Hanureiden kielet

[Seppo]

Minulla on varsinaisena soittopelinä Exelsiorin Acc/c , jossa on suht hyvät kielet myöskin ,
eli "Kanjonin (Gagnone) kielet" 
Niissä on minusta signeerauksen lisäksi harvinainen maininta "unique"  ?
Forumilla kun on nyt näitä artesaaneja  sun muita tietäjiä , niin mitähän
moinen merkintä kielisarjassa mahtaa tarkoittaa ?
Tämä asia oikeastaan ei liity tuunaukseen , vaan oikeampi tapa olisi kai aloittaa uusi
osio , mutta olin vähän epävarma , riittääkö kielijutuista mielenkiintoa ?

[Viljo]

Kielistä riittää aina juttua, koska sehän on harmonikan keskeisin osa tai osakokonaisuus.

Tuohon unique-juttuun en osaa sanoa mitään. Aaro?

[squeeze]

Minulla on varsinaisena soittopelinä Exelsiorin Acc/c , jossa on suht hyvät kielet myöskin ,
eli "Kanjonin (Gagnone) kielet" 
Niissä on minusta signeerauksen lisäksi harvinainen maininta "unique"  ?
Forumilla kun on nyt näitä artesaaneja  sun muita tietäjiä , niin mitähän
moinen merkintä kielisarjassa mahtaa tarkoittaa ?
Tämä asia oikeastaan ei liity tuunaukseen , vaan oikeampi tapa olisi kai aloittaa uusi
osio , mutta olin vähän epävarma , riittääkö kielijutuista mielenkiintoa ?

En osaa sanoa. Voi olla, että se on joku isompi sarja jota on laitettu tiettyihin haitareihin.

[Dragspel]

unique ainoa, ainutlaatuinen, ainutkertainen, uniikki, erikoinen.

unique construction erikoinen rakenne.

unique feature luonteenomainen ominaisuus.

unique hue perusväri (valaist).

unique token yksilöity tunniste (vak).

Tällaisia käännöksiä sanasta unique. Tästä voisi päätellä, että harmonikassasi on erittäin hyvät kielet.

[Tommi87]

Onko muuten väliä kumminpäin kielet ovat vahattu penkkiin? Miksi kielet ovat lähes aina  niinsanotusti ylöspäin?

[pianohessu]

Muistaakseni Lasse Pihlajamaa Pigini pianoconvertorissa (-ni) on joitakin piccolokieliä "väärinpäin".

Siis tuossa, joka on vasemmalla näkyvässä kuvassa.

[Tommi87]

Sama tuli vastaan Kouvolan Kuningattaren tehdasvahatuissa (=Luulisin) kielissä. Bassopuolen korkein kielirivi vai olikohan vain korkeimmat kielet väärinpäin. En muista tarkkaan enään mutta joka tapauksessa ne olivat väärinpäin. Ihan hyvinhän ne soi mutta, jäi vain askaruttamaan ajatuksen tasolla, mikä funktio sillä hommalla on.

[pianohessu]

Duoda, duoda... olisijako niitä helppeempi viritystilanteessa viilata eli jokin valmistustekninen kompa? Muistaakseni näissä pikkukielissä ei ollut myöskään nahkoja.

[ftamt]

Ne pienimmät kielet on laitettu sen takia "väärinpäin", että ne lähtevät niin päin herkemmin soimaan. Usein pienimpien kielien alapuolen kolo on täytetty kitillä tai puulla, että ilmatila on siellä mahdollisimman pieni. Tähän on vuosikymmenien aikana päädytty, että kaikki kielet saataisiin yhtä herkästi soimaan.
Toivo

[tumasava]

Mieleen tuli toinenkin kielilaatan kiinnitykseen liittyvä kysymys.

Minkä teknisen seikan perusteella kielilaattoihin (sen päätynurkkaan tai päädyn keskelle) kielien valmistaja on lyönyt merkin (viivan tai jonkin muun tunnisteen) laatan päälipuolesta eli siitä puolesta, joka jää näkösälle kun laatta on kiinnitetty penkkiin? Ymmärtääkseni kielilaattojen huollon jälkeen (laatta ollut irti penkistä) laatat tulee kiinnittää edelleen niin, että ko. merkki jää näkyvälle puolelle. On vain tullut esille tapauksia, että tehdasasennuksen jälkeisen "huollon" seurauksena tätä tehtaan käytäntöä on menty sekoittamaan. Mitä haittaa tästä voi seurata esim. viritystyöhön?

[ftamt]

Kyllä ala- ja yläpuolen kielen vireessä on pieni ero. Todella työtään kunnioittava ammattilainen ei laita merkattuja kieliä miten sattuu, sillä onhan se esteettisesti ruman näköistä. Mitä pienimpiin kieliin mennään, niin sen suurempi virityksen korjauksen tarve on väärinpäin käännetyssä kielilaatassa, mikäli sitä ei ole viritetty tässä asennossa.
Toivo

[poikkikulma]

Muistan että minunkin toisessa Viipurin Soitin Oy kukkamallissa on ne o merkit päällypuolella kielilaattoja  merkkinä kumpi puoli tulee näkyviin , tosin kaikki ei olleet asennettuna oikein päin mutta laitoin ne puhdistamisen yhteydessä kaikki samoin päin että tuo o merkki näkyi . Samoin on Viipurin Kravatissani kun tein sillekin kielihuoltoa .

Muistaakseni Viljokin on jossain vaiheessa tätä kommentoinut että ne kielilaatat tulisi aina kiinittää samoin päin kielipenkkeihin niin kuin ne on olleetkin .
Muuttuuko sointi niissä tai jokin muu jos ne ovat eripäin luulisi niiden "kuluvan " samallai molemmilta puolilta .
Ollin Soitin Oyssä muistaakseni on T merkit laatoissa yläpuolella myös Toivon Suomi Harmonikassa , se merkki ei kai voi muuta tarkoittaa kuin että ne täytyisi laitta samoin päin kun vahataan ne uudestaan .
Kouvolaisissa olen nähnyt sen viiston viivan kulmassa merkkinä . Väärinpäin en ole vielä kielilaattoja nähnyt ainoastaan bassossa ne pienimmät kielet ovat makuullaan 

[Teme]

Noihin kielilaattojen merkintöihin liittyen, voiko niistä päätellä missä maassa kielet on tehty? Itse olen törmännyt italialaisissa ja kouvolan peleissä, joissa italialaiset kielet, oikeassa yläkulmassa poikittain menevään viivaan, tai viivoihin. Hohnerissa jossa oli paremmat kielet oli merkki H, ja toisessa Hohnerissa missä huonommat oli T. Ruotsalaisessa Hagströmissä oli O.

Olen näin ainakin itselleni antanut ymmärtää että kulmassa olevat poikkiviivat on italialaisten käyttämä tapa. Hohner käyttää H:ta. Mutta onko nuo T ja O myös sakemannien käyttämiä merkintöjä? Joissain kielilaatoissa olen nähnyt myös jonkun kauriin tai vastaavan elukan.

[Viljo]

On niitä merkintöjä paljon erilaisia. Nuo mainitut ehkä ne yleisimmät Suomessa. Tuo O-merkintä on dix-kielitehtaan merkki. Tehdas tuhoutui sodan aikana. Tehdas teki kieliä myös ilman merkintöjä.

[ftamt]

Kouvola käytti ilman merkkiä olevia Dixejä 1930-luvulla ja ne ovat mielestäni laadukkaampia kuin Viipurin peleissä käytetetyt O-merkkityt Dixit. Dixin kielissä on eroja myös laatan pituudessa ja leveydessä, joten siellä on tehty monia erilaisia kielisarjoja, vaikka äkkiä katsottuna näyttävät samanlaisilta.
Toivo

[Teme]

Nyt kun näistä kielistä on keskustelua niin kysynpä Kouvolan pelien kielistä. Vanhoja pelejä sai saksalaisilla dixin kielillä, kotimaisilla Harmo-kielillä ja italialaisilla käsinviilatuilla tarkkuuskielillä. Italialaiset tarkkuuskielet olivat ymmärtääkseni kovalaattakieliä ja parasta mitä siihen aikaan sai, näin olin toisesta ketjusta lukevinani. Miten sitten myöhemmät mallit, kulta- ja hopeahäkit ja vaikka cassotto 50 joita sai italialaisilla käsinviilatuilla tarkkuuskielillä tai kovalaattakielillä, cassotto 50 vielä lisäksi erikoiskovalaattakielillä. Miten nuo uudempien ja vanhempien käsinviilatut tarkkuuskielet eroavat toisistaan (esim. 30-luvun lopun mallien kielet vs. kulta- ja hopeahäkkien kielet)? Ja jos 30-luvun lopulla käsinviilatut tarkkuuskielet oli jo kovalaattakieliä niin mikä on ero käsinviilatun kovalaattakielen ja pelkän kovalaattakielen välillä? Vuoden -85 hinnastossa kovalaattakielillä varustetut soittimet olivat kuitenkin 1500 mk kalliimpia kuin käsinviilatuilla kielillä olevat. Entä sitten duralum?

Onko järjestys huonoimmasta laadukkaimpaan näin:
- dix
- harmo
- italialaiset käsinviilatut tarkkuuskielet (kovalaatta)
- kovalaatta
- erikoiskovalaatta

Voiko näitä rinnastaa kansainvälisesti käytettyihin a mano ja tipo a mano -termeihin ja jos voi niin mitkä ovat mitäkin?

Omaa pohdiskelua joka on tuottanut kysymyksiä. Toivottavasti Toivo, Viljo tai joku muu asiaa hyvin tunteva osaa vastata.

[ftamt]

Minä en ole kovin paljoa ollut tekemisissä 1950-luvun ja sitä nuorempien Kouvolan pelien kanssa.
Nuo vanhat 1930-40 luvun italialaiset kovalaattakielet erottaa pienestä kielen kannasta ja tasapäisestä niitistä. Kielilaatat ovat selvästi harmaampia kuin tavalliset alumiinilaatat. Basson isoimpien kielilaattojen kieliaukkojen reunoista näkee, että ne on valamalla tehty. Pehmeämmät laatat stanssattiin, joten niiden kieliaukoissa ei näy valujälkiä. Kun heität pöydälle vaikkapa normaalilla alumiinilaatalla olevan kielilaatan ja vanhan kovalaatan, niin kovempi laatta kilahtaa kirkkaammin. Vertailun voi tehdä myös veistämällä pienen lastun laatan reunasta. Dixiin ja kotimaiseen kieleen veitsi menee kuin voihin. Laatan kovuus ei tee sinänsä kielistä hyvää, mutta vaikuttaa äänen kirkkauteen. Myös kielilaattojen paksuudella on merkitystä äänenväriin.
Toivo

[Viljo]

En lähtisi laittamaan kieliä ihan näin radikaalisti paremmuusjärjestykseen, sillä tuotteet ovat valmistettu eri aikakausina. Myös se, että Dixillä on ollut hyviä ja huonoja kieliä ja myös Harmo-kieliä on hyviä ja huonoja. Vähän sama kuin sanoisi, että kaikki tietyn brändin alaiset tuotteet ovat hyviä ottamatta huomioon tarkoituksella tehdyn tuotekategoroinnin.

Jos mennään vähän uudempiin peleihin, niin kultahäkkien aikana Oy Harmonikka käytti Bugarin kieliä. Isossa osassa näitä kielisarjoja on valmistusvirheitä, jotka tulevat esiin katkenneina kielinä diskantissa. Erityisesti siinä kohdassa, jossa venttiilit loppuvat ja alkavat pienimmät kielet.

Mitä sitten olen soitellut nykyisillä soittimilla, niin pääosin sanoisin, että nykyiset kielet ovat parempia kuin vaikkapa hopeahäkeissä käytetyt kielet. Yksinkertaisesti niissä ei dynamiikka isoissa kielissä ole lähelläkään nykyisiä kieliä.

[mahu]

Isoimmat bassokielet voidaan asentaa alaspäin jotta venttiilinahka ei tartu palkeisiin ja taitu ikävästi. Tämä tietysti on ongelma soittimissa jossa tilaa ei kielien ja palkeen välissä paljoa ole ja kielet alkavat jo muutenkin vääntyilemään pahasti ulospäin. Olen nähnyt että tätä kielien tarttumista palkeeseen on yritetty myös estää myös jollain raudalla tai kankaanpalalla.

[Teme]

En lähtisi laittamaan kieliä ihan näin radikaalisti paremmuusjärjestykseen, sillä tuotteet ovat valmistettu eri aikakausina.

Tämä on hyvä pointti ja olen sitä itsekin miettinyt että miten suuri ero eri aikakausina valmistetuilla kielillä on.

Mitä sitten olen soitellut nykyisillä soittimilla, niin pääosin sanoisin, että nykyiset kielet ovat parempia kuin vaikkapa hopeahäkeissä käytetyt kielet. Yksinkertaisesti niissä ei dynamiikka isoissa kielissä ole lähelläkään nykyisiä kieliä.

Hyvä. Näin olen itsekin ollut huomaavinani, mutten ole rohjennut tätä sanoa ääneen.

Olen nähnyt että tätä kielien tarttumista palkeeseen on yritetty myös estää myös jollain raudalla tai kankaanpalalla.

Useammassakin pelissä olen tätä nähnyt. Liitteen kuva Excelsior-harmonikan sisuksista.