Kouvola "laihasmalli"

[ftamt]

Ookei, sovitaan sitten niin. Lisäsin edelliseen viestiini 'aina'-sanan eteen 'melkein'.
Mietin tuota, mikä se sitten on ero läppänahkalla ja venttiilinahkalla.
Ehkä se johtuu siitä että haitarissa paine on melko pieni, ja ilmamäärä suhteessa suurempi. Ja läpät on melkein aina työn touhussa eli tiivistämässä, toisin kuin venttiilit, hommissa on vain se kenen läppä on auki.

Kyllä ennen on aina puhuttu kielinahoista ja läppänahoista. Käytetään niitä edelleen , niin ei tule sekaannuksia. Joku on tässäkin mennyt muuttelemaan nimityksiä, vaikka vanha sanasto on parempi. Aiemmin särähti pahasti kielikorvaan, kun selvä suomalainen sana kyllästyminen vaihdettiin ihmeelliseen turhautuminen sanaan. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka.
Toivo

[usko]

Samaa mieltä terminologiasta, ei piä mennä muuttelemaan nimityksiä. En tiiä onko jossain harmonikan sanasto, mieluummin myös muutamalla ulkomaan kielellä. Mä on yrittäny käyttää samoja nimiä kuin vapaalehdykän teksteissä. Kuitenkin, 'kielinahka' on kuvaavampi nimikuin 'venttiili', koska läppä toimii myös kuin venttiili.

[usko]

Ja vapaalehdykästähän löytyy sanasto, osiosta musiikkikoulu-oppiminen-termistö.

[Harrastelija]

Tuossa puhdistelin noita kieliä, ja pölyn alta paljastui luultavasti tehtaan virityksen jäljiltä olevat, täysin ruosteettomat kielet kielinahat on Toivo tallessa, elvytän näitä vanhoja niin paljon kuin mahdollista, suurimpiin kieliin kyllä laitan uudet jäykemmät nahat. Toivottavasti tuo pölymäärä ja aikoinaan ilmeisen ahkera soittaminen kertoo jotain kielistä, että olisivat ne paremmin soivat, kun kerran on huvittanut pelimannin soitella
Tero

[ftamt]

Tuossa puhdistelin noita kieliä, ja pölyn alta paljastui luultavasti tehtaan virityksen jäljiltä olevat, täysin ruosteettomat kielet kielinahat on Toivo tallessa, elvytän näitä vanhoja niin paljon kuin mahdollista, suurimpiin kieliin kyllä laitan uudet jäykemmät nahat. Toivottavasti tuo pölymäärä ja aikoinaan ilmeisen ahkera soittaminen kertoo jotain kielistä, että olisivat ne paremmin soivat, kun kerran on huvittanut pelimannin soitella
Tero

On niitä jälkeen päin joku virittänyt, kun on tuollaisia naarmuja. Tehtaan jäljiltä virittäjän työn jälki on siistimpää. Kyllä nämä ovat hyvin käyttökelpoiset kielet vielä, jos soivat herkästi ja pitävät hyvin vireensä.
Toivo

[Harrastelija]

Mitenkäs tuo viritys... miten tarkasti centilleen näitä kannattaa irrallaan ollessa karkeasti viritellä? Vai kannattaako tehdä mitään ennen vahausta? Yhtäkkiä mittailin vireeksi 442hz heittoja on suuntaan jos toiseenkin.  Eikös yksi keskiäänikerta ja matala äänikerta ole vedetty ns nollaan, ja kaksi muuta keskiääntä +/-20cent toki oktaaveissa pienentyen?  tuommoisia lukemia suunnilleen sain mittailtua

[mahu]

Älä tee mitään ennen vahausta. Ne on kyllä sen verran tarkassa vireessä jo ennestään. Jossain sanottiin että tarkkuus heittelee irtonaisen ja haitarissa kiinni olevan kielen välillä +-2 senttiä. Eli sen sisälle voi irtonaisena virittää. Sinun tapauksessa en tekisi mitään. Virittäminen on paljon tarkempaa muutenkin kun kieli on penkissä tukevasti kiinni. Viritys tarkistetaan vain kun kieli on vahattuna kielipenkkiin ja kielipenkki ruuvattuna haitariin kiinni.

[ftamt]

Viritys kannattaa mieluummin tehdä muutama päivä vahauksen jälkeen ja luonnollisesti penkit harmonikassa kiinni, jolloin saadaan tarkempi lopputulos.
Toivo

[olli]

Todella mielenkiintoinen keskusteluketju - vaikka en itse osaa mitenkään näitä entisöintihommia!

[usko]

Mikäli sallitte, kyseenalaistan, erottaako tavan maalimantallaajan korva parin sentin heiton juoksuhaudan mutaliejussa, tarviiko restauroidun antiikkihaitarin olla konserttivireessä? 

[mahu]

Mitä tarkemmaksi virittää, sitä kauemmin pysyy vireessä.

[ftamt]

Mitä tarkemmaksi virittää, sitä kauemmin pysyy vireessä.

Olen täysin samaa mieltä Markon kanssa.
Mitä tarkemmin virittää, niin sitä harvemmin sitä tarvitsee tehdä. Kokemusta on. Kouvolan romopianoni viritin noin 25 vuotta sitten hyvin tarkasti ja vielä on sen verran pienet heitot, että menee vielä jonkun vuoden. Vanhoissa peleissä kannattaakin tehdä tarkka viritys, koska valssiäänissä soi ääni kolmella tasolla  Siinä korva antaa anteeksi suuremman heiton myöhemmässä vaiheessa. Nuoremmissa soittimissa on niin paljon enemmän koplausvaihtoehtoja, että pienemmänkin virheen virityksessä huomaa heti ja virityksiä on tehtävä tiuhemmin välein.
Toivo

[Harrastelija]

Oli puhetta niistä kielinahoista...vanhoista lapikkaanvarsista löysin muuten oivallista kielinahkamateriaalia! Joskin se on pienempiin kieliin paksuhkoa, mutta mattoveitsellä karkeaa filmivaneria vasten ohennus käy kohtuu näppärästi

[ftamt]

Varmaan osaan bassokieliin hyvää, mikäli "karvapuoli" ei ole liian kovapintaista. Kova nahka pitää helposti väärässä asennossa laatan pinnalla ääntä. Ihanne olisi alapuolelta pehmeä ja selkäpuolelta tukeva. Ainakaan näitä ei ole maalattu päältä, joten nahka on luonnonvärinen. Rasvattu ehkä joskus.
Toivo

[Harrastelija]

Mitenkäs nuo näppäinvarsien puutapit... Osa heiluu enempi ja osa vähempi, näyttäisivät olevan luuliimalla kiinni, takana semmoinen kolo jossa kunnon klöntti liimaa. Onko ne pelkällä liimalla? Saako ehjänä irti, jos tuon liimaklöntin jyrsii jollain (millä?)konstilla pois. Ja sitten uudelleen liimaus, kauanko tuommoinen luuliima kuivuu?
Tero

[ftamt]

Ei kannata irroitella niitä tappeja, jotka ovat tukevasti kiinni, vain heiluvat. Ne on pelkällä liimalla kiinni. Liimauksessa voi hyvin käyttää puuliimaa Kiiltoa tai Eri keeperiä, koska pitävät hyvin ja siinä kohtaa toisen liiman käyttö ei vaikuta sointiin. Näppäimen alustappi on kiinni karhennetussa alumiinivarren päässä. Tapin kohdalle alapuolelle vartteen on jyrsitty pieni kolo, että liima pitää alapuolelta tapin hyvin paikallaan. Liiallista liiman käyttöä pitää välttää. Jos se pursuaa liikaa hahlosta, niin se tarttuu reikään ja varsi jää jumiin. Kannattaa katsoa liimauksen jälkeen, että tapin ja reiän välissä ei ole liimaa. Varsien liikkuminen kannattaa kokeilla vielä 1-2 tunnin kuluttua, kun liima ei ole vielä liian kovaa. Jos  väliin on jäänyt jotain, voi sen kapealla terällä työntää välistä pois. Kun tapit on liimattu hyvin paikalleen, niin käännetään haitari mahalleen ja viimeistellään liimaus laittamalla liimaa tappien alapuolen päihin. Näin ne pysyvät sitten lujasti paikallaan.
Toivo

[Harrastelija]

Kiitoksia jälleen Toivolle, onneksi täällä on näitä kokeneita mestareita neuvomassa meitä harrastelijoita
Tero

[Harrastelija]

Miksiköhän näissä ei alkuperäisenä ole ollut diskanttipään suurimmissa kielinahoissa ollenkaan noita "jousia" toimivat vissiin ilmankin? Ajattelin ne kuitenkin laittaa, ja kysynkin että onko merkitystä ääneen tms laittaako nykyaikaisen teräsjousen, vaiko selluloidikaistaleen kuten ennen on käytetty?

[ftamt]

Siihen aikaan tehtiin niin hyviä nahkoja, että ne ei tarvinneet mitään. Toivottavasti eivät jäykisty liikaa jousien kanssa, jos käytät edelleen alkuperäisiä nahkoja.
Toivo

[Harrastelija]

Kyllä Toivo olet jälleen oikeassa, niin ryhdikkäät tuli kielinahoista elvytyksen jälkeen, että jätin suosiolla jouset pois... Ennen tehtiin näköjään kaikki paremmin