Kouvola "laihasmalli"

[Harrastelija]

No se pistikin silmääni että todella lähelle tulevat näissä penkeissä kielet toisiaan. Lisäksi nämä kouvolan omien kielien niitit... kukahan älykkö on keksinyt että jätetään niitti pitkäksi niittauksen jälkeen? Ensinnäkin näyttää viimeistelemättömälle/ keskenjääneelle koko niittaus, ja toiseksi nämä pitkällään olevat niitinpäät ovat varsinainen kielinahkojen tuho penkkejä kiinnittäessä, kivasti rullaa edellään vähänkin lerpallaan olevan nahan

[huru.ukko]

Sodan aikana Kouvola ei saanut kieliä italiasta, ja piti opetella kielien teko itse, Kukkola oli kai varautunut paremmin, heillä riitti Italian kieliä myös sotavuosina. Kouvolassa piti tehdä kaikki työkalut kielien valmistukseen, ja kai se oli alussa aikamoista opettelua, Kun Koski oli nähnyt Elomaan valmsitamia kieliä jotka olivat laadultaan siistimpiä ja paremman näköisiä, hän lähetti muutaman ukon Elomaalle oppiin, ottamaan mallia, Onko nämä sinun laihasmallin kielet sitten niitä ensimmäisiä sarjoja,
tuohon en osaa vastata,, Ehkä asiaan paremmin perehtyneet voivat informoida paremmin

[huru.ukko]

Kiinnostaisi tietää vielä noista Samuel Elomaan kielistä, Hänhän valmisti elämänsä aikana lähes 700 hanuria, joutuiko myös valmistamaan joka kielelle oman stanssin, vai oliko joku muu systeemi ?
Onko tietoa kuinka monissa pelissä on Elomaan omat kielet ?   Täytyy hattua nostaa miehelle elämäntyöstään,

[Viljo]

Sodan aikana Kouvola ei saanut kieliä italiasta, ja piti opetella kielien teko itse, Kukkola oli kai varautunut paremmin, heillä riitti Italian kieliä myös sotavuosina. Kouvolassa piti tehdä kaikki työkalut kielien valmistukseen, ja kai se oli alussa aikamoista opettelua, Kun Koski oli nähnyt Elomaan valmsitamia kieliä jotka olivat laadultaan siistimpiä ja paremman näköisiä, hän lähetti muutaman ukon Elomaalle oppiin, ottamaan mallia, Onko nämä sinun laihasmallin kielet sitten niitä ensimmäisiä sarjoja,
tuohon en osaa vastata,, Ehkä asiaan paremmin perehtyneet voivat informoida paremmin

Nyt tuli hieman höpö-höpö-juttua.

Ensinnäkin Oy Harmonikka oli ehdottomasti parhaiten valmistunut sotaan, kun vertailua tehdään toisiin harmonikkatehtaisiin. Ongelmia sielläkin oli, kun henkilökuntaa joutui rintamalle, eikä edes kaikki palanneet takaisin. Mutta noin niinkuin yleisesti ottaen tehdas oli ainoa, joka pystyi tehtaana myös sotavuosina. (Elomaiden tuotannon lasken kotiteollisuudeksi, en tehdasmaiseksi tuotannoksi, Viipurin tehdas oli pahoissa taloudellisissa ongelmissa materiaali-, työntekijä- ja työkonehävikin takia ja Suomen Soiton oli ihan oma lukunsa...)

Toisekseen Elomaan kohdalta täytyy puhua Kauko Elomaasta, ei Samelista. Kauko oli se kielimestari. Kouvolasta lähti kaksi kaveria katsomaan tämän verstasta. Kauko ei kuitenkaan ollut paikalla, jolloin töitä tehnyt Mauri tai Oiva Elomaa lipsauttivat sitä sun tätä suustaan valmistukseen liittyen. Jotain tietoa meni Kouvolaan, mutta ei itse mestarilta.

Kouvola oli lähettänyt myös pari työntekijää Samelin luokse, mutta keskustelun tohinassa Sameli aavisti heidän olevan Kouvolan tehtaalta. Tätä tapausta ei ole kuitenkaan voitu todistaa kuuluvaksi tuohon kielijuttuun mitenkään. Eikä voida. Ei yksinkertaisesti ole todisteita ja kivenkantoja, joita enää kääntää asian kanssa. Sen verran tarkkaan olen nämä asiat käynyt läpi.

[olli]

Viljolle "karma" äskeisestä asiakommentista!

[mahu]

Jos katsotte haitarin kieliä tarkemmin, huomaatte että bassopuolella saman äänikerran kielet ovat samankokoiset, eli yhdellä stanssilla saa yhden äänikerran kielet bassopuolelle, ja diskanttipuolelle myös noin 50%:sti. Isoissa kielissä lisäpainolla saadaan mataluutta ääneen eikä näin itse kieltä tarvi viilata kuin tarkemmassa virittämisessä. Korkeiden äänien pienissä kielissä kielen koko alkaa muuttumaan joten stansseja pitää olla enemmän.


Viljo voi taas tarkentaa, mutta kyllä Sameli haitareissaa käytti itse tekemiään kieliä jo 20-luvun peleissä, mutta pääasiassa ostettuja kielisarjoja. Kauko on aloittanut kielien valmistamisen joskus 30-luvulla isälleen Samelille joka käytti poikansa tekemiä kieliä aina 60-luvun alkuun asti. 60-luvulla tehdyissä 1- ja 2-rivisissä haitareissa on ainakin osittain Italialaisia kieliä. Kaukon poika, Ilmari kertoi minulle että oli koulupoikana 50-luvun lopulla iltaisin auttelemassa isäänsä prässäämällä kielilaattoja ja kieliä. Kauko niittaili ja viritti. Poikiahan Samelilla ja Kaukolla oli joten moni muukin on näitä töitä varmasti tehnyt.


Kaukon ja Samelin työkalut ja stanssit on näkyvillä Kurikan vanhalla asemalla pysyvässä näyttelyssä. Itse niitä käyn aina joskus tutkiskelemassa. Myös haitareita on näyttelytiloissa useita kymmeniä. Lisäksi asemalla on ravintola jossa kannattaa käydä syömässä

[Harrastelija]

Itselläni on parikin elomaan hanuria, ja tuo Samelin tekemä amerikanmalli on kaukon tekemillä kielillä. Soi kyllä todella hienosti nuo kielet, ja ovat laadukkaan näköiset. Lisäksi kyseisen hanurin sointi on mukavan pehmeä, verrattuna Kouvolan peleihin joissa on tuohon verrattuna "rääkyvä" ääni. Niin ja noista Kouvolan omista kielistä vielä, eniten ovat kyllä Dixiltä ottaneet mallia, hionta samanlainen ja niittauskin lähinnä tuota dixin tyyliä.

[huru.ukko]

Piti oikein tarkastaa tuolta Suomalaisen harmonikan historiasta, sen mukaan Elomaat käyttivät paljon vanhoja kielilaattoja joihin viilattiin uudet kielet, bassokielet voi valmistaa muutamalla stanssilla, mutta eikö diskanttikielet ole joka kieli eri kokoinen, eli tarvitaan erinlaisia stansseja kymmeniä-satoja ?

sota oli varmaan Kukkolalle aikamoinen kohtalo, mutta eikö hän kuitenkin käyttänyt hanureissaan ainoastaan italialaisia kieliä ?? Viipurissa ja Lahdessa ??
Olen käsittänyt että hän oli hommannut kieliä italiasta ennen sotaa sen verran että riittivät myös sotaaikana, Koskelta loppuivat, sen takia aloitettiin oma tuotanto ??

[ftamt]

Viipurissa ja Kouvolasssa käytettiin Dixin ja italialaisia kieliä. Ongelma tuli mielestäni silloin, kun Dixin kielien saanti loppui Saksasta. Italialaisia oli vielä varsinkin Kouvolan tehtaalla, mutta moni soittaja halusi soittimeensa halvemman kielisarjan. Kouvolassa päädyttiin tekemään omia kieliä, mutta tänä huononakin aikana laitettiin harmonikkoihin kalliimmat italalaiset kielet, jos soittajalla oli varaa maksaa niistä. Tämän voi hyvin todeta Oy Harmomonikan sarjanumerolistaa seuratessa. Kotimaisilla kielillä varustettujen harmonikkojen välissä on myös italialaisilla kielillä varustettuja soittimia. Lahdessa Suomen Soitin teki jo ennen sotaa omia kieliä, joten niissä harmonikoissa oli Dixin, italialaisia ja tehtaan omia kieliä. Suomen Soitin onnistui paremmin kielien teossa, sillä niitä laitettiin parempiin konserttiharmonikkoihin. Halvemmissa orkesteriharmonikoissa oli italialaiset kielet. Erittäin hyvin Suomen Soittimen kielet soivatkin. Tämä oli varmasti hyvä myyntikikka, kun omia kieliä myytiin parempina. Tämä johtui ehkä siitä, omat kielet pienissä sarjoissa olivat kalliimpia valmistaa. Myymällä niitä kalliimmalla saatiin niiden hankintahinta samalle tasolle italialaisten kanssa. Korjaa Viljo, jos olen tässä Suomen Soittimen kielien hinnoitteluperusteissa väärässä.
Toivo

[Viljo]

Sameli teki kyllä kieliä siellä alkuaikoina, mutta kun Kauko alkoi tehdä, niin hän ne teki.

Koko Samelin Soitintuvan olemassaolon aikana soittimissa käytettiin useita eri valmistajien kieliä. Näitä olivat muun muassa italialainen Amerikan Priima model ja European model -kielet, joita käytettiin vain vuonna 1932. Myös Kromatti-nimellä olevia kieliä käytettiin, mutta ei ole tietoa, mistä nämä kielet tarkalleen ottaen ovat tulleet. Käytössä oli italialaisia, saksalaisia ja Kaukon valmistamia kieliä – milloin mitäkin.

Dixin kielet tuli Samelille Viipurin tehtaalta, mutta kielitoimitukset loppui, kun Kukkola otti nokkiinsa siitä, ettei Sameli muuttanut Viipuriin hänen työntekijäkseen. Dixejä Kukkola toimitti vuosina 1935–1937.

Kauko valmisti kielet kaiken kaikkiaan 268:aan Samelin peliin vuosien 1937–1955 aikana. Yhteensä kielisarjoja Kauko teki yli 300:aan soittimeen.

[huru.ukko]

Joka päivä oppii jotain uutta, ) En tiennytkään että myös Suomen Soitin valmisti omia kieliä,
mutta sen ymmärrän että kouvola valmisti hanureita erittäin paljon ja kannatti varmasti tehdä nuo työkalut ja stanssit, mutta nämä pienemmät valmistajat, oliko heillä myös joka kielelle oma stanssinsa, luulisi että on aikamoinen homma niiden tekeminen, Mutta ehkä se sitten on kannattanut,

[ftamt]

Äkkiä katsottuna näyttäisi ainakin vanhoissa kielisarjoissa olevan 2-3 samanlaista kielilaattaa vierekkäisissä äänissä, mutta tutkimatta tarkemmin en mene vannomaan. Kuulin vuosia jo edesmenneeltä haitarimies Teemu Kärjeltä, että Werneri Lehtimäellä olisi ollut Suomen Soittimen vanhat kielistanssit ja työkalut. Siitä ei ole tietoa, missä ne nyt ovat. Pahimmassa tapauksessa viety romuihin tai kaatopaikalle. Lehtimäen peleissä pitäisi olla itse tehdyt kielet.
Toivo

[Harrastelija]

Aloinkin nyt kunnostamaan tätä Laihasmallia, Elomaa saa odottaa talvea. Löytyipä kummia tuon pelin sisältä... Onko tehtaalla laitettu välipohjaan ja läppiin nahka ns: väärinpäin, eli pintapuoli tiivistämään? Vaikuttaa ainakin sille että olisivat tehtaan jäljiltä, läppiä ei ole irroitettu ja pyöreätkin reijät ovat välipohjan tiivisteessä todella siistit.

[ftamt]

Kyllä Kouvolassa laitettiin läppänahka pintapuoli ulospäin.
Toivo

[Harrastelija]

No ihmettelinkin kun vaikutti niin koskemattomalle, että ei voi olla vaihdetut. Mikähän lienee syynä että näinpäin on laitettu? Yhtäkkiä itsekkin läppiä vaihtaneena tulisi mieleen että  olisiko roskien tarttumisen takia... Tuo haljaspuoli  vetää kyllä roskia kuin magneetti, kaikki sahanpurut ym pienet roskat tarttuu jo pöydällä. Mutta itse kuitenkin laittanut sen ulospäin koska mielestäni tiivistää paremmin

[Harrastelija]

Jännä juttu että "pientä" soimattomuutta kielissä... Koko peli on kyllä niin täynnä polyä että ei ole ennen tullut vastaan

[usko]

Käsittääkseni läppien nahka on melkein aina pintapuoli ulospäin, tiivistävänä pintana. Kyllä kai se on tiiviimpi puoli, haljaspuoli huokosempaa.
Venttiileissä sitte toisinpäin...

[Harrastelija]

Varmaan pitää molemminpäin tuo nahka, mutta haljaspuoli on huomattavasti pehmeämpi, ja "painuu" jousen voimasta tiiviiksi mukautuen pieniin epätasaisuuksiinkin. Varmaankin pitää molemminpäin, mutta kyllä tuossa kouvolan amerikanmallissani oli haljaspuoli ulkona läpissä

[usko]

Ookei, sovitaan sitten niin. Lisäsin edelliseen viestiini 'aina'-sanan eteen 'melkein'.
Mietin tuota, mikä se sitten on ero läppänahkalla ja venttiilinahkalla.
Ehkä se johtuu siitä että haitarissa paine on melko pieni, ja ilmamäärä suhteessa suurempi. Ja läpät on melkein aina työn touhussa eli tiivistämässä, toisin kuin venttiilit, hommissa on vain se kenen läppä on auki.

[ftamt]

Kyllä pitää molemmin päin. Kun liimaa pintapuoli läppää vasten, niin ei mene liima syvälle pehmeään nahkaan. Tuollaiseksi kielet menevät, kun niihin ei ole tehtaan jäljiltä koskaan koskettu. Se on hyvä merkki, sillä niitä ei ole kukaan päässyt jälkeenpäin pilaamaan. Rievulla ja asetonilla niistä saa
täysin puhtaat. Älä missään nimessä hukkaa noita kielinahkoja, sillä ne ovat parempia kuin nykyiset
uudet nahat. Suurin osa niistä on vielä käyttökelpoisia. Niitä voi myös puhdistaa pölystä. Sitten ne voi  koulia rullaamalla ne karvapuoli alaspäin ja sitten toisin päin. Sen jälkeen suoraksi. Näin on saatu kovettunut nahan pintapuoli jälleen pehmitettyä. Sen jälkeen näillä nahoilla mennään taas monta kymmentä vuotta eteenpäin. Pelisi on ollut aikoinaan ahkerassa soittokäytössä, koska kieliin on kertynyt noin paljon pölyä.
Toivo