02-12-2020, 12:43:33

Uutiset:

1.11.2020 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä ylläpitoon.


Suomen Harmonikkaliitto

Haitari muodin huipulla

Aloittaja Viljo, 19-11-2009, 18:54:54

« edellinen - seuraava »

Viljo

Helsingin sanomat täytti 120 vuotta juuri äsken. Lehden välissä viikoittain tuleva NYT-liite on tullut vasta myöhemmin kehiin, mutta lehden toimitus teki liitteesta erikoisvedoksen. Tältä NYT-liite olisi ehkä saattanut näyttää http://www2.hs.fi/extrat/nyt/120v/

No ehkei ihan todellisuudessa - fontti on niin ja näin, kuvat liian isoja, moderneja sanoja jne. Mutta idea hyvä ja mitä parasta: Harmonikasta otsikko etusivulla. Ilmeisesti etusivun lööppi viittaa sivun kolme alalaidan artikkeliin.

Miten on Topi - pääsikö haitari aikoinaan oikein jutuksi, vai oliko sanomalehdissä olevat haitari-asiat lähinnä yrityksien mainoksia? 1880-luvulla en nyt ihan usko, että haitari oli lööpeissä niin kauheasti - ehkä 1900-luvun puolella enemmän...
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

ftamt

20-11-2009, 02:15:17 #1 Viimeisin muokkaus: 20-11-2009, 02:19:19 käyttäjältä ftamt
Haitarimainokset tulivat lehtiin vasta 1900-luvun alussa ja ainakin Suomessa siitä kirjoitettiin hyvin vähän. Amerikansuomalaisissa lehdissä haitari- ja haitaristijuttuja alkoi olla jo 1920-luvulla.
Hyvin on tehty uusvanha lehti. Tämä on kuin näkemäni unet. Unta nähdessä on aina joku asia pahasti pielessä, vaikka sillä hetkellä täyttä totta. Tämän ajan lehdissä ei ollut valokuvia, vaan valokuvantarkkoja piirroskuvia.
Tammis Topi

htoyryla


Eilen ihmettelin mistä te puhutte, tänään se lehti sitten tuli.

Armando Bugari

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 20-11-2009, 02:15:17
Haitarimainokset tulivat lehtiin vasta 1900-luvun alussa ja ainakin Suomessa siitä kirjoitettiin hyvin vähän. Amerikansuomalaisissa lehdissä haitari- ja haitaristijuttuja alkoi olla jo 1920-luvulla.
Hyvin on tehty uusvanha lehti. Tämä on kuin näkemäni unet. Unta nähdessä on aina joku asia pahasti pielessä, vaikka sillä hetkellä täyttä totta. Tämän ajan lehdissä ei ollut valokuvia, vaan valokuvantarkkoja piirroskuvia.
Tammis Topi

Tuota Hesarin uutta ilmettä tietenkin reposteltu kaik.mahd.sivustoilla - syytäkin on. Muutosvastarintahan on iso, kun kysymyksessä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Mutta asiaan:

- Tästä aloituksen mukaisesta aiheesta senverran, että koen sen lähinnä "nuorisotiimin irroitteluna". Eihän siihen aikaan todellakaan vielä ollut valokuvan käyttämahdollissuutta lehdillä.
Heliogravyyri (fotogravyyri) teki vasta tuloaan printtiin ja vasta 1900 -luvun alussa pystyttiin rasteroimaan valokuvia, ennenkuin ne pystyttiin laatoittamaan senomalehtiä varten.

- Otsikkotypografiakin oli "Wanted" -viritteistä. Eikö näitä fonttimaaiman kakaroita kukaan valvo Hesarissakaan:-)



Viljo

Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 20-11-2009, 20:31:13
Tuota Hesarin uutta ilmettä tietenkin reposteltu kaik.mahd.sivustoilla - syytäkin on. Muutosvastarintahan on iso, kun kysymyksessä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Jaa, että vastarintaa. Ainakin itte miellän uudistukset usein hyviksi asioiksi - kunhan asiaan on päässyt riittävän syvällisesti kiinni, niin voi sanoa mielipiteensä asiaan. Eniveis. Helposti ihmiset tekevät vastarintaa, mikäli he ovat tottuneet johonkin asiaan ja heille on tullut tunnepohjainen side ko. asiaan. Nyt vaikka siihen lehden fonttiin voi joku olla mieltynyt. Taannoisina vuosina Turun Sanomat uudisti fonttiaan huomattavasti enemmän kuin HS tällä kertaa. Siitä ei tainnut paljon puruja tulla..

Tästä päästään aasin sillalla siihen, että yrityksen kyky uudistua järkevästi ylläpitää markkinaosuutta – tai jopa kasvattaa sitä. Jos levikki kasvaa ovat asiakkaat kutakuinkin tuotteeseen tyytyväisiä tai jopa tyytyväisempiä kuin aikaisemmin. Aina asiakkaat eivät ymmärrä muutoksen tarvetta ja he tuudittautuvat hyvään uskoon, että ennen kaikki oli paremmin. Pidetään kiinni siitä mitä on, kun ei tunneta kunnolla uudistusta, vaikka se helpottaisi selvästi elämää.

Yllä oleva kappale voidaan tulkita myös siten, että joskus useat ihmiset menevät niin sanotusti höhlään – ei kaikkien ihmisien mielipidettä voi ottaa huomioon. Joskus on jopa hyvä, ettei kaikkea / kaikkia ota huomioon.

Nojoo. Tuohon yllä olevaan juttuun saa jos jonkinmoista poikittaista sanaa. Jätinkin YT-neuvottelutilanteen pois mietteistä.. Tuomas Embuske taisikin tehdä tv-jutun tästä aiheesta ihan muutaman viikon sisään.

Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 20-11-2009, 20:31:13
Mutta asiaan:

- Tästä aloituksen mukaisesta aiheesta senverran, että koen sen lähinnä "nuorisotiimin irroitteluna". Eihän siihen aikaan todellakaan vielä ollut valokuvan käyttämahdollissuutta lehdillä.
Heliogravyyri (fotogravyyri) teki vasta tuloaan printtiin ja vasta 1900 -luvun alussa pystyttiin rasteroimaan valokuvia, ennenkuin ne pystyttiin laatoittamaan senomalehtiä varten.

- Otsikkotypografiakin oli "Wanted" -viritteistä. Eikö näitä fonttimaaiman kakaroita kukaan valvo Hesarissakaan:-)

Ihan parasta! Naureskelin, että on pojilla ollut hauska viikko, kun ovat tuota tehneet.  Erityisesti bordelliaiheiset otsikot laittoivat hymyilyttämään.  ;D
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Armando Bugari

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 20-11-2009, 22:55:16
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 20-11-2009, 20:31:13
Tuota Hesarin uutta ilmettä tietenkin reposteltu kaik.mahd.sivustoilla - syytäkin on. Muutosvastarintahan on iso, kun kysymyksessä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Jaa, että vastarintaa. Ainakin itte miellän uudistukset usein hyviksi asioiksi - kunhan asiaan on päässyt riittävän syvällisesti kiinni, niin voi sanoa mielipiteensä asiaan. Eniveis. Helposti ihmiset tekevät vastarintaa, mikäli he ovat tottuneet johonkin asiaan ja heille on tullut tunnepohjainen side ko. asiaan. Nyt vaikka siihen lehden fonttiin voi joku olla mieltynyt. Taannoisina vuosina Turun Sanomat uudisti fonttiaan huomattavasti enemmän kuin HS tällä kertaa. Siitä ei tainnut paljon puruja tulla..

Tästä päästään aasin sillalla siihen, että yrityksen kyky uudistua järkevästi ylläpitää markkinaosuutta – tai jopa kasvattaa sitä. Jos levikki kasvaa ovat asiakkaat kutakuinkin tuotteeseen tyytyväisiä tai jopa tyytyväisempiä kuin aikaisemmin. Aina asiakkaat eivät ymmärrä muutoksen tarvetta ja he tuudittautuvat hyvään uskoon, että ennen kaikki oli paremmin. Pidetään kiinni siitä mitä on, kun ei tunneta kunnolla uudistusta, vaikka se helpottaisi selvästi elämää.

Yllä oleva kappale voidaan tulkita myös siten, että joskus useat ihmiset menevät niin sanotusti höhlään – ei kaikkien ihmisien mielipidettä voi ottaa huomioon. Joskus on jopa hyvä, ettei kaikkea / kaikkia ota huomioon.

Nojoo. Tuohon yllä olevaan juttuun saa jos jonkinmoista poikittaista sanaa. Jätinkin YT-neuvottelutilanteen pois mietteistä.. Tuomas Embuske taisikin tehdä tv-jutun tästä aiheesta ihan muutaman viikon sisään.

Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 20-11-2009, 20:31:13
Mutta asiaan:

- Tästä aloituksen mukaisesta aiheesta senverran, että koen sen lähinnä "nuorisotiimin irroitteluna". Eihän siihen aikaan todellakaan vielä ollut valokuvan käyttämahdollissuutta lehdillä.
Heliogravyyri (fotogravyyri) teki vasta tuloaan printtiin ja vasta 1900 -luvun alussa pystyttiin rasteroimaan valokuvia, ennenkuin ne pystyttiin laatoittamaan senomalehtiä varten.

- Otsikkotypografiakin oli "Wanted" -viritteistä. Eikö näitä fonttimaaiman kakaroita kukaan valvo Hesarissakaan:-)

Ihan parasta! Naureskelin, että on pojilla ollut hauska viikko, kun ovat tuota tehneet.  Erityisesti bordelliaiheiset otsikot laittoivat hymyilyttämään.  ;D

Pari komenttia: Useat kustantajat; kuten tässä tapaiksessa HS. kertovat uudistuksista sävelillä, että palvellaan uusia, nuorempia "asiakkaita". Tämän hetken mediamaaimassa kannattaisi yrittää edes pitää entiset tilaajat, jotka usein ovat minun kaltaisiani 40 vuoden tilaajia!!!!. Nettijengi erikseen.

Mitähän Atos Erkko aktiivisena omistajana ajattelee "Bordellipoikien" hauskasta jutusta. Erkko kuitenkin rahastaa "pojat" ja pistää ne sitten vek.  Hesarin ilmoitustulot ovat laskeneet dramaattisemmin kuin paikallislehdissä, minkä amatöörikin huomaa "pienilmoittajien" määrässä. Odotellaan suuria joukkoirtisanomisia "teknillistaloudellisista" syistä. Vaikka yhtiön varannot ovat suuret, niin pelleily ei tuo tulosta"

Viljo

Juu - kohdistin uudistukset lähinnä nyt ulkoasu ja tuoteuudistuksiin, en niinkään konsernin sisäisiin juttuihin. Niin ikään yleistin koskemaan kaikkia yrityksiä, en vain HS:ää ja TS:ää.

Mainostuotot on laskenut kaikkialla. Valitettavasti vaan ensin pistetään pihalle pienipalkkaiset ja muut "turhat" ihmiset. Itse lähtisin mieluummin kaventamaan johtajien palkkoja ennen kuin koskisin työntekijöihin. Ihmiset kun pruukaavat olla omahyväisiä...
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Armando Bugari

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 20-11-2009, 23:43:24
Juu - kohdistin uudistukset lähinnä nyt ulkoasu ja tuoteuudistuksiin, en niinkään konsernin sisäisiin juttuihin. Niin ikään yleistin koskemaan kaikkia yrityksiä, en vain HS:ää ja TS:ää.

Mainostuotot on laskenut kaikkialla. Valitettavasti vaan ensin pistetään pihalle pienipalkkaiset ja muut "turhat" ihmiset. Itse lähtisin mieluummin kaventamaan johtajien palkkoja ennen kuin koskisin työntekijöihin. Ihmiset kun pruukaavat olla omahyväisiä...

Noinhan se on. Nyt kun Sinulla on oma yritys, niin pääset seikkailemaan rahantekotaivaassa.

ftamt

Onko kenellekkään muulle tullut mieleen noin yleisesti, että ns uudistusten nimissä meille ujutetetaan useimmiten huononnuksia. Sana huononnus ei kuulosta hyvältä. Kun esimerkiksi
palveluita uudistetaan, niin niskakarvat nousevat pystyyn ja kädet menevät nyrkkiin.
Toivo

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 21-11-2009, 23:12:42
Onko kenellekkään muulle tullut mieleen noin yleisesti, että ns uudistusten nimissä meille ujutetetaan useimmiten huononnuksia. Sana huononnus ei kuulosta hyvältä. Kun esimerkiksi
palveluita uudistetaan, niin niskakarvat nousevat pystyyn ja kädet menevät nyrkkiin.
Toivo

Juu, on tullut vastaan työelämässä  :)

Viljo

Työläinen varmasti kokee uudistus-sanan huonnonuksena, koska uudistuksissa tapahtuu aina jotain muutosta, missä työtehtävät / palvelut muuttuvat. Aika vähästä karvat nousevat monella pystyyn. Kapitalismia.

uudistus = huononnus
organisaation järkeistäminen = potkujen tuleminen useille

Jatkuiskohan lista kuinka isoksi...


Tästä kapitalismista puheen ollen. Viime vuosina ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän vaikuttaa hiljaisin päätöksin yrityksiin. Esim. jotain tuotetta ei kaupasta osteta jostain syystä. Hyvä esimerkki on Porkkanamafia. (www.porkkanamafia.fi). Itse tuen mielelläni ostamalla luontaistuotekaupasta jotain todellista luomua vrt. kaupan lisäaine-eineksiä.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

htoyryla

22-11-2009, 01:09:19 #11 Viimeisin muokkaus: 22-11-2009, 01:31:44 käyttäjältä htoyryla
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 22-11-2009, 00:54:09
Työläinen varmasti kokee uudistus-sanan huonnonuksena, koska uudistuksissa tapahtuu aina jotain muutosta, missä työtehtävät / palvelut muuttuvat. Aika vähästä karvat nousevat monella pystyyn. Kapitalismia.

uudistus = huononnus
organisaation järkeistäminen = potkujen tuleminen useille


Minä varsinaisesti tarkoitin äskeisellä kommentillani tietynlaista kielenkäyttöä jolla negatiiviset asiat lähes kokonaan piilotetaan tai käännetään positiivisiksi. Sinälläänhän on selvää että jos saneerataan jotta tulos paranisi, jotkut joutuvat siitä kärsimään. Olen 30 vuoden työuran aikana ehtinyt nähdä paljon muutoksia jotka johtivat parempaan. Myös paljon muutoksia edestakaisin sahaten muutaman vuoden välein. Olen ollut myös ajamassa ja toteuttamassa muutoksia. Viime vuosien aikana on vain alkanut näkyä sellaista kielenkäyttöä, missä se mitä oikeasti ollaan toteuttamassa on kätketty käytännössä tyhjään, katteettomaan hehkutukseen ja se mitä ollaan tekemässä pitää lukea rivien välistä. Tässä kohtaa kapitalismi on tainnut ottaa oppia neuvostokulttuurista?

Edit: Sana työläinen on ehkä konnotaatioiltaan hiukan harhaanjohtava tänä päivänä. Muutoksista kärsii ja lähtemäänkin joutuu yhä useammin nimenomaan ylempi toimihenkilö, se väki joka kuvitteli tähän asti että oma fiksuus riittää työelämässä pärjäämiseen. Tietyntasoinen työ pysyy väkisinkin Suomessa, varsinkin palveluissa, niitä ei helpolla siirtää Kiinaan tai Intiaan, mutta insinöörien työt voidaan yhtä lailla kuin teollisuuden työt. Tosin... millähän ne palvelut sitten maksetaan.

Edit2: Muutoksesta pitää vielä kertoa kiinalainen tarina, jos joku ei sitä vielä ennestään tunne.

Mieheltä karkasi hevonen. Kyläläiset sanoivat että kävipä sinulle huonosti. Mies vastasi, että miten muka te sen tiedätte.

Seuraavana päivänä hevonen tuli takaisin mukanaan lauma villihevosia. Kyläläiset sanoivat että kävipä sinulle hyvin. Mies vastasi, että miten muka te sen tiedätte.

Seuraavana päivänä miehen poika alkoi kesyttää niitä villihevosia, lensi hevosen selästä ja taittoi jalkansa. Kyläläiset sanoivat että kävipä teille huonosti. Mies vastasi, että miten muka te sen tiedätte.

Seuraavana päivänä sotajoukko kulki kylän kautta ja vei mukanaan kaikki sotakuntoiset nuoret miehet. Vain tämä yksi säästyi, jolta oli jalka poikki. Ja varmaan arvaatte että  kyläläiset sanoivat että kävipä teille hyvin, ja että mies vastasi, että miten muka te sen tiedätte.

Seppo


Oiskohan tässä oheisessa kuvassa haitari muodin huipulta , kun on ollut loistoharmonikka ?  Toivo varmaan tietää tästä enemmänkin ?

ftamt

Terve!
Onhan tässä pelissä jo näin varhain rappukahva ja neliskanttiset näppäimet. Tämä harmonikka-
mainos oli muistaakseni useammassa 1920-luvun Suomen kuvalehdessä. Tämä mainos on ollut
tiedossani jo 1960-luvun lopulta lähtien, koska keräsin silloin Suomen kuvalehtien vanhimpia
vuosikertoja. Merkillistä kyllä missään kokoelmassa tai yksityisellä en ole nähnyt tällaista
harmonikkaa. Ilmeisesti maahantuonti on jäänyt hyvin vähiin, vaikka kolmesta rivistään huoli-
matta olisi ollut tuon ajan Suomessa hyvin edistyksellinen soitin.
Toivo