 40 stemmaa ollut bändillä kaiken kaikkiaan...
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 19:57:48
...Eivät taida orkesterimuusikot - olivat nyt sitten klassisen musiikin esittäjiä tai torvisoittokuntalaisia mitään hyväksymisiä kaivata meiltä keneltäkään amatööreiltä:-)
Heh, joo, sanat oli valittu subjektiivisesta näkökulmasta ja tarkoitti, että mieleen ei nouse ruveta arvostelemaan sellaisia nuotista soittajia laiskoiksi tai muilla vielä negatiivisemmillä termeillä. : -)
Lainaus käyttäjältä: risto - 29-05-2009, 21:05:12
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 19:57:48
...Eivät taida orkesterimuusikot - olivat nyt sitten klassisen musiikin esittäjiä tai torvisoittokuntalaisia mitään hyväksymisiä kaivata meiltä keneltäkään amatööreiltä:-)
Heh, joo, sanat oli valittu subjektiivisesta näkökulmasta ja tarkoitti, että mieleen ei nouse ruveta arvostelemaan sellaisia nuotista soittajia laiskoiksi tai muilla vielä negatiivisemmillä termeillä. : -)
Tuo ihan oikesti nuoteista soittaminen primavistanahan vaatii vuosien - ellei kymmenien harjoittelun. Senkaltaiseen kielitaitoon en kykene edes nokkahuiluilla, vaikka niillä klassista soittelenkin. Käsittääkseni
menämät tällä palstalla aktiivisesti kirjoittavat ja monet passiiviset lukijatkin olemme kuitenkin iloisia diletantteja - harrastelijoita. Meitähän varten tämäkin foorumi on olemassa - ammattilaiset soittaa, eikä kirjoita - paitsi apuraha-anomuksia.
-Hauskaahan täällä on höpistä. Omalta kohdaltani vain se, etten mitenkään osaa kommentoida monirivisten asioihin. Yleistä vähärivisistä sen verran, että kansanmusiikkia kun ei nuottitelineeltä soiteta;-)
Valitettavasti tänne ei ole pesiytynyt kaksrivisporukkaa, joten oma antini Vilhon upealle foorumille jää näköjään tällaisille hetkellisille näykkäyksille.
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 21:30:57
-Hauskaahan täällä on höpistä. Omalta kohdaltani vain se, etten mitenkään osaa kommentoida monirivisten asioihin. Yleistä vähärivisistä sen verran, että kansanmusiikkia kun ei nuottitelineeltä soiteta;-)
Armando on taas kieltämässä nuottien tuonnin lähellekään kansanmusiikkia täällä ;)
Itse kyllä olen kokenut että nuoteistakin on apua kansanmusiikin kielen ja idiomien opiskelussa, varsinkin jos ei ole sitä kehdosta asti kuullut ja viisivuotiaasta soittanut. Nuottien kautta soittelussa voi tehdä löytöjä: ai tämmöinen kuulostaa tältä ja taas tuli helpommaksi siirtyä kuullusta suoraan soittamiseen, ilmankin niitä nuotteja. Joillakin voi olla synnynnäinen kyky yhdistää kuulemansa niihin liikkeisiin joilla soittimesta äänet syntyvät, mutta ainakin minä opin sitä vähä vähältä.
Mutta kyllä se kansanmusiikin fiilis ja ydin toki löytyy muualta kuin nuoteista. 80-luvulla näin jotain balkanilaisnuotteja mutta eihän niiden perusteella saanut aikaan mitään hämärästikään balkanilaisen kuuloista. Siihen tarvittiin toistakymmentä vuotta kuuntelua että rytmi alkoi tarttua. Jotain yksinkertaisia juttuja saan soiteltua korvan perusteella. Mutta jos voin nuoteista löytää vähän suuntaa eteenpäin, niin en kyllä sylje niitä päin.
EDIT: Väärän aiheen alla mutta jatkanpa tähän mitä onpi mielessä. Tänään ihmettelin ääneen sitä että joskus muinoin yritin säveltää valssia eikä se oikein sujunut. Nyt kun olen haitarilla tapaillut lukuisia erilaisia valsseja, niin niitä tuntuu voivan soitella myös omasta päästä loputtomiin. Ovat toki mitä ovat, mutta kyllä sieltä kehittelemällä jotain syntyisi jos oikein haluaisi. Olen ennenkin ihmetellyt että eri soittimilla ihan eri jutut tuntuvat sujuvan.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 29-05-2009, 21:48:03
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 21:30:57
-Hauskaahan täällä on höpistä. Omalta kohdaltani vain se, etten mitenkään osaa kommentoida monirivisten asioihin. Yleistä vähärivisistä sen verran, että kansanmusiikkia kun ei nuottitelineeltä soiteta;-)
Armando on taas kieltämässä nuottien tuonnin lähellekään kansanmusiikkia täällä ;)
Itse kyllä olen kokenut että nuoteistakin on apua kansanmusiikin kielen ja idiomien opiskelussa, varsinkin jos ei ole sitä kehdosta asti kuullut ja viisivuotiaasta soittanut. Nuottien kautta soittelussa voi tehdä löytöjä: ai tämmöinen kuulostaa tältä ja taas tuli helpommaksi siirtyä kuullusta suoraan soittamiseen, ilmankin niitä nuotteja. Joillakin voi olla synnynnäinen kyky yhdistää kuulemansa niihin liikkeisiin joilla soittimesta äänet syntyvät, mutta ainakin minä opin sitä vähä vähältä.
Mutta kyllä se kansanmusiikin fiilis ja ydin toki löytyy muualta kuin nuoteista. 80-luvulla näin jotain balkanilaisnuotteja mutta eihän niiden perusteella saanut aikaan mitään hämärästikään balkanilaisen kuuloista. Siihen tarvittiin toistakymmentä vuotta kuuntelua että rytmi alkoi tarttua. Jotain yksinkertaisia juttuja saan soiteltua korvan perusteella. Mutta jos voin nuoteista löytää vähän suuntaa eteenpäin, niin en kyllä sylje niitä päin.
Minähän täällä nyt mitään kiellä - ette te kuitenkaan tottele. Jos kieltämisiäni toteltaisiin, niin maailma olisi ilman sotia, ilman saasteita, ilman lapsipornoa, ilman väkivaltaa, ilman minua huonompia ihmisiä... ilman-ilman jne. Haitarinsoittoa en kieltäisi;-). Sinultakaan näin alussa!
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 22:03:39
Haitarinsoittoa en kieltäisi;-). Sinultakaan näin alussa!
Olen tässä ihmetellyt miten ja miksi haitarinsoitto on vienyt mukanaan. Luulisin että siinä tulee esiin se kokonaisvaltainen kokemus kun rytmi, harmonia (ja melodia) hetkittäin melkein alkavat toimia yhteen ja viedä mukanaan. Se tahtoo oikein hirvittää. Minulle kun oma soittaminen alle kaksikymppisenä tarkoitti pelkän melodian tapailua.
Luulisi että jo pianossa olisivat nuo samat elementit yhdistyneet, mutta ei sen kanssa pääse samaan kokemukseen. Veikkaisin että ero on siinä että haitari on kuitenkin "wind instrument" vaikkei suomenkielen
puhallinsoitin olisikaan. Ääneen on erilainen kontrolli kuin pianossa.
Voi myös olla että klarinetin kanssa elättelin haaveita soittoporukasta, ja nyt olen luopunut toivosta ja päätynyt soittimeen joka ei tarvitse säestäjää :-\
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 29-05-2009, 22:20:20
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 29-05-2009, 22:03:39
Haitarinsoittoa en kieltäisi;-). Sinultakaan näin alussa!
Olen tässä ihmetellyt miten ja miksi haitarinsoitto on vienyt mukanaan. Luulisin että siinä tulee esiin se kokonaisvaltainen kokemus kun rytmi, harmonia (ja melodia) hetkittäin melkein alkavat toimia yhteen ja viedä mukanaan. Se tahtoo oikein hirvittää. Minulle kun oma soittaminen alle kaksikymppisenä tarkoitti pelkän melodian tapailua.
Luulisi että jo pianossa olisivat nuo samat elementit yhdistyneet, mutta ei sen kanssa pääse samaan kokemukseen. Veikkaisin että ero on siinä että haitari on kuitenkin "wind instrument" vaikkei suomenkielen puhallinsoitin olisikaan. Ääneen on erilainen kontrolli kuin pianossa.
Voi myös olla että klarinetin kanssa elättelin haaveita soittoporukasta, ja nyt olen luopunut toivosta ja päätynyt soittimeen joka ei tarvitse säestäjää :-\
Kyllähän haitari on upea kaveri; toki vain noista pikkaraisista tiedän. Soittelin nuorena miehenä sakseja ja huiluja (jazzia) - klaria en koskaan. Pianokin oli lapsuudenkodissa, joten jotain pohjaa on.
- Nyt harjoitellut komppaamaan laulua 2-rivisellä; aivan uusi mielenkiintoinen elämys, kun oppii 2 -rivisen mahdollisuuksia oikealla kädellä, eikä vain rajoitetulla bassokompilla. Tsemppiä!
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 29-05-2009, 22:20:20
Luulisi että jo pianossa olisivat nuo samat elementit yhdistyneet, mutta ei sen kanssa pääse samaan kokemukseen. Veikkaisin että ero on siinä että haitari on kuitenkin "wind instrument" vaikkei suomenkielen puhallinsoitin olisikaan. Ääneen on erilainen kontrolli kuin pianossa.
Ihanaa, että voin siteerata itseäni omalta sivustoltani :)
LainaaVapaalehdykkä kuuluu moneen soitinluokkaan, joskin luokat ovat toistensa sisällä. Pääluokka, johon vapaalehdykkä kuuluu, on puhallussoittimet eli aerofonit. Luokitukseen kuuluvat kaikki soittimet, joiden äänenmuodostuksessa ilma toimii ensisijaisesti värähtelijänä. Aerofonit jaetaan puolestaan kahteen pääryhmään: vapaa-aerofonit sekä varsinaiset puhallussoittimet. Vapaalehdykkä kuuluu vapaa-aerofonien yhteen alaluokkaan, katkoaerofoneihin. Kun kielityyppi liitetään eri soittimiin, ryhmittely tarkentuu soitinkohtaisesti. Esimerkiksi harmonikka kuuluu vapaalehdykkäsoittimien lisäksi näppäin- tai kosketinsoittimiin ja huuliharppu vastaavasti puhallinsoittimiin.
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 29-05-2009, 21:48:03
...80-luvulla näin jotain balkanilaisnuotteja mutta eihän niiden perusteella saanut aikaan mitään hämärästikään balkanilaisen kuuloista. Siihen tarvittiin toistakymmentä vuotta kuuntelua että rytmi alkoi tarttua. ...
Samoja kokemuksia täällä. Kansanmusiikkiin (irkku, BG, OT) olen tutustunut vasta vuosituhannen alusta vähitellen. Kokemukseni on, että nuoteista saa ne nuotit, mutta vasta kuuntelemalla oikeita soittajia oppii ymmärtämään miten ne nuotit pannaan peräkkäin että syntyy kansanmusiikin kuuloista juttua. Tyyli pitää olla korvien välissä, sitä eivät nuotit kerro.
"Haitarihuoneessa" taisi ollakin puhetta tästä "korvakuulo" tai "nuoteista" soittamisesta. Molempi paras, mielestäni. On olemassa näitä "absoluuttisen korvan" omaavia ihmisiä (isäni mm. ikä 91 v). Sitten on näitä meikäläisiä, joiden korva on kehittymätön. Itse opettelin nuoteista mieleisen kappaleen niin pitkälle, että se siirtyi sormiin. Ei tarvinnut enää nuotteja. Parhaimmillaan oli vaivaisen tunnin ohjelma sormissa. Sitten tuli tämä soittotauko (matkatyöt yrittäjänä) ja hanuri jäi. Uudelleen innostuin sitten eläkeläisenä, sormissa oli vain kolme valssia vanhasta ohjelmistosta. No en ota siitä stressiä. Nuottien lukutaito on kehittynyt (Capella-ohjelman ansiosta) ja nyt voi sitten "soitella" mieluisia kappaleita nuoteista. Jotkin kappaleet jäävät sitten sormiin, jotkin eivät.
Tuosta teorian korostamisesta olen sitä mieltä, että se on tärkeää. Meidän opistossa ainakin porukka nimenomaan vaatii myös teoriaosuuksia. Ei olla pelkästään soittelemassa porukassa. Täytyy olla haasteita. Seniorikin haluaa oppia, näin ainakin meikäporukassa (jonka keski-ikä on varmasti senioritasoa)!
Eiköhän siitä paketista tule sellainen, että siellä on eri oppiosioita, mistä voi valita itselleen mieleisiä harjoituksia. Kokonaisuuteen teoria kuuluu ehdottomasti.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 30-05-2009, 18:24:39
Eiköhän siitä paketista tule sellainen, että siellä on eri oppiosioita, mistä voi valita itselleen mieleisiä harjoituksia. Kokonaisuuteen teoria kuuluu ehdottomasti.
No kerro nyt kuitenkin uteliaille onko jotakin kuitenkin jo tehty asian suhteen?
Koeta nyt jaksaa vuottaa.
Ei homma ole mennyt ajatuksia pidemmälle, mutta eiköhän se aika basic-hommiin kuulu tuo teoria.
Tervehdys harmonikan ystävät
Vielä sen verran nuoteista soittamisesta, että ihailen niitä, jotka pystyvät suoraan nuoteista soittamaan mitä vain. Minä en pysty, vaan pidän tosi vaikeana opetella kappaletta nuoteista, kuuntelemalla se käy paljon helpommin. Totta kai opettelen esim bassoja nuoteista, niin että ne jää muistiin.
En tiedä siitä musiikkikorvasta, että onko se aina siitä kiinni. Mielestäni kehittyy vain...sanoisinko sormimuisti.
Olen itsekin jo eläkeiässä, ja olen sitä mieltä, että siinä iässä ei kannata liikaa painottaa teoriaa, koska se on vaikeaa ja sopii paremmin nuorille. Soittamaanoppii muutenkin.
Hyvää kesän alkua kaikille.
11. päivä pidämme palaverin tämän asian tiimoilta. Ilmoittelen sitten kuulumisia.
Nyt tulee kuulumisia. Pidin Suvin kanssa tänään parin tunnin tapaamisen, mikä oli ihan mielenkiintoinen. Lähtökohtamme työntekemiseen ovat niin erilaiset - tietotaitoa ja tapoja yhdistelemällä tulee aika jees matskua tulevaisuudessa...
Pohdimme lähinnä soitto-oppaan sisältöä, ei niinkään toteutustapaa. Teemme siten, että kokoamme kesän aikana oppaalle rungon ja elokuussa lähdemme haalimaan tämän rungon pohjalta tarvittavia resursseja ympärille. Millaisissa kohdissa käytämme videota, missä kuvaa tai tekstiä selviää vasta myöhemmin.
Kokonaisuus on sangen iso, vaikka kohderyhmä on rajattu aikuisopiskelijoihin. Itse heitin ilmoille, että opas jakautuisi neljään osaan: käyttö, logiikka, teoria ja käytäntö. Järjestys on nyt vaan jokin, eikä tiedetä millainen oppaan ns. tiedostopuu voisi olla ja miten tieto sirottuu keskenään järkeväksi kokonaisuudeksi. Tehdään nyt ensin perustyötä, jonka jälkeen sitten lähdetään kasaamaan koko prokkista.
Huomionarvoista on vallalla olevat soittotottumukset, mahdollinen nuotinlukutaidottomuus, pitkälle edenneet ja henkilöt, jotka haluavat syventää tuntemustaan. Itse heitin, että mahdolliset kappaleet voisivat olla musiikkityylillisesti aika kirjavia (klassista, perusvalsseja, slaavilaista musiikkia jne. Iso kattaus). Hommahan menee niin, että monella on hukassa koko paletti, joten perusasiat täytyy opettaa jotenkin ennen kuin voidaan heittää eteen jotain jazz-harjoituksia. Eli asia on mietintämyssyn alla.
Suvihan on soiton opettaja ja minä soitinrakentaja, joten aikamoinen ammattilaisten kokoonpano. Muistettiin myös, että Tuisku Marttinen on tehnyt Gradunsa harmonikan aikuisopiskelusta - eiköhän häntäkin tule käytettyä apuna projektissa. Meillä tulikin joitain kohtia esiin, mihin ei itse osata vastata, vaan taidetaan teiltä kysyä sitten apuja jossain kohtaan. Joten voin sanoa, että meillä on kaikki elementit hyvän oppaan tekemiseen kasassa!
Niin - se aikataulu.
Lähdetään siitä, että tehdään huolellista työtä. Näissä asioissa ei höttyillä. Kesän aikana siis tehdään oppaan runko. Syksyllä ja talvella työstetään materiaalia ja valmis tuotos voisi olla valmis aika tarkkaan vuoden päästä. Mahdollisia julkaisuja pohdittiin: nettiin jotain, mahdollisuus dvd:hen (ilman nuotteja ja nuoteilla) jne. jne. Eli vielä homma on hyvin avoin. Itse kuitenkin jollain tapaa vähän nirsoilen amatöörimäisyyttä, eli itse poltettua dvd:tä tuskin tulette näkemään, jos sellainen tulee, vaan eiköhän se ole sitten ihan kunnon painettu versio...
Nojoo.. Eiköhän tämä tältä erää riitä.
Tsemppiä hankkeelle! Olen samaa mieltä, ettei amatöörihommia, vaan ammattilaishommaa kaiken kaikkiaan! :D
Naapurissa "hanuristit.net" oli video, jossa oli soiton ohella nuottikuva yläosassa. Siitä saattoi seurata nuotteja soiton edistyessä. Mielenkiintoinen juttu. Olisko tästä jotain apua tähän nettisoitto-oppaaseen? ;)
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 10:21:13
Tämmöinen olisi kyllä hieno juttu.
Tuossa edellä keskustelu tuntui painottuvan kappaleiden opetteluun. Opetus-DVD:t taitavatkin jakautua aivan alkeiden läpikäyntiin tai sitten kappaleiden opetukseen. Varmaan olisi hyödyllistä käsitellä soittamisen tekniikkaa myös sinänsä, kappaleista riippumatta. Silloin pystyy näyttämään läheltä, hitaasti ja yksityiskohtaisesti miten homma menee.
Katselin tuossa jonain iltana millaisia "opetusvideoita" netistä löytyi haitarille. Ne olivat käytännössä kaikki pianomallille, mutta katselin kuitenkin bassoa koskevat osuudet. Niissä käytännössä vain esiteltiin stradellabasson nappulajärjestys ja sitten esittelijä rupesi soittamaan. Soitto meni sen verran vikkelään ettei katsoja pystynyt siitä mitään hahmottamaan. Tuon voisi ehkä tehdä paremminkin.
Tietysti oppimateriaalin kohderyhmä pitää olla kirkkaana: ihan aloittelija, vähän pitemmälle ehtinyt (jolle ei enää tarvitse selittää basson nappulajärjestystä) vaiko jo pitempään soittanut, repertuaaria laajentava ja nyansseja hiova. Muistan kun aloin käydä klarinettitunneilla ja opettaja neuvoi dynamiikan käyttöä käsittelyn alla olevassa kappaleessa. Se tuli siinä kohtaa liian aikaisin, huomioni oli vielä aivan muissa asioissa silloin.
Joitain vois kiinnostaa tällainenkin läytämäni linkki: http://www.seventhstring.com/tuningfork/tuningfork.html
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 16-04-2011, 00:11:21
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 10:21:13
Tämmöinen olisi kyllä hieno juttu.
Tuossa edellä keskustelu tuntui painottuvan kappaleiden opetteluun. Opetus-DVD:t taitavatkin jakautua aivan alkeiden läpikäyntiin tai sitten kappaleiden opetukseen. Varmaan olisi hyödyllistä käsitellä soittamisen tekniikkaa myös sinänsä, kappaleista riippumatta. Silloin pystyy näyttämään läheltä, hitaasti ja yksityiskohtaisesti miten homma menee.
Katselin tuossa jonain iltana millaisia "opetusvideoita" netistä löytyi haitarille. Ne olivat käytännössä kaikki pianomallille, mutta katselin kuitenkin bassoa koskevat osuudet. Niissä käytännössä vain esiteltiin stradellabasson nappulajärjestys ja sitten esittelijä rupesi soittamaan. Soitto meni sen verran vikkelään ettei katsoja pystynyt siitä mitään hahmottamaan. Tuon voisi ehkä tehdä paremminkin.
Tietysti oppimateriaalin kohderyhmä pitää olla kirkkaana: ihan aloittelija, vähän pitemmälle ehtinyt (jolle ei enää tarvitse selittää basson nappulajärjestystä) vaiko jo pitempään soittanut, repertuaaria laajentava ja nyansseja hiova. Muistan kun aloin käydä klarinettitunneilla ja opettaja neuvoi dynamiikan käyttöä käsittelyn alla olevassa kappaleessa. Se tuli siinä kohtaa liian aikaisin, huomioni oli vielä aivan muissa asioissa silloin.
Joitain vois kiinnostaa tällainenkin läytämäni linkki: http://www.seventhstring.com/tuningfork/tuningfork.html
Oppiikos tuolla sitten soittamaan haitaria, niin että löytää ne nappulat?
Edit: Mulla taas kävi niin että luin tuon lainatun tekstin taustaksi tuolle uudelle kirjoitukselle. Mitenkäs oppisi täällä olemaan tekemättä niin? Kokonaan en aio siitä tavasta luopua, sähköpostin kanssa ainakin se on hyvinkin tarpeellista.
Edit2: Niin se Armandon ketku taas sai minut huijattua lukemaan jonkun oman vanhan viestini aivan turhaan.
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 16-04-2011, 10:23:08
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 16-04-2011, 00:11:21
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 12-04-2009, 10:21:13
Edit2: Niin se Armandon ketku taas sai minut huijattua lukemaan jonkun oman vanhan viestini aivan turhaan.
HT: Toista, toista, toista! - Kertaa, kertaa, kertaa!:-D
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 16-04-2011, 20:22:29
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 16-04-2011, 10:23:08
Edit2: Niin se Armandon ketku taas sai minut huijattua lukemaan jonkun oman vanhan viestini aivan turhaan.
HT: Toista, toista, toista! - Kertaa, kertaa, kertaa!:-D
Toistan: Niin se Armandon ketku taas sai minut huijattua lukemaan jonkun oman vanhan viestini aivan turhaan.
Ja kertaan kun pyydettiin: Niin se Armandon ketku taas sai minut huijattua lukemaan jonkun oman vanhan viestini aivan turhaan.
Nettisoitto-opetuksesta voisi itselleni käydä semmoinen, kun muut linkittäisivät havainnollisia, salaisuuksia paljastavia, tms. soittovideoita tänne. Osaavat voisivat vielä kirjallisesti selittää mitä kulloisestakin musapätkästä kannattaa tumpelon ottaa opiksi.
Muutama malliksi jotta selviää mitä meinaan:
http://www.youtube.com/watch?v=CBHtNJdZCLA&feature=related
Kaveri painaa välillä diskanttipuolelta yhtä nappulaa pohjaan piitkiä aikoja. Kivan kuuloinen kikka.
http://www.youtube.com/watch?v=vvRvW_uDDNs
Tuossa aika kädestä pidellen paljastellaan Amelien valssin soittoa.
Hyville vinkeille on käyttöä, koska opetan itse itseäni - eli oppilas on laiska ja opettaja huono.
Taisin aiemmin itsekin kannattaa nettisoitto-opasta, nyttemmin en niinkään kannata. Kokemukseni mukaan: nuotit, joihin on merkitty myös haitarin bassot, dynamiikka yms. siitä vaan liikkeelle. Ammattitaitoinen henkilökohtainen opettaja (elävä ihminen) vierelle, siitä se lähtee. Kappaleiden kuunteleminen auttaa "nyanssoinnissa". Ei kannata apinoida vain yhtä virtuoosia. Kukin soittaja tekee omanlaisensa lopputuloksen. Katsellessani tänään YLE Teemalta sveitsiläistä dokumenttia "haitariheimosta", jossa myös Maria Kalaniemi oli mukana jäi mieleen hänen kommenttinsa: "Metsäkukat-valssi itkettää myös häntä, silloin kun kuulija on samalla aaltopituudella!" Maria siis arvostaa kaikkea haitarimusiikkia laidasta laitaan. Sain aivan uutta intoa omaankin soittoharrastukseeni. Olen saanut myös "fanin" amerikanmaalta tuolla youtuubissa. Sekin on mahtavaa, vaikkei oma soittoni niin ammattimaista olekaan! :D Kolmirivin youtuubi-esimerkit eivät minun mielestäni paljon auta, valitettavasti! :D
Jouduin m.netissä selittämään stradellabasson periaatetta ja logiikkaa. Mm. että miksei se vain mene järjestyksessä niinkuin pianossa c - cis - d - dis -...
Selitykset eivät auttaneet niin tein tämmöisen http://www.youtube.com/watch?v=2XCgcmSiuPc . Amatööritouhuahan tämä, mutta tarkoitus ei olekaan opettaa soittotekniikkaa vaan avata hieman tuota logiikkaa. Tämä oli hutaisten tehty, heti on mielessä mitä olisi voinut selittää lisää taikka paremmin.
Ei huono!!! ;D
Jos innostusta ja aikaa pisaa niin eikun ´kurssin´ jatko-osia kehittelemään ;)
Pidemmälle kun mennään niin pitäisi olla kuvassa joku joka oikeasti osaa soittaa tai ainakin osaa näyttää miten soitetaan. Itse kun olen tämmöinen vertailevan soitintieteen harrastaja enemmän.
Hei!
Olen samaa mieltä kanssasi. Kyllä kaikki kappaleet pitäisi osata soittaa myös ilman nuotteja. Näin sanoi eräs harmonikkataiteilija eräällä harmonikkaleirillä. Ja olen samaa mieltä. Tosin se vaatii hyvää musiikkikorvaa. Tietysti kun soittaa porukassa, jossain kerhossa, täytyy myös nuottien päälle ainakin vähän olla jyvällä. Soitan kesäisin paljon "turuilla ja toreilla", eikä voi isoa kasaa nuotteja mukana kuljettaa, ja se tietysti on totta, että voi soittaa mitä kansa pyytää. Kuuntelen myös usein YouTubesta kappaleita miten sama kappale soitetaan monella eri tavalla. Ei ole yhtä ainoaa tapaa soittaa joku kappale, vaan voi olla erilaisia versioita, joita ei aina nuoteissa ole. Ja ne itse sovelletut saattavat olla tosi hyviä.
Mutta oli miten oli, niin harmonikan soitto on hieno harrastus, soitti sitten nuoteista tai ilman nuotteja:)
Lainaus käyttäjältä: kari-nli - 09-02-2016, 09:38:58
Kyllä kaikki kappaleet pitäisi osata soittaa myös ilman nuotteja. Näin sanoi eräs harmonikkataiteilija eräällä harmonikkaleirillä. Ja olen samaa mieltä. Tosin se vaatii hyvää musiikkikorvaa. Tietysti kun soittaa porukassa, jossain kerhossa, täytyy myös nuottien päälle ainakin vähän olla jyvällä. Soitan kesäisin paljon "turuilla ja toreilla", eikä voi isoa kasaa nuotteja mukana kuljettaa, ja se tietysti on totta, että voi soittaa mitä kansa pyytää. Kuuntelen myös usein YouTubesta kappaleita miten sama kappale soitetaan monella eri tavalla. Ei ole yhtä ainoaa tapaa soittaa joku kappale, vaan voi olla erilaisia versioita, joita ei aina nuoteissa ole. Ja ne itse sovelletut saattavat olla tosi hyviä.
Mulla ei ole semmoista korvaa joka kertoisi miten joku outo kappale menee. Semmoinen kappale mikä menee tuttujen kaavojen mukaan löytyy kyllä korvakuulolta.
Tämän takia mä käytän nuotteja, mistä on tullut ajoittain kritiikkiä. Mutta mä katson nuoteista vain miten se kappale menee, mutta mä en soita nuoteista. Kun mä saan siitä kappaleesta kiinni niitten nuottien perusteella, niin mä soitan sen niinkuin musta itsestäni tuntuu. Usein eri sävellajissakin kuin missä ne nuotit menee.
Nuotteja tarvitsen myös silloin kun melodia on tuttu, mutta sointukulku ei ole muistissa. Pystyn kyllä vetämään soinnut omasta päästäni soittaessa, mutta se on sitten ihan perussoinnutus, ei riivi korvia mutta ei välttämättä tee oikeutta kappaleelle. Sointukulku on hyvä olla paperilla.
Laulaessakin voi olla että on hyvä olla sanat paperilla. Oikosulku voi iskeä tutunkin kappaleen kohdalla keskellä laulua. Ei muista mitä seuraavaksi tulee tai sitten hyppääkin väärään säkeistöön. Osaatteko itse vaikka Lapin kesän alusta loppuun kaikki säkeistöt oikein ja oikeassa järjestyksessä, mitään unohtamatta?
En tarkoita että nuottien käyttäminen on mitenkään huono asia. Totta kai käytän nuotteja itsekin, sehän on pakko kun kerhossa soittaa. Eihän nuottien käyttäminen ole mikään huono asia. Mutta hyvä jos osaa kappaleita soittaa ilman nuottejakin. Ainakin minun mielestäni. Tietysti asiasta voi olla muutakin mieltä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kun käyn joskus soittelemaas jossain piha-tai katutapahtumassa, niin tulee vaikeaksi homma jos pitää nuotteja mukana kuljettaa.
Moro,
Joo se on varmaan kiinni myös siitä missä, milloin ja millaiselle yleisölle tai ympäristölle (ssä) soittaa. Jossain konsertissa kun soittaa vaikkapa yksin niin kappaleet on syytä osata ulkoo niin että voi keskittyä esiintymään ja tuomaan esiin erilaisia nyansseja.... jos taas vaikkapa on laulattamassa porukkaa niin toisen tyylinen soitto sopii sinne.
Kun treenaa jotain kappaletta puhtaasti korvakuulolta niin usein voi jäädä huomioimatta pienet erovaisuudet vaikkapa rytmissä tai jopa itse melodiassa. jos saa hyvät laput eteen kappaleesta jota on soittanut korvan perusteella ja joihin on lisättynä vaikkapa bassoon kulkuja, kohoja tai melodiaa muuttuu koko kappale taas uudeksi ja mielekkääksi. Tosin tavallaan joutuu opettelemaan kappaleen uusiksi.
Aihe nyt rönsyilee otsikosta mutta.... tapoja on monia ja niitä voi jopa yhdistää
t. PaRisto
Näinhän se menee. Jokainen tietysti soittaa siten kun parhaaksi kokee. Ei voi sanoa, että se tapa mitä minä käytän on juuri se oikea.
Lainaus käyttäjältä: kari-nli - 09-02-2016, 12:12:56
En tarkoita että nuottien käyttäminen on mitenkään huono asia. Totta kai käytän nuotteja itsekin, sehän on pakko kun kerhossa soittaa. Eihän nuottien käyttäminen ole mikään huono asia. Mutta hyvä jos osaa kappaleita soittaa ilman nuottejakin. Ainakin minun mielestäni. Tietysti asiasta voi olla muutakin mieltä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kun käyn joskus soittelemaas jossain piha-tai katutapahtumassa, niin tulee vaikeaksi homma jos pitää nuotteja mukana kuljettaa.
Tämä on ihan totta. Sen verran pitää olla repertuaaria että pystyy soittelemaan tuosta vaan tarvittaessa, jos sellaisiin tilanteisiin joutuu. Olen kyllä itsekin semmoisissa tilanteissa ollut. Usein mulla on kyllä Kultainen laulukirja repussa mukana, jos joku haluaa jotain tiettyä mitä ei muista ulkoa.
Oma kommenttini koski enemmän tuota opettelua, siinä käytän nuotteja sen verran että pääsen kärryille. Ja sitten sellaista tilannetta jossa äänitän ja/tai videoin ja on hyvä olla kartta edessä jos iskee oikosulku.
Lainaus käyttäjältä: PaRisto - 09-02-2016, 12:37:49
Aihe nyt rönsyilee otsikosta mutta.... tapoja on monia ja niitä voi jopa yhdistää
Joo... en tajua vieläkään miksi tämä nuoteista soitto nosti tämän ikivanhan ketjun esille. Muistan kyllä kun tuota opetusmateriaalin teko täällä porukalla kaavailtiin, siitä on kauan ja Vapaalehdykkä oli ihan uusi, meitä oli aika pieni porukka täällä. Harmi sinänsä että homma jäi sikseen. Tuota mun bassopuolen videota on katsottu Youtubessa aivan älyttömästi ja sille kysytään jatkuvasti jatkoa. Mutta eihän mulla ole taitoja itselläkään enempää kuin tuommoiseen alkeiden perusteiden esittelyyn... mitä mikäkin nappi tekee.
Ei tainnut topicin idea ikinä toteutua.... Mutta mikä estää koostamasta tähän linkkejä Youtubessa jo valmiiksi olevasta materiaalista? Toki keskittyy pianokahvaan ja muihin laajemmin maailmalla käytössä oleviin järjestelmiin diskantin puolelta ja kieli jotain muuta kuin suomea, mutta useimmat asiat kuitenkin "yleispäteviä". Ehkä nyt "puolueellinen" puheenvuoro näin kotimaassa suositun viisirivisen vastustajalta, mutta kuitenkin.